Valikko
 
Ortodoksi.net


Tekijänoikeudet | Etsi | Palaute | Sivuston esittely | RSS

 

Liturgia

(Jumalallinen) liturgia (kreikaksi leiturgia, yhteinen palvelus) on ortodoksisen kirkon yleinen ja yhteinen jumalanpalvelus, jossa ortodoksit voivat osallistua Pyhään Ehtoolliseen. Liturgia on kaikkein tärkein jumalanpalvelus. Kaksi yleisintä liturgiaa on nimetty Pyhän Johannes Krysostomoksen ja Pyhän Basileios Suuren mukaan. Suomessa toimitettavia muita liturgioita ovat Apostoli Jaakobin liturgia ja ennenpyhitettyjen lahjain liturgia. Näiden lisäksi on olemassa mm. pyhän evankelista Markuksen liturgia, pyhän Klemens Roomalaisen liturgia sekä 500-luvulla Rooman piispana olleen pyhän Gregorios Suuren eli Gregorios Dialogoksen liturgia, joita ei kuitenkaan täydellisenä yleensä toimiteta Suomessa. Se toimitetaan kuitenkin ennenpyhitettyjen lahjain liturgiana eli paastoliturgiana vain suuren paaston aikana tiettyinä päivinä.

Apostoli Jaakobin liturgia jätettiin perimätiedon mukaan Jerusalemin ja evankelista Markuksen liturgia Aleksandrian seurakunnalle. Pyhä Basileios Suuri lyhensi apostoli Jaakobin liturgiaa ja pyhä Johannes Krysostomos taasen lyhensi edelleen pyhän Basileios Suuren liturgiaa.

Liturgia kuvaa Kristuksen elämää: profeettojen ennustuksia Hänestä, Hänen ilmestymistään maan päälle, Hänen kärsimyksiään, kuolemaansa, ylösnousemistaan ja taivaaseen menemistä.

Ennenpyhitettyjen lahjain liturgiassa ei toimiteta eukaristiaa vaan käytetään aiemmin (edellisenä sunnuntaina) siunattuja ja pyhitettyjä ehtoollisaineita.

Liturgiaan valmistaudutaan paastolla ja valmistusrukousten lukemisella sekä käymällä ajoittain synnintunnustuksella (osallistumalla katumuksen mysteerioon [sakramenttiin] eli rippiin).

Papisto toimittaa liturgian aina täydellisissä jumalanpalveluspuvuissaan ja kaikki liturgian toimittajat (siis papisto) osallistuvat ehtoolliseen. Kirkkokansasta ehtoolliseen osallistuvat kaikki siihen valmistautuneet ortodoksien kirkon jäsenet.

Useissa ortodoksissa maissa (mm. Venäjällä) ehtoollisella käyminen edellyttää lähes aina osallistumista katumuksen mysteerioon. Mm. Suomessa tämä ei ole ehdoton edellytys. Ennen Ehtoollista luetaan ehtoollisrukous, joka ei siis ole yleinen synnintunnustus.

Liturgiapalveluksessa on kolme osaa:

  • proskomidi eli pyhitettävän kirkkoleivän eli prosforan ja viinin valmistaminen liturgiapalvelusta varten
  • opetettavien eli katekumenien liturgia, joka on osoitettu eritoten kasteopetusta saaville ja uskon totuuksiin perehtyville (aiemmin heidän piti poistua tämän osan jälkeen kirkosta, nykyisin kaikki ovat mukana)
  • uskovaisten liturgia, joka on osoitettu uskovaisille, siis kastetuille ortodoksisen kirkon jäsenille, jotka ainoastaan saavat osallistua tämän osan aikana Ehtoolliseen

Samana päivä pappi voi toimittaa vain yhden liturgian.

Liturgia on Vapahtajan asettama

Kristus asetti liturgian salaisen ehtoollisen aikana, torstai-iltana oman kuolinpäivänsä aattona. Hän otti leivän, siunasi sen, mursi ja antoi opetuslapsilleen, sanoen (1.Kor.11:24):

"Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni."

Sitten hän otti kalkin, jossa oli vedellä sekoitettua viiniä, kiitti Jumalaa ja antoi sen opetuslapsilleen, sanoen (Matt.26:27-28):

"Juokaa tästä, te kaikki. Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi."

Liturgian historiaa

Apostolit Herran esimerkkiä ja käskyä noudattaen toimittivat helatorstain jälkeen Herran Ehtoollisen sakramenttia joka päivä (Apt.2:42-46) uskovaisten kokouksissa. Tuolloin liturgia oli lyhyt eikä siinä ollut montaa osaa. Sisältöön kuului Raamatun lukemista ja opetus, psalmien ja pyhien veisujen laulaminen, rukouksia, Lahjain siunaaminen ja Ehtoollisen jakaminen sekä kiitosrukoukset. (Apt.2:42; 20:7; 1.Kor.10.16; 11:20,21 ja 14:1; Kol.4:16; Ef.5:19)

Apostolisella ajalla oli kahdenlaisia jumalanpalveluksia:

  1. Julkisia aamupäiväpalveluksia, jotka koostuivat Raamatun lukemisesta ja sen selittämisestä ja hengellisistä veisuista
  2. Suljettuja iltapäivällä pidettyjä palveluksia, joissa Raamatun lukemisen ja selittämisen lisäksi oli ehtoollinen ja rakkaudenateria. Tämä palvelus oli tarkoitettu vain kristityille.

Marttyyrikirkon aikana noista kahdesta palveluksesta kehittyi yksi kaksiosainen jumalanpalvelus:

  1. Alussa kaikille avoin opetettavien eli katekumenien liturgia
  2. Opetettavien poistuttua oli uskovaisten liturgia, jossa olivat mm. leivän ja viinin siunaaminen ja ehtoollinen.

Kaksi ensimmäistä vuosisataa liturgia säilyi apostolien esimerkin mukaisena ja samansisältöisenä.Toisen ja kolmannen vuosisadan paikkeilla kootussa Apostolien säännöissä on laaja liturgia, joka monessa kohtaa on samanlainen, kuin nykyinen liturgia. Neljännellä vuosisadalla laadittiin liturgian toimittamisjärjestys, jonka mukaan liturgia nykyisinkin toimitetaan.

Pyhän Basileios Suuren liturgian toimittamisajat Suomessa

Pyhän Basileios Suuren liturgiaa toimitetaan ainoastaan 10 kertaa vuodessa:

Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgian toimittamisajat Suomessa

Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia toimitetaan täydellisenä useimmiten eli silloin kun ei toimiteta yllä mainittuja pyhän Basileios Suuren liturgioita eikä ennenpyhitettyjen lahjain liturgiaa.

Liturgian toimittamispaikka

Liturgia toimitetaan aina kirkossa, joka on sille luonnollisin paikka. Piispan luvalla liturgian voi toimittaa myös muualla esimerkiksi tsasounassa tai jossain muussa tilapäisessä tilassa kuten kotona tai muussa kokoontumistilassa. Tällaiset palvelukset ovat kuitenkin poikkeuksia, eikä sellainen saisi muodostua tavaksi. Vain kirkossa ovat jumalanpalvelukseen oleellisesti kuuluvat kaikki osat käytettävissä ja palveluksen tukena. Tällaisia ovat esimerkiksi ikonit, kirkonkellot, kaikki sakraaliesineet, lampukat jne. sekä tietysti tärkeimpänä: kirkossa on jumalanpalvelusta varten vihitty ja pyhitetty alttari.

HAP

Katso myös:

Kirjallisuutta:

  • Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset