3. Orientaali-ortodoksit / 3F
Eritrean ortodoksinen kirkko
Eritrean kristillisyyden alku sijoittuu 400-luvulle ja muinaiseen
Aksumin
kuningaskuntaan. Kristillinen taival oli pitkään
yhteinen etiopialaisten kanssa, kunnes 7. vuosisadalla kuningaskunta
alkoi hajota muslimien invaasion alla. Monenlaisten vaiheiden
ja vallanpitäjien jälkeen, Eritrea oli Italian siirtomaa
vuodesta 1890 vuoteen 1941, jolloin britit valtasivat sen.
Eritrea muodosti liiton Etiopian kanssa vuonna 1952 ja liitettiin
Etiopiaan maakuntana vuonna 1962. Maa itsenäistyi Etiopiasta
vuonna 1993, jolloin maahan muodostettiin oma ortodoksinen
hiippakunta.
Vuonna 1993 hallituksen tukemana Eritrean ortodoksit anoivat
koptilais-ortodoksisen
kirkon paavi
Shenouda III:lta autokefaalista
asemaa kirkolleen. Samana vuonna Etiopian
ortodoksisen kirkon patriarkka
Abune Paulos ja Asmaran arkkipiispa Filippos hyväksyivät
kirkkojen eron toiveella, että kirkot tekisivät
läheistä yhteistyötä keskenään
Afrikan orientaalis-ortodoksisessa
kirkossa. Vuonna 1994 koptilais-ortodoksisen kirkon paavi
Shenouda vihki Kairossa viisi uutta eritrealaista piispaa
tehtäviinsä Eritreassa.
Intensiivisten keskustelujen jälkeen vuonna 1998 Asmaran
arkkipiispa Filippos valittiin Eritrean ortodoksisen kirkon
ensimmäiseksi patriarkaksi. Paavi Shenouda vihki samana
vuonna Kairossa patriarkan tehtäväänsä,
jossa hän toimikin vuoteen 2002 asti.
Ortodokseja on noin 1,5 miljoonaa eli 40 % Eritrean väestöstä,
50 % on muslimeja ja 5 % roomalaiskatolisia sekä 2 %
protestantteja. Kirkon keskuspaikka sijaitseen Asmarassa,
Eritreassa, jossa sitä nykyään johtaa Eritrean
patriarkka Abune
Antonios I.
(kts. Eritrean
Orthodox Tewahdo Church/en:Wikipedia)
Aikaisemmat osat:
Jatko-osat:
|
