Kaste on ortodoksisen kirkon sakramentti
eli mysteerio, jossa henkilö liitetään
ortodoksisen kirkon jäseneksi. Siihen liittyy oleellisena
osana toinen mysteerio, pyhällä mirhalla
voitelu.
Mirha on öljystä, viinistä ja hyväntuoksuisista
yrteistä keitetty paksu neste. Raamatussa on mainintoja
pyhästä mirhalla voitelemisesta mm. 2.Moos. 29:7
ja 1.Sam. 10:1 sekä 2.Sam. 2:4.
Hebrean sana Messias ja kreikan sana Kristus
tarkoittavat molemmat voideltua siis Jumalan poikaa, josta
tuli Ihmisen Poika ja meidän Vapahtajamme.
Mirha kuvaa katoamatonta Pyhän Hengen sinettiä
ja kasteen lisäksi sitä käytetään
esim. pyhitettäessä kirkkoa ja alttaripöytää
sekä antiminssiä.
Myös ikonien
siunaamisessa piispa käyttää mirhavoidetta.
Mirhaa tehdään harvinaisissa tilaisuuksissa noin
kerran kymmenessä vuodessa ekumeenisessa
patriarkaatissa koko patriarkaatin tarpeisiin ja se on
monimutkainen ja pitkällinen seremonia.
Mirhalla voitelu
Mirhalla voitelu suoritetaan siis kasteen jälkeen, kun
kastettava on puettu kastepukuun. Se suoritetaan myös
silloin, kun kirkkoon liittyvä on kastettu jossain muussa
kristillisessä kirkkokunnassa ortodoksien hyväksymällä
tavalla. Silloin siis ei enää kasteta liittyvää
uudelleen.
Isä Vissarion voitelee kastetun mirhalla Pendelin
luostarissa Kreikassa
(kuva: HAP)
Mirhalla voitelu on kasteen mysteerion vahvistaminen, konfirmaatio.
Voitelussa pappi tekee pienellä pensselillä kastettavan
otsaan, silmiin, sieraimiin, suulle, korville, rinnalle, käsille
ja jaloille pienen ristin mirhalla lausuen joka kerran ristin
tehdessään:
” Pyhän Hengen lahjan sinetti.”
Johon kummi tai seurakunta vastaa:"Amen."
Isä Timotheus suorittaa mirhallavoitelun sakramentin
Pendelissä
(kuva: HAP)
Kun kaste kuvaa ihmisen osallistumista pääsiäiseen,
mirhalla voitelu kuvaa Pyhän Hengen vuodatusta, joka
tapahtui helluntaina. Voideltu saa täyden oikeuden kirkon
jäsenyyteen, mistä oikeuksista ja velvollisuuksista
aluksi huolehtii kastettavan kanssa yhdessä hänen
kumminsa.