Kaste on ortodoksisen kirkon sakramentti
eli mysteerio, jossa henkilö liitetään
ortodoksisen kirkon jäseneksi. Siihen liittyy oleellisena
osana toinen mysteerio, mirhalla
voitelu.
Kasteeseen liittyy edeltäviä toimituksia, varsinainen
kaste ja kasteen jälkeisiä toimituksia. Ne kaikki
ovat oleellisia osia koko kastetoimitusta.
Tässä artikkelissa keskitytään pääasiassa
lapsen kastamiseen. Aikuisen kastamisessa noudatetaan soveltuvin
osin samoja asioita.
Kaste tarkoittaa ortodoksisessa kirkossa uudelleen syntymistä,
uudelleen aloittamista, kuolemista vanhalle elämäntavalle
ja syntymistä uudelle elämäntavalle. Kasteessa
ihminen osallistuu pääsisäistapahtumaan, joka
on uudestisyntyminen vedestä ja Pyhästä Hengestä,
uudestisyntyminen Jumalan valtakuntaan.
Nimenanto
Kaste ei ole nimenantotilaisuus. Nimenanto tehdään
jo ennen kastetta. Alkuperäisen ortodoksisen käytännön
mukaan lapsi tuodaan kahdeksan päivän ikäisenä
kirkkoon nimenantoa varten (Luuk.2:21-23). Nykyisin
nimenanto toimitetaan kuitenkin useimmiten kotona, mutta usein
se jää valitettavasti tekemättä ja se
suoritetaan silloin kasteen yhteydessä.
Nimenanto Pendelin luostarin kirkon eteisessä,
isä Kysostomos lukee rukousta (kuva: HAP)
Ortodoksisen perinteen mukaisesti lapselle annetaan vain
yksi nimi, jonkun pyhän
ihmisen mukaan. Tästäkin poiketaan nykyisin usein
mm. kansallisen kulttuuriympäristön vaikutuksesta.
Lasta tulisi ortodoksisen perinteen mukaan kutsua nimen annosta
alkaen tai mieluummin jo syntymästä alkaen hänen
oikealla nimellään. Nimi ei ole salaisuus, vaan
nimi, jonka lapsi syntyessään saa, tulee pyhien
kalenterista.
Myöskään erilaiset kutsuma- ja hellittelynimet
eivät oikein sovi lapsen nimeksi ennen kastetta, vaan
hänestä tulisi käyttää hänen
omaa nimeään.
Nimenannon yhteydessä pappi siunaa lapsen otsaa, suuta
ja rintaa ja lausuu rukouksen nimeltä mainiten lapsen
jo uudella nimellään.
Kirkkoon tuotaessa pappi ottaa lapsen syliinsä ja kohottaa
häntä ristin muotoon kirkon oven tai etuhuoneessa
olevan Jumalansynnyttäjän ikonin
edessä ja lausuu erillisen rukouksen.
Rukoukset kasteen edellä
Kastetilaisuudessa kummi
tuo alastomaksi riisutun lapsen (esim. pyyhkeeseen käärittynä)
papin eteen. Pappi tekee lapsen otsaan ristinmerkin
ja lausuu nimenantamisrukouksen, jos nimenantotoimitus on
toimittamatta. Sitten seuraavat ns. eksorkismirukoukset. Eksorkismi
on sanan mukaisesti 'pahan (pahojen henkien) pois karkottamista'.
Eksorkismi suoritetaan kaikille kasteeseen valmistautuville
tarkoituksena erottaa kastettava pahan hengen moraalisesta
vaikutuksesta.
Kysymykset kummille
Näiden rukouksien jälkeen kummi vastaa kastettavan
lapsen puolesta papin esittämiin kysymyksiin,
joissa kysytään pahasta hengestä luopumista
ja Kristuksen puoleen kääntymistä. Kummi, jonka
sylissä lapsi on, vastaa siis näihin. Aikuiskasteessa
kastettava itse vastaa kysymyksiin. Samalla kummi tai kastettava
tunnustaa kristillisen uskonsa ja lukee uskontunnustuksen.
Tämän vuoksi kummin on oltava ortodoksisen kirkon
jäsen.
Joskus eksorkismirukouksiin ja sitä seuraaviin kysymyksiin
liittyy esim. papin puhaltaminen kastettavan kasvoihin tai
kuviteltua paholaista kohti sylkeminen, jonka tekee kummi
lapsen puolesta. Ne jätetään kuitenkin nykyään
valitettavasti yhä useammin pois kastetapahtumasta.
Vedenpyhitys ja rukoukset kastettavan puolesta
Seuraavaksi pappi pyhittää kasteveden rukouksilla
ja tekemällä veteen ristinmerkin ja siihen mahdollisesti
myös puhaltamalla. Samoin hän siunaa kasteessa tarvittavan
öljyn, jota laitetaan hieman kasteastiaan eli kolimvitraan
ristin muotoisesti.
Isä Vissarion voitelee öljyllä
kastettavan
Pendelin luostarissa Kreikassa
(kuva: HAP)
Kastettavan voiteleminen öljyllä
Samalla pyhitetyllä öljyllä pappi tekee ristin
ensin kastettavan otsaan ja lausuu:
”Voidellaan Jumalan palvelija (kastettavan
nimi) riemun öljyllä, Isän ja Pojan
ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.”
Sitten voidellaan rinta ja selkä (sielun ja ruumiin
parannukseksi), korvat (uskon kuulemiseksi),
kädet (Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet)
ja jalat (askeleittesi edistämiseksi). Tämä
tapahtuma ei ole ns. mirhalla voitelu, joka tapahtuu erikseen
kasteen jälkeen.
Kaste
Pappi ottaa lapsen kastetta varten käsivarsilleen, suojaa
lapsen kasvot kämmenellä ja upottaa lapsen kasteastiaan
kolme kertaa. Vaihtoehtoisesti voidaan suorittaa myös
valelukaste, mikäli upotusta ei voida jostain syystä
suorittaa.
Kastettaessa pappi lausuu:
”Kastetaan Jumalan palvelija (etunimi)
Isän, amen, Pojan, amen, ja Pyhän Hengen nimeen,
amen.”
Upottamisessa kiteytyy kasteen merkitys: Vesi tuhoaa toisen
elämän, mutta panee alulle toisen; se hukuttaa vanhan
ihmisen ja synnyttää uuden. Tätä kuvainnollista
hukuttamista ei voida mielekkäästi ilmaista muuten
kuin veteen upottamalla.
Isä Timotheus kastaa Catherinan Pendelin
luostarissa Kreikassa
(kuva: HAP)
Kasteen jälkeen lauletaan psalmi 32 ja kastettava puetaan
valkoiseen kastepukuunsa, pelastuksen pukuun ja kastettavan
kaulaan laitetaan kasteristi, jonka kummin tulisi hankkia kastettavalle.
Pappi lausuu:
”Puetaan Jumalan palvelija (etunimi)
vanhurskauden vaatteeseen Isän ja Pojan ja Pyhän
Hengen nimeen. Amen.”
Pyhällä mirhalla voitelun sakramentti eli mysteerio
Kastetta seuraa välittömästi toinen ortodoksisen
kirkon sakramentti eli mysteerio, pyhällä mirhalla
voiteleminen.
Siitä on oma artikkelinsa oheisen linkin takana: 'Mirhalla
voitelu'.
Kasteastian kiertäminen
Mirhalla voitelun jälkeen pappi yhdessä kastettavan
ja hänen kumminsa kanssa kiertävät kasteastin
ympäri kolme kertaa. Kuoro tai läsnä olevat
laulavat samalla:
”Niin monta, kuin teitä on Kristukseen kastettu,
te olette Kristukseen pukeutuneet. Halleluja.”
(Gal.3:27)
Kasteastian ympäri tehty saatto kuvaa ikuista liittoa
Kristuksen kanssa aivan samalla tavalla kuin avioliittoon
vihkimisen yhteydessä. Alkukirkossa kastettavat kastettiin
pääsiäisenä erillisessä kastekappelissa
ja sieltä tultiin sitten ristisaatossa
kirkkoon ja kastettavat osallistuivat pyhään Ehtoolliseen
liturgiassa.
Tätäkin tuo pieni saatto omalla tavallaan kuvaa
ja muistuttaa.
Hiusten leikkaaminen
Mirhalla voitelemisen jälkeen kastettava voidaan pukea
kokonaan. Pappi suorittaa vielä mirhavoiteen pois pyyhkimisen
pienellä sienellä, lausuen samalla:
”Vanhurskautettu olet, kastettu olet, valistettu
olet, mirhalla voideltu olet, pyhitetty olet Isän ja
Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”
Kastetapahtuman lopuksi kastettavalta leikataan vielä
hiuksia päästä ristin muotoisesti. Päähän
ei suinkaan tehdä ristinmuotoista aukkoa, vaan hiuksia
leikataan neljältä sivulta hieman. Tämä
leikkaaminen kuvaa kuuliaisuutta ja sitä, että ihminen
täydellisesti antaa itsensä Jumalalle. Hiukset ovat
voiman vertauskuva (Tuom.16:17).
Isä Timotheus leikaa kastettavalta hiuksia kreikkalasessa
Pendelin luostrin kirkossa (kuva: HAP)
Kirkottaminen
Kun lapsen syntymästä on kulunut 40 päivää,
lapsi ja äiti pitäisi ortodoksisen perinteen mukaisesti
kirkottaa. Äiti kummin saattamana tuo lapsensa ja itsensä
kirkkoon kirkotettavaksi eli aloittamaan kirkollisen elämän
(Luuk:2:27).
Tavallisesti kirkottaminen tapahtuu kasteen jälkeen.
Kirkottamisessa pappi tulee kirkon ovelle vastaan äitiä
ja lasta ja lukee siellä rukouksia äidin ja lapsen
puolesta. Mikäli lapsi on kastettu, pappi ottaa lapsen
ja tekee sillä ristin kirkon ovella ja lausuu rukouksen:
”Kirkkoon otetaan Jumalan palvelija (etunimi)
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.”
Sen jälkeen pappi vie lapsen kirkkoon pysähtyen
ensin keskellä kirkkoa ja lausuen tuon em. rukouksen.
Lapsi viedään vielä pyhälle portille.
Pappi laskee lapsen maahan portin eteen ja lausuu rukouksen.
Aikaisemmin poikalapsi vietiin pyhään alttariin,
mutta nykyään tästä käytännöstä
on luovuttu.
Rukouksien ja siunauksen jälkeen pappi antaa lapsen
äidille kirkosta pois vietäväksi.
Ehtoolliseen osallistuminen
Kasteen ja voitelun mysteeriot saavat täyttymyksensä,
kun äsken kastettu osallistuu välittömästi
tilaisuuden jälkeen pyhään Ehtoolliseen kirkon
eukaristiapalveluksessa, liturgiassa.
Kaste voidaan myös toimittaa liturgian yhteydessä,
jolloin nimenanto on suoritettava ennen kasteliturgiaa. HAP
