Epitrakiili (kreik. epitrakhelion)
on ortodoksisen papin ja piispan käyttämä liturginen
jumalanpalvelusvaate.
Epitrakiilin symboliikka
Epitrakiili kuvaa pappeuden siunattua taakkaa ja sen on sanottu
symbolisoivan kannettavaa iestä tai köyttä,
joka oli pujotettu Kristuksen kaulaan, kun häntä
vietiin kuulusteluihin Pontius Pilatuksen luo. Epitrakiili
kuvaa myös hengellisessä mielessä Jumalan armoa,
jota vihitylle vaatteen kantajalle on runsaasti vuodatettu
pappisvihkimyksen yhteydessä. Papin epitrakiili, piispan
omofori ja diakoninorari kuvaavat osittain samoja asioita
papilla ja piispalla laajempina ja velvoittavampina kuin diakonilla.
Epitrakiili on kaulan ympäri laitettu vaate, joka on
joko ommeltu yhteen tai yhdistetty toisiinsa keskeisiin mysteerioihin
(sakramentteihin) viittaavilla seitsemällä napilla.
Epitrakiilissa on kuvattu kuusi ristiä edessä ja
yksi takana niskaosassa.
Epitrakiilin sijainti ja käyttö
Pukiessaa epitrakiilia, pappi lukee rukouksen: "Kiitetty
olkoon Jumalamme, joka vuodattaa armonsa pappeihin, niinkuin
kalliin öljyn, joka vuotaa partaan, Aaronin partaan,
joka vuotaa hänen viittansa liepeille." (Ps.
133:2) sekä siunaa vaatteen ja suutelee siihen kiinnitettyä
ristiä. Samalla tavalla hän siunaa jokaisen vaatekappaleen
ennen päällepukemista kuhunkin vaatteeseen liittyvällä
rukouksella aloittaessaan liturgiaa.
Epitrakiili isä Markun yllä. Kuva otettu Mikkelin
pyhän Mikaelin kirkossa. (kuva: HAP)
Pappi pitää epitrakiilia edessään kaulan
takaa pujetettuna ikäänkuin esiliinaa. Sitä
käytetään kaikissa jumalanpalveluksissa ja
toimituksissa. Epitrakiili on nimenomaan pappeuden (papin)
tunnus. Normaalisti epitrakiilia käytetään
siis muiden liturgisten jumalanpalvelusasujen kanssa.
Läntisessä kirkossa epitrakiilin (lähin) vastine
on stoola.
