Sakramentit eli mysteeriot
ovat kirkon pyhiä toimituksia, joissa ihminen pääsee
näkymättömän Jumalan armon osallisuuteen
erilaisten näkyvien merkkien kautta. Sakramentteja toimittavat
hätäkastetta lukuun ottamatta ainoastaan piispat
ja papit.
Eri kirkkokuntien kesken on teologisia mielipide-eroja sakramenttien
lukumäärän ja vaikutuksen suhteen. Sakramenttien
asettajaksi on kuitenkin aina ymmärretty itse Kristus.
Nykyään ortodoksisessa kirkossa katsotaan olevan
seitsemän sakramenttia eli mysteeriota.
Kaste toimitetaan kirkon jäsenyyteen liittyvälle
ihmiselle. Kasteessa ihminen pääsee Jumalan yhteyteen,
syntyy uudelleen ja saa syntinsä anteeksi. Kaste on ainutkertainen.
Ainoastaan hätätapauksessa kasteen saa toimittaa
myös kristilliseen kirkkoon kuuluva mies tai nainen.
Mirhavoitelu toimitetaan heti kasteen jälkeen. Mirhavoitelu
on Pyhän Hengen lahjojen vuodattamisen toimitus, jonka
esikuvana on Uudessa testamentissa kuvattu kätten päälle
paneminen. Muualla Pyhän Kolminaisuuden nimeen kastettu
kristitty liitetään ortodoksiseen kirkkoon voitelun
sakramentin kautta.
Ortodoksisen kirkon keskeisin sakramentti on pyhä ehtoollinen.
Ehtoollisen välityksellä ihminen pääsee
yhteyteen Jumalan ja toisten uskovien kanssa. Sakramentin
päätarkoituksena on syntien anteeksisaaminen. Ehtoollisaineina
käytetään viiniä ja leipää,
jotka ortodoksisen käsityksen mukaan Pyhän Hengen
vaikutuksesta muuttuvat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.
Katumuksen sakramentti koostuu syntien tunnustamisesta Jumalalle
papin kuullen ja tunnustuksen jälkeen papin lukemasta
anteeksiantorukouksesta. Katumuksen sakramentissa ei ole tarkoitus
pelkästään luetella tekemiään syntejä
vaan katumukseen liittyy erittäin keskeisesti myös
parantava mielenmuutos.
Perustaessaan kirkon Jeesus valitsi 12 apostolia seuraajikseen.
Nämä apostolit olivat ensimmäisiä piispoja,
jotka myöhemmin vihkivät pappeja. Ortodoksisessa
kirkossa pappeuden virka jakaantuu kolmeen eri asteeseen,
jotka ovat diakonius,
pappeus ja piispuus. Papit ja piispat toimittavat sakramentteja
sekä kaitsevat laumaa. Ortodoksisessa kirkossa pappeus
on varattu vain miehille.
Avioliiton kirkollisessa solmimisessa ei ole kysymys vain
kahden henkilön, miehen ja naisen juridisesta sopimuksesta
vaan myös avioliitossa elämiseen tarvittavan siunauksen
ja vahvistuksen hakemisesta Jumalalta. Avioliiton todellinen
vahvistaja on aina Kolmiyhteinen Jumala.
Uudessa testamentissa kerrotaan sairaiden voitelemisesta.
Sairaanvoitelun sakramentti toimitetaan sairaille heidän
parantamisekseen - kyse ei siis ole "viimeisestä
voitelusta". Sairaanvoiteluun kuuluvat rukoukset,
epistolat, evankeliumit, voitelurukoukset ja voitelu sekä
synninpäästö. Voidellessaan sairasta pyhitetyllä
öljyllä pappi tai piispa rukoilee Jumalan armoa
parantamaan sairaan.
*
Kuten edellä todettiin, ortodoksisen kirkon
käsitys sakramenttien määrästä ei
ole aina ollut sama kuin nykyään. Ennen sakramenteiksi
tulkittiin myös esimerkiksi munkiksi vihkiminen, hautaus
ja vedenpyhitys.
Nykyään sakramenttien määrä on edellä
esitetty seitsemän.
Roomalaiskatolinen kirkko katsoo sakramenttien lukumäärän
olevan tarkalleen seitsemän. Sakramentit ymmärretään
samoin kuin ortodoksisessa kirkossa. Luterilainen
ja reformoitu osa kristikuntaa on päätynyt
pitämään sakramenttien määrää
kahtena hyväksyen sakramenteiksi ainoastaan kasteen ja
ehtoollisen. Tosin jotkut protestanttiset suuntaukset pitävät
ehtoollista vain muistoateriana.
Ronja Venesperä
Aiheesta muualla:
isä Raimo Sissonen: Tsasounan suunnalta /Sakramentit
