Kummiudesta ei ole säädetty Raamatussa, mutta siitä
on olemassa mainintoja apostolisissa säännöissä
ja opetuksissa, kirkkoisien säännöissä
ja kirkolliskokousten
kanoneissa.
Kummien lukumäärä
Alkukirkossa kastettavalla oli vain yksi kummi. Kummien lukumäärä
alkoi muuttua noin 500-luvulla, ensin niin, että kastettavalle
tuli sekä miespuolinen että naispuolinen kummi.
Nykyisin kummien lukumäärä on vastoin ortodoksista
käytäntöä useissa tapauksissa kasvanut
suuremmaksikin. Näin ei pidä toimia, vaan kummien
määrä tulee rajoittaa kahteen. Kummiutta ei
pidä koskaan ymmärtää pelkäksi kummilahjojen
hankinnaksi ja kummien lukumäärää perheen
statussymboliksi.
Kummin tehtävät
Kummi valitaan kastettavalle tai kirkkoon
liitettävälle ortodoksille aina, olipa kyseessä
lapsi- tai aikuiskaste. Kummi eli risti-isä tai ristiäiti
ymmärretään ortodoksisessa opetuksessa kastettavan
hengelliseksi vanhemmaksi. Kummius ei ole juridinen suhde
vaan kristillinen, hengellinen suhde.
Kastettavalla, etenkin lapsella on toinen kummeista se, joka
antaa kastetilaisuudessa kastettavan puolesta erilaisia lupauksia
kastajalle eli papille. Tavallisimmin tämä kummi
on samaa sukupuolta kastettavan kanssa, mutta tästä
tavasta voidaan nykyisin poiketa. Nimitys sylikummi ei ole
ortodoksinen nimitys, se on käytössä vain luterilaisessa
kasteessa.
Tuo vanha perinne samasta sukupuolesta perustui alkukirkon
jälkeisen ajan kasteisiin, jossa alkuaan aikuinenkin
oli alasti tai vähissä vaatteissa ja pappi samaa
sukupuolta olevan diakonin
ja samaa sukupuolta olevan kummin kanssa toimitti kasteen
- upotuksen veteen.
Kummin ja kastettavan suhde
Aikaisemmin kastettavan ja lupaukset antavan kummin tuli
olla samaa sukupuolta. Toinen syy tähän määräykseen
oli, että kastettava ja kummi eivät saaneet avioitua
keskenään. Kummi oli hengellisenä vanhempana
omien biologisten vanhempien veroinen. Ortodoksisen opetuksen
mukaan kummi ei voi myöskään avioitua kummilapsen
leskeksi jääneen tai eronneen vanhemman kanssa.
Omat vanhemmat eivät voi toimia lapsensa kummeina, mutta
he aviopuolisoina voivat olla jonkun toisen lapsen (tai
aikuisen) kummeina. Nykyäänkin vaaditaan, että
kummin on oltava ortodoksi, mutta toisen kristillisen
kirkon jäsen voi olla kasteessa todistajana. Hänen
tulee siis kuulua kristilliseen kirkkoon, onhan kaste kirkon
sakramentti. Kummin tehtävä on hengellinen vanhemmuus.
Kristillinen kaste ei ole pelkkä sosiaalinen perhetapahtuma
ja kummius siihen liittyvä riitti.
Vallitsevan käytännön mukaan kummin pitäisi
olla kristinoppikoulun käynyt tai 15-vuotta täyttänyt.
Hän ei myöskään saa olla luostarin jäsen.
Myös seurakunnan pappi ei saisi ryhtyä kummiksi,
jottei hän asettaisi ketään seurakuntalaista
etusijalle omassa seurakunnassaan.
Kummin velvoitteita
Kummin tehtävänä on kasvattaa kummilastaan
hengellisessä elämässä ja tavoissa. Silloin
kun kyseessä on aikuinen, kummin tulisi kasvattaa kastettavaa
hengellisesti jo ennen kastetta.
Aikaisemmin kummin tehtäväksi katsottiin myös
kummilapsesta huolehtiminen sekä materiaalisesti että
hengellisesti siinä tapauksessa, että lapsi menettää
vanhempansa ennen aikojaan.
Kummius ei siis ole ortodoksisessa kirkossa pelkästään
kunniatehtävä ja kasteen todistajana oleminen, vaan
se on paljon monisyisempi ja velvoittavampi. Kummius on kutsumustehtävä,
johon ei pidä mennä kevyin perustein, vaan velvollisuutensa
ja vastuunsa tuntien sekä ymmärtäen annettavien
lupausten ja tehtävän merkitys.
Kummin tulee tuntea oma uskontonsa edes perusteiltaan ja
perustotuuksiltaan ja pystyä siirtämään
nämä tietonsa ja taitonsa myös kummilapselleen.
Kummin tulisi mm. ohjata kummilapsensa ehtoolliselle menoa
ja opettaa kirkossa käydessään erilaisia kirkollisia
tapoja.
Kummi kastetilaisuudessa
Kummi pitää lasta sylissään kastetilaisuudessa
ja auttaa pappia kasteen toimittamisessa. Kummi antaa kastettavan
lapsen puolesta uskon
lupaukset. Aikuista kastettaessa kummi on lupausten takaajana.
Alkuperäisen ortodoksisen käytännön mukaan,
etenkin lasta kastettaessa, käytetään ns. upotuskastetta.
Tästäkin perinteestä poiketaan usein ja suoritetaan
ns. valelukaste. Valelukastekin on pätevä, jos upotuskastetta
ei voida suorittaa. Kummin tehtävänä on auttaa
kasteen suorittamisen yhteydessä mm. riisumalla tai pukemalla
lapsi sekä kuivaamalla lapsi kasteen jälkeen.
Kasteen suorituspaikka
Kaste pitäisi aina toimittaa kirkossa, mutta nykyisin
se voidaan mm. pitkien etäisyyksien vuoksi toimittaa
myös kotona.
Aikuisen upotuskaste on nykyisin vaikea suorittaa. Se tehdäänkin
usein tuollaisissa tapauksissa, silloin kun se on mahdollista,
luonnon veden ääressä, esim. järven tai
joen rannalla. Ns. kastekappeleita tällaiseen tarkoitukseen
löytyy vain suuremmista seurakunnista.
Muut mysteeriot kasteen yhteydessä
Kummin tehtävänä on olla mukana ja avustajana
myös kasteeseen oleellisesti liittyvien muiden mysteerioiden
(sakramenttien)
toimittamisessa. Kasteen jälkeen toimitetaan mirhalla
voitelun mysteerio ja usein kasteeseen liittyy myös ehtoollinen.
Näissä molemmissa kummi on mukana ja auttaa kastettavaa
kummilastaan suoriutumaan mysteerioista.
