Tuhlaajapojan sunnuntai
(Luuk.15:11-32)
"Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.
Nuorempi heistä sanoi isälleen: 'Isä, anna
minulle osuuteni omaisuudestasi.' Isä jakoi omaisuutensa
poikien kesken. Jo muutaman päivän päästä
nuorempi kokosi kaikki varansa ja lähti kauas vieraille
maille. Siellä hän tuhlasi koko omaisuutensa viettäen
holtitonta elämää. Kun hän oli pannut
kaiken menemään, siihen maahan tuli ankara nälänhätä,
ja hän joutui kärsimään puutetta. Silloin
hän meni erään sikäläisen miehen
palvelukseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen
sikopaimeneksi. Nälkäänsä hän olisi
halunnut syödä palkoja, sikojen ruokaa, mutta niitäkään
ei hänelle annettu.
"Silloin poika meni itseensä ja ajatteli: 'Minun
isäni palkkalaisilla on kaikilla yllin kyllin ruokaa,
mutta minä näännyn täällä nälkään.
Ei, nyt minä lähden isäni luo ja sanon hänelle:
Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan
ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että
minua kutsutaan pojaksesi. Ota minut palkkalaistesi joukkoon.'
Niin hän lähti isänsä luo.
"Kun poika vielä oli kaukana, isä näki
hänet ja heltyi. Hän juoksi poikaa vastaan, sulki
hänet syliinsä ja suuteli häntä. Poika
sanoi hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä
taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen
arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi.' Mutta isä
sanoi palvelijoilleen: 'Hakekaa joutuin parhaat vaatteet ja
pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus sormeen
ja kengät jalkaan. Tuokaa syöttövasikka ja
teurastakaa se. Nyt syödään ja vietetään
ilojuhlaa! Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon,
hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.'
Niin alkoi iloinen juhla.
"Vanhempi poika oli pellolla. Kun hän sieltä
palatessaan lähestyi kotia, hän kuuli laulun, soiton
ja tanssin. Hän huusi luokseen yhden palvelijoista ja
kysyi, mitä oli tekeillä. Palvelija vastasi: 'Veljesi
tuli kotiin, ja isäsi käski teurastaa syöttövasikan,
kun sai hänet terveenä takaisin.' Silloin vanhempi
veli suuttui eikä halunnut mennä sisään.
Isä tuli ulos ja suostutteli häntä, mutta hän
vastasi: 'Kaikki nämä vuodet minä olen raatanut
sinun hyväksesi enkä ole kertaakaan jättänyt
käskyäsi täyttämättä. Silti
et ole koskaan antanut minulle edes vuohipahaista juhliakseni
ystävieni kanssa. Mutta kun tämä sinun poikasi
tulee, tämä, joka on hävittänyt omaisuutesi
porttojen parissa, sinä teurastat hänelle syöttövasikan!'
Isä vastasi hänelle: 'Poikani, sinä olet aina
minun luonani, ja kaikki, mikä on minun, on sinun. Mutta
olihan nyt täysi syy iloita ja riemuita. Sinun veljesi
oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa
mutta on nyt löytynyt.'
Publikaanin
ja fariseuksen sunnuntain jälkeinen sunnuntai on
nimeltään Tuhlaajapojan sunnuntai.
Tämän päivän teema, Jumalan anteeksiantamisen
vertaus vetoaa jokaiseen meistä, jotka mahdollisesti
olemme kuten tuhlaajapoika, jossain kaukana, poissa Isän
kodista. Anteeksianto auttaa meitä näkemään
oman tilamme ja palaamaan takaisin Isän luo. Meille kaikille
on tässä vertauksessa annettu Mestarimme vakuutus
siitä, että taivaallinen Isämme ottaa meidät
vastaan ilolla ja riemulla. Meidän täytyy vain nousta
ja lähteä, katua ja tunnustaa itse aiheuttamamme
ja väärä ero siitä kodista, johon me todella
kuulumme.
Vigilian polyeleonin jälkeen kuulemme ensikertaa paastoveisun
Baabelin virtain vierellä. Sitä lauletaan seuraavina
kahtena sunnuntaina ennen paaston alkamista ja se antaa meille
vahvistusta myös tämän päivän evankeliumin
pakolaisuusaiheelle.
HAP
Katso myös:
|
