4. Ortodoksiset kirkot
Ortodoksisiksi kirkoiksi kutsutaan tässä niitä
kirkkoja, jotka jakavat keskenään saman uskon
ja samat sakramentit
sekä bysanttilaisen liturgian,
kanonisen ja hengellisen tradition (perimätiedon).
Kaikki ortodoksiset kirkot tunnustavat seitsemän
ekumeenista
eli yleistä kirkolliskokousta ja niiden päätökset.
Näillä ortodoksisilla kirkoilla on ollut noiden
kirkolliskokousten jälkeen omia yleisiä paikallisia
kirkolliskokouksiansa, jotka ne kaikki myös tunnustavat.
Tätä ryhmää kutsutaan usein etenkin muissa
kielissä itäisiksi ortodokseiksi erotuksena orientaali-ortodokseista.
Kaikki nämä kirkot tunnustavat kirkolliskokouksissa
määritellyn ekumeenisen
patriarkan aseman, "primus inter pares",
paras vertaistensa joukossa, kuvainnollisen kunnia-aseman
kirkon hierarkiassa. Silti Konstantinopolin ekumeenisella
patriarkalla ei ole valtaa ylitse muiden itsenäisten
paikalliskirkkojen.
Tästä kirkkoyhteisöstä erosi vuonna 1054
Rooman
patriarkaatti, josta muodostui sittemmin paavin johtama
roomalaiskatolinen kirkko, jonka keskuspaikka on Vatikaanissa.
Tärkeimmäksi teologiseksi syyksi on mainittu ns.
filioque-kiistan eli lähteekö Pyhä
Henki Isästä, kuten ortodoksit opettavat vai vain
Isästä ja Pojasta, kuten roomalaiskatolinen kirkko
opettaa. Todellisempia syitä kirkkojen eroon lienevät
kuitenkin muut syyt, kuten piispojen keskinäinen valtataistelu
ja etenkin myöhemmät roomalaiskatolisten tekemät
väkivaltaiset, ortodoksien alueillekin ulottuneet ristiretket.
Kirkkojen erot
Oheisessa luettelossa on koottuina joitain ortodoksisen ja
roomalaiskatolisen kirkon eroavuuksia (lähde: Tapani
Kärkkäinen / Kirkon historia)
| |
ortodoksinen |
roomalaiskatolinen |
| Usko |
Pyhä Henki lähtee Isästä |
Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta |
| |
ei kiirastulta |
kiirastuli |
| Ehtoollinen |
hapatettu leipä |
happamaton leipä |
| |
leipä ja viini kaikille |
maallikoille vain leipä, vuodesta 1963 lähtien
myös viinin jakaminen on mahdollista |
| Mirhavoitelu |
heti kasteen jälkeen |
konfirmaation yhteydessä n. 7-vuotiaille |
| Kirkon johtajuus |
itsenäisiä paikalliskirkkoja |
paavi on koko kirkon johtaja apostoli Pietarin seuraajana
ja Kristuksen sijaisena |
| Papisto |
yleensä naimisissa |
naimattomia (selibaatissa) |
| Kieli |
kansankielet, toisissa maissa käytetään
vanhoja kielimuotoja |
latina, mutta vuoden 1963 jälkeen kansankielet |
Ortodoksiset kirkot voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin:
Autokefaaliset kirkot
eli täysin itsenäiset, toisista kirkoista riippumattomat
paikalliskirkot, joita on 14 - 15. Liukuva lukumäärä
johtuu siitä, että yhtä autokefalista kirkkoa
ei ole vielä tunnustettu laajasti koko ortodoksisen kirkon
piirissä. (kts. autokefalia)
Autokefaalisissa kirkoissa on sekä 9 patriarkaattia
(neljä vanhaa ja viisi uutta) että 5-6
arkkipiispan johtamaa itsenäistä kansalliskirkkoa.
Näiden lisäksi Ukrainassa on kaksi autokefaalista
kirkkoa, joita kukaan ei ole tunnustanut itsenäisiksi
ortodoksisiksi kirkoiksi ja heillä ei ole ehtoollisyhteyttä
muihin ortodokseihin.(kts. autokefalia)
Autonomiset kirkot
eli jonkun autokefaalisen
kirkon kanonisessa alaisuudessa, valtapiirissä (jurisdiktionissa)
toimivat itsenäiset kirkot. Näitä kirkkoja
on viisi (tai toisen tulkinnan mukaan kuusi).(kts. autonomia)
Konstatinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaiset
kanoniset kirkot
eli niitä kirkkoja, jotka aikojen saatossa ovat erilaisista,
mm. poliittisista syistä johtuen joutuneet erilleen omasta
äitikirkostaan ja jotka myöhemmin (maantieteellisesti)
muualle perustettuina eivät erilaisista syistä johtuen
ole menneet entisen äitikirkkonsa alaisuuteen.
Aikaisemmat osat:
Jatko-osat:
- 5. Organisaatioon kuulumattomat ortodoksiset kirkot
(julkaistaan myöhemmin)
|