Ristisaatto on kirkkokansan tekemä saatto, jossa voidaan
esim. kierää kirkkoa tai kulkea johonkin kirkolliseen
kohteeseen muualla. Saatolla on pitkät aina varhaiskristillisyyteen
asti ulottuvat perinteensä, jolloin mm. kastetut kulkivat
saatossa.
Lasten Pääsiäisen ristisaaton alkupää
pääsiäisenä 2005 Uspenskin
katedraalissa (kuva: "Efesolainen")
Tunnetuin ristisaatoista lienee pääsiäisenä
suoritettava saatto, jossa kirkko kierretään ympäri
vastapäivään keskiyöllä. Tällä
saatolla kuvataan Kristuksen haudalle mirhaa tuovien naisten
matkaa.
Papisto Uspenksin ristisaatossa Lasten pääsiäisenä
2005 (kuva: "Efesolainen")
Ristisaattoja voidaan järjestää myös
esim. kirkon praasniekkapäivänä eli temppelijuhlapäivänä.
Joskus ristisaatto järjestetään myös esim.
jonkin kuuluisan tai kirkon oman ikonin muistopäivänä.
Kristuksen kastepäivä tammikuun 6. päivä
eli teofania on myös ristisaattopäivä. Silloin
suoritetaan usein vedenpyhitys jossain kirkon lähistöllä
sijaitsevan avoveden äärellä ja sinne mennään
ristisaatossa..
Ristisaatossa kirkkokansa kulkee neli-viis-jonossa papiston
kanssa lyhynkantajan, ristinkantajan, pitkien tankojen päässä
olevien kirkkolippujen eli horugvien ja ikonien kantajien
johtamana. Kirkkokuoro laulaa saaton aikana kirkkolauluja.
Kuka tahansa - myös ei ortodoksi - voi osallistua ristisaattoon
kuten tietysti myös koko jumalanpalvelukseen. Pääsiäisenä
kädessä voi olla tuohus
eli kirkkokynttilä, niitä voi ostaa kirkosta. Myös
kuoron laulamiin lauluihin voi osallistua ja eritoten Herran
pääsiäisenä on suotavaakin laulaa mukana
Pääsisäistroparia.
Mikäli jumalanpalveluksessa jaetaan ehtoollinen, siihen
saavat osallistua vain ortodoksisen kirkon jäsenet.
