Liturgia
(Jumalallinen) liturgia (kreikaksi
leiturgia, yhteinen palvelus) on ortodoksisen
kirkon yleinen ja yhteinen jumalanpalvelus, jossa ortodoksit
voivat osallistua Pyhään
Ehtoolliseen. Liturgia on kaikkein tärkein jumalanpalvelus.
Kaksi yleisintä liturgiaa on nimetty Pyhän Johannes
Krysostomoksen ja Pyhän Basileios
Suuren mukaan. Suomessa toimitettavia muita liturgioita
ovat Apostoli
Jaakobin liturgia ja ennenpyhitettyjen
lahjain liturgia. Näiden lisäksi on olemassa
mm. pyhän evankelista Markuksen liturgia, pyhän
Klemens Roomalaisen liturgia sekä 500-luvulla Rooman
piispana olleen pyhän Gregorios
Suuren eli Gregorios Dialogoksen liturgia, joita ei kuitenkaan
täydellisenä yleensä toimiteta Suomessa. Se
toimitetaan kuitenkin ennenpyhitettyjen
lahjain liturgiana eli paastoliturgiana vain suuren
paaston aikana tiettyinä päivinä.
Apostoli Jaakobin liturgia jätettiin perimätiedon
mukaan Jerusalemin ja evankelista Markuksen liturgia Aleksandrian
seurakunnalle. Pyhä Basileios Suuri lyhensi apostoli
Jaakobin liturgiaa ja pyhä Johannes Krysostomos taasen
lyhensi edelleen pyhän Basileios Suuren liturgiaa.
Liturgia kuvaa Kristuksen elämää: profeettojen
ennustuksia Hänestä, Hänen ilmestymistään
maan päälle, Hänen kärsimyksiään,
kuolemaansa, ylösnousemistaan ja taivaaseen menemistä.
Ennenpyhitettyjen lahjain liturgiassa
ei toimiteta eukaristiaa vaan käytetään aiemmin
(edellisenä sunnuntaina) siunattuja ja pyhitettyjä
ehtoollisaineita.
Liturgiaan valmistaudutaan paastolla ja valmistusrukousten
lukemisella sekä käymällä ajoittain synnintunnustuksella
(osallistumalla katumuksen
mysteerioon [sakramenttiin]
eli rippiin).
Papisto toimittaa liturgian aina täydellisissä
jumalanpalveluspuvuissaan
ja kaikki liturgian toimittajat (siis papisto) osallistuvat
ehtoolliseen. Kirkkokansasta ehtoolliseen osallistuvat kaikki
siihen valmistautuneet ortodoksien kirkon jäsenet.
Useissa ortodoksissa maissa (mm. Venäjällä)
ehtoollisella käyminen edellyttää lähes
aina osallistumista katumuksen mysteerioon. Mm. Suomessa tämä
ei ole ehdoton edellytys. Ennen Ehtoollista luetaan ehtoollisrukous,
joka ei siis ole yleinen synnintunnustus.
Liturgiapalveluksessa on kolme osaa:
- proskomidi
eli pyhitettävän kirkkoleivän eli prosforan
ja viinin valmistaminen liturgiapalvelusta varten
- opetettavien eli katekumenien
liturgia, joka on osoitettu eritoten kasteopetusta saaville
ja uskon totuuksiin perehtyville (aiemmin heidän
piti poistua tämän osan jälkeen kirkosta,
nykyisin kaikki ovat mukana)
- uskovaisten liturgia,
joka on osoitettu uskovaisille, siis kastetuille ortodoksisen
kirkon jäsenille, jotka ainoastaan saavat osallistua
tämän osan aikana Ehtoolliseen
Samana päivä pappi voi toimittaa vain yhden liturgian.
Liturgia on Vapahtajan asettama
Kristus asetti liturgian salaisen ehtoollisen aikana, torstai-iltana
oman kuolinpäivänsä aattona. Hän otti
leivän, siunasi sen, mursi ja antoi opetuslapsilleen,
sanoen (1.Kor.11:24):
"Tämä on minun ruumiini, joka annetaan
teidän puolestanne. Tehkää tämä minun
muistokseni."
Sitten hän otti kalkin, jossa oli vedellä sekoitettua
viiniä, kiitti Jumalaa ja antoi sen opetuslapsilleen,
sanoen (Matt.26:27-28):
"Juokaa tästä, te kaikki. Tämä
on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan
syntien anteeksiantamiseksi."
Liturgian historiaa
Apostolit Herran esimerkkiä ja käskyä noudattaen
toimittivat helatorstain
jälkeen Herran Ehtoollisen sakramenttia joka päivä
(Apt.2:42-46) uskovaisten kokouksissa. Tuolloin liturgia
oli lyhyt eikä siinä ollut montaa osaa. Sisältöön
kuului Raamatun lukemista ja opetus, psalmien ja pyhien veisujen
laulaminen, rukouksia, Lahjain siunaaminen ja Ehtoollisen
jakaminen sekä kiitosrukoukset. (Apt.2:42; 20:7;
1.Kor.10.16; 11:20,21 ja 14:1; Kol.4:16; Ef.5:19)
Apostolisella ajalla oli kahdenlaisia jumalanpalveluksia:
- Julkisia aamupäiväpalveluksia, jotka koostuivat
Raamatun lukemisesta ja sen selittämisestä ja
hengellisistä veisuista
- Suljettuja iltapäivällä pidettyjä
palveluksia, joissa Raamatun lukemisen ja selittämisen
lisäksi oli ehtoollinen ja rakkaudenateria. Tämä
palvelus oli tarkoitettu vain kristityille.
Marttyyrikirkon aikana noista kahdesta palveluksesta kehittyi
yksi kaksiosainen jumalanpalvelus:
- Alussa kaikille avoin opetettavien eli katekumenien liturgia
- Opetettavien poistuttua oli uskovaisten liturgia, jossa
olivat mm. leivän ja viinin siunaaminen ja ehtoollinen.
Kaksi ensimmäistä vuosisataa liturgia säilyi
apostolien esimerkin mukaisena ja samansisältöisenä.Toisen
ja kolmannen vuosisadan paikkeilla kootussa Apostolien
säännöissä on laaja liturgia, joka
monessa kohtaa on samanlainen, kuin nykyinen liturgia. Neljännellä
vuosisadalla laadittiin liturgian toimittamisjärjestys,
jonka mukaan liturgia nykyisinkin toimitetaan.
Pyhän Basileios Suuren liturgian toimittamisajat Suomessa
Pyhän Basileios Suuren liturgiaa toimitetaan ainoastaan
10 kertaa vuodessa:
Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgian toimittamisajat
Suomessa
Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia toimitetaan täydellisenä
useimmiten eli silloin kun ei toimiteta yllä mainittuja
pyhän Basileios Suuren liturgioita eikä ennenpyhitettyjen
lahjain liturgiaa.
Liturgian toimittamispaikka
Liturgia toimitetaan aina kirkossa, joka on sille luonnollisin
paikka. Piispan luvalla liturgian voi toimittaa myös
muualla esimerkiksi tsasounassa tai jossain muussa tilapäisessä
tilassa kuten kotona tai muussa kokoontumistilassa. Tällaiset
palvelukset ovat kuitenkin poikkeuksia, eikä sellainen
saisi muodostua tavaksi. Vain kirkossa ovat jumalanpalvelukseen
oleellisesti kuuluvat kaikki osat käytettävissä
ja palveluksen tukena. Tällaisia ovat esimerkiksi ikonit,
kirkonkellot, kaikki sakraaliesineet, lampukat jne. sekä
tietysti tärkeimpänä: kirkossa on jumalanpalvelusta
varten vihitty ja pyhitetty alttari.
HAP
Katso myös:
- Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon pyhät
toimitukset
|
