3. Orientaali-ortodoksit / 3A
Aleksandrian koptilais-ortodoksinen kirkko
Sana koptilainen tulee arabiasta ja kreikasta, joissa se
merkitsee egyptiläistä. Egyptin koptilaisen kirkon
perustajana koptit pitävät apostoli ja evankelista
Markusta, joka perimätiedon mukaan koki marttyyrikuoleman
Aleksandriassa vuonna 63. Noihin aikoihin Egyptistä tuli
kristitty valtio ja Aleksandriasta merkittävä kristitty
keskuspaikka. Myös egyptiläiset erämaamunkit,
erämaaisät, antoivat jo tuolloin esikuvan tulevalle
munkkeudelle ja luostarilaitokselle.
Arabien invaasion jälkeen vuodesta 641 alkaen vuoteen
850 kristityistä tuli vähitellen vähemmistöryhmä
Egyptissä. Nykyisin koptikristityt muodostavat Lähi-Idän
suurimman kristityn ryhmän, mutta ovat yhä vähemmistöryhmä
Egyptissä.
Koptikirkko nykyään
Noin 9 miljoonaista koptikirkkoa johtaa Aleksandrian paavi,
Pyhän Markuksen istuimen patriarkka, Shenouda
III, jonka residenssi on Kairossa Egyptissä.
Kopteja elää diasporassa
myös Euroopassa, Afrikassa, Australiassa ja molemmissa
Amerikoissa.
(kts. paavi
Shenouda III/en:Wikipedia)
(kts. The
Christian Coptic Orthodox Church Of Egypt)
Koptikirkolla on toistakymmentä luostaria, joissa on
nykyään noin 600 munkkia ja 300 nunnaa. Suurin luostarikeskittymä
on Wadi Natrunissa, noin 100 km luoteeseen Kairosta.
Fundamentaalinen islam on aiheuttanut nykyisin paljon ongelmia
koptikirkolle. Mm. presidentti Sadat laittoi 1970-luvulla
paavi Shenoudan II:n kotiarestiin erääseen erämaaluostariin
islamilaisten fundamentalistien toiminnan johdosta. Hänet
vapautettiin sieltä vasta vuonna 1985. Myös vuonna
1997 islamistiset militantit hyökkäsivät voimakkaasti
koptilaisten kimppuun aiheuttaen paljon surua ja tuskaa koptien
keskuudessa.
Iso-Britanniassa sijaitseva Britannian
ortodoksinen kirkko on ollut kanonisesti osa Aleksandrian
koptilais-ortodoksista kirkkoa vuodesta 1994 alkaen.
Aikaisemmat osat:
Jatko-osat:
|
