Paastoliturgia
Ennen pyhitettyjen lahjain liturgia (epl),
jota kutsutaan myös paastoliturgiaksi,
on liturginen jumalanpalvelus, eräänlainen pidennetty
ja joiltain osin täydennetty ehtoopalvelus,
jossa jaetaan Pyhät
Lahjat eli ehtoollinen Suuren
paaston arkipäivinä.
Koska Suuri paasto on katumuksen,
paastoamisen ja intensiivisen rukoilemisen aikaa, ortodoksinen
kirkko pitää useampia toistuvia ehtoollisella käyntejä
erityisen suotavina juuri tänä aikana. Kuitenkaan
jumalallisella liturgialla ei ole
tällaista tehtävää tämän jakson
aikana. Kirkkokin pitää ikään kuin sopimattomana
eikä uskalla näinä katumuksen päivinä
suorittaa täydellistä liturgiaa, jottei sekoittaisi
alakuloista surua ja juhlallisuutta, nöyrtymistä
ja ylentymistä toisiinsa. Sen vuoksi vietetään
siis ennen pyhitettyjen lahjain liturgiaa ja varsinaista jumalallista
liturgiaa vietetään vain lauantaisin ja sunnuntaisin.
Vaikka periaatteessa olisi mahdollista toimittaa ennen pyhitettyjen
lahjain liturgia minä tahansa Suuren paaston arkipäivänä,
niitä pidetään käytännössä
normaalisti vain keskiviikkoisin ja perjantaisin.
Kanonien selityksissä sanotaan mm.: ”Koska
neljänkymmenen päivän paasto on kristittyjen
yhteinen syntien katumisen ja ripittäytymisen aika, niin
pyhä kirkko ikään kuin langettaa heidät
kaikki siihen epitimiaan,
jonka se muuna aikana määrää vain muutamille,
nimittäin suosittaa uskovaisille ainoastaan rukousten
ja Jumalan sanan lukemista, mutta ei anna heidän nähdä
Kristuksen ruumiin ja veren sakramentin toimittamista. Mutta
hengellisesti ja ruumiillisesti heikkoja varten ja yleensä,
jottei pidättämisellä heikennettäisi meidän
henkeämme, tarjoaa kirkko meille paaston seitsemikkojen
aikana ennen pyhitettyjä lahjoja eikä kiellä
kelvollisia osallistumasta siihen.”
Paastoliturgian palvelus muodostuu varsinaisesti siis ehtoopalveluksesta
lisättynä joillakin rukouksilla ja ehtoollisella.
Pyhät lahjat eli ehtoollisleivät on jo siunattu
ja kostutettu kallisarvoisella Verellä sekä laitettu
talteen edellisen sunnuntain liturgiassa. Siunaamaton viini
laitetaan kalkkiin. Eri paikalliskirkoissa vallitsevat käytännöt
vaihtelevat hieman suhtautumisessaan tähän viiniin
Kristuksen Verenä. Ainoa käytännön seuraus
tästä vaihtelusta on sitten, että palveluksen
toimittaja, jonka tulee nauttia palveluksen päätyttyä
loput jakamattomasta ehtoollisesta, paikalliskirkosta riippuen
saa tai ei saa ottaa ehtoolista kalkista, kun hän osallistuu
ehtoolliseen.
Pyhä Gregorios
Dialogos (540-604, muistopv 12.3.) on kirjoittanut
ensimmäisenä ennen pyhitettyjen lahjain liturgiasta,
kun hän toimi paavin lähettiläänä
(legaattina) Konstantinopolissa. Aikanaan arveltiin
hänen jopa kehittäneen tämän palveluksen
itse, mutta nykyään yleisesti ajatellaan hänen
tallentaneen vain muistiin sen, mitä yleisesti oli muualla
Konstantinopolissa tapana. Varsinaisen ennen pyhitettyjen
lahjain liturgian osalta hän kuitenkin on edelleen yksi
tärkeimmistä perimätietomme auktoriteeteista.
Tämä liturgia mainitaan myös vv. 691 –
692 Trullossa pidetyn ns. viis-kuudennen ekumeenisen
kirkolliskokouksen kanoneissa:
”Kaikkina pyhän neljänkymmenen päivän
paastopäivänä, lukuun ottamatta sapattia ja
sunnuntaita sekä pyhää ilmestysmispäivää,
toimitettakoon ennen pyhitettyjen pyhä jumalanpalvelus.”
(52. sääntö)
HAP
Katso myös:
- Alexander Schmemann: Suuri Paasto (ss.52 - 73),
OV, 1982
|