Suitsuttaminen kuuluu osana ortodoksiseen jumalanpalvelukseen
(mm. liturgiassa,
vigiliassa, hautauspalveluksessa,
vedenpyhityksessä, jne.). Suitsuttamisia tapahtuu
palveluksen aikana useita.
Isä Vissarion suitsuttaa Pendelin luostarissa (Moni
Pendeli) (kuva: HAP)
Aina ennen suitsuttamista ottaessaan suitsutusastian pappi
lukee rukouksen:
"Me tuomme Sinulle, Kristus, Jumala, suitsutusta hengellisenä
suloisena tuoksuna. Ota se vastaan pyhälle ylitaivaalliselle
uhrialttarillesi ja lähetä meille kaikkein pyhimmän
Henkesi armo."
Suitsuttaessaan pappi lukee psalmin 51.
Suitsuttaminen on vanha perinne, joka perustuu siihen, että
Jumala on Vanhassa Testamentissa määrännyt
sitä käytetäväksi Häntä palveltaessa
ja samalla Hän neuvoi suitsukkeen valmistamisen:
(2. Moos. 30:34-38)
34 Herra sanoi Moosekselle: "Kokoa
hyväntuoksuisia aineita, mastiksipihkaa, kotilonkuorta
ja galbaanihartsia, ota näitä tuoksuaineita sekä
puhdasta suitsuketta samansuuruiset määrät.
35 Tee niistä hyväntuoksuinen suitsukeseos,
niin kuin ammattinsa taitaja sen tekee, suolalla jalostettu,
puhdas, pyhä. 36 Jauha osa siitä
hienoksi ja pane sitä arkun eteen pyhäkkötelttaan,
jossa saat kohdata minut. Pitäkää tätä
suitsuketta erityisen pyhänä. 37
Älkää koskaan valmistako muuhun käyttöön
suitsuketta, jolla on sama koostumus. Pidä se yksin Herralle
pyhitettynä. 38 Jos joku tekee sellaista
saadakseen itse nauttia sen tuoksusta, hänet hävitettäköön
kansansa parista."
Suomen ortodoksisessa kirkossa käytettävä
suitsukepihka tuodaan pääasiassa Kreikasta, jossa
sitä valmistetaan useissa eri luostareissa.
Ennen suitsutuksen aloittamista suitsutusastiaan eli kadiloon,
laitetaan puuhiilen palanen tai puuhiilijauheesta ja erilaisista
liima-aineista tehty hiilipuriste, joka sytyteään
hehkumaan. Hiilen päälle laitetaan varsinainen suitsutusaine,
suitsutuspihka, joka alkaa sulaa kuumuudessa
ja savuta miellyttävän ja voimakkaan tuoksuisena.
Kadilo eli ketjuissa riippuva suitsutusastia (kuva:
HAP)
Kadilo on noin puolen metrin pituisten ketjujen varassa oleva
metallinen kuppi, jota pappi tai diakoni heiluttaa ilmassa
suitsutuksen aikana.
Suitsutusastia voi olla myös ketjuton ns. käsisuitsutin,
jollaisia aikaisemmin yksinomaan käytettiinkin. Ketjullinen
suitsutusastia on tullut yleisempään käyttöön
vasta noin 1000 - 1100-luvulla.
Käsisuitsutusastioita ja keskellä edessä
hiilipuristeita ja puuastiassa suitsutuspihkaa
(kuva: HAP)
Käsisuitsutusastia voi olla varrella tai
kahvalla varustettu. Se on yleinen vielä mm. Athoksella
ja sitä käytetään melko yleisesti mm.
Romaniassa. Käsisuitsutusastiaa käytetään
myös ortodoksisissa kodeissa kotihartauksien yhteydessä.
HAP
Avuksihuutopsalmi
Herra, minä huudan Sinua, kuule minua.
Ota korviisi minun ääneni, kun minä Sinua huudan,
Kuule minua, oi Herra, kuule minua, Herra.
Nouskoon minun rukoukseni niinkuin suitsutussavu
Sinun kasvojesi eteen, minun käteni ylennys olkoon
Sinulle ehtoouhri, kuule minua, oi Herra.
Vie minun sieluni ulos vankeudesta kiittämään
Sinun nimeäsi.
Psalmi 141:1-2
Herra, minä huudan sinua!
Riennä avukseni,
kuule ääneni, kun sinua huudan!
