Tekijänoikeudet | Etsi | Palaute | Sivuston esittely | RSS

Paastoliturgia

Ennen pyhitettyjen lahjain liturgia (epl), jota kutsutaan myös paastoliturgiaksi, on liturginen jumalanpalvelus, eräänlainen pidennetty ja joiltain osin täydennetty ehtoopalvelus, jossa jaetaan Pyhät Lahjat eli ehtoollinen Suuren paaston arkipäivinä.

Koska Suuri paasto on katumuksen, paastoamisen ja intensiivisen rukoilemisen aikaa, ortodoksinen kirkko pitää useampia toistuvia ehtoollisella käyntejä erityisen suotavina juuri tänä aikana. Kuitenkaan jumalallisella liturgialla ei ole tällaista tehtävää tämän jakson aikana. Kirkkokin pitää ikään kuin sopimattomana eikä uskalla näinä katumuksen päivinä suorittaa täydellistä liturgiaa, jottei sekoittaisi alakuloista surua ja juhlallisuutta, nöyrtymistä ja ylentymistä toisiinsa. Sen vuoksi vietetään siis ennen pyhitettyjen lahjain liturgiaa ja varsinaista jumalallista liturgiaa vietetään vain lauantaisin ja sunnuntaisin. Vaikka periaatteessa olisi mahdollista toimittaa ennen pyhitettyjen lahjain liturgia minä tahansa Suuren paaston arkipäivänä, niitä pidetään käytännössä normaalisti vain keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Kanonien selityksissä sanotaan mm.: ”Koska neljänkymmenen päivän paasto on kristittyjen yhteinen syntien katumisen ja ripittäytymisen aika, niin pyhä kirkko ikään kuin langettaa heidät kaikki siihen epitimiaan, jonka se muuna aikana määrää vain muutamille, nimittäin suosittaa uskovaisille ainoastaan rukousten ja Jumalan sanan lukemista, mutta ei anna heidän nähdä Kristuksen ruumiin ja veren sakramentin toimittamista. Mutta hengellisesti ja ruumiillisesti heikkoja varten ja yleensä, jottei pidättämisellä heikennettäisi meidän henkeämme, tarjoaa kirkko meille paaston seitsemikkojen aikana ennen pyhitettyjä lahjoja eikä kiellä kelvollisia osallistumasta siihen.”

Paastoliturgian palvelus muodostuu varsinaisesti siis ehtoopalveluksesta lisättynä joillakin rukouksilla ja ehtoollisella. Pyhät lahjat eli ehtoollisleivät on jo siunattu ja kostutettu kallisarvoisella Verellä sekä laitettu talteen edellisen sunnuntain liturgiassa. Siunaamaton viini laitetaan kalkkiin. Eri paikalliskirkoissa vallitsevat käytännöt vaihtelevat hieman suhtautumisessaan tähän viiniin Kristuksen Verenä. Ainoa käytännön seuraus tästä vaihtelusta on sitten, että palveluksen toimittaja, jonka tulee nauttia palveluksen päätyttyä loput jakamattomasta ehtoollisesta, paikalliskirkosta riippuen saa tai ei saa ottaa ehtoolista kalkista, kun hän osallistuu ehtoolliseen.

Pyhä Gregorios Dialogos (540-604, muistopv 12.3.) on kirjoittanut ensimmäisenä ennen pyhitettyjen lahjain liturgiasta, kun hän toimi paavin lähettiläänä (legaattina) Konstantinopolissa. Aikanaan arveltiin hänen jopa kehittäneen tämän palveluksen itse, mutta nykyään yleisesti ajatellaan hänen tallentaneen vain muistiin sen, mitä yleisesti oli muualla Konstantinopolissa tapana. Varsinaisen ennen pyhitettyjen lahjain liturgian osalta hän kuitenkin on edelleen yksi tärkeimmistä perimätietomme auktoriteeteista.

Tämä liturgia mainitaan myös vv. 691 – 692 Trullossa pidetyn ns. viis-kuudennen ekumeenisen kirkolliskokouksen kanoneissa:

”Kaikkina pyhän neljänkymmenen päivän paastopäivänä, lukuun ottamatta sapattia ja sunnuntaita sekä pyhää ilmestysmispäivää, toimitettakoon ennen pyhitettyjen pyhä jumalanpalvelus.” (52. sääntö)

HAP

Katso myös:

• Ennen pyhitettyjen lahjain liturgia (isä Rauno Pietarinen)
• EPL:n jumalanpalvelustekstejä 1 (doc-tiedosto)
• EPL:n jumalanpalvelustekstejä 2 (doc-tiedosto)

Kirjallisuutta:

• Alexander Schmemann: Suuri Paasto (ss.52 - 73), OV, 1982