Ortodoksi.net - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Pyhät rinnallamme 1: Pyhän valitseminen

2026-11-07T07:48:02Z

Hannu:

<h2>Pyhät rinnallamme 1: Pyhää ei tarvitse osata valita oikein</h2>
[[Kuva:Deesis01.jpg|thumb|500 px|center|<center>''Deesis eli esirukousasetelma: Jumalansynnyttäjä ja Johannes Edelläkävijä kääntyvät Kristuksen puoleen. Pyhien esirukoukset kuuluvat kirkon yhteiseen rukoukseen. Kuva: ©''<br><small>(''Kuva: © Ortodoksi.net'')</small></center>]]
<p>Kun läheinen sairastuu, jokin asia huolestuttaa tai omat voimat tuntuvat vähäisiltä, moni pyytää toiselta ihmiseltä: ”Muistaisitko minua rukouksissasi?” Ortodoksisessa kirkossa saman pyynnön voi esittää myös pyhälle. Sen taustalla on luottamus siihen, ettei kuolema katkaise yhteyttä Kristuksessa. Pyhät kuuluvat samaan kirkkoon kanssamme, ja heiltä pyydetään esirukouksia aivan kuten täällä eläviltä lähimmäisiltä.</p>

<p>Tämä ei edellytä laajaa pyhien tuntemusta eikä oikean nimen löytämistä johonkin tiettyyn tilanteeseen. Rukoukseen saa tulla sen kanssa, mikä juuri nyt painaa mieltä. Jumalaa voi aina lähestyä suoraan. Pyhien esirukousten pyytäminen ei vie hänestä kauemmaksi, vaan on osa yhteistä rukousta hänen edessään.</p>

<h3>Läheisyys voi kasvaa vähitellen</h3>

<p>Kaikki pyhät eivät tunnu yhtä tutuilta, eikä tarvitsekaan. Jonkun elämäkerrassa voi olla jotakin, mikä koskettaa omaa elämää: vaikeita menetyksiä, sitkeää toivoa, lähimmäisistä huolehtimista tai uskollisuutta tavallisten tehtävien keskellä. Joskus yksi pieni tapahtuma jää mieleen paremmin kuin pitkä luettelo suurista saavutuksista.</p>

<p>Läheisyys voi syntyä myös tutun ikonin, kirkon tai rukouksen kautta. Pyhän nimi on ehkä kuulunut lapsuudenkodin puheisiin, tai hänen muistopäiväänsä on vietetty omassa seurakunnassa. Toisinaan kiinnostus herää vasta myöhemmin, kun jokin elämässä muuttuu ja aikaisemmin etäiseltä tuntunut kertomus alkaakin puhutella.</p>

<p>Pyhään tutustumisessa ei tarvitse kiirehtiä. Hänen elämästään voi lukea vähän kerrallaan ja pohtia, mikä siinä rohkaisee. Tarkoitus ei ole verrata omaa arkea pyhän elämään ja todeta itseään kelvottomaksi. Esikuva voi pikemminkin auttaa huomaamaan, että uskoa eletään todeksi monenlaisissa oloissa ja hyvin erilaisin voimin.</p>

<h3>Esirukoilija, ei vaatimusten vartija</h3>

<p>Pyhien kunnioittamisen keskuksessa on Jumala. Kirkko kunnioittaa pyhissä hänen työtään ja armoaan. Pyhää ei ajatella itsenäisenä voimana, jonka avulla saataisiin varmasti haluttu tulos. Häneltä pyydetään rukousta Jumalan puoleen.</p>

<p>Siksi ei tarvitse pelätä, että rukous menisi väärään osoitteeseen, jos pyhän elämä tai hänelle omistettu rukousteksti ei ole tuttu. Omin sanoin voi pyytää yksinkertaisesti: <i>”Pyhä Jumalan palvelija, rukoile puolestani.”</i> Valmiit rukoukset voivat auttaa, mutta rukous ei ole muistamisen koe.</p>

<p>Pyhien puoleen voi kääntyä myös ilossa ja kiitollisuudessa. Kaiken ei tarvitse olla huonosti ennen kuin muistaa rukouksen. Hyvä päivä, läheisen saama apu tai pitkään vaivanneen asian selviäminen voivat yhtä hyvin pysäyttää kiittämään Jumalaa.</p>

<h3>Rukouksessa saa olla keskeneräinen</h3>

<p>Joskus rukous sujuu, joskus mielessä pyörivät aivan muut asiat. Väsynyt ei ehkä jaksa kuin muutaman sanan. Silloinkin voi pyytää toisia rukoilemaan puolestaan. Kirkon yhteinen rukous kantaa myös silloin, kun omat sanat ovat vähissä.</p>

<p>Pyhien esirukouksissa onkin pohjimmiltaan kyse yhteydestä: kristitty ei rukoile irrallaan muista. Kirkon rukoukseen kuuluvat sekä lähellä että kaukana olevat, tässä ajassa elävät ja jo Jumalan luo siirtyneet.</p>

<p>Kaikkia pyhiä ei tarvitse tuntea. Voi aloittaa yhdestä, jonka elämä herättää kiinnostusta, tai pyytää kaikkien pyhien esirukouksia. Olennaisinta ei ole osata valita oikein, vaan uskaltaa rukoilla ja luottaa siihen, ettei tarvitse olla yksin.</p>
<br>
'''Ortodoksi.net'''<br>
1.11.2026

<h3>Lähteet ja tausta-aineisto</h3>

* Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/praying-to-the-saints Praying to the Saints]. Pyhien esirukoukset ja kirkon yhteys kuoleman rajan yli.
* Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/spirituality/prayer-fasting-and-almsgiving/intercessory-prayer The Orthodox Faith – Intercessory Prayer]. Esirukous osana kristittyjen yhteistä elämää.
* Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/worship/the-daily-cycles-of-prayer/prayer The Orthodox Faith – Prayer]. Rukouksen perusteet sekä Jumalansynnyttäjän ja pyhien esirukoukset.
<hr>
Lue myös '''[[Pyhät rinnallamme 2: Pyhän "erikoistuminen"]]'''. Kolmas osa julkaistaan 15.11.2026.

[[Luokka:Artikkelit]]

Pyhät rinnallamme 2: Pyhän "erikoistuminen"

2026-11-07T07:45:33Z

Hannu:

<h2>Pyhät rinnallamme 2: Onko pyhillä omat erikoisalansa?</h2>
[[Kuva:Kosmas damianos aasialaiset01.jpg|thumb|500 px|center|<center>Pyhät palkattaparantajat Kosmas ja Damianos. Sairaiden auttamisesta tunnetut pyhät ovat esimerkki siitä, kuinka elämäntyö ja rukousperinne liittyvät yhteen. Pyhien esirukoukset eivät kuitenkaan rajoitu tiettyihin huoliin.<br><small>(''Ikoni © munkki Stefanos, valokuva © Ortodoksi.net)</small></center>]]
<p>''Joskus kuulee sanottavan, että joku pyhä on sairaiden auttaja, toinen matkustavien suojelija ja kolmannen puoleen käännytään aivan tietyn huolen kanssa. Kuulostaa melkein siltä kuin pyhillä olisi omat erikoisalansa. Ajatus voi hymyilyttää, mutta samalla se herättää hyvän kysymyksen: mistä tällaiset yhteydet ovat syntyneet ja mitä ne oikeastaan tarkoittavat?''</p>

<p>''Taivaallisesta työnjaosta ei ole kysymys. Pyhien esirukouksia ei ole rajattu tiettyihin sairauksiin, ammatteihin tai elämäntilanteisiin. Sen sijaan kirkon perinteessä jotkut pyhät ovat tulleet erityisen läheisiksi ihmisille, jotka elävät samanlaisten huolten keskellä. Taustalla voivat olla pyhän oma elämä, hänen tekemänsä työ tai hänen esirukouksiinsa liittyvät kertomukset avun saamisesta.''</p>

<h3>Eletty elämä jää ihmisten mieleen</h3>

<p>Asiaa voi lähestyä tavallisen elämän kautta. Kun jokin huolestuttaa, puhumme mielellämme ihmiselle, jonka uskomme ymmärtävän tilannettamme. Saman menetyksen kokenut saattaa ymmärtää surua ilman pitkiä selityksiä. Sairaita hoitanut puolestaan tuntee sekä potilaan pelon että hänen läheistensä huolen. Yhteinen kokemus tekee lähestymisestä luontevaa.</p>

<p>Samantapainen tuttuuden tunne voi syntyä pyhän elämäkertaa lukiessa. Jos pyhä on hoitanut sairaita, auttanut puutteen keskellä eläviä tai joutunut itse vainotuksi, juuri nämä elämänvaiheet jäävät ihmisten mieleen. Hänen esirukouksiaan aletaan pyytää erityisesti vastaavissa tilanteissa. Näin henkilökohtaisesta läheisyydestä voi vähitellen kasvaa kokonaisen yhteisön rukousperinne.</p>

<p>Pyhän merkitys ei silti rajoitu siihen, mitä hän teki ammatikseen tai millaisia vaikeuksia hän kohtasi. Hänen elämänsä kertoo ennen kaikkea uskosta ja rakkaudesta Jumalaan ja lähimmäisiin. Siksi sama pyhä voi puhutella hyvin erilaisia ihmisiä aivan eri syistä.</p>

<h3>Kertomukset ja kiitollisuus välittävät perinnettä</h3>

<p>Pyhien elämäkertojen rinnalla kulkevat kertomukset siitä, kuinka ihmiset ovat kokeneet saaneensa apua heidän esirukoustensa kautta. Joku on rukoillut vaikeassa tilanteessa, saanut avun ja kertonut siitä toisille. Kiitollisuus on voinut saada näkyvän muodon ikonina, rukouksena tai pyhälle omistettuna kirkkona. Seuraava sukupolvi on oppinut tuntemaan saman pyhän ja kääntynyt hänen puoleensa omine huolineen.</p>

<p>Näitä kertomuksia luetaan kirkossa uskon ja rukouksen näkökulmasta. Varsinkin vanhoihin elämäkertoihin sisältyy myös perimätietoa, jonka kaikkia yksityiskohtia ei voida historiallisesti varmistaa. Kertomusten tarkoituksena on kuitenkin välittää luottamusta Jumalan apuun ja rohkaista rukoukseen. Niistä ei voi tehdä lupausta, että sama asia tapahtuisi jokaiselle samalla tavalla.</p>

<p>Myös paikalliset tavat vaikuttavat. Jollakin seudulla tietty pyhä tunnetaan lähes jokaisessa kodissa, kun taas muualla hänen nimensä on vieraampi. Perheen, seurakunnan ja kotiseudun muistot muovaavat sitä, kenestä tulee läheinen. Kaikkialla ortodoksisessa maailmassa ei siksi ole samanlaista käsitystä pyhien erityisistä yhteyksistä eri elämäntilanteisiin.</p>

<h3>Esirukous ei ole palveluvalikko</h3>

<p>Suojeluspyhistä laaditut luettelot voivat auttaa tutustumaan kirkon perinteeseen. Liian tarkasti luettuina ne voivat kuitenkin antaa väärän kuvan: aivan kuin rukouksen onnistuminen riippuisi siitä, osaako valita oikean pyhän. Huolestuneen ihmisen ei tarvitse ryhtyä tällaiseen selvitystyöhön. Tutulta pyhältä saa pyytää esirukouksia kaikissa elämän asioissa.</p>

<p>Myöskään erityisen tunnettu pyhä ei ole oikotie varmaan lopputulokseen. Rukouksessa saa pyytää apua hyvin konkreettisesti, mutta Jumalan toimintaa ei voi määrätä ennalta. Jos toivottua muutosta ei tule, syyksi ei pidä päätellä väärää pyhän valintaa tai rukoilijan riittämätöntä uskoa.</p>

<p>Sana <i>erikoistuminen</i> sopii siis tähän vain hieman leikillisenä ilmauksena. Täsmällisemmin voisi puhua <i>erityisestä läheisyydestä</i>: tietyn pyhän elämä ja häneen liittyvä rukousperinne ovat antaneet ihmisille rohkeutta lähestyä häntä juuri omassa tilanteessaan.</p>

<h3>Esikuvasta voi tulla myös teko</h3>

<p>Pyhän elämä ei kutsu ainoastaan pyytämään apua, vaan myös huomaamaan toisten tarpeita. Sairaita hoitaneen pyhän muistaminen voi rohkaista käymään yksinäisen luona. Köyhiä auttaneen elämä voi saada kysymään, olisiko omasta mahdollista jakaa. Näin pyhien kunnioittaminen saa jatkoa tavallisessa arjessa.</p>

<p>Pyhien erilaiset elämäntiet kertovat siitä, kuinka monella tavalla lähimmäistä voi rakastaa. Kaikkien ei tarvitse tehdä samaa eikä jaksaa yhtä paljon. Joku osaa hoitaa, toinen kuunnella, kolmas järjestää käytännön apua. Tästä näkökulmasta pyhien ”erikoisalat” muistuttavat myös meitä siitä, että omilla taidoilla ja kokemuksilla voi olla käyttöä toisen ihmisen hyväksi.</p>
<br>
'''Ortodoksi.net'''<br>
8.11.2026

<h3>Lähteet ja tausta-aineisto</h3>

* Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/praying-to-the-saints Praying to the Saints]. Pyhien esirukoukset osana kirkon yhteyttä.
* Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/spirituality/prayer-fasting-and-almsgiving/intercessory-prayer The Orthodox Faith – Intercessory Prayer]. Toisten puolesta rukoileminen ja luottamus Jumalaan.
* Orthodox Church in America, Department of Christian Education: [https://dce.oca.org/files/activity-books/Saints-Physicians.pdf Saints Who Were Physicians and Healers]. Esimerkkejä pyhien elämäntyön, sairaiden auttamisen ja rukousperinteen yhteydestä (PDF, englanniksi).
<hr>
'''[[Pyhät rinnallamme 1: Pyhän valitseminen|Palaa ensimmäiseen osaan]].'''
'''Lue myös myöhemmin ilmestyvä seuraava osa 3.'''

[[Luokka:Artikkelit]]

Pyhät rinnallamme 2: Pyhän "erikoistuminen"

2026-11-07T07:43:13Z

Hannu:

<h2>Pyhät rinnallamme 2: Onko pyhillä omat erikoisalansa?</h2>
[[Kuva:Kosmas damianos aasialaiset01.jpg|thumb|500 px|center|<center>Pyhät palkattaparantajat Kosmas ja Damianos. Sairaiden auttamisesta tunnetut pyhät ovat esimerkki siitä, kuinka elämäntyö ja rukousperinne liittyvät yhteen. Pyhien esirukoukset eivät kuitenkaan rajoitu tiettyihin huoliin.<br><small>(''Ikoni © munkki Stefanos, valokuva © Ortodoksi.net)</small></center>]]
<p>''Joskus kuulee sanottavan, että joku pyhä on sairaiden auttaja, toinen matkustavien suojelija ja kolmannen puoleen käännytään aivan tietyn huolen kanssa. Kuulostaa melkein siltä kuin pyhillä olisi omat erikoisalansa. Ajatus voi hymyilyttää, mutta samalla se herättää hyvän kysymyksen: mistä tällaiset yhteydet ovat syntyneet ja mitä ne oikeastaan tarkoittavat?''</p>

<p>''Taivaallisesta työnjaosta ei ole kysymys. Pyhien esirukouksia ei ole rajattu tiettyihin sairauksiin, ammatteihin tai elämäntilanteisiin. Sen sijaan kirkon perinteessä jotkut pyhät ovat tulleet erityisen läheisiksi ihmisille, jotka elävät samanlaisten huolten keskellä. Taustalla voivat olla pyhän oma elämä, hänen tekemänsä työ tai hänen esirukouksiinsa liittyvät kertomukset avun saamisesta.''</p>

<h3>Eletty elämä jää ihmisten mieleen</h3>

<p>Asiaa voi lähestyä tavallisen elämän kautta. Kun jokin huolestuttaa, puhumme mielellämme ihmiselle, jonka uskomme ymmärtävän tilannettamme. Saman menetyksen kokenut saattaa ymmärtää surua ilman pitkiä selityksiä. Sairaita hoitanut puolestaan tuntee sekä potilaan pelon että hänen läheistensä huolen. Yhteinen kokemus tekee lähestymisestä luontevaa.</p>

<p>Samantapainen tuttuuden tunne voi syntyä pyhän elämäkertaa lukiessa. Jos pyhä on hoitanut sairaita, auttanut puutteen keskellä eläviä tai joutunut itse vainotuksi, juuri nämä elämänvaiheet jäävät ihmisten mieleen. Hänen esirukouksiaan aletaan pyytää erityisesti vastaavissa tilanteissa. Näin henkilökohtaisesta läheisyydestä voi vähitellen kasvaa kokonaisen yhteisön rukousperinne.</p>

<p>Pyhän merkitys ei silti rajoitu siihen, mitä hän teki ammatikseen tai millaisia vaikeuksia hän kohtasi. Hänen elämänsä kertoo ennen kaikkea uskosta ja rakkaudesta Jumalaan ja lähimmäisiin. Siksi sama pyhä voi puhutella hyvin erilaisia ihmisiä aivan eri syistä.</p>

<h3>Kertomukset ja kiitollisuus välittävät perinnettä</h3>

<p>Pyhien elämäkertojen rinnalla kulkevat kertomukset siitä, kuinka ihmiset ovat kokeneet saaneensa apua heidän esirukoustensa kautta. Joku on rukoillut vaikeassa tilanteessa, saanut avun ja kertonut siitä toisille. Kiitollisuus on voinut saada näkyvän muodon ikonina, rukouksena tai pyhälle omistettuna kirkkona. Seuraava sukupolvi on oppinut tuntemaan saman pyhän ja kääntynyt hänen puoleensa omine huolineen.</p>

<p>Näitä kertomuksia luetaan kirkossa uskon ja rukouksen näkökulmasta. Varsinkin vanhoihin elämäkertoihin sisältyy myös perimätietoa, jonka kaikkia yksityiskohtia ei voida historiallisesti varmistaa. Kertomusten tarkoituksena on kuitenkin välittää luottamusta Jumalan apuun ja rohkaista rukoukseen. Niistä ei voi tehdä lupausta, että sama asia tapahtuisi jokaiselle samalla tavalla.</p>

<p>Myös paikalliset tavat vaikuttavat. Jollakin seudulla tietty pyhä tunnetaan lähes jokaisessa kodissa, kun taas muualla hänen nimensä on vieraampi. Perheen, seurakunnan ja kotiseudun muistot muovaavat sitä, kenestä tulee läheinen. Kaikkialla ortodoksisessa maailmassa ei siksi ole samanlaista käsitystä pyhien erityisistä yhteyksistä eri elämäntilanteisiin.</p>

<h3>Esirukous ei ole palveluvalikko</h3>

<p>Suojeluspyhistä laaditut luettelot voivat auttaa tutustumaan kirkon perinteeseen. Liian tarkasti luettuina ne voivat kuitenkin antaa väärän kuvan: aivan kuin rukouksen onnistuminen riippuisi siitä, osaako valita oikean pyhän. Huolestuneen ihmisen ei tarvitse ryhtyä tällaiseen selvitystyöhön. Tutulta pyhältä saa pyytää esirukouksia kaikissa elämän asioissa.</p>

<p>Myöskään erityisen tunnettu pyhä ei ole oikotie varmaan lopputulokseen. Rukouksessa saa pyytää apua hyvin konkreettisesti, mutta Jumalan toimintaa ei voi määrätä ennalta. Jos toivottua muutosta ei tule, syyksi ei pidä päätellä väärää pyhän valintaa tai rukoilijan riittämätöntä uskoa.</p>

<p>Sana <i>erikoistuminen</i> sopii siis tähän vain hieman leikillisenä ilmauksena. Täsmällisemmin voisi puhua <i>erityisestä läheisyydestä</i>: tietyn pyhän elämä ja häneen liittyvä rukousperinne ovat antaneet ihmisille rohkeutta lähestyä häntä juuri omassa tilanteessaan.</p>

<h3>Esikuvasta voi tulla myös teko</h3>

<p>Pyhän elämä ei kutsu ainoastaan pyytämään apua, vaan myös huomaamaan toisten tarpeita. Sairaita hoitaneen pyhän muistaminen voi rohkaista käymään yksinäisen luona. Köyhiä auttaneen elämä voi saada kysymään, olisiko omasta mahdollista jakaa. Näin pyhien kunnioittaminen saa jatkoa tavallisessa arjessa.</p>

<p>Pyhien erilaiset elämäntiet kertovat siitä, kuinka monella tavalla lähimmäistä voi rakastaa. Kaikkien ei tarvitse tehdä samaa eikä jaksaa yhtä paljon. Joku osaa hoitaa, toinen kuunnella, kolmas järjestää käytännön apua. Tästä näkökulmasta pyhien ”erikoisalat” muistuttavat myös meitä siitä, että omilla taidoilla ja kokemuksilla voi olla käyttöä toisen ihmisen hyväksi.</p>

<h3>Lähteet ja tausta-aineisto</h3>

* Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/praying-to-the-saints Praying to the Saints]. Pyhien esirukoukset osana kirkon yhteyttä.
* Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/spirituality/prayer-fasting-and-almsgiving/intercessory-prayer The Orthodox Faith – Intercessory Prayer]. Toisten puolesta rukoileminen ja luottamus Jumalaan.
* Orthodox Church in America, Department of Christian Education: [https://dce.oca.org/files/activity-books/Saints-Physicians.pdf Saints Who Were Physicians and Healers]. Esimerkkejä pyhien elämäntyön, sairaiden auttamisen ja rukousperinteen yhteydestä (PDF, englanniksi).
<hr>
'''[[Pyhät rinnallamme 1: Pyhän valitseminen|Palaa ensimmäiseen osaan]].'''
'''Lue myös myöhemmin ilmestyvä seuraava osa 3.'''

[[Luokka:Artikkelit]]

Pyhät rinnallamme 2: Pyhän "erikoistuminen"

2026-11-06T16:56:34Z

Hannu:

<!--<h2>Pyhät rinnallamme 2: Onko pyhillä omat erikoisalansa?</h2>
[[Kuva:Kosmas damianos aasialaiset01.jpg|thumb|500 px|center|<center>Pyhät palkattaparantajat Kosmas ja Damianos. Sairaiden auttamisesta tunnetut pyhät ovat esimerkki siitä, kuinka elämäntyö ja rukousperinne liittyvät yhteen. Pyhien esirukoukset eivät kuitenkaan rajoitu tiettyihin huoliin.<br><small>(''Ikoni © munkki Stefanos, valokuva © Ortodoksi.net)</small></center>]]
<p>''Joskus kuulee sanottavan, että joku pyhä on sairaiden auttaja, toinen matkustavien suojelija ja kolmannen puoleen käännytään aivan tietyn huolen kanssa. Kuulostaa melkein siltä kuin pyhillä olisi omat erikoisalansa. Ajatus voi hymyilyttää, mutta samalla se herättää hyvän kysymyksen: mistä tällaiset yhteydet ovat syntyneet ja mitä ne oikeastaan tarkoittavat?''</p>

<p>''Taivaallisesta työnjaosta ei ole kysymys. Pyhien esirukouksia ei ole rajattu tiettyihin sairauksiin, ammatteihin tai elämäntilanteisiin. Sen sijaan kirkon perinteessä jotkut pyhät ovat tulleet erityisen läheisiksi ihmisille, jotka elävät samanlaisten huolten keskellä. Taustalla voivat olla pyhän oma elämä, hänen tekemänsä työ tai hänen esirukouksiinsa liittyvät kertomukset avun saamisesta.''</p>

<h3>Eletty elämä jää ihmisten mieleen</h3>

<p>Asiaa voi lähestyä tavallisen elämän kautta. Kun jokin huolestuttaa, puhumme mielellämme ihmiselle, jonka uskomme ymmärtävän tilannettamme. Saman menetyksen kokenut saattaa ymmärtää surua ilman pitkiä selityksiä. Sairaita hoitanut puolestaan tuntee sekä potilaan pelon että hänen läheistensä huolen. Yhteinen kokemus tekee lähestymisestä luontevaa.</p>

<p>Samantapainen tuttuuden tunne voi syntyä pyhän elämäkertaa lukiessa. Jos pyhä on hoitanut sairaita, auttanut puutteen keskellä eläviä tai joutunut itse vainotuksi, juuri nämä elämänvaiheet jäävät ihmisten mieleen. Hänen esirukouksiaan aletaan pyytää erityisesti vastaavissa tilanteissa. Näin henkilökohtaisesta läheisyydestä voi vähitellen kasvaa kokonaisen yhteisön rukousperinne.</p>

<p>Pyhän merkitys ei silti rajoitu siihen, mitä hän teki ammatikseen tai millaisia vaikeuksia hän kohtasi. Hänen elämänsä kertoo ennen kaikkea uskosta ja rakkaudesta Jumalaan ja lähimmäisiin. Siksi sama pyhä voi puhutella hyvin erilaisia ihmisiä aivan eri syistä.</p>

<h3>Kertomukset ja kiitollisuus välittävät perinnettä</h3>

<p>Pyhien elämäkertojen rinnalla kulkevat kertomukset siitä, kuinka ihmiset ovat kokeneet saaneensa apua heidän esirukoustensa kautta. Joku on rukoillut vaikeassa tilanteessa, saanut avun ja kertonut siitä toisille. Kiitollisuus on voinut saada näkyvän muodon ikonina, rukouksena tai pyhälle omistettuna kirkkona. Seuraava sukupolvi on oppinut tuntemaan saman pyhän ja kääntynyt hänen puoleensa omine huolineen.</p>

<p>Näitä kertomuksia luetaan kirkossa uskon ja rukouksen näkökulmasta. Varsinkin vanhoihin elämäkertoihin sisältyy myös perimätietoa, jonka kaikkia yksityiskohtia ei voida historiallisesti varmistaa. Kertomusten tarkoituksena on kuitenkin välittää luottamusta Jumalan apuun ja rohkaista rukoukseen. Niistä ei voi tehdä lupausta, että sama asia tapahtuisi jokaiselle samalla tavalla.</p>

<p>Myös paikalliset tavat vaikuttavat. Jollakin seudulla tietty pyhä tunnetaan lähes jokaisessa kodissa, kun taas muualla hänen nimensä on vieraampi. Perheen, seurakunnan ja kotiseudun muistot muovaavat sitä, kenestä tulee läheinen. Kaikkialla ortodoksisessa maailmassa ei siksi ole samanlaista käsitystä pyhien erityisistä yhteyksistä eri elämäntilanteisiin.</p>

<h3>Esirukous ei ole palveluvalikko</h3>

<p>Suojeluspyhistä laaditut luettelot voivat auttaa tutustumaan kirkon perinteeseen. Liian tarkasti luettuina ne voivat kuitenkin antaa väärän kuvan: aivan kuin rukouksen onnistuminen riippuisi siitä, osaako valita oikean pyhän. Huolestuneen ihmisen ei tarvitse ryhtyä tällaiseen selvitystyöhön. Tutulta pyhältä saa pyytää esirukouksia kaikissa elämän asioissa.</p>

<p>Myöskään erityisen tunnettu pyhä ei ole oikotie varmaan lopputulokseen. Rukouksessa saa pyytää apua hyvin konkreettisesti, mutta Jumalan toimintaa ei voi määrätä ennalta. Jos toivottua muutosta ei tule, syyksi ei pidä päätellä väärää pyhän valintaa tai rukoilijan riittämätöntä uskoa.</p>

<p>Sana <i>erikoistuminen</i> sopii siis tähän vain hieman leikillisenä ilmauksena. Täsmällisemmin voisi puhua <i>erityisestä läheisyydestä</i>: tietyn pyhän elämä ja häneen liittyvä rukousperinne ovat antaneet ihmisille rohkeutta lähestyä häntä juuri omassa tilanteessaan.</p>

<h3>Esikuvasta voi tulla myös teko</h3>

<p>Pyhän elämä ei kutsu ainoastaan pyytämään apua, vaan myös huomaamaan toisten tarpeita. Sairaita hoitaneen pyhän muistaminen voi rohkaista käymään yksinäisen luona. Köyhiä auttaneen elämä voi saada kysymään, olisiko omasta mahdollista jakaa. Näin pyhien kunnioittaminen saa jatkoa tavallisessa arjessa.</p>

<p>Pyhien erilaiset elämäntiet kertovat siitä, kuinka monella tavalla lähimmäistä voi rakastaa. Kaikkien ei tarvitse tehdä samaa eikä jaksaa yhtä paljon. Joku osaa hoitaa, toinen kuunnella, kolmas järjestää käytännön apua. Tästä näkökulmasta pyhien ”erikoisalat” muistuttavat myös meitä siitä, että omilla taidoilla ja kokemuksilla voi olla käyttöä toisen ihmisen hyväksi.</p>

<h3>Lähteet ja tausta-aineisto</h3>

* Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/praying-to-the-saints Praying to the Saints]. Pyhien esirukoukset osana kirkon yhteyttä.
* Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/spirituality/prayer-fasting-and-almsgiving/intercessory-prayer The Orthodox Faith – Intercessory Prayer]. Toisten puolesta rukoileminen ja luottamus Jumalaan.
* Orthodox Church in America, Department of Christian Education: [https://dce.oca.org/files/activity-books/Saints-Physicians.pdf Saints Who Were Physicians and Healers]. Esimerkkejä pyhien elämäntyön, sairaiden auttamisen ja rukousperinteen yhteydestä (PDF, englanniksi).
<hr>
'''[[Pyhät rinnallamme 1: Pyhän valitseminen|Palaa ensimmäiseen osaan]].'''
'''Lue myös myöhemmin ilmestyvä seuraava osa 3.'''

[[Luokka:Artikkelit]]

UO ja tekoäly 05

2026-11-06T10:05:56Z

Hannu:

== UO ja tekoäly osa 05 ==
=== Tekoälyä osaa käyttää moni, mutta kuka osaa arvioida sen opetusta? ===

Ortodoksisen uskonnon opettajalle ei riitä, että hän osaa pyytää tekoälyltä tehtävän, käännöksen tai oppituntisuunnitelman. Hänen on myös osattava arvioida, mitä vastauksessa opetetaan, millaiseen tietoon se perustuu ja mitä siitä puuttuu. Sarjan aiemmissa osissa olemme käsitelleet vastausten luotettavuutta ja suomalaisen ortodoksisuuden erityispiirteitä. Nyt kysymys kääntyy opettajan osaamiseen ja hänen saamaansa tukeen: miten tällaista arviointikykyä kehitetään, ja miksi sitä pitäisi harjoitella yhdessä?

Suomalaisessa UO-opetuksessa kysymys on käytännöllinen. Samalla tunnilla voi olla eri-ikäisiä oppilaita, joiden koulukieli, kotikieli ja kirkollisen perinteen tuntemus vaihtelevat. Tekoälyltä voi saada nopeasti samasta aiheesta eritasoisia ja erikielisiä tekstejä. Opettajan ratkaistavaksi jää kuitenkin, säilyykö niissä sama merkitys ja auttavatko ne oppilasta ymmärtämään käsiteltävää asiaa.

=== Käyttötaito ei vielä ole arviointikykyä ===

Opettajien koulutusta käsittelevä, 3. marraskuuta 2026 julkaistu '''Julia Chenin''' ja muiden kirjoittajien artikkeli tarjoaa tähän hyödyllisen näkökulman. Kirjoittajat katsovat, että yleisen teknisen koulutuksen rinnalle tarvitaan ''oppiaineeseen sidottua osaamista, eettistä harkintaa'' ja ''oppimisen arvioinnin uudistamista''. Artikkeli perustuu kansainväliseen asiantuntijapaneeliin ja käsittelee korkeakouluopetusta. Se ei siis osoita jonkin menetelmän toimivuutta suomalaisessa uskonnonopetuksessa, mutta antaa aineksia sen kehittämiseen.

UO-opetuksessa oppiainekohtainen arviointikyky tarkoittaisi esimerkiksi kykyä huomata, milloin ikonien kunnioittaminen muuttuu tekstissä niiden palvomiseksi tai yhden paikalliskirkon käytäntö esitetään kaikkien ortodoksien yhteisenä tapana. Yhtä tärkeää olisi tunnistaa hienovaraisemmat muutokset: onko rukous kuvattu pelkäksi rentoutumiseksi tai paasto ruokavalioksi, jolloin niiden kirkollinen merkitys jää syrjään? Teksti voi olla kieliopillisesti moitteeton ja silti opetuksellisesti puutteellinen.

Monikielisyys tekee tarkistamisesta vaativampaa. Opettaja ei välttämättä hallitse kaikkia oppilaidensa kieliä niin hyvin, että tunnistaisi käännöksen teologiset vivahteet. Siksi oma epävarmuus on osattava huomata ja tunnustaa. Tekoälyn tekemä takaisinkäännös voi auttaa löytämään ongelmia, mutta se ei yksin varmista alkuperäisen käännöksen oikeellisuutta. Tarvitaan myös tarkistettuja käsitteitä ja tarvittaessa kyseistä kieltä sekä ortodoksista perinnettä tuntevan ihmisen apua.

=== Varauksille pitää olla tilaa ===

Tekoälyn käyttöön liittyviä epäilyjä ei pidä sivuuttaa ''muutosvastarintana''. Uskonnonopettaja voi aivan perustellusti kysyä, latistaako tekoäly elävää traditiota, tuottaako se virheellistä tietoa tai houkutteleeko se oppilasta ohittamaan oman ajattelunsa. Näihin kysymyksiin ei vastata pelkällä sovelluksen käyttöopastuksella. On voitava keskustella myös siitä, millaisissa tehtävissä tekoälyn käyttö on tarkoituksenmukaista ja missä se kannattaa jättää käyttämättä.

Samalla olisi hyvä kysyä hienovaraisesti myös omista lähtökohdista. Perustuuko opettajan käsitys tekoälystä käytännön kokemukseen, tutkittuun tietoon vai muiden kertomuksiin? Onko hän kokeillut sitä omassa oppiaineessaan ja tarkastellut sekä onnistumisia että virheitä? Tavoitteena ei olisi saada kaikkia innostumaan teknologiasta, vaan vahvistaa valmiuksia tehdä perusteltuja ratkaisuja.

Tässä tarvitaan turvallista oppimisen tilaa myös opettajalle. Aineenhallinta, pedagoginen kokemus, kielitaito ja tekniset valmiudet eivät jakaudu kaikille samalla tavalla. Muodollinen kelpoisuus ei yksin kerro tekoälyosaamisesta, eikä sujuva tietokoneenkäyttö takaa teologista arviointikykyä. Osaamisen puutteita pitäisi voida täydentää ilman leimautumista.

=== Yksi teksti, monta asiantuntevaa katsetta ===

Konkreettinen alku voisi olla '''UO-opettajaverkoston yhteinen harjoitus'''. Pieni ryhmä valitsisi yhden rajatun aiheen, esimerkiksi ikonien merkityksen ortodoksisessa kirkossa, ja kokoaisi siitä lyhyen, tarkistetun lähdeaineiston. Tekoälyä pyydettäisiin laatimaan aineistosta selitys nuoremmille ja vanhemmille oppilaille sekä mahdollisuuksien mukaan suomeksi, ukrainaksi ja venäjäksi.

Opettajat arvioisivat tekstejä ensin itsenäisesti ja sen jälkeen yhdessä. Tarkastelussa kysyttäisiin, säilyvätkö keskeiset käsitteet ja merkitykset, vastaavatko väitteet lähteitä ja sopivatko esimerkit oppilaiden ikään. Samalla huomattaisiin mahdolliset onnistumiset: jokin selitys voisi avata vaikean käsitteen ymmärrettävästi tai tarjota toimivan lähtökohdan yhteiselle keskustelulle. Harjoituksen tarkoituksena olisi oppia erottamaan käyttökelpoinen sisältö korjattavasta ja hylättävästä.

Erityisen arvokas olisi keskustelu kohdista, joista arvioijat ovat eri mieltä. Johtuuko ero virheestä, paikallisesta käytännöstä, käännöksestä vai siitä, kuinka paljon asiaa voi yksinkertaistaa? Tällöin harjoitus syventäisi myös opettajien omaa oppiaineen tuntemusta. Koulun uskonnonopetukseen laadittua tekstiä arvioitaisiin koulun tavoitteiden pohjalta; seurakunnan katekumeeniopetuksessa tai muussa kasvatuksessa tehtävän tarkoitus voisi olla toinen.

Tämä harjoitus on ehdotus suomalaiseksi sovellukseksi, ei lähdeartikkelissa testattu menetelmä. Ensimmäinen kokeilu voitaisiin toteuttaa kokonaan opettajien kesken ilman oppilaiden henkilötietoja tai töitä. Sen tuloksena syntyisi muutama yhdessä tarkistettu esimerkki ja lyhyt kuvaus siitä, mitä niistä opittiin.

=== Opettajan vastuu tarvitsee tuekseen yhteisön ===

Chenin ja muiden kirjoittajien tärkeä huomio on, ettei kaikkia tekoälyn tuomia tehtäviä pidä kasata yhden opettajan harteille. He ehdottavat osaamisen kehittämistä yhteiseksi työksi, jossa eri alojen asiantuntijat täydentävät toisiaan. Suomalaisessa UO-opetuksessa tämä voisi tarkoittaa opettajien, opettajankoulutuksen, teologien ja kieliasiantuntijoiden yhteistyötä. Harjoituksen järjestämiseen ja materiaalin tarkistamiseen tarvittaisiin myös työaikaa, jotta uusi tehtävä ei jäisi pelkästään opettajien vapaaehtoisen venymisen varaan.

Onnistumista ei mitattaisi sillä, kuinka paljon tekoälyä käytettiin tai kuinka nopeasti teksti valmistui. Olennaista olisi, ymmärsikö oppilas asian paremmin ja pystyikö hän selittämään sen omin sanoin. Myös opettajan pitäisi voida todeta, milloin tekoäly auttoi ja milloin tarkistamiseen kului enemmän työtä kuin materiaalin tekemiseen itse.

Ortodoksisen uskonnon opetuksessa tekoälyosaaminen voisi parhaimmillaan merkitä ennen kaikkea ''harjaantunutta erottelukykyä''. Opettaja tunnistaa välineen mahdollisuudet ja rajat, osaa kysyä sisällöstä oikeita kysymyksiä ja tietää, mistä saa apua. Tätä vastuuta ei voi siirtää tekoälylle, mutta sitä ei tarvitse kantaa yksin.

'''Ortodoksi.net'''<br>
6.11.2026

=== Lähde ja sarjan aiemmat osat ===

* Julia Chen ym., ''Frontiers of Digital Education'': [https://doi.org/10.1007/s44366-027-0117-3 Future Faculty Development in the Age of AI: University Teachers’ Roles, Needs, and Institutional Support]. Julkaistu verkossa 3.11.2026; vuosikerta 2027.
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 01]]
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 02]]
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 03]]
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 04]]

[[Luokka:Artikkelit]]
[[Luokka:Tekoäly]]

Etusivu

2026-11-06T10:05:19Z

Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */

[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]
__NOTOC__

<br>

== Ortodoksi.netissä äskettäin ==

* Ajankohtaista:
** [[UO ja tekoäly 05|'''Tekoälyä osaa käyttää moni, mutta kuka osaa arvioida sen opetusta?''']] - (6.11.2026)
** [[Pyhät rinnallamme 1: Pyhän valitseminen|'''Pyhät rinnallamme 1: Pyhää ei tarvitse osata valita oikein''']] - (5.11.2026)
** Osakan [Japani] ortodoksinen seurakunta: [[Petros Sasaki and Friends (kirja)|'''Pecha ja ystävät / ペーチャと仲間たち, Pēcha to nakama-tachi / Petros Sasaki and Friends – The Japanese, Father of Finnish Iconography: His Life and Icons]] - japanin ja englanninkielinen runsaasti kuvitettu elämäkerta ikonimaalari Petros Sasakista. - (4.11.2026)
** '''[[Auttamista ilman vastapalvelusta]]''' - (1.11.2026)
** <p><strong>Mikkelin kirkon maalausprojekti etenee</strong> – ikonit täyttävät kohta seinät. Katso [https://youtu.be/5kPP2_LoBx0 '''ennakkovideo'''] – lisää on tulossa myöhemmin! - (31.10.2026)
** '''[[Kun rukous ei tunnu miltään]]''' - (31.10.2026)
** [[UO ja tekoäly 04|'''Kaunis kuva ei vielä kerro totuutta – tekoäly, ikonit ja uskonnonopetus''']] - (29.10.2026)
** [[UO ja tekoäly 03|'''Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?''']] - (26.10.2026)
** '''[[Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa]]''' - (25.10.2026)
** '''[[Kirkoilta odotetaan sovintoa]]''' – mitä se merkitsee ortodokseille? - (22.10.2026)
** '''[[Rukous Kaikkeinpyhimmälle Jumalansynnyttäjälle hädän ja murheen aikana]]''' - (19.10.2026)
** '''[[Tervetuloa keskustelemaan]]''' - (17.10.2026)
** '''[[Golgatan risti]]''' - mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? - (8.10.2026)
** '''"[[Ammuttu Kristus]]"''' - (5.10.2026)
** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)
---
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
---
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br>
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small>

== Ortodoksisuus tutuksi ==
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)


== Ortodoksi.net suosittelee ==
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)

== Ortodoksisia oppikirjoja ==
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954
== 360-panoraamakuvia ==
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]
== Uusia julkaisuja ==
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja
** Arkkipiispa Leo: [[Kirkkovuosi / Kirikkövuozi (kirja)|'''Kirkkovuosi / Kirikkövuozi''']] - (13.10.2026)
** Munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)

{{Malline:Kk}}

== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]

* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].

* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''.
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]
---------
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta
---------
{{Footer}}

Tekoäly ja ortodoksinen kirkko

2026-11-06T10:02:33Z

Hannu:

'''TÄMÄ ON ORTODOKSI.NET SIVUSTON [[Etusivu|ETUSIVUN]] ALAVALIKKO'''
<hr>

** '''UO ja tekoäly''' - [[UO ja tekoäly 01|'''OSA 01''']] - (22.9.2026) -> [[UO ja tekoäly 02|'''OSA 02''']] - (17.10.2026) -> [[UO ja tekoäly 03|'''OSA 03''']] - (26.10.2026) - [[UO ja tekoäly 04|'''OSA 04''']] - (29.10.2026) - [[UO ja tekoäly 05|'''OSA 05''']] - (6.11.2026)
** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)
** '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026)
** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 2]]''' - (18.1.2026)
** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 1]]''' - (12.1.2026)
** '''[[Leikkaavatko jumalallinen ja digitaalinen toisensa 2]]''' - AI & Theology Conference, USA, toinen päivä pe. 1.11.2025 (5.11.2025)
** '''[[Leikkaavatko jumalallinen ja digitaalinen toisensa 1]]''' - AI & Theology Conference, USA, ensimmäinen päivä to. 30.10.2025 - (4.11.2025)
** Arkkipiispa Elpidoforods: '''[[Missä ja miten jumalallinen ja digitaalinen kohtaavat]]''' - (2.11.2025)
** Yannis Papakonstantnou: '''[[Usko, tekoäly ja ihmisyys]]''' - (30.10.2025)
** '''[[Ortodoksinen tekoäly]]''' - uusi tekoälypalvelu ortodoksiselle kirkolle - (21.10.2025)
** Kilkisin metropoliitta Bartholomeos: '''[[Kirkko, liturgia ja digitaalinen aikakausi]]''' - (8.10.2025)
** Achilleas P. Dellopoulos: '''[[Kirkon elämä ei ole katsomista vaan osallistumista]]''' - (7.10.2025)
** Chris Flordellis: '''[[Ihmisluonnon ontologinen uhka uuden biologian ja tekoälyn aikakaudella]]''' - (6.10.2025)
** Marina Stojanovic: '''[[Luovuus digitaalisella aikakaudella|Luovuus digitaalisella aikakaudella: tekoäly, teologia ja kirkollinen taide]]''' - (3.10.2025)
** Arkkimandriitta Isidoros Katsos: '''[[Tekoäly ja teologian haaste]]''' - (2.10.2025)
** Metropoliitta Gabriël: '''[[Sosiaalisen median ontologia ja evankeliumin julistamisen mahdollisuus]]''' - (1.10.2025)
<hr>
Takaisin etusivulle -> '''[[Etusivu]]'''

UO ja tekoäly 05

2026-11-06T10:00:54Z

Hannu: Ak: Uusi sivu: == UO ja tekoäly osa 05 == === Tekoälyä osaa käyttää moni – mutta kuka osaa arvioida sen opetusta? === Ortodoksisen uskonnon opettajalle ei riitä, että hän osaa pyytää tekoälyltä tehtävän, käännöksen tai oppituntisuunnitelman. Hänen on myös osattava arvioida, mitä vastauksessa opetetaan, millaiseen tietoon se perustuu ja mitä siitä puuttuu. Sarjan aiemmissa osissa olemme käsitelleet vastausten luotettavuutta ja suomalaisen ortodoksisuuden erityispii...

== UO ja tekoäly osa 05 ==
=== Tekoälyä osaa käyttää moni – mutta kuka osaa arvioida sen opetusta? ===

Ortodoksisen uskonnon opettajalle ei riitä, että hän osaa pyytää tekoälyltä tehtävän, käännöksen tai oppituntisuunnitelman. Hänen on myös osattava arvioida, mitä vastauksessa opetetaan, millaiseen tietoon se perustuu ja mitä siitä puuttuu. Sarjan aiemmissa osissa olemme käsitelleet vastausten luotettavuutta ja suomalaisen ortodoksisuuden erityispiirteitä. Nyt kysymys kääntyy opettajan osaamiseen ja hänen saamaansa tukeen: miten tällaista arviointikykyä kehitetään, ja miksi sitä pitäisi harjoitella yhdessä?

Suomalaisessa UO-opetuksessa kysymys on käytännöllinen. Samalla tunnilla voi olla eri-ikäisiä oppilaita, joiden koulukieli, kotikieli ja kirkollisen perinteen tuntemus vaihtelevat. Tekoälyltä voi saada nopeasti samasta aiheesta eritasoisia ja erikielisiä tekstejä. Opettajan ratkaistavaksi jää kuitenkin, säilyykö niissä sama merkitys ja auttavatko ne oppilasta ymmärtämään käsiteltävää asiaa.

=== Käyttötaito ei vielä ole arviointikykyä ===

Opettajien koulutusta käsittelevä, 3. marraskuuta 2026 julkaistu '''Julia Chenin''' ja muiden kirjoittajien artikkeli tarjoaa tähän hyödyllisen näkökulman. Kirjoittajat katsovat, että yleisen teknisen koulutuksen rinnalle tarvitaan ''oppiaineeseen sidottua osaamista, eettistä harkintaa'' ja ''oppimisen arvioinnin uudistamista''. Artikkeli perustuu kansainväliseen asiantuntijapaneeliin ja käsittelee korkeakouluopetusta. Se ei siis osoita jonkin menetelmän toimivuutta suomalaisessa uskonnonopetuksessa, mutta antaa aineksia sen kehittämiseen.

UO-opetuksessa oppiainekohtainen arviointikyky tarkoittaisi esimerkiksi kykyä huomata, milloin ikonien kunnioittaminen muuttuu tekstissä niiden palvomiseksi tai yhden paikalliskirkon käytäntö esitetään kaikkien ortodoksien yhteisenä tapana. Yhtä tärkeää olisi tunnistaa hienovaraisemmat muutokset: onko rukous kuvattu pelkäksi rentoutumiseksi tai paasto ruokavalioksi, jolloin niiden kirkollinen merkitys jää syrjään? Teksti voi olla kieliopillisesti moitteeton ja silti opetuksellisesti puutteellinen.

Monikielisyys tekee tarkistamisesta vaativampaa. Opettaja ei välttämättä hallitse kaikkia oppilaidensa kieliä niin hyvin, että tunnistaisi käännöksen teologiset vivahteet. Siksi oma epävarmuus on osattava huomata ja tunnustaa. Tekoälyn tekemä takaisinkäännös voi auttaa löytämään ongelmia, mutta se ei yksin varmista alkuperäisen käännöksen oikeellisuutta. Tarvitaan myös tarkistettuja käsitteitä ja tarvittaessa kyseistä kieltä sekä ortodoksista perinnettä tuntevan ihmisen apua.

=== Varauksille pitää olla tilaa ===

Tekoälyn käyttöön liittyviä epäilyjä ei pidä sivuuttaa ''muutosvastarintana''. Uskonnonopettaja voi aivan perustellusti kysyä, latistaako tekoäly elävää traditiota, tuottaako se virheellistä tietoa tai houkutteleeko se oppilasta ohittamaan oman ajattelunsa. Näihin kysymyksiin ei vastata pelkällä sovelluksen käyttöopastuksella. On voitava keskustella myös siitä, millaisissa tehtävissä tekoälyn käyttö on tarkoituksenmukaista ja missä se kannattaa jättää käyttämättä.

Samalla olisi hyvä kysyä hienovaraisesti myös omista lähtökohdista. Perustuuko opettajan käsitys tekoälystä käytännön kokemukseen, tutkittuun tietoon vai muiden kertomuksiin? Onko hän kokeillut sitä omassa oppiaineessaan ja tarkastellut sekä onnistumisia että virheitä? Tavoitteena ei olisi saada kaikkia innostumaan teknologiasta, vaan vahvistaa valmiuksia tehdä perusteltuja ratkaisuja.

Tässä tarvitaan turvallista oppimisen tilaa myös opettajalle. Aineenhallinta, pedagoginen kokemus, kielitaito ja tekniset valmiudet eivät jakaudu kaikille samalla tavalla. Muodollinen kelpoisuus ei yksin kerro tekoälyosaamisesta, eikä sujuva tietokoneenkäyttö takaa teologista arviointikykyä. Osaamisen puutteita pitäisi voida täydentää ilman leimautumista.

=== Yksi teksti, monta asiantuntevaa katsetta ===

Konkreettinen alku voisi olla '''UO-opettajaverkoston yhteinen harjoitus'''. Pieni ryhmä valitsisi yhden rajatun aiheen, esimerkiksi ikonien merkityksen ortodoksisessa kirkossa, ja kokoaisi siitä lyhyen, tarkistetun lähdeaineiston. Tekoälyä pyydettäisiin laatimaan aineistosta selitys nuoremmille ja vanhemmille oppilaille sekä mahdollisuuksien mukaan suomeksi, ukrainaksi ja venäjäksi.

Opettajat arvioisivat tekstejä ensin itsenäisesti ja sen jälkeen yhdessä. Tarkastelussa kysyttäisiin, säilyvätkö keskeiset käsitteet ja merkitykset, vastaavatko väitteet lähteitä ja sopivatko esimerkit oppilaiden ikään. Samalla huomattaisiin mahdolliset onnistumiset: jokin selitys voisi avata vaikean käsitteen ymmärrettävästi tai tarjota toimivan lähtökohdan yhteiselle keskustelulle. Harjoituksen tarkoituksena olisi oppia erottamaan käyttökelpoinen sisältö korjattavasta ja hylättävästä.

Erityisen arvokas olisi keskustelu kohdista, joista arvioijat ovat eri mieltä. Johtuuko ero virheestä, paikallisesta käytännöstä, käännöksestä vai siitä, kuinka paljon asiaa voi yksinkertaistaa? Tällöin harjoitus syventäisi myös opettajien omaa oppiaineen tuntemusta. Koulun uskonnonopetukseen laadittua tekstiä arvioitaisiin koulun tavoitteiden pohjalta; seurakunnan katekumeeniopetuksessa tai muussa kasvatuksessa tehtävän tarkoitus voisi olla toinen.

Tämä harjoitus on ehdotus suomalaiseksi sovellukseksi, ei lähdeartikkelissa testattu menetelmä. Ensimmäinen kokeilu voitaisiin toteuttaa kokonaan opettajien kesken ilman oppilaiden henkilötietoja tai töitä. Sen tuloksena syntyisi muutama yhdessä tarkistettu esimerkki ja lyhyt kuvaus siitä, mitä niistä opittiin.

=== Opettajan vastuu tarvitsee tuekseen yhteisön ===

Chenin ja muiden kirjoittajien tärkeä huomio on, ettei kaikkia tekoälyn tuomia tehtäviä pidä kasata yhden opettajan harteille. He ehdottavat osaamisen kehittämistä yhteiseksi työksi, jossa eri alojen asiantuntijat täydentävät toisiaan. Suomalaisessa UO-opetuksessa tämä voisi tarkoittaa opettajien, opettajankoulutuksen, teologien ja kieliasiantuntijoiden yhteistyötä. Harjoituksen järjestämiseen ja materiaalin tarkistamiseen tarvittaisiin myös työaikaa, jotta uusi tehtävä ei jäisi pelkästään opettajien vapaaehtoisen venymisen varaan.

Onnistumista ei mitattaisi sillä, kuinka paljon tekoälyä käytettiin tai kuinka nopeasti teksti valmistui. Olennaista olisi, ymmärsikö oppilas asian paremmin ja pystyikö hän selittämään sen omin sanoin. Myös opettajan pitäisi voida todeta, milloin tekoäly auttoi ja milloin tarkistamiseen kului enemmän työtä kuin materiaalin tekemiseen itse.

Ortodoksisen uskonnon opetuksessa tekoälyosaaminen voisi parhaimmillaan merkitä ennen kaikkea ''harjaantunutta erottelukykyä''. Opettaja tunnistaa välineen mahdollisuudet ja rajat, osaa kysyä sisällöstä oikeita kysymyksiä ja tietää, mistä saa apua. Tätä vastuuta ei voi siirtää tekoälylle, mutta sitä ei tarvitse kantaa yksin.

'''Ortodoksi.net'''<br>
6.11.2026

=== Lähde ja sarjan aiemmat osat ===

* Julia Chen ym., ''Frontiers of Digital Education'': [https://doi.org/10.1007/s44366-027-0117-3 Future Faculty Development in the Age of AI: University Teachers’ Roles, Needs, and Institutional Support]. Julkaistu verkossa 3.11.2026; vuosikerta 2027.
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 01]]
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 02]]
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 03]]
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 04]]

[[Luokka:Artikkelit]]
[[Luokka:Tekoäly]]

UO ja tekoäly 04

2026-11-06T09:55:39Z

Hannu:

== UO ja tekoäly 04 ==
=== Kaunis kuva ei vielä kerro totuutta – tekoäly, ikonit ja uskonnonopetus ===

Tekoälyn mahdollisuuksia ja ongelmia on käsitelty tämän sarjan aikaisemmissa osissa opettajan työn, oppilaan ymmärtämisen ja monikielisen opetuksen näkökulmista. Kuvien kohdalla kysymys tulee erityisen lähelle ortodoksista perinnettä. Tekoäly voi tuottaa hetkessä kuvan, joka näyttää vanhalta [[ikoni]]lta tai suomalaisen ortodoksisen kirkon sisätilalta. Mutta mitä oppilas tällaisesta kuvasta oppii, ja mistä opettaja tietää, vastaako se todella sitä, mitä sillä halutaan opettaa?<br>
<br>
Aihe ansaitsee tarkastelua myös silloin, kun tekoäly herättää vastustusta. Kaikkea epäilyä ei pidä selittää muutosvastarinnaksi, mutta pelkkä torjuminenkaan ei vielä auta erottamaan hyödyllistä käyttöä harhaanjohtavasta. Uskonnonopetuksessa tarvitaan kykyä perustella sekä tekoälyn käyttäminen että sen käyttämättä jättäminen.

=== Vastustuksen perusteita kannattaa kuunnella ===

Roomalaiskatoliseen [https://fi.wikipedia.org/wiki/Jesuiitat jesuiittajärjestöön] kuuluva '''Angelo Jesus Canta''' käsittelee uskonnollisia tekoälykuvia roomalaiskatolisessa ''America''-lehdessä 29. lokakuuta 2026 julkaistussa kirjoituksessaan. Hän suhtautuu niiden käyttöön jyrkän kielteisesti ja nostaa esiin taiteilijoiden työn, kuvien hengellisen merkityksen sekä helppouden tavoittelun. Hänen kysymyksensä on aiheellinen: mitä yhteisö kertoo arvoistaan valitessaan kuvituksen ensisijaisesti nopeuden ja hinnan perusteella? Kirjoitus on roomalaiskatolisesta näkökulmasta laadittu kannanotto, ei tutkimus eikä ortodoksisen kirkon linjaus.<br>
<br>
Ortodoksisessa opetuksessa tästä voi jatkaa kysymällä, mitä kuvalla oikeastaan tehdään. On eri asia havainnollistaa tehtävän työvaiheita kuin esittää oppilaille kuva, jonka perusteella he muodostavat käsityksensä ikonista, pyhästä ihmisestä tai jumalanpalveluksesta. Jälkimmäisessä tilanteessa kuvan virhe voi muuttua huomaamatta oppilaan tiedoksi. Näyttävä toteutus saattaa vielä vahvistaa sen uskottavuutta.<br>
<br>
Ortodoksien suhtautumista ei silti pidä kuvata yhtenäisen torjuvaksi ilman tutkimustietoa. '''Ioanna Komninoun''' tuoreessa kreikkalaisessa tutkimuksessa tekoälykoulutukseen osallistuneet 54 uskonnonopettajaa näkivät tekoälyssä hyötyjä opetuksen valmistelulle, mutta ilmaisivat samalla huolta sisällön luotettavuudesta ja uskonnonopetuksen erityisluonteesta. Valikoitunut osallistujajoukko ei edusta kaikkia opettajia, mutta tutkimus osoittaa, että käytännöllinen kiinnostus ja teologinen varovaisuus voivat esiintyä rinnakkain.

=== Ikonin näköinen kuva tarvitsee enemmän kuin silmäyksen ===

Opetusta varten on hyödyllistä erottaa toisistaan valokuva olemassa olevasta ikonista, tuon valokuvan tekninen korjaaminen ja kokonaan uuden, ikonilta näyttävän kuvan tuottaminen. Ero liittyy siihen, mitä kuvan voidaan sanoa dokumentoivan. Valokuvalla on tunnistettava kohde, vaikka kuvaajakin tekee rajauksia ja valintoja. Generoitu kuva voi puolestaan esittää kohteen, jota ei ole koskaan ollut olemassa.<br>
<br>
Myös muokkaamisen rajalla tarvitaan tarkkuutta. Valotuksen korjaaminen voi auttaa näkemään alkuperäisen maalauksen paremmin. Puuttuvan käden, tekstin tai kasvon täydentäminen tekoälyllä voi jo lisätä kuvaan sellaista, mitä alkuperäisessä ei ollut. Uskonnonopetuksen kannalta ratkaisevaa on, tietääkö katsoja, mitä on muutettu ja mitä hänelle näytetään.<br>
<br>
Tämä koskee erityisesti suomalaisen ortodoksisuuden esittämistä. Jos tehtävässä tutustutaan oman seurakunnan kirkkoon, todellinen kuva juuri siitä kirkosta kertoo paikallisesta elämästä enemmän kuin yleisluonteinen tekoälyn rakentama kirkkosali. Samalla syntyy mahdollisuus kysyä, kuka kuvat on maalannut, keitä niissä esitetään ja miksi ne ovat juuri siinä paikassa. Suomalaiset erityispiirteet säilyvät näkyvissä, kun opetusaineisto perustuu tunnistettaviin kohteisiin.

=== Opettajalle ei riitä ohjelman käyttötaito ===

Tekoälykuvan tekeminen voi olla helppoa, mutta sen arvioiminen vaatii aineenhallintaa. Opettajan on huomattava myös sisällöllinen ongelma, joka ei näytä tekniseltä virheeltä: kuva saattaa yhdistää eri perinteiden piirteitä, antaa henkilölle väärät tunnukset tai esittää kuvitellun tapahtuman historiallisena. Siksi uskonnonopettajan tekoälyosaamista ei voi mitata vain sillä, kuinka sujuvasti hän käyttää ohjelmaa.<br>
<br>
Sama koskee opettajan omaa suhtautumista. Jos tekoäly tuntuu uskonnonopetukseen sopimattomalta, olisi hyödyllistä täsmentää, mikä sen käytössä huolestuttaa. Onko kyse virheistä, hengellisen auktoriteetin jäljittelystä, ihmistyön korvaamisesta vai siitä, ettei välineen toimintaa vielä tunneta? Erilaiset huolet tarvitsevat erilaisia vastauksia. Osa voidaan kohdata koulutuksella ja yhteisellä arvioinnilla; osa voi olla hyvä peruste jättää tekoäly pois tietystä tehtävästä.<br>
<br>
Vastuu ei saisi jäädä yksittäisen opettajan harteille. Yhteisesti tarkistetut kuva-aineistot, selkeät alkuperätiedot ja mahdollisuus keskustella teologisista kysymyksistä kollegan kanssa auttaisivat enemmän kuin yleinen kehotus ottaa uusia välineitä käyttöön. Erityisen tärkeää tuki olisi opettajalle, jonka ortodoksisen sisällön tuntemus tai pedagoginen koulutus on vielä täydentymässä.

=== Kuvasta voi tehdä yhteisen tutkimisen kohteen ===

Monikielisessä ja eri-ikäisten oppilaiden UO-ryhmässä kuva voi avata yhteisen keskustelun silloinkin, kun kaikkien suomen kielen taito ei riitä pitkän tekstin lukemiseen. Kuva ei kuitenkaan selitä itse itseään. Sama ele, esine tai nimitys voi olla yhdelle oppilaalle tuttu ja toiselle aivan uusi, eikä yhteinen kotikieli takaa samanlaista uskonnollista kokemusta.<br>
<br>
Kokeiltavaksi sopisi tehtävä, jossa tarkastellaan opettajan valitsemaa, alkuperältään tunnettua ikonia ja tekoälyn siitä laatimaa selostusta. Nuoremmat voisivat etsiä kuvasta selostuksessa mainittuja asioita. Vanhemmat tarkistaisivat nimiä, käsitteitä ja tulkintoja luotettavista lähteistä. Monikielisessä ryhmässä voitaisiin lisäksi vertailla, säilyykö saman käsitteen merkitys suomen-, ukrainan- ja venäjänkielisessä selityksessä. Tämä olisi pedagoginen kokeilu, jonka toimivuutta pitäisi arvioida käytännössä.<br>
<br>
Tavoitteena ei olisi todistaa etukäteen tekoälyä hyväksi tai huonoksi. Oppilaat harjoittelisivat havaitsemisen ja tulkinnan eroa: mitä kuvassa todella näkyy, mitä siitä kerrotaan ja millä perusteella kertomukseen voi luottaa. Samalla myös opettajan oma ajattelu tulisi näkyväksi.<br>
<br>
Ortodoksinen uskonnonopetus voi siis suhtautua tekoälyyn kriittisesti ilman, että keskustelu päättyy kieltoon. Se voi myös käyttää tekoälyä ilman, että jokainen sen tuottama kuva tai selitys hyväksytään opetusaineistoksi. Harkinnan mittana kannattaa pitää sitä, auttaako valittu väline oppilasta ymmärtämään paremmin juuri sitä traditiota, jota tunnilla tutkitaan.<br>
<br>
'''Ortodoksi.net'''<br>
29.10.2026

=== Lähteet ja aiemmat osat ===

* Angelo Jesus Canta, ''America'', 29.10.2026: [https://www.americamagazine.org/faithinfocus/2026/10/29/ai-art-catholic/ The Catholic case against A.I. art].
* Ioanna Komninou, ''Journal of Religious Education'', 22.10.2026: [https://doi.org/10.1007/s40839-026-00308-4 Artificial intelligence in religious education: teacher perspectives from a national professional development context].
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 01]].
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 02]].
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 03]].
* Ortodoksi.net: [[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]].
==================================================<br>

=== Esimerkkitehtävä 1. ===

'''Oppilaan tehtävä:''' Vertaa kuvaa alkuperäisestä ikonista otettuun valokuvaan. Etsi vähintään viisi eroa. Tarkastele kasvoja, käsiä, kirjan koristelua, taustaa ja väritystä. Mitkä muutokset vaikuttavat vain ulkonäköön, mitkä voivat muuttaa kuvan tulkintaa?<br>
<br>
Opettajalle: Kuvan muutoksia ohjattiin tarkoituksella. Se sopii havaintotehtävään, mutta ei esimerkiksi tekoälyn itsestään tekemistä virheistä.<br>
<br>
[[Kuva:Kahden ikonin rinnakkainen vertailu.png|thumb|500 px|center|<center>Tekoälyllä tarkoituksellisesti muunneltu vertailukuva Siinain Kristus Pantokrator -ikonista ja alkuperäisen ikonin valokuva. Opetuskäyttöön.<br><small>(kuva: Ortodoksi.net)</small></center>]]
====================<br>
=== Esimerkkitehtävä 2. ===

'''Tehtävä:''' ikoni ja tekoälyn selostus<br>
[[Kuva:Siinailainen_tehtavaan.png|thumb|300 px|<center>Siinain Kristus Pantokrator -ikoni. Opetuskäyttöön.<br><small>(kuva: Ortodoksi.net)</small></center>]]
Opettaja on valinnut ikonin, jonka alkuperä tunnetaan, ja antaa sinulle sekä ikonin kuvan että tekoälyn laatiman selostuksen siitä. Tekoäly kirjoittaa sujuvasti ja uskottavasti, mutta se voi erehtyä. Siksi tehtävässä ei uskota selostusta sellaisenaan, vaan verrataan sitä ikoniin ja tarkistetaan, mikä siinä pitää paikkansa.<br>
<br>
Nuoremmat oppilaat lukevat selostuksen ja katsovat samalla ikonia. Etsi kuvasta kaikki selostuksessa mainitut asiat, esimerkiksi kasvot, kädet, kirja, sädekehä ja värit, ja näytä ne parillesi tai merkitse ne kuvaan. Jos jokin mainittu asia ei löydy kuvasta, kerro siitä opettajalle. Mieti myös, huomasitko ikonissa jotakin, mistä selostus ei kertonut.<br>
<br>
Vanhemmat oppilaat tarkistavat selostuksessa olevat nimet, käsitteet ja tulkinnat luotettavista lähteistä, kuten kirkon oppaista, oppikirjoista tai museoiden ja tutkijoiden sivuilta. Kirjaa muistiin, mitkä asiat voit vahvistaa, mitkä ovat tulkintoja, joista lähteet puhuvat eri tavoin, ja mitkä jäävät epävarmoiksi. Merkitse käyttämiesi lähteiden nimet ja verkko-osoitteet, ja arvioi lopuksi, kuinka luotettava selostus oli.<br>
<br>
Monikielisessä ryhmässä voitte lisäksi lukea saman selostuksen suomeksi sekä ukrainaksi tai venäjäksi ja pohtia, säilyykö saman käsitteen merkitys kielestä toiseen. Kertokaa havainnoistanne toisillenne ja opettajalle.<br>
<br>
Kerro lopuksi, oliko tehtävä sopivan helppo tai vaikea, opitko sen avulla jotakin ikonista ja mitä muuttaisit.<br>
<br>

[[Luokka:Artikkelit]]
[[Luokka:Tekoäly]]

Etusivu

2026-11-05T06:48:09Z

Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */

[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]
__NOTOC__

<br>

== Ortodoksi.netissä äskettäin ==

* Ajankohtaista:
** [[Pyhät rinnallamme 1: Pyhän valitseminen|'''Pyhät rinnallamme 1: Pyhää ei tarvitse osata valita oikein''']] - (5.11.2026)
** Osakan [Japani] ortodoksinen seurakunta: [[Petros Sasaki and Friends (kirja)|'''Pecha ja ystävät / ペーチャと仲間たち, Pēcha to nakama-tachi / Petros Sasaki and Friends – The Japanese, Father of Finnish Iconography: His Life and Icons]] - japanin ja englanninkielinen runsaasti kuvitettu elämäkerta ikonimaalari Petros Sasakista. - (4.11.2026)
** '''[[Auttamista ilman vastapalvelusta]]''' - (1.11.2026)
** <p><strong>Mikkelin kirkon maalausprojekti etenee</strong> – ikonit täyttävät kohta seinät. Katso [https://youtu.be/5kPP2_LoBx0 '''ennakkovideo'''] – lisää on tulossa myöhemmin! - (31.10.2026)
** '''[[Kun rukous ei tunnu miltään]]''' - (31.10.2026)
** [[UO ja tekoäly 04|'''Kaunis kuva ei vielä kerro totuutta – tekoäly, ikonit ja uskonnonopetus''']] - (29.10.2026)
** [[UO ja tekoäly 03|'''Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?''']] - (26.10.2026)
** '''[[Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa]]''' - (25.10.2026)
** '''[[Kirkoilta odotetaan sovintoa]]''' – mitä se merkitsee ortodokseille? - (22.10.2026)
** '''[[Rukous Kaikkeinpyhimmälle Jumalansynnyttäjälle hädän ja murheen aikana]]''' - (19.10.2026)
** '''[[Tervetuloa keskustelemaan]]''' - (17.10.2026)
** '''[[Golgatan risti]]''' - mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? - (8.10.2026)
** '''"[[Ammuttu Kristus]]"''' - (5.10.2026)
** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)
---
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
---
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br>
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small>

== Ortodoksisuus tutuksi ==
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)


== Ortodoksi.net suosittelee ==
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)

== Ortodoksisia oppikirjoja ==
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954
== 360-panoraamakuvia ==
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]
== Uusia julkaisuja ==
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja
** Arkkipiispa Leo: [[Kirkkovuosi / Kirikkövuozi (kirja)|'''Kirkkovuosi / Kirikkövuozi''']] - (13.10.2026)
** Munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)

{{Malline:Kk}}

== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]

* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].

* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''.
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]
---------
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta
---------
{{Footer}}

Etusivu

2026-11-04T07:19:28Z

Hannu:

[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]
__NOTOC__

<br>

== Ortodoksi.netissä äskettäin ==

* Ajankohtaista:
** Osakan [Japani] ortodoksinen seurakunta: [[Petros Sasaki and Friends (kirja)|'''Pecha ja ystävät / ペーチャと仲間たち, Pēcha to nakama-tachi / Petros Sasaki and Friends – The Japanese, Father of Finnish Iconography: His Life and Icons]] - japanin ja englanninkielinen runsaasti kuvitettu elämäkerta ikonimaalari Petros Sasakista. - (4.11.2026)
** '''[[Auttamista ilman vastapalvelusta]]''' - (1.11.2026)
** <p><strong>Mikkelin kirkon maalausprojekti etenee</strong> – ikonit täyttävät kohta seinät. Katso [https://youtu.be/5kPP2_LoBx0 '''ennakkovideo'''] – lisää on tulossa myöhemmin! - (31.10.2026)
** '''[[Kun rukous ei tunnu miltään]]''' - (31.10.2026)
** [[UO ja tekoäly 04|'''Kaunis kuva ei vielä kerro totuutta – tekoäly, ikonit ja uskonnonopetus''']] - (29.10.2026)
** [[UO ja tekoäly 03|'''Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?''']] - (26.10.2026)
** '''[[Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa]]''' - (25.10.2026)
** '''[[Kirkoilta odotetaan sovintoa]]''' – mitä se merkitsee ortodokseille? - (22.10.2026)
** '''[[Rukous Kaikkeinpyhimmälle Jumalansynnyttäjälle hädän ja murheen aikana]]''' - (19.10.2026)
** '''[[Tervetuloa keskustelemaan]]''' - (17.10.2026)
** '''[[Golgatan risti]]''' - mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? - (8.10.2026)
** '''"[[Ammuttu Kristus]]"''' - (5.10.2026)
** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)
---
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
---
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br>
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small>

== Ortodoksisuus tutuksi ==
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)


== Ortodoksi.net suosittelee ==
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)

== Ortodoksisia oppikirjoja ==
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954
== 360-panoraamakuvia ==
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]
== Uusia julkaisuja ==
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja
** Arkkipiispa Leo: [[Kirkkovuosi / Kirikkövuozi (kirja)|'''Kirkkovuosi / Kirikkövuozi''']] - (13.10.2026)
** Munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)

{{Malline:Kk}}

== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]

* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].

* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''.
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]
---------
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta
---------
{{Footer}}

Petros Sasaki and Friends (kirja)

2026-11-04T06:36:21Z

Hannu:

<h2>Japanista Suomeen – japanilainen kirja tuo Petros Sasakin suomalaisen elämäntyön näkyviin</h2>
[[Kuva:Petros_sasaki_and_friends_kansi.png|thumb|400 px|center|<center>Kirjan kansi</center>]]
<i>Petros Sasaki tuli Japanista Suomeen vuonna 1968 ja vaikutti merkittävästi suomalaisen ikonimaalauksen uudistumiseen. Hänen työnsä näkyy monissa kirkoissa, mutta erityisen vahvan kaaren muodostavat Lintulan luostari, Mikkelin ylienkeli Mikaelin kirkko ja Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkko. Japanissa vuonna 2025 julkaistu kirja kertoo hänen elämästään, ikoneistaan ja ystävistään kahdessa maassa. Samalla se palauttaa Suomeen katsottavaksi elämäntyön, jonka merkitystä ei aina tule ajatelleeksi tuttujen kirkkoseinien äärellä.</i>

<h3>Suomesta kertova kirja Japanista</h3>

Japanissa maaliskuussa 2025 ilmestynyt <b>Pecha ja ystävät</b> (jap. <i>ペーチャと仲間たち</i>, <i>Pēcha to nakama-tachi</i>) on jo lähtökohdaltaan kiinnostava teos. Sen englanninkielinen rinnakkaisnimi on <i>Petros Sasaki and Friends – The Japanese, Father of Finnish Iconography: His Life and Icons</i>. Japanilaisessa nimessä Sasakia kuvataan suomalaisen ikonimaalauksen isäksi kutsutuksi japanilaiseksi.

Osakan ortodoksisen seurakunnan julkaisema kirja on A4-kokoinen, 116-sivuinen nelivärinen teos, jonka tekstit ovat japaniksi ja englanniksi. Se on seurakuntayhteisössä syntynyt muisto- ja dokumenttijulkaisu, jonka taustalla ovat valokuvanäyttely sekä suomalaisten ja japanilaisten ystävien kokoamat muistot ja puheenvuorot. Julkaisijan esitteessä teosta kuvataan myös valokuvanäyttelyn dokumentaatioksi.

Kirjan nimi kertoo siten jotakin olennaista sen näkökulmasta. Sasakia ei esitellä vain yksittäisenä taiteilijana, vaan ihmisenä, jonka elämä ja työ yhdistivät ystäviä, seurakuntia ja kulttuureja. Kuvien rinnalla kulkevat niiden ihmisten muistot, jotka tunsivat hänet ja hänen työnsä.

Suomalaiselle lukijalle teos voi silti olla vaikeasti löydettävä. Julkaisijan esitteessä sitä tarjotaan tilattavaksi suoraan Osakan ortodoksisesta seurakunnasta, eikä käytettävissä olevista lähteistä ole voitu vahvistaa tavallista suomalaista kirjakauppajakelua tai suomenkielistä laitosta. Japanin CiNii-kirjastotietokanta ilmoittaa teokselle kaksi kirjastosijaintia. Tämä kertoo kuitenkin vain tietokantaan kirjatuista kokoelmista, ei kirjan painosmäärästä, kokonaislevikistä tai Suomessa olevien kappaleiden määrästä.

Kirjaa ei siis voi näiden tietojen perusteella varmasti nimetä pienipainoksiseksi harvinaisuudeksi. Suomessa vähän tunnettu ja tavanomaisia hankintareittejä vaikeammin tavoitettava julkaisu se kuitenkin vaikuttaa olevan. Tässä on jotakin puhuttelevaa: Japanissa on koottu kuvallinen kirja miehestä, jonka elämäntyön näkyvin osa sijaitsee Suomen ortodoksisissa kirkoissa.

<h3>Petros Sasaki – Japanista suomalaisen ikonimaalauksen uudistajaksi</h3>

<b>Petros Iwao Sasaki</b> syntyi vuonna 1939 Ōdatessa Akitan prefektuurissa Pohjois-Japanissa ortodoksiseen perheeseen. Hän opiskeli Tokion ortodoksisessa seminaarissa, työskenteli lähetystyössä Osakassa ja lähti vuonna 1964 Kreikkaan opiskelemaan ortodoksista teologiaa ja bysanttilaista ikonimaalausta.

Suomeen Sasaki saapui vuonna 1968. Keskeinen henkilö hänen suomalaisen elämänvaiheensa alkamisessa oli [[Paavali Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa|arkkipiispa Paavali]], joka kutsui Ateenassa opiskelleen nuoren ikonimaalarin Suomeen aikana, jolloin jälleenrakennettu Suomen ortodoksinen kirkko tarvitsi uusia ikoneja ja samalla syvempää yhteyttä perinteiseen ortodoksiseen kuvakieleen.

Sasaki asettui Kuopioon. Hänen vaikutuksensa ei kuitenkaan rajoittunut omiin maalauksiin, sillä hänestä tuli myös merkittävä opettaja. Hänen ympärilleen kasvoi erityisesti Kuopion ja Oulun seuduilla uusi ikonimaalarien sukupolvi, jonka oppilaat puolestaan opettivat uusia maalareita. Siksi Sasakin vaikutus näkyy Suomessa paljon laajemmin kuin pelkästään niissä ikoneissa, joissa on hänen oma siveltimenjälkensä.

Hänen taiteessaan kohtasivat bysanttilainen ja pohjoisvenäläinen ikoniperinne, japanilaisen kuvakulttuurin pelkistetty herkkyys sekä koptilaiset vaikutteet. Japanilaisen kirjan esittely vertaa hänen valoisaa värimaailmaansa Suomen kesäiseen kukkaniittyyn ja näkee hänen siveltimenkäytössään japanilaisen maalaustaiteen vaikutusta.

Sasaki omaksui tradition, työskenteli sen sisällä ja antoi sen samalla kulkea oman persoonallisuutensa ja kulttuuritaustansa kautta. Suomessa hänestä tuli yksi modernin ikonimaalauksen keskeisistä uudistajista ja opettajista.

<h3>Lintula – varhainen suurtyö ja viimeinen leposija</h3>

Jos Sasakin suomalaisesta elämäntyöstä nostetaan esiin kolme paikkaa, ensimmäinen on luontevasti [[Lintulan luostari]]. Sen <i>Pyhän Kolminaisuuden kirkon</i> ikonit kuuluivat hänen ensimmäisiin suuriin suomalaisiin töihinsä. Hän maalasi kirkon ikonostaasin suuret ikonit sekä yli yhdeksän neliömetrin kokoisen Jumalansynnyttäjän Ennusmerkki-ikonin. Hänen töihinsä Lintulassa kuuluu myös pyhän [[Johannes Kronstadtilainen|Johannes Kronstadtilaisen]] ikoni.

Japanilaisessa kirjassa Lintula saa näkyvän sijan. Osakan seurakunnan verkkoesittelyssä nostetaan esiin rovasti [[Vesa Takala|Vesa Takalan]] kuvaama kaksitoistaosainen valokuvasarja, jossa seurataan suuren ikonin syntyä vaihe vaiheelta. Kuvat tuovat näkyviin valmiin teoksen taustalla olevan työn.

Samaa työvaihetta on dokumentoitu myös Suomessa. Lintulan luostari julkaisi vuonna 2023 teoksen <i>Nuori mestari – Petros Sasakin Jumalansynnyttäjä Ennusmerkki ja ikonostaasi Lintulassa</i>, jossa Vesa Takalan valokuvia täydentävät Kari Kotkavaaran tekstit. Julkaisun esittely kertoo havainnollisen yksityiskohdan: Sasaki maalasi suuren Ennusmerkki-ikonin ja muita Lintulan kirkon ikoneita yksiössään Kuopion Suokadulla. Aiheeseen liittyvä valokuvanäyttely oli esillä Suomen ortodoksisessa kirkkomuseo RIISAssa vuonna 2024.

Lintula on Sasakin elämässä myös paljon enemmän kuin hänen teostensa sijoituspaikka. Kun hän kuoli suuren viikon tiistaina 30. maaliskuuta 1999, hänet haudattiin Lintulan luostarin hautausmaalle. Luostariin liittyvät näin sekä hänen suomalaisen elämäntyönsä varhainen suurteos että hänen viimeinen leposijansa.

<h3>Mikkeli – ikoni osana yhteistä liturgiaa</h3>

Toinen erityisen kiinnostava paikka on <i>Mikkelin ylienkeli Mikaelin kirkko</i>. Vuonna 1990 valmistuneessa uudistuksessa Sasaki maalasi alttarin suuren [[Kristus Kaikkivaltias|Kristus Kaikkivaltias]] -seinämaalauksen ja uuden ikonostaasin ikonit sekä suunnitteli ikonostaasin mallin. Mikkelin merkitys ei kuitenkaan rajoitu yksittäisiin teoksiin. Se kertoo myös siitä, miten hän ajatteli kirkkotilaa ja ikonia.

Mikkelin ikonostaasista tehtiin tarkoituksellisesti matala ja avoin. Sasaki ei halunnut korostaa sitä muurina, joka erottaa alttarin kirkkokansasta, vaan osana yhteisen liturgisen tilan muodostumista. Vuoden 1990 haastattelussa hän muisteli pohtineensa tällaisia kysymyksiä jo parikymmentä vuotta aikaisemmin arkkipiispa Paavalin kanssa.

Mikkelissä konkretisoituu yksi Sasakin perinnön tärkeistä puolista: ikoni kuuluu rukoukseen, liturgiaan ja kirkkotilaan. Hänen työnsä äärellä huomio kiinnittyy siksi maalaustavan lisäksi siihen, miten kuvat palvelevat koko jumalanpalvelukseen kokoontunutta yhteisöä.

<h3>Kajaani – suuri viimeinen työ ja sen jatkajat</h3>

Kolmas paikka on Kajaani. Kristuksen kirkastumisen kirkosta tuli Sasakin elämäntyön vaikuttavimpia kokonaisuuksia. Hän maalasi kirkon ikoneita ja seinämaalauksia sekä suunnitteli ikonostaasin. Erityisesti alttarin ja solean kuvallinen kokonaisuus on vahvasti hänen työnsä leimaama.

Kirkon seinämaalaustyö alkoi vuonna 1988. Sasaki työskenteli sen parissa noin kymmenen vuoden ajan, ja hänen osuutensa keskittyi alttarialueeseen. Maalaukset on toteutettu kuivalle pinnalle <i>al secco</i> -tekniikalla, joten usein käytetty fresko-nimitys ei ole niiden kohdalla teknisesti täsmällinen.

Kajaani saa huomattavan paikan myös japanilaisessa kirjassa. Sen esittelyssä nostetaan erikseen esiin Kristuksen kirkastumisen kirkon maalaukset sekä Sasakin viimeiset elämänvaiheet. Osakan seurakunnan verkkosivulla Kajaanin kirkkoa esitellään hänen viimeisenä työnään.

Sasaki jatkoi Kajaanin maalauksia vielä vain muutamia kuukausia ennen kuolemaansa. Hänen viimeiset siveltimenjälkensä löytyvät Johannes Kastajaa esittävästä maalauksesta. Hänen poikansa <i>Simeon Sasaki</i> on myöhemmin kuvannut suuren kirkkotyön merkitystä isälleen sanoen sen ikään kuin pitäneen hänet hengissä hänen viimeisinä kuukausinaan.

Koko kirkon nykyinen maalauskokonaisuus ei kuitenkaan ole Sasakin tekemä. Hänen kuolemansa jälkeen työtä jatkoi kyproslainen <i>Alkiviadis Kepolas</i> avustajineen, ja kokonaisuus valmistui vuonna 2005. Kajaanin kirkossa näkyvät siten sekä Sasakin elämäntyön suuri loppuvaihe että toisten taiteilijoiden työ sen jatkamiseksi.

Lintula, Mikkeli ja Kajaani muodostavat lähes elämäkerrallisen kaaren. Lintulassa näkyy Suomeen asettuneen nuoren ikonimaalarin varhainen suurtyö, Mikkelissä hänen liturginen näkemyksensä saa selkeän muodon ja Kajaanissa hänen työnsä jatkuu viimeisiin elämänvaiheisiin saakka.

<h3>Ketkä suomalaiset ovat mukana japanilaisessa kirjassa?</h3>

Julkaisijan sisältöesittelyssä suomalaisista henkilöistä nimetään rovasti <b>Vesa Takala</b> ja taidehistorioitsija <b>[[Katariina Husso]]</b>. Heidän nimiinsä merkitty osuus käsittelee Petros Sasakin vaiheita ja tuotantoa Suomessa. Takalan merkitys on erityinen myös siksi, että hänen historialliset valokuvansa dokumentoivat Lintulan ikonien syntyä.

Kirjan kuvaamassa suomalaisessa elämäntarinassa keskeinen henkilö on lisäksi <i>arkkipiispa Paavali</i>. Sisältöesittelyssä mainitaan nimenomaisesti Sasakin tulo Suomeen ja kohtaaminen arkkipiispan kanssa. Paavali ei siis esiinny samalla tavalla puheenvuoron pitäjänä kuin Takala ja Husso, vaan Sasakin elämänvaiheisiin olennaisesti vaikuttaneena henkilönä.

Japanin puolelta muistonsa Sasakista kertoo muun muassa emeritusprofessori <i>Makarii Masahisa Hirooka</i>. Kirjassa käsitellään myös Sasakin oppilaita, ystäviä ja työtovereita, mutta julkinen sisältöesittely ei nimeä heitä kaikkia. Täydellinen henkilöluettelo edellyttäisi itse kirjan tarkastamista.

Takalan ja Husson mukanaolo tekee teoksesta suomalaiselle lukijalle erityisen kiinnostavan. Japanilainen julkaisu antaa tilaa myös suomalaisille hänen työnsä tuntijoille ja heidän näkemyksilleen siitä, miten Sasakin elämä ja työ täällä muotoutuivat.

<h3>Ikonien lisäksi kirkkolaulua ja muistojen säilyttämistä</h3>

Kirjan 116 sivulle mahtuu paljon. Se seuraa Sasakia lapsuudesta Ōdatessa Tokion seminaariin, Osakan lähetystyöhön ja Kreikkaan sekä sieltä Suomeen. Mukana ovat Lintulan ikonit, ylösnousemusaiheinen seinämaalaus, pyhän Japanin Nikolain ikoni, Sasakin suunnittelemat ristit ja hautaustoimituksiin liittyvät esineet, hänen oppilaansa sekä Kajaanin kirkkomaalaukset. Lisäksi kirjassa esitellään hänen ikonimaalaustapaansa.

Julkaisun sisältö ulottuu myös kirkkomusiikkiin. Esitteessä mainitaan Sasakia ja kirkkolaulua käsittelevä osuus sekä lahja Osakan seurakunnan kuorolle. Lahjan tarkempi luonne ei käy ilmi lyhyestä esittelystä, mutta aihe tuo näkyviin hänen yhteytensä seurakunnan jumalanpalveluselämään myös kuvataiteen ulkopuolella.

Kirjassa on lisäksi <i>epitafionin eli Kristuksen hautakuvan restaurointia</i> käsittelevä osuus. Näin teos dokumentoi myös kirkollisen esineistön säilyttämistä. Kuvien, muistojen ja puheenvuorojen rinnalla kulkee kysymys siitä, miten saatu perintö pidetään elävänä tuleville sukupolville.

<h3>Suomalaisen ikonimaalauksen elävä jatkumo</h3>

Petros Sasaki toi Suomeen mukanaan Japanin, Kreikan ja laajan ortodoksisen kuvaperinteen kokemuksen. Suomessa hän kohtasi arkkipiispa Paavalin, luostarit, seurakunnat, papiston ja vähitellen oman oppilasjoukkonsa. Hänen vaikutuksensa juurtui syvälle suomalaiseen ikonimaalaukseen.

Japanilaisen kirjan käyttämä luonnehdinta ”Suomen ikonimaalauksen isä” on kunnianosoitus hänen työlleen. Historiallisesti on kuitenkin täsmällisempää puhua suomalaisen ikonimaalauksen merkittävästä uudistajasta ja opettajasta: ortodoksinen ikoniperinne oli Suomessa olemassa kauan ennen häntä.

Sasakin tärkeä perintö on hänen omien teostensa lisäksi <b>jatkumo</b>. Hän opetti ihmisiä, jotka opettivat seuraavia. Hänen käsityksensä ikonista kirkon kuvana, rukouksen välineenä ja liturgisen tilan osana jäi elämään hänen jälkeensä. Hänen vaikutuksensa ulottuu siksi myös sellaisiin kirkkotiloihin ja ikoneihin, joissa ei ole hänen omaa siveltimenjälkeään.

<h3>Mistä kirjaa voi tiedustella?</h3>

Osakan ortodoksisen seurakunnan verkossa olevassa kirjaesitteessä teoksen hinnaksi ilmoitetaan <i>1 500 jeniä</i>. Esitteen 200 jenin postimaksu koskee Japanin sisäisiä lähetyksiä. Kirjan tämänhetkinen saatavuus, toimitusmahdollisuus Suomeen sekä ulkomaan postikulut on siksi syytä tiedustella erikseen.

Julkaisijan ilmoittama tilaus- ja tiedusteluosoite on <b>osaka.orthodox.church@gmail.com</b>. Kirjasta on saatavilla myös englanninkielinen verkkoesite, jonka linkki löytyy lähdeluettelosta.

Japanista lähtenyt nuori mies matkusti Kreikan kautta Suomeen, asettui Kuopioon ja jätti työnsä jäljet Lintulaan, Mikkeliin, Kajaaniin ja moniin muihin suomalaisiin pyhäkköihin. Vuosikymmeniä myöhemmin hänen elämästään ja ystävistään koottiin Japanissa kirja. Teos ansaitsisi tulla paremmin tunnetuksi myös Suomessa, sillä huomattava osa sen kertomasta historiasta on samalla meidän omaa kirkollista ja kulttuurista perintöämme.

<b>Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen</b>

<h3>Lähteet ja tausta-aineisto</h3>

* Osaka Orthodox Church: [https://orthodox-jp.com/osaka/wp-content/uploads/2025/05/English.pdf Petya and Friends – englanninkielinen kirjaesite], sisältö ja tilausohjeet.
* Osaka Orthodox Church: [https://orthodox-jp.com/osaka/wp-content/uploads/2025/05/%E3%83%9A%E3%83%88%E3%83%AD%E3%82%B9%E6%9C%AC%E5%AE%A3%E4%BC%9D-2s.pdf Pecha ja ystävät] – japaninkielinen kirjaesite.
* Osaka Orthodox Church: [https://orthodox-jp.com/osaka/?page_id=1113 Sasaki Pecha and Friends] – valokuvia sekä Lintulan ja Kajaanin aineistoa.
* CiNii Research: [https://cir.nii.ac.jp/crid/1130023063517150466 Pecha ja ystävät / Petros Sasaki and Friends] – bibliografiset tiedot ja tietokantaan kirjatut kirjastosijainnit.
* Pikku-Bysantti: [https://www.pikkubysantti.fi/product/737/nuori-mestari Nuori mestari] – Vesa Takalan ja Kari Kotkavaaran Lintula-aiheisen julkaisun esittely.
* Ortodoksi.net: [[Petros Sasaki|Petros Sasaki – elämä, tuotanto ja työ Suomessa.]]
* Ortodoksi.net: [[Mikkeliin valmistui uusi fresko ja ikonostaasi (1990)|Mikkeliin valmistui uusi fresko ja ikonostaasi (1990).]]
* Ortodoksi.net: [[Bysantin kulttuurin vaalija Pohjolassa|Bysantin kulttuurin vaalija Pohjolassa]] – Petros Sasakin suurtyö.
* Yle: [https://yle.fi/a/3-9456398 17 vuotta ja kaksi taiteilijaa – Kajaanin ortodoksikirkko on taideharvinaisuus: ”Mykistävä ja upea”], 13.2.2017.
* Yle: [https://yle.fi/a/3-10733470 Japanilainen ikonitaiteen mestari viimeisteli huipputyönsä vain muutamia kuukausia ennen kuolemaansa – ”Se piti hänet hengissä”], 2019.

[[Luokka:Artikkelit]]
[[Luokka:Kirjallisuus]]
[[Luokka:Kirjaesittelyt]]

Kirkkovuosi / Kirikkövuozi (kirja)

2026-11-04T06:35:12Z

Hannu: /* Sisällysluettelo */

:: Arkkipiispa Leo: '''Kirkkovuosi - Kirikkövuozi'''
:: ISBN 978-952-65711-1-9
:: Julkaisija ja kustantaja: Arkkipiispa Leo ja Karjalan klielen säätiö sr<br>
:: Julkaisuajankohta: lokakuu 2026
:: Sivumäärä: 240 sivua
<br>
== Kirkkovuoden juhlat suomeksi ja karjalaksi – arkkipiispa Leon uusi teos avaa jumalanpalvelusten aarteita ==
[[Kuva:Kirkkovuosi-kirikkovuozi_kansi.png|thumb|400 px|<center>Kirjan kansi</center>]]
[[Leo Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa|Arkkipiispa '''Leon''']] uusin teos ''Kirkkovuosi / Kirikkövuozi'' tuo ortodoksisen kirkkovuoden juhlia ja niiden jumalanpalvelustekstejä lukijan ulottuville suomeksi ja karjalaksi. Alaotsikkonsa ''Eräitä kirkkovuoden pyhiä juhlia / Erähii kirikkovuovven pyhii pruazniekkoi'' mukaisesti kirja kokoaa yhteen vuoden aikana vietettävien muisto- ja juhlapäivien tekstejä. Samalla se jatkaa Leon pitkäjänteistä työtä karjalankielisen rukous- ja jumalanpalvelusperinteen hyväksi.

=== Kirja myös seurakuntalaisen käteen ===

Kirjan saatteessa arkkipiispa Leo muistuttaa, että jumalanpalveluskirjat on tavallisesti laadittu ensisijaisesti pappien, kanttoreiden ja kuorolaisten käyttöön. Tämän teoksen hän on tarkoittanut avuksi muillekin seurakuntalaisille. Mukana ovat hänen mukaansa kaikki kirkkovuoden suuret juhlat sekä muita juhlia, joina seurakunnissamme toimitetaan liturgia.<br>
<br>
Lähtökohta on seurakuntalaisen kannalta tärkeä. Jumalanpalveluksessa kuullut tekstit voivat avautua uudella tavalla, kun niihin saa tutustua rauhassa ennen juhlaa tai palata vielä sen jälkeen. Juhlan sanoma ei tyhjene sen nimeen tai kalenteriin merkittyyn päivään: rukoukset, veisut ja raamatunlukukappaleet kertovat, mitä kirkko muistaa ja miksi se juhlii.<br>
<br>
Suomen- ja karjalankieliset tekstit samassa teoksessa palvelevat myös lukijaa, jolle karjala on tuttu mutta vähän käytetty kieli, tai joka haluaa tutustua sen hengelliseen sanastoon.

=== Uusia käännöksiä ja Evakkoikonin juhla ===

Teokseen sisältyy [[Tropari|tropareja]] ja [[Kontakki|kontakkeja]] eli juhlan aihetta tiivistäviä kirkkoveisuja. Leo kertoo kääntäneensä karjalaksi sellaiset troparit ja kontakit, joista käännöstä ei aikaisemmin ole ollut. [[Epistola]]- ja evankeliumitekstejä hän on kääntänyt osittain uudelleen karjalankielisen ''Uuzi Sana -Uuden testamentin'' pohjalta. Mukana on myös muita jumalanpalveluksiin kuuluvia tekstejä.<br>
<br>
Erityisenä uutuutena Leo nostaa saatteessaan esiin [[Evakko-Kristus|''Evakkoikonin'']] juhlan, jonka hän kertoo olevan ensimmäistä kertaa kirkkokalenterissamme. Sen mukanaolo tuo kokonaisuuteen myös oman kirkkomme ja karjalaisen ortodoksisuuden historiaan liittyvän juhlan.

=== Pitkän käännöstyön jatkoa ===

''Kirkkovuosi / Kirikkövuozi'' liittyy useiden aikaisempien käännöstöiden ketjuun. Leo kertoo aloittaneensa Johannes Krysostomoksen liturgiasta, jonka hän käänsi karjalaksi papin käsikirjan muotoon. Myöhemmin siitä tehtiin laulajille [[Karjalankielinen nuottiliturgia (kirja)|nuotitettu versio]], ja liturgia myös levytettiin. Tätä seurasivat [[Koin blahoslovindu (kirja)|kodinpyhityksen]], [[Malittu Jumalua kiittäjes (kirja)|kiitosrukouspalveluksen]] ja [[Karjalankielinen panihida (kirja)|muistopalveluksen]] litaniaosan käännökset sekä kaksikielinen [[Rukouksia - Malittuloi (kirja)|''Rukouksia / Malittuloi'']].<br>
<br>
Karjalan kielen eteen tehtyyn työhön kuuluu myös vuonna 2009 ilmestynyt ''Uuzi Sana''n äänite. Vuonna 2003 julkaistun karjalankielisen Uuden testamentin lukijoina olivat '''Ljudmila Markianova, Zinaida Dubinina''' ja arkkipiispa Leo.<br>
<br>
Uusi kirja jatkaa tätä työtä tuomalla karjalan kieltä kirkkovuoden mukana toistuvien juhlien ja seurakuntalaisten oman lukemisen yhteyteen. Kielen säilymisen kannalta merkitystä on silläkin, että sitä voi käyttää itselleen tärkeiden asioiden äärellä.

=== Kirkko ja karjalan kieli lähellä sydäntä ===

Saatteen henkilökohtaisimmat sanat kertovat, mikä on kannatellut Leon työtä. Hän toivoo kirjan palvelevan kirkon jäseniä ja tukevan karjalankielisen kulttuurin tulevaisuutta Suomessa.<br>
<br>
''”Kirkkoni ja karjalan kieli ovat minulle syvimpiä ja suurimpia asioita, joiden kanssa olen saanut itkeä ja iloita Jumalan minulle siunaamassa elämässä”'', hän kirjoittaa.<br>
<br>
Näissä sanoissa kiteytyy teoksen hengellinen ja kulttuurinen merkitys. ''Kirkkovuosi / Kirikkövuozi'' antaa lukijalle mahdollisuuden lähestyä kirkon juhlia kahdella kielellä ja tutustua samalla siihen karjalankieliseen rukouksen perintöön, jonka jatkuvuutta arkkipiispa Leo haluaa työllään vahvistaa.<br>
<br>
'''Ortodoksi.net'''<br>
13.10.2026
<hr>
Näyte tekstistä:

<blockquote>''Sinun siunaavan kuvasi suojaan me riennämme, oi Valtias, | ja ylistämme sinua, Kristus Lohduttaja, | sillä sinä tulit avuksemme muukalaisuutemme evakkomatkalla | ja kuljit kanssamme kaikissa koetuksissa. | Laupeudestasi ja hyvyydestäsi kertoen me laulamme: | Kyynelin kylvettyyn maahan sinä, Kristus Vapahtajamme, | kasvatit pyhän uskon puhtaan hedelmän.''<br>
'''tropari, 2. säv.'''</blockquote>
<hr>
=== Saatavuus ===

Kirjaa on myynnissä ainakin Valamon luostarin [https://webtuohus.valamo.fi/ Webtuohus]-myymälässä, Ortodoksisen kirkkomuseo RIISAN [https://www.pikkubysantti.fi/ Pikku-Bysantti] myymälässä ja karjalaisjärjestöjen myymälöissä.

=== Sisällysluettelo ===

* 1.9. Kirkkovuoden alku
* 8.9. Kaikkeinpyhimmän Valtiattaremme Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä
* 14.9. Kunniallisen ja eläväksi tekevän ristin ylentäminen
* 26.9. Apostoli ja evankelista Johannes Teologi
* 1.10. Jumalanäidin suojelus
* 31.10. ja 6.11 välinen lauantai / Karjalan valistajien yhteinen juhla
* 8.11 Ylienkelit Mikael, Gabriel, Rafael ja muut ruumiittomat voimat
* 21.11 Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliintuominen
* 6.12. Nikolaus Ihmeidentekijä, Lyykian Myrran arkkipiispa
* 13.12 Neitsytmarttyyri Lucia Syrakusalainen
* 15.12 Pyhittäjä Trifon Petsamoalainen, Karjalan pyhä
* 25.12 Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä, joulu
* 1.1. Uusi vuosi
* 6.1. Teofania, Jumalan ilmestyminen, Herran kaste
* 2.2. Herran temppeliintuominen
* 11.2.Pappismartyyri Blasios, Sebastian piispa
* 8.3. Marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkarantalainen
* 25.3. Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys, ilosanoman juhla
* 20.4. Jeesuksen Kristuksen Evakkoikonin juhla
* 23.4. Suurmarttyyri Georgios Voittaja
* 5.6. Pyhittäjä Johannes Valamolainen
* 12.6. Pyhittäjä Arseni Konevitsalainen, Karjalan pyhä
* 24.6. Herran edelläkävijän Johannes Kastajan syntymä
* 28.6. Pyhittäjät Sergei ja Herman Valamolaiset, Karjalan pyhät
* 29.6. Apostolit Pietari ja Paavali
* 20.7. Profeetta Elia
* 6.8. Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen
* 9.8. Pyhittäjä Herman Alaskalainen
* 15.8. Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen
* 18.8. Marttyyrit Floros ja Lauros
* 30.8. Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen, Karjalan pyhä
* Lasaruksen lauantai
* Herran ratsastus Jerusalemiin, palmusunnuntai
* Herran pääsiäinen, Kristuksen ylösnousemus
* Herran taivaaseenastuminen, helatorstai
* Pyhän Kolminaisuuden päivä, helluntai
* Muistelusivut

[[Luokka:Kirjallisuus]]
[[Luokka:Kirjaesittelyt]]

Lintulan skeemanunna Melania (Holopainen)

2026-11-03T12:37:59Z

Hannu: Ak: Uusi sivu: <!--<h2>Skeemanunna Melania – yli kuusi vuosikymmentä Lintulan luostarissa</h2> <p><strong>Skeemanunna Melanian elämä Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostarissa kesti yli 61 vuotta. Siihen mahtui raskasta maataloustyötä, uuden kielen opettelua ja monenlaisia palvelutehtäviä. Viimeisinä vuosinaan hän keskittyi ennen kaikkea rukoukseen. Hänen elämänsä päättyi oman keljan rauhassa toukokuussa 2026.</strong></p> <h3>Kutsumus johdatti Lintulaan</h3> <p>Muuruved...

Etusivu

2026-11-03T10:29:52Z

Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */

[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]
__NOTOC__

<br>

== Ortodoksi.netissä äskettäin ==

* Ajankohtaista:
** '''[[Auttamista ilman vastapalvelusta]]''' - (1.11.2026)
** <p><strong>Mikkelin kirkon maalausprojekti etenee</strong> – ikonit täyttävät kohta seinät. Katso [https://youtu.be/5kPP2_LoBx0 '''ennakkovideo'''] – lisää on tulossa myöhemmin! - (31.10.2026)
** '''[[Kun rukous ei tunnu miltään]]''' - (31.10.2026)
** [[UO ja tekoäly 04|'''Kaunis kuva ei vielä kerro totuutta – tekoäly, ikonit ja uskonnonopetus''']] - (29.10.2026)
** [[UO ja tekoäly 03|'''Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?''']] - (26.10.2026)
** '''[[Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa]]''' - (25.10.2026)
** '''[[Kirkoilta odotetaan sovintoa]]''' – mitä se merkitsee ortodokseille? - (22.10.2026)
** '''[[Rukous Kaikkeinpyhimmälle Jumalansynnyttäjälle hädän ja murheen aikana]]''' - (19.10.2026)
** '''[[Tervetuloa keskustelemaan]]''' - (17.10.2026)
** '''[[Golgatan risti]]''' - mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? - (8.10.2026)
** '''"[[Ammuttu Kristus]]"''' - (5.10.2026)
** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)
---
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
---
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br>
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small>

== Ortodoksisuus tutuksi ==
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)


== Ortodoksi.net suosittelee ==
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)

== Ortodoksisia oppikirjoja ==
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954
== 360-panoraamakuvia ==
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]
== Uusia julkaisuja ==
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja
** Arkkipiispa Leo: [[Kirkkovuosi / Kirikkövuozi (kirja)|'''Kirkkovuosi / Kirikkövuozi''']] - (13.10.2026)
** Munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)

{{Malline:Kk}}

== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]

* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].

* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''.
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]
---------
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta
---------
{{Footer}}

Mihin tarvitsemme enkeleitä

2026-11-02T16:23:30Z

Hannu:

<h2>Mihin tarvitsemme enkeleitä? – turvaa ja Jumalan läsnäoloa marraskuun pimeydessä</h2>
[[Kuva:Sotilaskirkon_riisa_hap.jpg|thumb|400 px|<center>Mikkelin ortodoksisen kirkon oma suojeluspyhä ylienkeli Mikael vanhassa sotilaskirkosta peräisin olevassa riisassa. Ikoni: Jyrki Pouta<br><small>(kuva © Ortodoksi.net / HAP)</small></center>]]
Marraskuun pimeydessä turvallisuuden kaipuu tuntuu joskus aivan konkreettiselta. Kotimatkalla etsitään valaistua tietä, kotona sytytetään lamppu ja huolten keskellä kaivataan ihmistä, jolle voisi puhua. Kaikkea pelkoa ei kuitenkaan voi poistaa valolla eikä jokaiseen huoleen löydy heti vastausta. Myös aikuisessa elää tarve luottaa siihen, ettei hän ole yksin sen kanssa, mitä elämä tuo vastaan.

Marraskuun 8. päivä ortodoksinen kirkko viettää ylienkelien [[Mikael (enkeli)|'''Mikaelin''']],[[Gabriel (enkeli)|'''Gabrielin''']] ja [[Rafael (enkeli)|'''Rafaelin''']] sekä muiden [[Enkeli|ruumiittomien voimien]] juhlaa. Enkelien muistaminen avaa näkökulman Jumalan huolenpitoon ja maailmaan, joka on näkyvää todellisuutta avarampi. Mikkelissä juhla on samalla [[Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko|''Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkon'']] temppelijuhla. Mikael on myös kaupungin oma suojeluspyhä, jonka mukaan Mikkeli on saanut nimensä. Yhteys näkyy erityisen selvästi kaupungin ruotsinkielisessä nimessä ''S:t Michel – pyhä Mikael''. Kirkon seinämaalauksissa suojeluspyhä tulee lähelle myös kertomusten kautta: Mikaelin ihmeet puhuvat hädästä, rukouksesta ja avusta, jota ihminen ei pysty itse itselleen antamaan.

<h3>Jumalan lähettiläitä ja palvelijoita</h3>

Sana enkeli merkitsee ''sanansaattajaa''. Raamatussa enkelit ilmoittavat Jumalan tahdon, rohkaisevat, varoittavat ja ohjaavat. He kuuluvat Jumalan luomaan maailmaan, sen näkymättömään todellisuuteen. Ortodoksisessa uskossa enkelit ovat todellisia Jumalan palvelijoita, eivät vain kauniita vertauskuvia ihmisen hyvistä ajatuksista. Heidän tehtävänsä suuntautuu aina Jumalaan ja hänen tahtonsa toteuttamiseen.

Mikaelin nimi merkitsee kysymystä: ''”Kuka on kuin Jumala?”'' Siinä on myös avain hänen ymmärtämiseensä. Taivaallisten voimien johtajan suuruus on uskollisuutta Jumalalle. Hänen voimansa ei ole itsenäistä valtaa, jota hän käyttäisi oman tahtonsa mukaan. Mikaelin kunnioittaminen muistuttaa, että kaiken avun ja hyvyyden lähde on Jumala.

Kysymykseen siitä, mihin tarvitsemme enkeleitä, ei siksi vastata sijoittamalla heitä Jumalan ja ihmisen väliin ylimääräiseksi portaaksi. Jumalaa voi lähestyä suoraan. Enkelit kertovat siitä, että hänen huolenpitonsa ulottuu myös oman näköpiirimme ulkopuolelle ja että hänen luomakunnassaan on paljon sellaista, mitä emme voi hallita tai edes nähdä.

<h3>Miksi enkelille omistetaan kirkko?</h3>

Mikkelin Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkon nimi voi herättää kysymyksen: miksi kristillinen kirkko on omistettu enkelille?

Jokainen ortodoksinen kirkko on Jumalan huone, jossa jumalanpalvelus ja palvonta kuuluvat [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhälle Kolminaisuudelle]]. Kirkko voidaan kuitenkin pyhittää jonkin Kristuksen tai [[Jumalansynnyttäjä]]n juhlan tai tietyn pyhän muistolle. Myös ylienkeli voi olla kirkon suojeluspyhä. Häneltä pyydetään esirukouksia ja varjelusta, ja hänen juhlapäivänsä kokoaa seurakunnan oman pyhäkkönsä juhlaan. Enkelin kunnioittaminen kuuluu näin samaan rukousyhteyteen, jossa kirkko muistaa Jumalansynnyttäjää ja muita pyhiä.

Mikkelin kirkossa Mikaelin nimi kertoo, kenen rukoukselliseen suojelukseen pyhäkkö on uskottu. Hänen muistonsa ohjaa katsomaan Jumalan puoleen ja muistuttaa seurakuntaa uskollisuudesta, palvelemisesta ja hyvän puolustamisesta. Samalla kirkon nimi liittyy luontevasti koko kaupungin historiaan.

Vuonna 1958 vihitty kirkko rakennettiin sodanjälkeisen jälleenrakennuksen aikana. Sen seurakuntalaisissa oli kotinsa ja kotikirkkonsa menettäneitä ortodokseja. Tällaisessa yhteisössä pyhäkön merkitys on ulottunut kauas rakennuksen seiniä syvemmälle: uudessa kotiseudussa tarvittiin paikka, jossa tuttu rukous jatkui ja elämän katkenneet yhteydet saattoivat vähitellen rakentua uudelleen.

<h3>Seinillä kerrotaan varjeluksesta</h3>
[[Kuva:Mli_ihme_khonaissa_hap.jpg|thumb|400 px|<center>Fryykian Khonain ihme kuvattuna Mikkelin kirkon seinämaalauksessa<br><small>(Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)</small></center>]]
Mikkelin kirkon uusissa seinämaalauksissa kuvataan useita ylienkeli Mikaelin ihmeitä. Metropoliitta '''Arsenin''' ja ikonimaalari '''Jyrki Poudan''' työ on jatkanut kirkon kaunistamista vuoden 2018 alttaripalon jälkeen. Seinä- ja kattomaalausten myötä pyhäkköön on syntynyt yhä laajempi kuvallinen kokonaisuus, jossa Raamatun tapahtumat, kirkon perinne ja rukoileva seurakunta kohtaavat.

Yksi aiheista on [[Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa|ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa]]. Kirkon perinteen mukaan pyhäkön viholliset johtivat jokien vedet kohti Mikaelille omistettua kirkkoa tuhotakseen sen. Kirkossa palvellut '''Arkhippos''' rukoili apua. Mikael ilmestyi, avasi kallioon halkeaman ja ohjasi tulvavedet sinne. Kirkko säästyi. Kertomuksessa ihmisen hätä ja rukous saavat vastauksen tavalla, johon hänen omat voimansa eivät olisi riittäneet.

Mikkelin maalauksessa on paikalliselle katsojalle erityinen yksityiskohta: vanhan ihmekertomuksen kirkko on saanut Mikkelin oman kirkon hahmon. Ratkaisu tuo kaukaisen tapahtuman lähelle ja liittää sen tämän pyhäkön vaiheisiin.

Ortodoksi.netissä kerrotun tapahtumakuvauksen mukaan kirkon luona rikkoutui suuri maanalainen vesijohtoputki. Vuotava vesi kulutti maata, mutta sen kulkureitti suuntautui niin, että kirkko säästyi sortumiselta. Tapahtumassa nähtiin yhtymäkohta Khonain ihmeeseen, ja moni koki sen ylienkeli Mikaelin varjeluksena. Maalaus kantaa siten myös paikallista muistoa vaarasta ja kiitollisuudesta. Vanha ihmekertomus on saanut hienovaraisen vastineen seurakunnan omassa elämässä.

<h3>Miten näkymätön kuvataan?</h3>

Enkeleitä kutsutaan ruumiittomiksi voimiksi, mutta ikoneissa heillä on kasvot, kädet, vaatteet ja siivet. Kuvan tehtävä on tehdä heidän läsnäoloaan ja palvelutehtäväänsä ymmärrettäväksi. Jo Raamatun kuvauksissa näkymätön maailma tulee ihmisen kohdattavaksi näkyvien hahmojen kautta. Ikoni jatkaa tätä kuvallista kieltä.

Enkelikuvan edessä huomio saa kulkea näkyvästä näkymättömään. Maalaus antaa katseelle kiintopisteen ja rukoukselle tukea. Kirkon kuvissa enkelit kuuluvat samaan kokonaisuuteen Kristuksen, Jumalansynnyttäjän ja pyhien kanssa: ne muistuttavat rukoilijaa taivaallisesta yhteydestä, johon myös maan päällä kokoontuva seurakunta osallistuu.

Mikkelin kirkossa Mikaelin ihmekuvat kutsuvat pysähtymään myös tapahtumien äärelle. Kuka on vaarassa? Kuka rukoilee? Mistä apu tulee? Näin seinämaalaus voi avautua vähitellen kertomukseksi, jonka kysymykset ovat tuttuja nykyisellekin ihmiselle.

<h3>Suojelusenkeli kuuluu myös aikuisen rukoukseen</h3>

Monelle enkeli on tuttu ennen kaikkea lapsuuden iltarukouksesta tai kuvasta, jossa siivekäs hahmo suojelee lasta vaarallisella tiellä. Ortodoksisessa rukouselämässä suojelusenkeli kuuluu kuitenkin kaikenikäisille. Hänen apunsa liittyy sekä ihmisen varjelemiseen että hyvään ohjaamiseen: omantunnon heräämiseen, katumukseen ja pyrkimykseen elää Jumalan tahdon mukaan.

Suojelusenkelistä voi puhua myös lämmöllä ja pilke silmäkulmassa. Ortodoksi.netin ylläpitäjä Hannu Pyykkönen on kirjoittanut omasta Jesperistään [https://pyykkonen.blogspot.com/2026/10/oma-suojelusenkelini-jesper-ja-hissin.html blogitekstissään]. Henkilökohtaisessa kerronnassa suojelusenkelikin saa tuttavallisen nimen – ja saattaahan meistä joidenkin varjelemisessa olla tavallista enemmän työsarkaa. Huumorin rinnalle mahtuu vakava ja kiitollinen ajatus siitä, ettei elämän eri vaiheissa ole kulkenut aivan yksin.

Jumalanpalveluksissa pyydetään rauhanenkeliä, uskollista opastajaa sekä sielun ja ruumiin suojelijaa. Pyyntö ulottuu siten koko ihmiseen. Tarvitsemme turvaa, mutta tarvitsemme myös ohjausta siihen, miten itse toimimme pelon, vihan tai epävarmuuden keskellä.

Varjelusta ei silti voi mitata sillä, kuinka vähän ihminen joutuu elämässään kärsimään. Sairaus, onnettomuus tai menetys ei osoita, että joku olisi jäänyt Jumalan huolenpidon ulkopuolelle tai rukoillut väärin. Myös Mikkelin kirkon vaiheisiin kuuluu tulipalo, vahinkoja ja paljon korjaustyötä. Kiitollisuus varjeluksesta ja suru tapahtuneesta voivat mahtua samaan rukoukseen.

<h3>Valoa, jonka äärelle voi tulla huolineen</h3>

Näin enkelien päivän aattona voi pysähtyä ajattelemaan, mitä luottamus omassa elämässä merkitsee. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää voidakseen rukoilla, eikä omaa pelkoa tarvitse peittää astuakseen kirkkoon. Turvaa kaipaava saa tulla sellaisena kuin on.

Mikkelin Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkossa tätä luottamusta kannattelevat rukouksen lisäksi seinien kuvat. Ne kertovat hädästä ja avusta, mutta myös muistamisesta: aiempien sukupolvien kertomukset elävät samassa tilassa nykyisen seurakunnan kokemusten kanssa. Kirkon hahmo vanhassa ihmekuvassa tekee yhteyden erityisen läheiseksi. Tässäkin paikassa on pelätty, rukoiltu, tehty työtä ja kiitetty.

Enkelien muistaminen voi samalla avata silmät vierellä kulkevan ihmisen turvattomuudelle. Rukous suojeluksesta saa rinnalleen oman tehtävämme: soittaa yksinäiselle, kulkea hetki toisen mukana ja auttaa silloin, kun apua tarvitaan. Marraskuun pimeydessä Jumalan huolenpitoon turvautuva ihminen voi myös itse välittää toiselle lämpöä ja turvallisuutta.

'''Ortodoksi.net'''<br>
7.11.2026

<h3>Lähteet ja tausta-aineisto</h3>

* Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/news/ylienkelit-mikael-gabriel-rafael-ja-muut-ruumiittomat-voimat-8-11-2/ Ylienkelit Mikael, Gabriel, Rafael ja muut ruumiittomat voimat 8.11.].
* Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/synaksario/ylienkeli-mikael/ Ylienkeli Mikael].
* Ortodoksi.net: [[Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko|Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko]].
* Ortodoksi.net: [[Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa|Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa]].
* Visit Mikkeli: [https://www.visitmikkeli.fi/teema/mikkelin-historia Mikkelin historian lyhyt oppimäärä].
* Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/doctrine-scripture/the-symbol-of-faith/angels-and-evil-spirits Angels and Evil Spirits].
* Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/angels-in-our-life Angels in our Life].
* Orthodox Church in America, Orthodox Information Center: [https://orthinc.oca.org/article/Holy%2BIcons Holy Icons].

[[Luokka:Enkelit]]

Ortodoksi.netin vuoden 2026 "tilinpäätös"

2026-11-01T20:06:39Z

Hannu:

Ortodoksi.netin vuoden 2026 "tilinpäätös"

2026-11-01T20:05:43Z

Hannu:

<h2>Ortodoksi.netin loppuvuoden "tilinpäätös" – miten jatkamme tästä yhdessä?</h2>
[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|right|400 px|<center></center>]]
<p>Jos Ortodoksi.netin julkaisut jonakin päivänä lakkaisivat ilmestymästä, mitä jäisit kaipaamaan?</p>

<p>Kysymme tätä, koska loppuvuodesta 2026 meidän on aika pysähtyä pohtimaan toimintamme tulevaisuutta. Mitä varten teemme tätä työtä, keitä se palvelee ja millaisilla voimilla sitä voidaan jatkaa? Yhtä tärkeää olisi kuulla, mitä sinä lukijana ajattelet.</p>

<p>Ortodoksi.net on ollut olemassa yli kaksikymmentä vuotta. Tuona aikana mukana on ollut monia ihmisiä: kirjoittajia, kuvaajia, asiantuntijoita, teknisiä osaajia ja muita auttajia. Joku on osallistunut hetken, toinen vuosikausia. Elämäntilanteet ovat muuttuneet, ja osalla muut tehtävät ovat vähitellen vieneet ajan. Jokaisen panoksella on silti ollut merkitystä.</p>

<p>Pieni ydinjoukko on jatkanut. Se on huolehtinut siitä, että sivusto toimii, aineistoa kertyy ja lukijoille on tarjolla suomenkielistä tietoa ortodoksisesta uskosta, elämästä ja kulttuurista. Merkittävää tukea olemme saaneet myös ortodoksiselta yhteistyökumppanilta, jonka tarjoamalla palvelimella sivustomme on toiminut jo vuosia ja joka on osallistunut palvelimen tekniseen ylläpitoon. Tästä avusta olemme kiitollisia.</p>

<p>Nyt myös pitkään mukana ollut ydinjoukko vanhenee. Voimat eivät ole rajattomat, eikä innostuskaan yksin riitä kantamaan kaikkea. Nuorempia tekijöitä on jo mukana, mutta jatkuvuuden turvaaminen tarvitsee vielä lisää ihmisiä ja vastuun jakamista.</p>

<h3>Mikä on säilyttämisen arvoista?</h3>

<p>Ortodoksi.netin perussivustoa on rakennettu ortodoksisuuden ehdoilla. Tarkoituksena on ollut koota tietoa, jonka äärelle voi palata silloinkin, kun julkaisupäivästä on kulunut vuosia. Kaiken ei tarvitse olla uutta ollakseen tarpeellista.</p>

<p>Sosiaalisen median tehtävä on osittain toinen. Siellä voimme nostaa esiin ajankohtaisia asioita, tuoda vanhaa aineistoa uusien lukijoiden ulottuville ja avata keskustelua. Samalla joudumme pohtimaan, kuinka paljon annamme julkaisualustojen tapojen ohjata omaa työtämme. Kaikki tärkeä ei mahdu muutamaan riviin, eikä jokainen hengellisesti merkityksellinen asia herätä välittömiä reaktioita.</p>

<p>Olemme kokeilleet vuosien varrella erilaisia kanavia. [https://www.tiktok.com/@ortodoksi.net TikTokissa] emme löytäneet toiminnallemme riittävän luontevaa muotoa. Entisessä Twitterissä, nykyisessä [https://x.com/Ortodoksinet X:ssä], toimintamme on jäänyt taka-alalle. Muitakin on kokeiltu, mutta tällä hetkellä sosiaalisen median työ painottuu [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info Facebookiin] ja [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ Instagramiin].</p>

<p>Kokemukset ovat opettaneet, ettei meidän tarvitse olla kaikkialla. Sen sijaan meidän pitäisi pystyä perustelemaan itsellemme, miksi olemme juuri siellä, missä olemme. Mitä kyseinen kanava antaa lukijoille, ja kuinka paljon sen ylläpitäminen vaatii tekijöiltä?</p>

<h3>Hiljainenkin lukija on meille tärkeä</h3>

<p>Käsityksemme mukaan Facebook-lukijoissamme on paljon varttuneempaa väkeä. Osa käyttää verkkopalveluja tottuneesti, osalle niiden muuttuvat toiminnot ovat hankalia. Ikä ei kuitenkaan yksin kerro taidoista eikä halusta osallistua. Nuorikin voi lukea hiljaa, ja vanhempi lukija voi olla keskustelun aktiivisin osapuoli.</p>

<p>Moni on tottunut siihen, että lehti luetaan ja pannaan sen jälkeen syrjään. Ylläpidolle ei tarvitse erikseen ilmoittaa, että tämänkin päivän kirjoitus tuli luetuksi. Tämä on aivan ymmärrettävä tapa suhtautua myös meidän julkaisuihimme.</p>

<p>Hiljaisuus ei siis tarkoita välinpitämättömyyttä. Teksti voi lohduttaa, opettaa tai jäädä mieleen pitkäksi aikaa ilman yhtäkään näkyvää reaktiota. Uskon kaltaisista henkilökohtaisista asioista kaikki eivät myöskään halua puhua julkisesti.</p>

<p>Silti tekijän näkökulmasta hiljaisuuteen liittyy vaikeus: emme tiedä, mitä se hiljaisuus merkitsee. Ovatko aiheet hyödyllisiä? Onko teksti liian pitkää, liian vaikeaa vai jo ennestään tuttua? Kaivataanko jotakin aivan muuta? Mahdolliset lukijamäärätkään eivät yksin vastaa näihin kysymyksiin.</p>

<p>Siksi pyydämme palautetta. Emme siksi, että lukijan pitäisi ansaita seuraava kirjoitus peukuttamalla, vaan siksi, että osaisimme käyttää rajalliset voimamme mielekkäästi.</p>

<h3>Peukku on pieni merkki, muutama sana kertoo enemmän</h3>

<p>Sosiaalisen median reaktiot ovat melko kömpelö tapa kuvata sitä, mitä jokin kirjoitus ihmisessä herättää. Surullisesta aiheesta ei ehkä tunnu sopivalta tykätä. Tärkeästäkään tekstistä ei aina osaa sanoa mitään.</p>

<p>Pieni reaktio voi silti kertoa tekijälle, että julkaisu on huomattu. Vielä enemmän auttaa omin sanoin annettu palaute. Myös asiallinen eriävä mielipide on arvokas, ja virheestä huomauttaminen auttaa meitä tekemään työmme paremmin.</p>

<p>Palautteen ei tarvitse olla julkinen puheenvuoro, eikä jokaisesta julkaisusta tarvitse sanoa mitään. Joskus yksikin harkittu viesti kertoo enemmän kuin pitkä rivi peukkuja. Myös tekijöiden jaksamiselle on merkitystä sillä, että he kuulevat työnsä olevan jollekulle tarpeellista.</p>

<p>Meidänkin on katsottava peiliin. Olemmeko tehneet osallistumisesta riittävän helppoa? Kysymmekö asioita, joihin lukijan on luontevaa vastata? Jätämmekö tilaa erilaisille kokemuksille, ja huomaammeko vastata saamaamme palautteeseen? Vastavuoroisuus koskee yhtä lailla meitä ylläpidossa.</p>

<h3>Harvemmin voi olla myös paremmin</h3>

<p>Yksi tulevaisuuden kysymyksistä on julkaisutahti. Onko mielekästä pyrkiä julkaisemaan lähes päivittäin, vai palvelisiko lukijoita paremmin rauhallisempi rytmi?</p>

<p>Vaihtoehtoja on useita. Voisimme julkaista muutaman harkitun jutun viikossa, koota viikon tekstit yhteen helposti löydettäväksi kokonaisuudeksi tai valmistaa kuukausittaisen kokonaisuuden, jossa olisi muutama perusteellisempi artikkeli ja ajankohtaisia nostoja.</p>

<p>Ratkaisu voisi olla myös näiden yhdistelmä. Ajankohtaisista asioista kerrottaisiin tarvittaessa, mutta kaikkea muuta ei tehtäisi päivittäisen julkaisemisen tahdissa. Samalla jäisi aikaa vanhojen sivujen tarkistamiseen, täydentämiseen ja korjaamiseen. Sekin on tarpeellista työtä, vaikka se ei aina näy uutena julkaisuna.</p>

<p>Harvempi julkaisutahti voisi antaa sekä tekijöille että lukijoille enemmän aikaa. Hyvään kirjoitukseen ehtisi myös palata ennen kuin se peittyy seuraavien alle.</p>

<p>Näistä vaihtoehdoista ei ole vielä tehty päätöstä. Juuri siksi lukijoiden ajatuksia tarvitaan nyt.</p>

<h3>Miten toimintamme on järjestetty?</h3>

<p>Ortodoksi.net on yksityinen, vapaaehtoiseen työhön perustuva hanke. Sen nimen ja brändin omistus on yksityishenkilöllä, eikä taustalla ole rekisteröityä yhdistystä tai muuta vastaavaa yhteisöä. Sivustoa ylläpidetään usean ihmisen yhteistyönä, ja sisältöä tuotetaan oman kirkkomme opetuksen mukaisesti.</p>

<p>Tällä toimintatavalla on myös rajoituksensa. Nykyinen toimintamuoto vaikeuttaa julkisten ja kirkollisten avustusten hakemista ja saamista, sillä osa tukimuodoista on tarkoitettu rekisteröidyille yhteisöille. Mahdollisuutemme saada tukea eivät siten ole samanlaiset kuin esimerkiksi yhdistyksellä.</p>

<p>Toistaiseksi haluamme säilyttää nykyisen järjestelyn. Pidämme tärkeänä, että vastuut ja päätöksenteko ovat selkeitä ja että voimme keskittyä rauhassa varsinaiseen tehtäväämme: mahdollisimman luotettavan, ortodoksiseen perinteeseen perustuvan tiedon tarjoamiseen. Selkeillä yhteisillä periaatteilla haluamme myös ehkäistä tarpeettomia ristiriitoja ja vaalia yhteistyön työrauhaa.</p>

<p>Omistusmuoto ei itsessään takaa tiedon oikeellisuutta. Siitä huolehditaan osaamisella, lähteiden tarkistamisella, palautteen kuuntelemisella ja virheiden korjaamisella. Nykyisen toimintatavan säilyttäminen ei myöskään sulje ovia uusilta ihmisiltä tai yhteistyöltä. Haluamme löytää tapoja jakaa vastuuta niin, että toiminnan tarkoitus ja yhteiset periaatteet säilyvät selkeinä.</p>

<h3>Jatkuvuus tarvitsee uusia käsiä</h3>

<p>Pelkkä julkaisurytmin muuttaminen ei ratkaise kaikkea. Tarvitsemme myös uusia tekijöitä ja tapoja jakaa tehtäviä.</p>

<p>Mukaan tulemisen ei tarvitsisi tarkoittaa kokonaisen sivuston vastuulle ottamista. Apu voisi olla yhden tekstin oikolukemista, oman alan asiantuntemuksen tarjoamista, vanhan artikkelin tietojen tarkistamista, teknisessä pulmassa auttamista tai keskustelujen moderointia eli niiden asiallisuudesta huolehtimista. Rajattu tehtävä voi olla helpompi sovittaa omaan elämään kuin avoin lupaus olla jatkuvasti käytettävissä.</p>

<p>Meidän tehtävämme olisi puolestaan määritellä nämä tehtävät selkeästi ja perehdyttää uudet ihmiset. Sukupolvenvaihdos onnistuu paremmin, jos tietoa ja vastuuta siirretään vähitellen, yhdessä tekemällä.</p>

<p>Sisällön luotettavuus on meille edelleen tärkeää. Ortodoksisesta uskosta kirjoitettaessa tarvitaan huolellisuutta, lähteiden tarkistamista ja kirkon perinteen tuntemusta. Uuden tekijän ei silti tarvitse osata kaikkea valmiiksi. Myös kysymisen taito ja halu oppia ovat hyvä alku.</p>

<h3>Mitä sinä toivot meiltä?</h3>

<p>Tämä loppuvuoden "tilinpäätös" koskee ennen kaikkea aikaa, voimia ja työn merkitystä. Haluamme löytää tavan, jolla Ortodoksi.net voi palvella lukijoitaan myös tulevina vuosina ja jolla mukana olevat ihmiset jaksavat tehdä työtä.</p>

<p>Siksi toivomme sinulta vastausta edes yhteen kysymykseen:</p>

<ul>
<li>Millaisista Ortodoksi.netin sisällöistä on ollut sinulle eniten iloa tai hyötyä?</li>
<li>Sopisiko sinulle paremmin nykyinen julkaisutahti vai harvemmin ilmestyvä, koottu kokonaisuus?</li>
<li>Mitä kaipaat lisää, ja mitä voisimme mielestäsi vähentää?</li>
<li>Voisitko itse auttaa jossakin pienessä, rajatussa tehtävässä?</li>
</ul>

<p>Voit kirjoittaa ajatuksesi vaikka tämän kannanoton Facebook-julkaisun kommentteihin. Jos et halua vastata julkisesti, voit lähettää sähköpostia ylläpidolle jompaankumpaan osoitteeseen:</p>

* <p><strong>ortodoksinet.yllapito@gmail.com</strong><br />
* <strong>info@ortodoksi.net</strong></p>

<p>Vastauksen ei tarvitse olla pitkä tai viimeistelty. Kerro omin sanoin, mikä sinulle on tärkeää. Jos olet tähän asti lukenut hiljaa, olet yhtä tervetullut kertomaan ajatuksesi kuin säännöllisesti keskusteluun osallistuva.</p>

<p>Meille olisi arvokasta kuulla, mitä tästä yli kahdenkymmenen vuoden työstä on kulkeutunut sinun elämääsi. Silloin osaamme paremmin miettiä, mitä kannattaa kantaa yhdessä eteenpäin.</p>
<br>
<p>'''Ortodoksi.netin ylläpito'''<br />
Loppuvuonna 2026</p>

[[Luokka:Artikkelit]]-->

Ortodoksi.netin vuoden 2026 "tilinpäätös"

2026-11-01T12:54:23Z

Hannu: Ak: Uusi sivu: <!--<h2>Ortodoksi.netin loppuvuoden "tilinpäätös" – miten jatkamme tästä yhdessä?</h2> <center></center> <p>Jos Ortodoksi.netin julkaisut jonakin päivänä lakkaisivat ilmestymästä, mitä jäisit kaipaamaan?</p> <p>Kysymme tätä, koska loppuvuodesta 2026 meidän on aika pysähtyä pohtimaan toimintamme tulevaisuutta. Mitä varten teemme tätä työtä, keitä se palvelee ja millaisilla voimilla sitä voidaan jatkaa? Yht...

Pyhät rinnallamme 2: Pyhän "erikoistumminen"

2026-11-01T10:02:10Z

Hannu: Hannu siirsi sivun Pyhät rinnallamme 2: Pyhän "erikoistumminen" uudelle nimelle Pyhät rinnallamme 2: Pyhän "erikoistuminen": kirjoitusvirhe otsikossa

#OHJAUS [[Pyhät rinnallamme 2: Pyhän "erikoistuminen"]]

Pyhät rinnallamme 2: Pyhän "erikoistuminen"

2026-11-01T10:02:10Z

Hannu: Hannu siirsi sivun Pyhät rinnallamme 2: Pyhän "erikoistumminen" uudelle nimelle Pyhät rinnallamme 2: Pyhän "erikoistuminen": kirjoitusvirhe otsikossa

<!--<h2>Pyhät rinnallamme 2: Onko pyhillä omat erikoisalansa?</h2>
[[Kuva:Kosmas damianos aasialaiset01.jpg|thumb|500 px|center|<center>Pyhät palkattaparantajat Kosmas ja Damianos. Sairaiden auttamisesta tunnetut pyhät ovat esimerkki siitä, kuinka elämäntyö ja rukousperinne liittyvät yhteen. Pyhien esirukoukset eivät kuitenkaan rajoitu tiettyihin huoliin.<br><small>(''Ikoni © munkki Stefanos, valokuva © Ortodoksi.net)</small></center>]]
<p>Joskus kuulee sanottavan, että joku pyhä on sairaiden auttaja, toinen matkustavien suojelija ja kolmannen puoleen käännytään aivan tietyn huolen kanssa. Kuulostaa melkein siltä kuin pyhillä olisi omat erikoisalansa. Ajatus voi hymyilyttää, mutta samalla se herättää hyvän kysymyksen: mistä tällaiset yhteydet ovat syntyneet ja mitä ne oikeastaan tarkoittavat?</p>

<p>Taivaallisesta työnjaosta ei ole kysymys. Pyhien esirukouksia ei ole rajattu tiettyihin sairauksiin, ammatteihin tai elämäntilanteisiin. Sen sijaan kirkon perinteessä jotkut pyhät ovat tulleet erityisen läheisiksi ihmisille, jotka elävät samanlaisten huolten keskellä. Taustalla voivat olla pyhän oma elämä, hänen tekemänsä työ tai hänen esirukouksiinsa liittyvät kertomukset avun saamisesta.</p>

<h3>Eletty elämä jää ihmisten mieleen</h3>

<p>Asiaa voi lähestyä tavallisen elämän kautta. Kun jokin huolestuttaa, puhumme mielellämme ihmiselle, jonka uskomme ymmärtävän tilannettamme. Saman menetyksen kokenut saattaa ymmärtää surua ilman pitkiä selityksiä. Sairaita hoitanut puolestaan tuntee sekä potilaan pelon että hänen läheistensä huolen. Yhteinen kokemus tekee lähestymisestä luontevaa.</p>

<p>Samantapainen tuttuuden tunne voi syntyä pyhän elämäkertaa lukiessa. Jos pyhä on hoitanut sairaita, auttanut puutteen keskellä eläviä tai joutunut itse vainotuksi, juuri nämä elämänvaiheet jäävät ihmisten mieleen. Hänen esirukouksiaan aletaan pyytää erityisesti vastaavissa tilanteissa. Näin henkilökohtaisesta läheisyydestä voi vähitellen kasvaa kokonaisen yhteisön rukousperinne.</p>

<p>Pyhän merkitys ei silti rajoitu siihen, mitä hän teki ammatikseen tai millaisia vaikeuksia hän kohtasi. Hänen elämänsä kertoo ennen kaikkea uskosta ja rakkaudesta Jumalaan ja lähimmäisiin. Siksi sama pyhä voi puhutella hyvin erilaisia ihmisiä aivan eri syistä.</p>

<h3>Kertomukset ja kiitollisuus välittävät perinnettä</h3>

<p>Pyhien elämäkertojen rinnalla kulkevat kertomukset siitä, kuinka ihmiset ovat kokeneet saaneensa apua heidän esirukoustensa kautta. Joku on rukoillut vaikeassa tilanteessa, saanut avun ja kertonut siitä toisille. Kiitollisuus on voinut saada näkyvän muodon ikonina, rukouksena tai pyhälle omistettuna kirkkona. Seuraava sukupolvi on oppinut tuntemaan saman pyhän ja kääntynyt hänen puoleensa omine huolineen.</p>

<p>Näitä kertomuksia luetaan kirkossa uskon ja rukouksen näkökulmasta. Varsinkin vanhoihin elämäkertoihin sisältyy myös perimätietoa, jonka kaikkia yksityiskohtia ei voida historiallisesti varmistaa. Kertomusten tarkoituksena on kuitenkin välittää luottamusta Jumalan apuun ja rohkaista rukoukseen. Niistä ei voi tehdä lupausta, että sama asia tapahtuisi jokaiselle samalla tavalla.</p>

<p>Myös paikalliset tavat vaikuttavat. Jollakin seudulla tietty pyhä tunnetaan lähes jokaisessa kodissa, kun taas muualla hänen nimensä on vieraampi. Perheen, seurakunnan ja kotiseudun muistot muovaavat sitä, kenestä tulee läheinen. Kaikkialla ortodoksisessa maailmassa ei siksi ole samanlaista käsitystä pyhien erityisistä yhteyksistä eri elämäntilanteisiin.</p>

<h3>Esirukous ei ole palveluvalikko</h3>

<p>Suojeluspyhistä laaditut luettelot voivat auttaa tutustumaan kirkon perinteeseen. Liian tarkasti luettuina ne voivat kuitenkin antaa väärän kuvan: aivan kuin rukouksen onnistuminen riippuisi siitä, osaako valita oikean pyhän. Huolestuneen ihmisen ei tarvitse ryhtyä tällaiseen selvitystyöhön. Tutulta pyhältä saa pyytää esirukouksia kaikissa elämän asioissa.</p>

<p>Myöskään erityisen tunnettu pyhä ei ole oikotie varmaan lopputulokseen. Rukouksessa saa pyytää apua hyvin konkreettisesti, mutta Jumalan toimintaa ei voi määrätä ennalta. Jos toivottua muutosta ei tule, syyksi ei pidä päätellä väärää pyhän valintaa tai rukoilijan riittämätöntä uskoa.</p>

<p>Sana <i>erikoistuminen</i> sopii siis tähän vain hieman leikillisenä ilmauksena. Täsmällisemmin voisi puhua <i>erityisestä läheisyydestä</i>: tietyn pyhän elämä ja häneen liittyvä rukousperinne ovat antaneet ihmisille rohkeutta lähestyä häntä juuri omassa tilanteessaan.</p>

<h3>Esikuvasta voi tulla myös teko</h3>

<p>Pyhän elämä ei kutsu ainoastaan pyytämään apua, vaan myös huomaamaan toisten tarpeita. Sairaita hoitaneen pyhän muistaminen voi rohkaista käymään yksinäisen luona. Köyhiä auttaneen elämä voi saada kysymään, olisiko omasta mahdollista jakaa. Näin pyhien kunnioittaminen saa jatkoa tavallisessa arjessa.</p>

<p>Pyhien erilaiset elämäntiet kertovat siitä, kuinka monella tavalla lähimmäistä voi rakastaa. Kaikkien ei tarvitse tehdä samaa eikä jaksaa yhtä paljon. Joku osaa hoitaa, toinen kuunnella, kolmas järjestää käytännön apua. Tästä näkökulmasta pyhien ”erikoisalat” muistuttavat myös meitä siitä, että omilla taidoilla ja kokemuksilla voi olla käyttöä toisen ihmisen hyväksi.</p>

<h3>Lähteet ja tausta-aineisto</h3>

* Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/praying-to-the-saints Praying to the Saints]. Pyhien esirukoukset osana kirkon yhteyttä.
* Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/spirituality/prayer-fasting-and-almsgiving/intercessory-prayer The Orthodox Faith – Intercessory Prayer]. Toisten puolesta rukoileminen ja luottamus Jumalaan.
* Orthodox Church in America, Department of Christian Education: [https://dce.oca.org/files/activity-books/Saints-Physicians.pdf Saints Who Were Physicians and Healers]. Esimerkkejä pyhien elämäntyön, sairaiden auttamisen ja rukousperinteen yhteydestä (PDF, englanniksi).
<hr>
'''[[Pyhät rinnallamme 1: Pyhän valitseminen|Palaa ensimmäiseen osaan]].'''
'''Lue myös myöhemmin ilmestyvä seuraava osa 3.'''

[[Luokka:Artikkelit]]

Etusivu

2026-10-31T19:37:43Z

Hannu:

[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]
__NOTOC__

<br>

== Ortodoksi.netissä äskettäin ==

* Ajankohtaista:
** <p><strong>Mikkelin kirkon maalausprojekti etenee</strong> – ikonit täyttävät kohta seinät. Katso [https://youtu.be/5kPP2_LoBx0 '''ennakkovideo'''] – lisää on tulossa myöhemmin! - (31.10.2026)
** '''[[Kun rukous ei tunnu miltään]]''' - (31.10.2026)
** [[UO ja tekoäly 04|'''Kaunis kuva ei vielä kerro totuutta – tekoäly, ikonit ja uskonnonopetus''']] - (29.10.2026)
** [[UO ja tekoäly 03|'''Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?''']] - (26.10.2026)
** '''[[Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa]]''' - (25.10.2026)
** '''[[Kirkoilta odotetaan sovintoa]]''' – mitä se merkitsee ortodokseille? - (22.10.2026)
** '''[[Rukous Kaikkeinpyhimmälle Jumalansynnyttäjälle hädän ja murheen aikana]]''' - (19.10.2026)
** '''[[Tervetuloa keskustelemaan]]''' - (17.10.2026)
** '''[[Golgatan risti]]''' - mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? - (8.10.2026)
** '''"[[Ammuttu Kristus]]"''' - (5.10.2026)
** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)
---
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
---
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br>
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small>

== Ortodoksisuus tutuksi ==
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)


== Ortodoksi.net suosittelee ==
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)

== Ortodoksisia oppikirjoja ==
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954
== 360-panoraamakuvia ==
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]
== Uusia julkaisuja ==
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja
** Arkkipiispa Leo: [[Kirkkovuosi / Kirikkövuozi (kirja)|'''Kirkkovuosi / Kirikkövuozi''']] - (13.10.2026)
** Munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)

{{Malline:Kk}}

== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]

* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].

* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''.
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]
---------
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta
---------
{{Footer}}

Etusivu

2026-10-31T06:59:19Z

Hannu:

[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]
__NOTOC__

<br>

== Ortodoksi.netissä äskettäin ==

* Ajankohtaista:
** '''[[Kun rukous ei tunnu miltään]]''' - (31.10.2026)
** [[UO ja tekoäly 04|'''Kaunis kuva ei vielä kerro totuutta – tekoäly, ikonit ja uskonnonopetus''']] - (29.10.2026)
** [[UO ja tekoäly 03|'''Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?''']] - (26.10.2026)
** '''[[Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa]]''' - (25.10.2026)
** '''[[Kirkoilta odotetaan sovintoa]]''' – mitä se merkitsee ortodokseille? - (22.10.2026)
** '''[[Rukous Kaikkeinpyhimmälle Jumalansynnyttäjälle hädän ja murheen aikana]]''' - (19.10.2026)
** '''[[Tervetuloa keskustelemaan]]''' - (17.10.2026)
** '''[[Golgatan risti]]''' - mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? - (8.10.2026)
** '''"[[Ammuttu Kristus]]"''' - (5.10.2026)
** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)
---
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
---
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br>
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small>

== Ortodoksisuus tutuksi ==
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)


== Ortodoksi.net suosittelee ==
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)

== Ortodoksisia oppikirjoja ==
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954
== 360-panoraamakuvia ==
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]
== Uusia julkaisuja ==
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja
** Arkkipiispa Leo: [[Kirkkovuosi / Kirikkövuozi (kirja)|'''Kirkkovuosi / Kirikkövuozi''']] - (13.10.2026)
** Munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)

{{Malline:Kk}}

== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]

* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].

* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''.
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]
---------
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta
---------
{{Footer}}

Kun rukous ei tunnu miltään

2026-10-31T06:58:17Z

Hannu: Ak: Uusi sivu: == Kun rukous ei tunnu miltään == <center>Aina valvova Kristus.<br><small>(valokuva: Ortodoksi.net)</small></center> Kirkossa lauletaan, kynttilät palavat ja jumalanpalvelus etenee tuttua kulkuaan. Kaiken pitäisi kai auttaa hiljentymään. Silti ajatukset harhailevat kauppalistassa, tekemättömissä töissä tai siinä, kuinka kauan jalat vielä kestävät seisomista. Vieressä joku näyttää keskittyvän...

== Kun rukous ei tunnu miltään ==
[[Kuva:Aina_valvova_kristus_lieksa_hap.png|thumb|500 px|center|<center>Aina valvova Kristus.<br><small>(valokuva: Ortodoksi.net)</small></center>]]
Kirkossa lauletaan, kynttilät palavat ja jumalanpalvelus etenee tuttua kulkuaan. Kaiken pitäisi kai auttaa hiljentymään. Silti ajatukset harhailevat kauppalistassa, tekemättömissä töissä tai siinä, kuinka kauan jalat vielä kestävät seisomista. Vieressä joku näyttää keskittyvän rukoukseen koko olemuksellaan. Itsellä tuntuu lähinnä selässä.<br>
<br>
Tällaisessa hetkessä mieleen voi hiipiä kiusallinen kysymys: olenko minä jotenkin huono uskova? Miksi tämä ei kosketa minua, vaikka haluaisin sen koskettavan?
Seurakuntalaisen paikalla kysymyksiä voi olla enemmän kuin valmiita vastauksia. Siksi tarvitaan puhetta myös niistä kerroista, jolloin rukous ei tuo levollisuutta, jumalanpalveluksen jälkeen ei ole erityisen hyvä olo eikä Jumalan läheisyydestä tunnu olevan havaintoa. Sellaisista hetkistä pitäisi voida puhua ilman, että joutuu samalla puolustamaan koko uskoaan.<

=== Pitääkö uskon tuntua? ===

Uskosta puhutaan usein kokemusten kautta. Joku on löytänyt rauhan, toinen saanut rukouksesta voimaa ja kolmas kokenut kirkossa syvää yhteyttä. Sellaisia kokemuksia on hyvä kuulla. Mutta jos itse ei tunnista niistä mitään, toisten lohdulliset kertomukset voivat huomaamatta muuttua mittapuuksi, jonka alle jää.
Alkaa tarkkailla itseään. Liikutuinko? Rauhoituinko? Tuntuiko nyt miltään? Kohta rukouksesta on tullut oman sisäisen tilanteen tarkastus, josta pitäisi saada hyväksytty tulos.<br>
<br>
Silloin voi olla helpottavaa kuulla, ettei tunnetta tarvitse saada aikaan. Ilo, kiitollisuus ja liikutus ovat arvokkaita silloin, kun niitä tulee. Niitä ei kuitenkaan voi tilata, eikä niiden puuttumista pitäisi joutua häpeämään. Emmehän muissakaan tärkeissä ihmissuhteissa tunne joka päivä yhtä voimakkaasti. Välittäminen voi olla olemassa myös väsyneenä tiistaina, jolloin keskustelu jää siihen, otatko vielä kahvia.
Vertaus ei tietenkään selitä Jumalaa. Se auttaa kuitenkin suhtautumaan vähän armollisemmin ihmiseen.

=== Tavallinen ihminen rukouskirjan ääressä ===

Ortodoksisessa rukouselämässä on paljon sellaista, mihin voi tarttua silloinkin, kun omia sanoja ei löydy. On tuttu rukous, ristinmerkki, ikoni ja jumalanpalvelus, joka ei ole yhden osallistujan keskittymiskyvyn varassa. Siinä voi olla jotakin hyvin lohdullista. Kaikkea ei tarvitse joka kerta aloittaa omasta sisimmästään.<br>
<br>
Silti tututkin sanat voivat tuntua vierailta. Suu lukee ja mieli kulkee muualla. Rukouskirjan ääressä saattaa huomata olevansa vain väsynyt ihminen, joka haluaisi jo nukkumaan. Silloin olisi helppo ryhtyä moittimaan itseään huolimattomuudesta.
Mutta rukoukseenhan tulee juuri tämä ihminen: huolineen, kolotuksineen ja keskeneräisine ajatuksineen. Olisi aika kova pääsyvaatimus, jos hänen pitäisi ensin muuttua levolliseksi ja keskittyneeksi voidakseen rukoilla.<br>
<br>
Ehkä joskus rehellisin rukous voisi olla aivan lyhyt: Jumala, en oikein osaa olla tässä. En tunne juuri mitään, mutta tässä minä kuitenkin olen.
Siinä ei olisi paljon selitettävää eikä mitään erityisen vaikuttavaa. Mutta ainakin sanat vastaisivat sitä, mitä ihminen sillä hetkellä pystyy sanomaan.

=== Tyhjä olo tarvitsee kuuntelijaa ===

Rukouksen vaikeuteen ei aina tarvitsisi tarjota ensimmäiseksi lisää suoritettavaa. Lue enemmän, keskity paremmin, yritä lujemmin. Hyväkin neuvo voi painaa, jos sitä ennen ei kysytä, miten ihminen muuten jaksaa.<br>
<br>
Joskus kirkossa olemista vaikeuttaa aivan tavallinen väsymys. Joskus mukana on surua, pettymystä tai kokemus siitä, ettei kuulu joukkoon. Silloin kysymys ei välttämättä ratkea sillä, että ihminen yrittää saada itsestään enemmän irti. Ehkä hän kaipaa sitä, että joku istuu viereen ja kuuntelee selittämättä heti, mistä kaikki johtuu.<br>
<br>
Papille tai toiselle luotettavalle ihmiselle pitäisi voida sanoa, ettei rukous nyt tunnu miltään. Olisi tärkeää, ettei tunnustuksesta säikähdettäisi eikä kokemusta kiirehdittäisi nimeämään. Pitkää vastausta ei välttämättä tarvita. Aluksi voisi riittää: kerro lisää.
Seurakunnassa tarvitaan myös tilaa erilaisille tavoille olla ja jaksaa. Emme tiedä, mitä vieressä seisova kantaa mukanaan. Hänen ilmeestään ei voi päätellä uskon määrää, eikä omasta tyhjästä olosta voi päätellä, että kaikilla muilla olisi yhteys kunnossa.

=== Ehkä tänään riittää tämä ===

Mitä sitten tehdä, kun rukous ei tunnu miltään? Tunteen palaamiseen ei ole varmaa menetelmää. Aloittaa voisi kuitenkin siitä, minkä pystyy tekemään rehellisesti. Yhdestä rukouksesta. Hetkestä ikonin edessä. Toisen ihmisen nimen muistamisesta. Siitä, että kertoo jollekulle vaikeudestaan.<br>
<br>
Tästäkään ei tarvitse tehdä uutta vaatimusta. Joskus ihminen tarvitsee myös lepoa ja jonkun, joka kysyy, miten voisi auttaa.<br>
<br>
Ehkä kirkkoonkin voisi mennä ilman lupausta siitä, että tällä kertaa varmasti keskittyy ja kokee jotakin. Mennä sellaisena kuin on, istua kun väsyttää ja antaa muiden laulaa silloin, kun ei itse jaksa.<br>
<br>
Lohdullinen on ajatus, että Jumalalle voi tulla myös ilman onnistunutta hengellistä kokemusta. Ei tarvitse tuoda todisteeksi liikutusta eikä levollista mieltä.
Voi tulla tyhjin käsin. Ja sanoa, jos sanat löytyvät: tässä minä olen tänään.<br>
---<br>
'''Ortodoksi.netin ylläpito'''
31.10.2026<br>
---<br>
(''Kuva: Aina valvova Kristus -ikoni on Lieksan Pyhän profeetta Elian kirkosta. Vuonna 1960 valmistunut kirkko sijaitsee Iljankadulla. Sen temppelijuhlaa eli praasniekkaa vietetään profeetta Elian muistopäivänä 20. heinäkuuta. Kirkon valmistuttua seurakunnan vanha, vuonna 1937 rakennettu rukoushuone muutettiin seurakuntasaliksi. Kuva: Ortodoksi.net'')

[[Luokka:Artikkelit]]

Tiedosto:Aina valvova kristus lieksa hap.png

2026-10-31T06:57:30Z

Hannu: Aina valvova Kristus. (valokuva: Ortodoksi.net) Luokka:Kuvat

== Yhteenveto ==
Aina valvova Kristus.
(valokuva: Ortodoksi.net)

[[Luokka:Kuvat]]

Etusivu

2026-10-30T10:16:27Z

Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */

[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]
__NOTOC__

<br>

== Ortodoksi.netissä äskettäin ==

* Ajankohtaista:
** [[UO ja tekoäly 04|'''Kaunis kuva ei vielä kerro totuutta – tekoäly, ikonit ja uskonnonopetus''']] - (29.10.2026)
** [[UO ja tekoäly 03|'''Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?''']] - (26.10.2026)
** '''[[Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa]]''' - (25.10.2026)
** '''[[Kirkoilta odotetaan sovintoa]]''' – mitä se merkitsee ortodokseille? - (22.10.2026)
** '''[[Rukous Kaikkeinpyhimmälle Jumalansynnyttäjälle hädän ja murheen aikana]]''' - (19.10.2026)
** '''[[Tervetuloa keskustelemaan]]''' - (17.10.2026)
** '''[[Golgatan risti]]''' - mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? - (8.10.2026)
** '''"[[Ammuttu Kristus]]"''' - (5.10.2026)
** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)
---
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
---
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br>
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small>

== Ortodoksisuus tutuksi ==
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)


== Ortodoksi.net suosittelee ==
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)

== Ortodoksisia oppikirjoja ==
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954
== 360-panoraamakuvia ==
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]
== Uusia julkaisuja ==
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja
** Arkkipiispa Leo: [[Kirkkovuosi / Kirikkövuozi (kirja)|'''Kirkkovuosi / Kirikkövuozi''']] - (13.10.2026)
** Munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)

{{Malline:Kk}}

== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]

* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].

* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''.
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]
---------
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta
---------
{{Footer}}

Tekoäly ja ortodoksinen kirkko

2026-10-30T10:15:06Z

Hannu:

'''TÄMÄ ON ORTODOKSI.NET SIVUSTON [[Etusivu|ETUSIVUN]] ALAVALIKKO'''
<hr>
** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)
** '''UO ja tekoäly''' - [[UO ja tekoäly 01|'''OSA 01''']] - (22.9.2026) -> [[UO ja tekoäly 02|'''OSA 02''']] - (17.10.2026) -> [[UO ja tekoäly 03|'''OSA 03''']] - (26.10.2026) - [[UO ja tekoäly 04|'''OSA 04''']] - (29.10.2026)
** '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026)
** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 2]]''' - (18.1.2026)
** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 1]]''' - (12.1.2026)
** '''[[Leikkaavatko jumalallinen ja digitaalinen toisensa 2]]''' - AI & Theology Conference, USA, toinen päivä pe. 1.11.2025 (5.11.2025)
** '''[[Leikkaavatko jumalallinen ja digitaalinen toisensa 1]]''' - AI & Theology Conference, USA, ensimmäinen päivä to. 30.10.2025 - (4.11.2025)
** Arkkipiispa Elpidoforods: '''[[Missä ja miten jumalallinen ja digitaalinen kohtaavat]]''' - (2.11.2025)
** Yannis Papakonstantnou: '''[[Usko, tekoäly ja ihmisyys]]''' - (30.10.2025)
** '''[[Ortodoksinen tekoäly]]''' - uusi tekoälypalvelu ortodoksiselle kirkolle - (21.10.2025)
** Kilkisin metropoliitta Bartholomeos: '''[[Kirkko, liturgia ja digitaalinen aikakausi]]''' - (8.10.2025)
** Achilleas P. Dellopoulos: '''[[Kirkon elämä ei ole katsomista vaan osallistumista]]''' - (7.10.2025)
** Chris Flordellis: '''[[Ihmisluonnon ontologinen uhka uuden biologian ja tekoälyn aikakaudella]]''' - (6.10.2025)
** Marina Stojanovic: '''[[Luovuus digitaalisella aikakaudella|Luovuus digitaalisella aikakaudella: tekoäly, teologia ja kirkollinen taide]]''' - (3.10.2025)
** Arkkimandriitta Isidoros Katsos: '''[[Tekoäly ja teologian haaste]]''' - (2.10.2025)
** Metropoliitta Gabriël: '''[[Sosiaalisen median ontologia ja evankeliumin julistamisen mahdollisuus]]''' - (1.10.2025)
<hr>
Takaisin etusivulle -> '''[[Etusivu]]'''

UO ja tekoäly 04

2026-10-30T10:12:36Z

Hannu: /* Esimerkkitehtävä 2. */

Tiedosto:Siinailainen tehtavaan.png

2026-10-30T10:12:00Z

Hannu: Siinain Kristus Pantokrator -ikoni. Opetuskäyttöön. (kuva: Ortodoksi.net) Luokka:Kuvat

== Yhteenveto ==
Siinain Kristus Pantokrator -ikoni. Opetuskäyttöön.
(kuva: Ortodoksi.net)

[[Luokka:Kuvat]]

UO ja tekoäly 04

2026-10-30T10:09:22Z

Hannu: /* Esimerkkitehtävä */

== UO ja tekoäly 04 ==
=== Kaunis kuva ei vielä kerro totuutta – tekoäly, ikonit ja uskonnonopetus ===

Tekoälyn mahdollisuuksia ja ongelmia on käsitelty tämän sarjan aikaisemmissa osissa opettajan työn, oppilaan ymmärtämisen ja monikielisen opetuksen näkökulmista. Kuvien kohdalla kysymys tulee erityisen lähelle ortodoksista perinnettä. Tekoäly voi tuottaa hetkessä kuvan, joka näyttää vanhalta [[ikoni]]lta tai suomalaisen ortodoksisen kirkon sisätilalta. Mutta mitä oppilas tällaisesta kuvasta oppii, ja mistä opettaja tietää, vastaako se todella sitä, mitä sillä halutaan opettaa?<br>
<br>
Aihe ansaitsee tarkastelua myös silloin, kun tekoäly herättää vastustusta. Kaikkea epäilyä ei pidä selittää muutosvastarinnaksi, mutta pelkkä torjuminenkaan ei vielä auta erottamaan hyödyllistä käyttöä harhaanjohtavasta. Uskonnonopetuksessa tarvitaan kykyä perustella sekä tekoälyn käyttäminen että sen käyttämättä jättäminen.

=== Vastustuksen perusteita kannattaa kuunnella ===

Roomalaiskatoliseen [https://fi.wikipedia.org/wiki/Jesuiitat jesuiittajärjestöön] kuuluva '''Angelo Jesus Canta''' käsittelee uskonnollisia tekoälykuvia roomalaiskatolisessa ''America''-lehdessä 29. lokakuuta 2026 julkaistussa kirjoituksessaan. Hän suhtautuu niiden käyttöön jyrkän kielteisesti ja nostaa esiin taiteilijoiden työn, kuvien hengellisen merkityksen sekä helppouden tavoittelun. Hänen kysymyksensä on aiheellinen: mitä yhteisö kertoo arvoistaan valitessaan kuvituksen ensisijaisesti nopeuden ja hinnan perusteella? Kirjoitus on roomalaiskatolisesta näkökulmasta laadittu kannanotto, ei tutkimus eikä ortodoksisen kirkon linjaus.<br>
<br>
Ortodoksisessa opetuksessa tästä voi jatkaa kysymällä, mitä kuvalla oikeastaan tehdään. On eri asia havainnollistaa tehtävän työvaiheita kuin esittää oppilaille kuva, jonka perusteella he muodostavat käsityksensä ikonista, pyhästä ihmisestä tai jumalanpalveluksesta. Jälkimmäisessä tilanteessa kuvan virhe voi muuttua huomaamatta oppilaan tiedoksi. Näyttävä toteutus saattaa vielä vahvistaa sen uskottavuutta.<br>
<br>
Ortodoksien suhtautumista ei silti pidä kuvata yhtenäisen torjuvaksi ilman tutkimustietoa. '''Ioanna Komninoun''' tuoreessa kreikkalaisessa tutkimuksessa tekoälykoulutukseen osallistuneet 54 uskonnonopettajaa näkivät tekoälyssä hyötyjä opetuksen valmistelulle, mutta ilmaisivat samalla huolta sisällön luotettavuudesta ja uskonnonopetuksen erityisluonteesta. Valikoitunut osallistujajoukko ei edusta kaikkia opettajia, mutta tutkimus osoittaa, että käytännöllinen kiinnostus ja teologinen varovaisuus voivat esiintyä rinnakkain.

=== Ikonin näköinen kuva tarvitsee enemmän kuin silmäyksen ===

Opetusta varten on hyödyllistä erottaa toisistaan valokuva olemassa olevasta ikonista, tuon valokuvan tekninen korjaaminen ja kokonaan uuden, ikonilta näyttävän kuvan tuottaminen. Ero liittyy siihen, mitä kuvan voidaan sanoa dokumentoivan. Valokuvalla on tunnistettava kohde, vaikka kuvaajakin tekee rajauksia ja valintoja. Generoitu kuva voi puolestaan esittää kohteen, jota ei ole koskaan ollut olemassa.<br>
<br>
Myös muokkaamisen rajalla tarvitaan tarkkuutta. Valotuksen korjaaminen voi auttaa näkemään alkuperäisen maalauksen paremmin. Puuttuvan käden, tekstin tai kasvon täydentäminen tekoälyllä voi jo lisätä kuvaan sellaista, mitä alkuperäisessä ei ollut. Uskonnonopetuksen kannalta ratkaisevaa on, tietääkö katsoja, mitä on muutettu ja mitä hänelle näytetään.<br>
<br>
Tämä koskee erityisesti suomalaisen ortodoksisuuden esittämistä. Jos tehtävässä tutustutaan oman seurakunnan kirkkoon, todellinen kuva juuri siitä kirkosta kertoo paikallisesta elämästä enemmän kuin yleisluonteinen tekoälyn rakentama kirkkosali. Samalla syntyy mahdollisuus kysyä, kuka kuvat on maalannut, keitä niissä esitetään ja miksi ne ovat juuri siinä paikassa. Suomalaiset erityispiirteet säilyvät näkyvissä, kun opetusaineisto perustuu tunnistettaviin kohteisiin.

=== Opettajalle ei riitä ohjelman käyttötaito ===

Tekoälykuvan tekeminen voi olla helppoa, mutta sen arvioiminen vaatii aineenhallintaa. Opettajan on huomattava myös sisällöllinen ongelma, joka ei näytä tekniseltä virheeltä: kuva saattaa yhdistää eri perinteiden piirteitä, antaa henkilölle väärät tunnukset tai esittää kuvitellun tapahtuman historiallisena. Siksi uskonnonopettajan tekoälyosaamista ei voi mitata vain sillä, kuinka sujuvasti hän käyttää ohjelmaa.<br>
<br>
Sama koskee opettajan omaa suhtautumista. Jos tekoäly tuntuu uskonnonopetukseen sopimattomalta, olisi hyödyllistä täsmentää, mikä sen käytössä huolestuttaa. Onko kyse virheistä, hengellisen auktoriteetin jäljittelystä, ihmistyön korvaamisesta vai siitä, ettei välineen toimintaa vielä tunneta? Erilaiset huolet tarvitsevat erilaisia vastauksia. Osa voidaan kohdata koulutuksella ja yhteisellä arvioinnilla; osa voi olla hyvä peruste jättää tekoäly pois tietystä tehtävästä.<br>
<br>
Vastuu ei saisi jäädä yksittäisen opettajan harteille. Yhteisesti tarkistetut kuva-aineistot, selkeät alkuperätiedot ja mahdollisuus keskustella teologisista kysymyksistä kollegan kanssa auttaisivat enemmän kuin yleinen kehotus ottaa uusia välineitä käyttöön. Erityisen tärkeää tuki olisi opettajalle, jonka ortodoksisen sisällön tuntemus tai pedagoginen koulutus on vielä täydentymässä.

=== Kuvasta voi tehdä yhteisen tutkimisen kohteen ===

Monikielisessä ja eri-ikäisten oppilaiden UO-ryhmässä kuva voi avata yhteisen keskustelun silloinkin, kun kaikkien suomen kielen taito ei riitä pitkän tekstin lukemiseen. Kuva ei kuitenkaan selitä itse itseään. Sama ele, esine tai nimitys voi olla yhdelle oppilaalle tuttu ja toiselle aivan uusi, eikä yhteinen kotikieli takaa samanlaista uskonnollista kokemusta.<br>
<br>
Kokeiltavaksi sopisi tehtävä, jossa tarkastellaan opettajan valitsemaa, alkuperältään tunnettua ikonia ja tekoälyn siitä laatimaa selostusta. Nuoremmat voisivat etsiä kuvasta selostuksessa mainittuja asioita. Vanhemmat tarkistaisivat nimiä, käsitteitä ja tulkintoja luotettavista lähteistä. Monikielisessä ryhmässä voitaisiin lisäksi vertailla, säilyykö saman käsitteen merkitys suomen-, ukrainan- ja venäjänkielisessä selityksessä. Tämä olisi pedagoginen kokeilu, jonka toimivuutta pitäisi arvioida käytännössä.<br>
<br>
Tavoitteena ei olisi todistaa etukäteen tekoälyä hyväksi tai huonoksi. Oppilaat harjoittelisivat havaitsemisen ja tulkinnan eroa: mitä kuvassa todella näkyy, mitä siitä kerrotaan ja millä perusteella kertomukseen voi luottaa. Samalla myös opettajan oma ajattelu tulisi näkyväksi.<br>
<br>
Ortodoksinen uskonnonopetus voi siis suhtautua tekoälyyn kriittisesti ilman, että keskustelu päättyy kieltoon. Se voi myös käyttää tekoälyä ilman, että jokainen sen tuottama kuva tai selitys hyväksytään opetusaineistoksi. Harkinnan mittana kannattaa pitää sitä, auttaako valittu väline oppilasta ymmärtämään paremmin juuri sitä traditiota, jota tunnilla tutkitaan.<br>
<br>
'''Ortodoksi.net'''<br>
29.10.2026

=== Lähteet ja aiemmat osat ===

* Angelo Jesus Canta, ''America'', 29.10.2026: [https://www.americamagazine.org/faithinfocus/2026/10/29/ai-art-catholic/ The Catholic case against A.I. art].
* Ioanna Komninou, ''Journal of Religious Education'', 22.10.2026: [https://doi.org/10.1007/s40839-026-00308-4 Artificial intelligence in religious education: teacher perspectives from a national professional development context].
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 01]].
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 02]].
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 03]].
* Ortodoksi.net: [[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]].
==================================================<br>

=== Esimerkkitehtävä 1. ===

'''Oppilaan tehtävä:''' Vertaa kuvaa alkuperäisestä ikonista otettuun valokuvaan. Etsi vähintään viisi eroa. Tarkastele kasvoja, käsiä, kirjan koristelua, taustaa ja väritystä. Mitkä muutokset vaikuttavat vain ulkonäköön, mitkä voivat muuttaa kuvan tulkintaa?<br>
<br>
Opettajalle: Kuvan muutoksia ohjattiin tarkoituksella. Se sopii havaintotehtävään, mutta ei esimerkiksi tekoälyn itsestään tekemistä virheistä.<br>
<br>
[[Kuva:Kahden ikonin rinnakkainen vertailu.png|thumb|500 px|center|<center>Tekoälyllä tarkoituksellisesti muunneltu vertailukuva Siinain Kristus Pantokrator -ikonista ja alkuperäisen ikonin valokuva. Opetuskäyttöön.<br><small>(kuva: Ortodoksi.net)</small></center>]]
====================<br>
=== Esimerkkitehtävä 2. ===

'''Tehtävä:''' ikoni ja tekoälyn selostus<br>
<br>
Opettaja on valinnut ikonin, jonka alkuperä tunnetaan, ja antaa sinulle sekä ikonin kuvan että tekoälyn laatiman selostuksen siitä. Tekoäly kirjoittaa sujuvasti ja uskottavasti, mutta se voi erehtyä. Siksi tehtävässä ei uskota selostusta sellaisenaan, vaan verrataan sitä ikoniin ja tarkistetaan, mikä siinä pitää paikkansa.<br>
<br>
Nuoremmat oppilaat lukevat selostuksen ja katsovat samalla ikonia. Etsi kuvasta kaikki selostuksessa mainitut asiat, esimerkiksi kasvot, kädet, kirja, sädekehä ja värit, ja näytä ne parillesi tai merkitse ne kuvaan. Jos jokin mainittu asia ei löydy kuvasta, kerro siitä opettajalle. Mieti myös, huomasitko ikonissa jotakin, mistä selostus ei kertonut.<br>
<br>
Vanhemmat oppilaat tarkistavat selostuksessa olevat nimet, käsitteet ja tulkinnat luotettavista lähteistä, kuten kirkon oppaista, oppikirjoista tai museoiden ja tutkijoiden sivuilta. Kirjaa muistiin, mitkä asiat voit vahvistaa, mitkä ovat tulkintoja, joista lähteet puhuvat eri tavoin, ja mitkä jäävät epävarmoiksi. Merkitse käyttämiesi lähteiden nimet ja verkko-osoitteet, ja arvioi lopuksi, kuinka luotettava selostus oli.<br>
<br>
Monikielisessä ryhmässä voitte lisäksi lukea saman selostuksen suomeksi sekä ukrainaksi tai venäjäksi ja pohtia, säilyykö saman käsitteen merkitys kielestä toiseen. Kertokaa havainnoistanne toisillenne ja opettajalle.<br>
<br>
Kerro lopuksi, oliko tehtävä sopivan helppo tai vaikea, opitko sen avulla jotakin ikonista ja mitä muuttaisit.<br>
<br>

[[Luokka:Artikkelit]]

UO ja tekoäly 04

2026-10-30T09:56:46Z

Hannu: /* Lähteet ja aiemmat osat */

== UO ja tekoäly 04 ==
=== Kaunis kuva ei vielä kerro totuutta – tekoäly, ikonit ja uskonnonopetus ===

Tekoälyn mahdollisuuksia ja ongelmia on käsitelty tämän sarjan aikaisemmissa osissa opettajan työn, oppilaan ymmärtämisen ja monikielisen opetuksen näkökulmista. Kuvien kohdalla kysymys tulee erityisen lähelle ortodoksista perinnettä. Tekoäly voi tuottaa hetkessä kuvan, joka näyttää vanhalta [[ikoni]]lta tai suomalaisen ortodoksisen kirkon sisätilalta. Mutta mitä oppilas tällaisesta kuvasta oppii, ja mistä opettaja tietää, vastaako se todella sitä, mitä sillä halutaan opettaa?<br>
<br>
Aihe ansaitsee tarkastelua myös silloin, kun tekoäly herättää vastustusta. Kaikkea epäilyä ei pidä selittää muutosvastarinnaksi, mutta pelkkä torjuminenkaan ei vielä auta erottamaan hyödyllistä käyttöä harhaanjohtavasta. Uskonnonopetuksessa tarvitaan kykyä perustella sekä tekoälyn käyttäminen että sen käyttämättä jättäminen.

=== Vastustuksen perusteita kannattaa kuunnella ===

Roomalaiskatoliseen [https://fi.wikipedia.org/wiki/Jesuiitat jesuiittajärjestöön] kuuluva '''Angelo Jesus Canta''' käsittelee uskonnollisia tekoälykuvia roomalaiskatolisessa ''America''-lehdessä 29. lokakuuta 2026 julkaistussa kirjoituksessaan. Hän suhtautuu niiden käyttöön jyrkän kielteisesti ja nostaa esiin taiteilijoiden työn, kuvien hengellisen merkityksen sekä helppouden tavoittelun. Hänen kysymyksensä on aiheellinen: mitä yhteisö kertoo arvoistaan valitessaan kuvituksen ensisijaisesti nopeuden ja hinnan perusteella? Kirjoitus on roomalaiskatolisesta näkökulmasta laadittu kannanotto, ei tutkimus eikä ortodoksisen kirkon linjaus.<br>
<br>
Ortodoksisessa opetuksessa tästä voi jatkaa kysymällä, mitä kuvalla oikeastaan tehdään. On eri asia havainnollistaa tehtävän työvaiheita kuin esittää oppilaille kuva, jonka perusteella he muodostavat käsityksensä ikonista, pyhästä ihmisestä tai jumalanpalveluksesta. Jälkimmäisessä tilanteessa kuvan virhe voi muuttua huomaamatta oppilaan tiedoksi. Näyttävä toteutus saattaa vielä vahvistaa sen uskottavuutta.<br>
<br>
Ortodoksien suhtautumista ei silti pidä kuvata yhtenäisen torjuvaksi ilman tutkimustietoa. '''Ioanna Komninoun''' tuoreessa kreikkalaisessa tutkimuksessa tekoälykoulutukseen osallistuneet 54 uskonnonopettajaa näkivät tekoälyssä hyötyjä opetuksen valmistelulle, mutta ilmaisivat samalla huolta sisällön luotettavuudesta ja uskonnonopetuksen erityisluonteesta. Valikoitunut osallistujajoukko ei edusta kaikkia opettajia, mutta tutkimus osoittaa, että käytännöllinen kiinnostus ja teologinen varovaisuus voivat esiintyä rinnakkain.

=== Ikonin näköinen kuva tarvitsee enemmän kuin silmäyksen ===

Opetusta varten on hyödyllistä erottaa toisistaan valokuva olemassa olevasta ikonista, tuon valokuvan tekninen korjaaminen ja kokonaan uuden, ikonilta näyttävän kuvan tuottaminen. Ero liittyy siihen, mitä kuvan voidaan sanoa dokumentoivan. Valokuvalla on tunnistettava kohde, vaikka kuvaajakin tekee rajauksia ja valintoja. Generoitu kuva voi puolestaan esittää kohteen, jota ei ole koskaan ollut olemassa.<br>
<br>
Myös muokkaamisen rajalla tarvitaan tarkkuutta. Valotuksen korjaaminen voi auttaa näkemään alkuperäisen maalauksen paremmin. Puuttuvan käden, tekstin tai kasvon täydentäminen tekoälyllä voi jo lisätä kuvaan sellaista, mitä alkuperäisessä ei ollut. Uskonnonopetuksen kannalta ratkaisevaa on, tietääkö katsoja, mitä on muutettu ja mitä hänelle näytetään.<br>
<br>
Tämä koskee erityisesti suomalaisen ortodoksisuuden esittämistä. Jos tehtävässä tutustutaan oman seurakunnan kirkkoon, todellinen kuva juuri siitä kirkosta kertoo paikallisesta elämästä enemmän kuin yleisluonteinen tekoälyn rakentama kirkkosali. Samalla syntyy mahdollisuus kysyä, kuka kuvat on maalannut, keitä niissä esitetään ja miksi ne ovat juuri siinä paikassa. Suomalaiset erityispiirteet säilyvät näkyvissä, kun opetusaineisto perustuu tunnistettaviin kohteisiin.

=== Opettajalle ei riitä ohjelman käyttötaito ===

Tekoälykuvan tekeminen voi olla helppoa, mutta sen arvioiminen vaatii aineenhallintaa. Opettajan on huomattava myös sisällöllinen ongelma, joka ei näytä tekniseltä virheeltä: kuva saattaa yhdistää eri perinteiden piirteitä, antaa henkilölle väärät tunnukset tai esittää kuvitellun tapahtuman historiallisena. Siksi uskonnonopettajan tekoälyosaamista ei voi mitata vain sillä, kuinka sujuvasti hän käyttää ohjelmaa.<br>
<br>
Sama koskee opettajan omaa suhtautumista. Jos tekoäly tuntuu uskonnonopetukseen sopimattomalta, olisi hyödyllistä täsmentää, mikä sen käytössä huolestuttaa. Onko kyse virheistä, hengellisen auktoriteetin jäljittelystä, ihmistyön korvaamisesta vai siitä, ettei välineen toimintaa vielä tunneta? Erilaiset huolet tarvitsevat erilaisia vastauksia. Osa voidaan kohdata koulutuksella ja yhteisellä arvioinnilla; osa voi olla hyvä peruste jättää tekoäly pois tietystä tehtävästä.<br>
<br>
Vastuu ei saisi jäädä yksittäisen opettajan harteille. Yhteisesti tarkistetut kuva-aineistot, selkeät alkuperätiedot ja mahdollisuus keskustella teologisista kysymyksistä kollegan kanssa auttaisivat enemmän kuin yleinen kehotus ottaa uusia välineitä käyttöön. Erityisen tärkeää tuki olisi opettajalle, jonka ortodoksisen sisällön tuntemus tai pedagoginen koulutus on vielä täydentymässä.

=== Kuvasta voi tehdä yhteisen tutkimisen kohteen ===

Monikielisessä ja eri-ikäisten oppilaiden UO-ryhmässä kuva voi avata yhteisen keskustelun silloinkin, kun kaikkien suomen kielen taito ei riitä pitkän tekstin lukemiseen. Kuva ei kuitenkaan selitä itse itseään. Sama ele, esine tai nimitys voi olla yhdelle oppilaalle tuttu ja toiselle aivan uusi, eikä yhteinen kotikieli takaa samanlaista uskonnollista kokemusta.<br>
<br>
Kokeiltavaksi sopisi tehtävä, jossa tarkastellaan opettajan valitsemaa, alkuperältään tunnettua ikonia ja tekoälyn siitä laatimaa selostusta. Nuoremmat voisivat etsiä kuvasta selostuksessa mainittuja asioita. Vanhemmat tarkistaisivat nimiä, käsitteitä ja tulkintoja luotettavista lähteistä. Monikielisessä ryhmässä voitaisiin lisäksi vertailla, säilyykö saman käsitteen merkitys suomen-, ukrainan- ja venäjänkielisessä selityksessä. Tämä olisi pedagoginen kokeilu, jonka toimivuutta pitäisi arvioida käytännössä.<br>
<br>
Tavoitteena ei olisi todistaa etukäteen tekoälyä hyväksi tai huonoksi. Oppilaat harjoittelisivat havaitsemisen ja tulkinnan eroa: mitä kuvassa todella näkyy, mitä siitä kerrotaan ja millä perusteella kertomukseen voi luottaa. Samalla myös opettajan oma ajattelu tulisi näkyväksi.<br>
<br>
Ortodoksinen uskonnonopetus voi siis suhtautua tekoälyyn kriittisesti ilman, että keskustelu päättyy kieltoon. Se voi myös käyttää tekoälyä ilman, että jokainen sen tuottama kuva tai selitys hyväksytään opetusaineistoksi. Harkinnan mittana kannattaa pitää sitä, auttaako valittu väline oppilasta ymmärtämään paremmin juuri sitä traditiota, jota tunnilla tutkitaan.<br>
<br>
'''Ortodoksi.net'''<br>
29.10.2026

=== Lähteet ja aiemmat osat ===

* Angelo Jesus Canta, ''America'', 29.10.2026: [https://www.americamagazine.org/faithinfocus/2026/10/29/ai-art-catholic/ The Catholic case against A.I. art].
* Ioanna Komninou, ''Journal of Religious Education'', 22.10.2026: [https://doi.org/10.1007/s40839-026-00308-4 Artificial intelligence in religious education: teacher perspectives from a national professional development context].
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 01]].
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 02]].
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 03]].
* Ortodoksi.net: [[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]].
==================================================<br>

=== Esimerkkitehtävä ===

'''Oppilaan tehtävä:''' Vertaa kuvaa alkuperäisestä ikonista otettuun valokuvaan. Etsi vähintään viisi eroa. Tarkastele kasvoja, käsiä, kirjan koristelua, taustaa ja väritystä. Mitkä muutokset vaikuttavat vain ulkonäköön, mitkä voivat muuttaa kuvan tulkintaa?<br>
<br>
Opettajalle: Kuvan muutoksia ohjattiin tarkoituksella. Se sopii havaintotehtävään, mutta ei esimerkiksi tekoälyn itsestään tekemistä virheistä.<br>
<br>
[[Kuva:Kahden ikonin rinnakkainen vertailu.png|thumb|500 px|center|<center>Tekoälyllä tarkoituksellisesti muunneltu vertailukuva Siinain Kristus Pantokrator -ikonista ja alkuperäisen ikonin valokuva. Opetuskäyttöön.<br><small>(kuva: Ortodoksi.net)</small></center>]]

[[Luokka:Artikkelit]]

Tiedosto:Kahden ikonin rinnakkainen vertailu.png

2026-10-30T09:54:40Z

Hannu: Tekoälyllä tarkoituksellisesti muunneltu vertailukuva Siinain Kristus Pantokrator -ikonista ja alkuperäisen ikonin valokuva. Opetuskäyttöön. (kuva: Ortodoksi.net) Luokka:Kuvat Luokka:Tekoäly

== Yhteenveto ==
Tekoälyllä tarkoituksellisesti muunneltu vertailukuva Siinain Kristus Pantokrator -ikonista ja alkuperäisen ikonin valokuva. Opetuskäyttöön.
(kuva: Ortodoksi.net)

[[Luokka:Kuvat]]
[[Luokka:Tekoäly]]

UO ja tekoäly 04

2026-10-30T09:32:41Z

Hannu: Ak: Uusi sivu: == UO ja tekoäly 04 == === Kaunis kuva ei vielä kerro totuutta – tekoäly, ikonit ja uskonnonopetus === Tekoälyn mahdollisuuksia ja ongelmia on käsitelty tämän sarjan aikaisemmissa osissa opettajan työn, oppilaan ymmärtämisen ja monikielisen opetuksen näkökulmista. Kuvien kohdalla kysymys tulee erityisen lähelle ortodoksista perinnettä. Tekoäly voi tuottaa hetkessä kuvan, joka näyttää vanhalta ikonilta tai suomalaisen ortodoksisen kirkon sisätilalta....

Petros Sasaki and Friends (kirja)

2026-10-27T17:09:46Z

Hannu:

Tiedosto:Petros sasaki and friends kansi.png

2026-10-27T17:07:58Z

Hannu: Kirjan: "Petros Sasaki and Friends" / ペーチャと仲間たち, "Pēcha to nakama-tachi" kansi. Luokka:Kuvat/Kirjat

== Yhteenveto ==
Kirjan: "Petros Sasaki and Friends" / ペーチャと仲間たち, "Pēcha to nakama-tachi" kansi.

[[Luokka:Kuvat/Kirjat]]

Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa

2026-10-27T16:30:57Z

Hannu: /* Suuren torstain viimeiset tunnit */

== Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa ==

''Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluu muutakin kuin näyttävä kirkkorakennus ja sen surullinen loppu. Sotilaspappi Nikolai Runkevitšin kirjoituksissa tulevat vastaan lainattu ikonostaasi, pääsiäiseksi kiireellä valmisteltu kirkkotila, arvokas muistoikoni ja kirkonpalvelija, jota vartioitiin jopa jumalanpalveluksessa.''<br>
<br>
'''Hannu''' ja '''Petja Pyykkösen''' vuonna 2008 julkaisema [[Mikkelin_sotilaskirkko_(kirja)|''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'']] kertoo pyhän [[Georgios Voittaja]]n kirkosta ja sen vaiheista. Vuosina 1906–1907 rakennettu kirkko päätyi myöhemmin muun muassa varastoksi ja radioasemaksi, kunnes se purettiin vuonna 1958. Nyt tarkasteltavat sotilaspapin kirjoitukset tuovat kertomukseen lisää ihmisiä, arkisia yksityiskohtia ja aikalaisten omaa ääntä.
<br>
Venäläisessä ''Sotilaspapiston lehdessä'' julkaistut '''Nikolai Runkevitšin''' tekstit vievät aikaan, jolloin Mikkelin varuskunnassa vasta järjestettiin ortodoksista jumalanpalveluselämää. Ne kertovat sekä yhteisestä innostuksesta että ongelmista, joita juhlavampiin historiakuvauksiin harvemmin mahtuu.

=== Kirkko syntyi kerhotaloon ===
[[Kuva:Sotilaskirkko_aliupseeriklubi_hap.png|thumb|400 px|<center>Mikkelin vanhan varuskunnan aliupseeriklubi 1900-luvun alussa. Todennäköisesti sama paikka, jonne väliaikainen kirkko tehtiin ennen varsinaisen sotilaskirkon rakentamista 1907-08</center><br><center>(''Kuva Hannu Pyykkösen sotilaskirkkokokoelmista.'')</center>]]
Uudelleen muodostetun ''5. Suomalaisen kiväärirykmentin ensimmäinen pataljoona'' sijoitettiin Kuopioon, ''toinen pataljoona ja esikunta'' Mikkeliin. Kirkolliset olot olivat kaupungeissa erilaiset: Kuopiossa sotilaat saattoivat liittyä olemassa olevan ortodoksisen kirkon jumalanpalveluselämään, mutta Mikkelissä vastaavaa mahdollisuutta ei ollut.
<br>
Runkevitšin mukaan Mikkelissä asui ortodokseja, etenkin kauppiaita, vähintään yhtä paljon kuin Kuopiossa. Silti kaupunkiin saapuneet sotilaat joutuivat olemaan lähes kaksi kuukautta ilman mahdollisuutta osallistua kirkossa sunnuntai- ja juhlapäivien jumalanpalveluksiin. Uudella joukko-osastolla ei ollut edes tarvittavaa kirkollista välineistöä.
<br>
Maaliskuussa palveluspaikalleen saapunut pappi ryhtyi toimeen. Hän kävi Viipurissa, sai apua ja välttämättömiä tarvikkeita sekä saattoi palattuaan aloittaa [[vigilia]]n ja [[typika]]n toimittamisen. Jumalanpalvelustila löytyi kasarmialueen laidalla olleesta puisesta aliupseerikerhosta.
<br>
Papin kuvaus tekee rakennuksen melkein näkyväksi: korkea kivijalka, kuusia ja pensaita, katettu kuisti sekä sali, jonka kolmessa suuressa ikkunassa oli pyöristetyt yläosat. Saliin liittyi pienempi kabinetti. Tästä arkisesta ympäristöstä piti saada kirkko ennen pääsiäistä.

=== Käytetty ikonostaasi ratkaisi pulman ===

Aluksi toivottiin apua Hämeenlinnasta. Siellä käytöstä poistunut vanha puukirkko olisi voitu luovuttaa rykmentille, mutta rakennus todettiin liian huonokuntoiseksi kuljetettavaksi.
<br>
Ratkaisu löytyi upseerien muistista. Eräs heistä kertoi nähneensä Tuusulassa varastoon pannun ikonostaasin, ja muut siellä palvelleet vahvistivat tiedon. Ikonostaasi saatiin lainaksi. Samaan aikaan Runkevitš matkusti Pietariin ostamaan kirkollista esineistöä tarkoitukseen osoitetuilla 500 ruplalla. Suomen silloisen markan ja elinkustannusten muutoksen kautta arvioituna summa vastaisi suuruusluokaltaan noin 7 000–8 000 euroa vuoden 2025 rahassa.
<br>
Kun ikonostaasi saapui, kerhotalossa alkoi ripeä muutos. Salin ja kabinetin välinen seinä purettiin, lattiaa korotettiin noin 26 senttimetriä, katto maalattiin valkoiseksi ja seinät vihreiksi. Rykmentin työpajassa valmistettiin alttaripöytä, ehtoollislahjojen valmistamiseen tarvittava pöytä ja kolme lukupöytää. Töitä johti esikuntakapteeni '''M. K. Vitkovski'''.
<br>
Runkevitšin kertomuksessa kiire tuntuu:

<blockquote>
”Suuri viikko oli jo alkanut, ja työtä oli vielä paljon. Alemmat miehet, puusepät, muurarit ja maalarit, työskentelivät aamusta myöhään yöhön. Koska lähestyviä juhlapyhiä varten oli näin turvattu varsin kelvollinen tila, minun huolekseni jäi pyhän [[antiminssi]]n saaminen.”
</blockquote>

Antiminssi on piispan vihkimä, pyhäinjäännöksen sisältävä liina, jota tarvitaan liturgian toimittamiseen. Pelkkä valmis huone ja paikoilleen nostettu [[ikonostaasi]] eivät siis vielä riittäneet.

=== Suuren torstain viimeiset tunnit ===

Pappi lähti [[Suuri viikko|suuren viikon]] tiistai-iltana uudelleen Viipuriin. Keskiviikkona hän sai kuulla, että antiminssin hankkimiseen tarvittava kirje oli saapunut. Torstaiaamuna hän oli jo takaisin Mikkelissä antiminssi mukanaan.
<br>
Aikataulu oli tiukka: kahdelta iltapäivällä kirkko oli koristeltu ja esineistö paikoillaan. Neljältä kokoontuivat pataljoona ja kaupungin upseerit. Runkevitš piti puheen, toimitti pienen vedenpyhityksen ja pirskotti tilan esineistöineen pyhällä vedellä. Hänen vihkimiseksi nimittämänsä tilaisuus kuvataan siis ennen kaikkea käyttöön otettavan kirkkotilan siunaamisena.
<br>
Samana päivänä saapui vielä keisari [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_II '''Nikolai II''':n] lahjoittama papin jumalanpalveluspuku. Illalla seitsemältä alkoi Kristuksen kärsimyksiä muistava palvelus.
<br>
Tapahtumasta lähetettiin sähkeet kirkollisille ja sotilaallisille esimiehille. Vastauksen antoi myös kenraaliadjutantti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov '''Nikolai Bobrikov''']. Suomen historiassa sortokauden keskeisenä hahmona tunnettu mies esiintyy tässä lähteessä sotilaiden kirkollisesta elämästä iloitsevana esimiehenä. Se muistuttaa, kuinka eri tavoin sama historiallinen henkilö saattoi näyttäytyä eri yhteisöjen näkökulmista.

=== Hopeinen ikoni kertoi rykmentin tarinan ===

Toisessa kirjoituksessaan Runkevitš kuvaa rykmentin miehistön valmistuttamaa muistoikonia. Se liittyi vuonna 1903 saatuun sotilaslippuun ja sen vihkimiseen. Ikonin hinnaksi ilmoitettiin peräti 600 ruplaa, mikä vastaisi samalla suuntaa antavalla laskutavalla noin 9 000 euroa vuoden 2025 rahassa. Summa oli suurempi kuin väliaikaisen kirkon tarpeistohankintoihin aiemmin osoitettu määräraha.
<br>
Kyseessä oli hopeinen ja kullattu, kahdella avautuvalla ovella varustettu taittoikoni. Keskellä oli pyhä [[Georgios Voittaja]], ovissa marttyyri [[Tryfon Lampsakoslainen|Tryfon]] ja pyhä [[Nikolaos Ihmeidentekijä|Nikolai Ihmeidentekijä]], meillä paremmin tunnettu etunimellä Nikolaos.
<br>
Pyhien valinta kertoi samalla rykmentin taustasta. Georgios yhdisti sen joukko-osastoon, josta oli saatu huomattava osa uuden rykmentin miehistöstä. Trifonin muistopäivä liittyi rykmentin muodostamiseen, ja Nikolai muistutti toisesta sen täydentämiseen osallistuneesta rykmentistä.
<br>
Runkevitš tiivisti ajatuksen näin:

<blockquote>
”Näin tämän nuoren rykmentin tärkeimmät vaiheet ja elämänsuhteet on ilmaistu kuvatussa rykmenttiikonissa.”
</blockquote>

Ikonin taustapuolelle kaiverrettiin 44 upseerin sukunimet arvoineen ja tehtävineen sekä rykmentin virkamiesten ja papin nimet. Etupuolella olivat suomennoksen mukaan Mikkelin nimi muodossa ''S:t Michel'' ja päivämäärä 6. toukokuuta 1903. Ikoni sijoitettiin kirkkoon oikean kuoropaikan viereen.
<br>
Kuvaus tarjoaa kiinnostavia tuntomerkkejä esineen mahdollisten myöhempien vaiheiden selvittämiseen. Tästä aineistosta ei kuitenkaan käy ilmi, missä ikoni nykyään on.

=== Kirkonpalvelija ja hänen varjonsa ===

Kaikki Runkevitšin tekstit eivät kuvaa onnistumisia. Kirjoituksessa vakinaisten psalmistojen tarpeesta hän kertoo kirkonpalvelijasta, joka oli toistuvasti tavattu päihtyneenä. Rangaistukseksi miehelle määrättiin valvoja, joka seurasi häntä kaikkialle – myös jumalanpalvelukseen.
<br>
Pappi piti tilannetta nöyryyttävänä sekä ihmiselle että kirkon tehtävän kannalta. Hänen kuvauksensa on poikkeuksellisen suora:

<blockquote>
”Kirkonpalvelijani on siis tähän asti ollut valvonnan alaisena. Kuin salaperäinen varjo häntä seuraa kaikkialla hänelle määrätty kivääriampuja, eikä päästä häntä hetkeksikään näkyvistään. Surullisinta on, ettei tätä ’häpeää’ oteta häneltä pois edes jumalanpalveluksen ajaksi.”
</blockquote>

Ongelmaa pahensi se, ettei miehelle ollut korvaajaa. Hän osasi lukea jumalanpalvelustekstit ja johtaa laulajia kirkon järjestyksen mukaisesti. Tehtävä vaati osaamista, jota ei voinut antaa kenelle tahansa.
<br>
Runkevitš ei tyytynyt moittimaan yksittäistä sotilasta. Hän vaati pysyvämpää ratkaisua: rykmenttikirkon jumalanpalveluselämä ei saanut riippua siitä, sattuiko kulloinkin palvelevan miehistön joukossa olemaan tehtäviin sopiva henkilö.

=== Historiaa seinien sisältä ===

Runkevitšin kirjoituksia on luettava myös oman aikansa teksteinä. Niissä ortodoksinen usko, sotilasyhteisö ja uskollisuus keisarille liittyvät läheisesti toisiinsa. Pappi kirjoitti sotilaspapiston lehteen ja tarkasteli tapahtumia oman tehtävänsä ja yhteisönsä sisältä.
<br>
Juuri siksi kertomukset ovat arvokkaita. Ne tuovat rakennusten ja vuosilukujen rinnalle lainatavarat, yömyöhään jatkuneet työt, hankintamatkat, juhlan ilon ja henkilöstöpulan. Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluivat näyttävien seinien lisäksi ihmiset, jotka yrittivät järjestää niiden sisälle toimivan kirkollisen elämän.<br>
<br>
'''Hannu Pyykkönen'''<br>
27.10.2026
<br>
=== Lähteet ja huomautukset ===

* Nikolai Runkevitš: ''Viidennen Suomen kiväärirykmentin väliaikaisen kirkon perustaminen ja vihkiminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 11, s. 334–337. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.
* Nikolai Runkevitš: ''Rykmentin ikonin valmistaminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 1; aineistossa mainittu s. 28 sekä viittaus vuoden 1903 numeroon 13, s. 404–407. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.
* Nikolai Runkevitš: vakinaisia psalmistoja käsittelevän kirjoituksen jälkikirjoitus ja päätössanat. Sotilaspapiston lehti, nro 21, s. 664 ja sitä edeltävä sivu. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.
* Hannu ja Petja Pyykkönen: ''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'' (2008). Ortodoksi.net: [[Mikkelin sotilaskirkko (kirja)|Kirjan esittely]].
* Tilastokeskus: [https://stat.fi/fi/palvelut/laskurit/rahanarvonmuunnin Rahanarvonmuunnin].
* Kysy kirjastonhoitajalta: [https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-teoksesta-ilmenisi-minka-arvoinen Venäjän ruplan historiallinen arvo ja suhde Suomen markkaan].

''Lainaukset ovat allekirjoittaneen saamasta suomennoksesta, jonka kirkollista sanastoa on tässä paikoin yhtenäistetty. Lehtikirjoitusten julkaisuvuodet eivät käy kaikilta osin ilmi käytössä olevasta aineistosta. Tekstit käsittelevät 1900-luvun alun tapahtumia, ja ikonia koskeva kirjoitus viittaa vuoden 1903 tapahtumiin.''
<br>
''Euroarviot kuvaavat vain rahamäärien suuruusluokkaa. Vertailussa lähtökohtana on 1900-luvun alun ruplan noin 2,66 markan arvo ja Suomen elinkustannusten muutos. Näin saatu arvio ei vastaa suoraan Venäjän silloista ostovoimaa, palkkatasoa tai rahamäärän nykyistä kulta-arvoa.''

[[Luokka:Artikkelit]]

Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa

2026-10-27T16:29:12Z

Hannu: /* Hopeinen ikoni kertoi rykmentin tarinan */

== Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa ==

''Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluu muutakin kuin näyttävä kirkkorakennus ja sen surullinen loppu. Sotilaspappi Nikolai Runkevitšin kirjoituksissa tulevat vastaan lainattu ikonostaasi, pääsiäiseksi kiireellä valmisteltu kirkkotila, arvokas muistoikoni ja kirkonpalvelija, jota vartioitiin jopa jumalanpalveluksessa.''<br>
<br>
'''Hannu''' ja '''Petja Pyykkösen''' vuonna 2008 julkaisema [[Mikkelin_sotilaskirkko_(kirja)|''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'']] kertoo pyhän [[Georgios Voittaja]]n kirkosta ja sen vaiheista. Vuosina 1906–1907 rakennettu kirkko päätyi myöhemmin muun muassa varastoksi ja radioasemaksi, kunnes se purettiin vuonna 1958. Nyt tarkasteltavat sotilaspapin kirjoitukset tuovat kertomukseen lisää ihmisiä, arkisia yksityiskohtia ja aikalaisten omaa ääntä.
<br>
Venäläisessä ''Sotilaspapiston lehdessä'' julkaistut '''Nikolai Runkevitšin''' tekstit vievät aikaan, jolloin Mikkelin varuskunnassa vasta järjestettiin ortodoksista jumalanpalveluselämää. Ne kertovat sekä yhteisestä innostuksesta että ongelmista, joita juhlavampiin historiakuvauksiin harvemmin mahtuu.

=== Kirkko syntyi kerhotaloon ===
[[Kuva:Sotilaskirkko_aliupseeriklubi_hap.png|thumb|400 px|<center>Mikkelin vanhan varuskunnan aliupseeriklubi 1900-luvun alussa. Todennäköisesti sama paikka, jonne väliaikainen kirkko tehtiin ennen varsinaisen sotilaskirkon rakentamista 1907-08</center><br><center>(''Kuva Hannu Pyykkösen sotilaskirkkokokoelmista.'')</center>]]
Uudelleen muodostetun ''5. Suomalaisen kiväärirykmentin ensimmäinen pataljoona'' sijoitettiin Kuopioon, ''toinen pataljoona ja esikunta'' Mikkeliin. Kirkolliset olot olivat kaupungeissa erilaiset: Kuopiossa sotilaat saattoivat liittyä olemassa olevan ortodoksisen kirkon jumalanpalveluselämään, mutta Mikkelissä vastaavaa mahdollisuutta ei ollut.
<br>
Runkevitšin mukaan Mikkelissä asui ortodokseja, etenkin kauppiaita, vähintään yhtä paljon kuin Kuopiossa. Silti kaupunkiin saapuneet sotilaat joutuivat olemaan lähes kaksi kuukautta ilman mahdollisuutta osallistua kirkossa sunnuntai- ja juhlapäivien jumalanpalveluksiin. Uudella joukko-osastolla ei ollut edes tarvittavaa kirkollista välineistöä.
<br>
Maaliskuussa palveluspaikalleen saapunut pappi ryhtyi toimeen. Hän kävi Viipurissa, sai apua ja välttämättömiä tarvikkeita sekä saattoi palattuaan aloittaa [[vigilia]]n ja [[typika]]n toimittamisen. Jumalanpalvelustila löytyi kasarmialueen laidalla olleesta puisesta aliupseerikerhosta.
<br>
Papin kuvaus tekee rakennuksen melkein näkyväksi: korkea kivijalka, kuusia ja pensaita, katettu kuisti sekä sali, jonka kolmessa suuressa ikkunassa oli pyöristetyt yläosat. Saliin liittyi pienempi kabinetti. Tästä arkisesta ympäristöstä piti saada kirkko ennen pääsiäistä.

=== Käytetty ikonostaasi ratkaisi pulman ===

Aluksi toivottiin apua Hämeenlinnasta. Siellä käytöstä poistunut vanha puukirkko olisi voitu luovuttaa rykmentille, mutta rakennus todettiin liian huonokuntoiseksi kuljetettavaksi.
<br>
Ratkaisu löytyi upseerien muistista. Eräs heistä kertoi nähneensä Tuusulassa varastoon pannun ikonostaasin, ja muut siellä palvelleet vahvistivat tiedon. Ikonostaasi saatiin lainaksi. Samaan aikaan Runkevitš matkusti Pietariin ostamaan kirkollista esineistöä tarkoitukseen osoitetuilla 500 ruplalla. Suomen silloisen markan ja elinkustannusten muutoksen kautta arvioituna summa vastaisi suuruusluokaltaan noin 7 000–8 000 euroa vuoden 2025 rahassa.
<br>
Kun ikonostaasi saapui, kerhotalossa alkoi ripeä muutos. Salin ja kabinetin välinen seinä purettiin, lattiaa korotettiin noin 26 senttimetriä, katto maalattiin valkoiseksi ja seinät vihreiksi. Rykmentin työpajassa valmistettiin alttaripöytä, ehtoollislahjojen valmistamiseen tarvittava pöytä ja kolme lukupöytää. Töitä johti esikuntakapteeni '''M. K. Vitkovski'''.
<br>
Runkevitšin kertomuksessa kiire tuntuu:

<blockquote>
”Suuri viikko oli jo alkanut, ja työtä oli vielä paljon. Alemmat miehet, puusepät, muurarit ja maalarit, työskentelivät aamusta myöhään yöhön. Koska lähestyviä juhlapyhiä varten oli näin turvattu varsin kelvollinen tila, minun huolekseni jäi pyhän [[antiminssi]]n saaminen.”
</blockquote>

Antiminssi on piispan vihkimä, pyhäinjäännöksen sisältävä liina, jota tarvitaan liturgian toimittamiseen. Pelkkä valmis huone ja paikoilleen nostettu [[ikonostaasi]] eivät siis vielä riittäneet.

=== Suuren torstain viimeiset tunnit ===

Pappi lähti [[Suuri viikko|suuren viikon]] tiistai-iltana uudelleen Viipuriin. Keskiviikkona hän sai kuulla, että antiminssin hankkimiseen tarvittava kirje oli saapunut. Torstaiaamuna hän oli jo takaisin Mikkelissä antiminssi mukanaan.
<br>
Aikataulu oli tiukka: kahdelta iltapäivällä kirkko oli koristeltu ja esineistö paikoillaan. Neljältä kokoontuivat pataljoona ja kaupungin upseerit. Runkevitš piti puheen, toimitti pienen vedenpyhityksen ja pirskotti tilan esineistöineen pyhällä vedellä. Hänen vihkimiseksi nimittämänsä tilaisuus kuvataan siis ennen kaikkea käyttöön otettavan kirkkotilan siunaamisena.
<br>
Samana päivänä saapui vielä keisari '''Nikolai II''':n lahjoittama papin jumalanpalveluspuku. Illalla seitsemältä alkoi Kristuksen kärsimyksiä muistava palvelus.
<br>
Tapahtumasta lähetettiin sähkeet kirkollisille ja sotilaallisille esimiehille. Vastauksen antoi myös kenraaliadjutantti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov '''Nikolai Bobrikov''']. Suomen historiassa sortokauden keskeisenä hahmona tunnettu mies esiintyy tässä lähteessä sotilaiden kirkollisesta elämästä iloitsevana esimiehenä. Se muistuttaa, kuinka eri tavoin sama historiallinen henkilö saattoi näyttäytyä eri yhteisöjen näkökulmista.

=== Hopeinen ikoni kertoi rykmentin tarinan ===

Toisessa kirjoituksessaan Runkevitš kuvaa rykmentin miehistön valmistuttamaa muistoikonia. Se liittyi vuonna 1903 saatuun sotilaslippuun ja sen vihkimiseen. Ikonin hinnaksi ilmoitettiin peräti 600 ruplaa, mikä vastaisi samalla suuntaa antavalla laskutavalla noin 9 000 euroa vuoden 2025 rahassa. Summa oli suurempi kuin väliaikaisen kirkon tarpeistohankintoihin aiemmin osoitettu määräraha.
<br>
Kyseessä oli hopeinen ja kullattu, kahdella avautuvalla ovella varustettu taittoikoni. Keskellä oli pyhä [[Georgios Voittaja]], ovissa marttyyri [[Tryfon Lampsakoslainen|Tryfon]] ja pyhä [[Nikolaos Ihmeidentekijä|Nikolai Ihmeidentekijä]], meillä paremmin tunnettu etunimellä Nikolaos.
<br>
Pyhien valinta kertoi samalla rykmentin taustasta. Georgios yhdisti sen joukko-osastoon, josta oli saatu huomattava osa uuden rykmentin miehistöstä. Trifonin muistopäivä liittyi rykmentin muodostamiseen, ja Nikolai muistutti toisesta sen täydentämiseen osallistuneesta rykmentistä.
<br>
Runkevitš tiivisti ajatuksen näin:

<blockquote>
”Näin tämän nuoren rykmentin tärkeimmät vaiheet ja elämänsuhteet on ilmaistu kuvatussa rykmenttiikonissa.”
</blockquote>

Ikonin taustapuolelle kaiverrettiin 44 upseerin sukunimet arvoineen ja tehtävineen sekä rykmentin virkamiesten ja papin nimet. Etupuolella olivat suomennoksen mukaan Mikkelin nimi muodossa ''S:t Michel'' ja päivämäärä 6. toukokuuta 1903. Ikoni sijoitettiin kirkkoon oikean kuoropaikan viereen.
<br>
Kuvaus tarjoaa kiinnostavia tuntomerkkejä esineen mahdollisten myöhempien vaiheiden selvittämiseen. Tästä aineistosta ei kuitenkaan käy ilmi, missä ikoni nykyään on.

=== Kirkonpalvelija ja hänen varjonsa ===

Kaikki Runkevitšin tekstit eivät kuvaa onnistumisia. Kirjoituksessa vakinaisten psalmistojen tarpeesta hän kertoo kirkonpalvelijasta, joka oli toistuvasti tavattu päihtyneenä. Rangaistukseksi miehelle määrättiin valvoja, joka seurasi häntä kaikkialle – myös jumalanpalvelukseen.
<br>
Pappi piti tilannetta nöyryyttävänä sekä ihmiselle että kirkon tehtävän kannalta. Hänen kuvauksensa on poikkeuksellisen suora:

<blockquote>
”Kirkonpalvelijani on siis tähän asti ollut valvonnan alaisena. Kuin salaperäinen varjo häntä seuraa kaikkialla hänelle määrätty kivääriampuja, eikä päästä häntä hetkeksikään näkyvistään. Surullisinta on, ettei tätä ’häpeää’ oteta häneltä pois edes jumalanpalveluksen ajaksi.”
</blockquote>

Ongelmaa pahensi se, ettei miehelle ollut korvaajaa. Hän osasi lukea jumalanpalvelustekstit ja johtaa laulajia kirkon järjestyksen mukaisesti. Tehtävä vaati osaamista, jota ei voinut antaa kenelle tahansa.
<br>
Runkevitš ei tyytynyt moittimaan yksittäistä sotilasta. Hän vaati pysyvämpää ratkaisua: rykmenttikirkon jumalanpalveluselämä ei saanut riippua siitä, sattuiko kulloinkin palvelevan miehistön joukossa olemaan tehtäviin sopiva henkilö.

=== Historiaa seinien sisältä ===

Runkevitšin kirjoituksia on luettava myös oman aikansa teksteinä. Niissä ortodoksinen usko, sotilasyhteisö ja uskollisuus keisarille liittyvät läheisesti toisiinsa. Pappi kirjoitti sotilaspapiston lehteen ja tarkasteli tapahtumia oman tehtävänsä ja yhteisönsä sisältä.
<br>
Juuri siksi kertomukset ovat arvokkaita. Ne tuovat rakennusten ja vuosilukujen rinnalle lainatavarat, yömyöhään jatkuneet työt, hankintamatkat, juhlan ilon ja henkilöstöpulan. Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluivat näyttävien seinien lisäksi ihmiset, jotka yrittivät järjestää niiden sisälle toimivan kirkollisen elämän.<br>
<br>
'''Hannu Pyykkönen'''<br>
27.10.2026
<br>
=== Lähteet ja huomautukset ===

* Nikolai Runkevitš: ''Viidennen Suomen kiväärirykmentin väliaikaisen kirkon perustaminen ja vihkiminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 11, s. 334–337. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.
* Nikolai Runkevitš: ''Rykmentin ikonin valmistaminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 1; aineistossa mainittu s. 28 sekä viittaus vuoden 1903 numeroon 13, s. 404–407. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.
* Nikolai Runkevitš: vakinaisia psalmistoja käsittelevän kirjoituksen jälkikirjoitus ja päätössanat. Sotilaspapiston lehti, nro 21, s. 664 ja sitä edeltävä sivu. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.
* Hannu ja Petja Pyykkönen: ''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'' (2008). Ortodoksi.net: [[Mikkelin sotilaskirkko (kirja)|Kirjan esittely]].
* Tilastokeskus: [https://stat.fi/fi/palvelut/laskurit/rahanarvonmuunnin Rahanarvonmuunnin].
* Kysy kirjastonhoitajalta: [https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-teoksesta-ilmenisi-minka-arvoinen Venäjän ruplan historiallinen arvo ja suhde Suomen markkaan].

''Lainaukset ovat allekirjoittaneen saamasta suomennoksesta, jonka kirkollista sanastoa on tässä paikoin yhtenäistetty. Lehtikirjoitusten julkaisuvuodet eivät käy kaikilta osin ilmi käytössä olevasta aineistosta. Tekstit käsittelevät 1900-luvun alun tapahtumia, ja ikonia koskeva kirjoitus viittaa vuoden 1903 tapahtumiin.''
<br>
''Euroarviot kuvaavat vain rahamäärien suuruusluokkaa. Vertailussa lähtökohtana on 1900-luvun alun ruplan noin 2,66 markan arvo ja Suomen elinkustannusten muutos. Näin saatu arvio ei vastaa suoraan Venäjän silloista ostovoimaa, palkkatasoa tai rahamäärän nykyistä kulta-arvoa.''

[[Luokka:Artikkelit]]

Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa

2026-10-27T16:26:51Z

Hannu: /* Lähteet ja huomautukset */

== Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa ==

''Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluu muutakin kuin näyttävä kirkkorakennus ja sen surullinen loppu. Sotilaspappi Nikolai Runkevitšin kirjoituksissa tulevat vastaan lainattu ikonostaasi, pääsiäiseksi kiireellä valmisteltu kirkkotila, arvokas muistoikoni ja kirkonpalvelija, jota vartioitiin jopa jumalanpalveluksessa.''<br>
<br>
'''Hannu''' ja '''Petja Pyykkösen''' vuonna 2008 julkaisema [[Mikkelin_sotilaskirkko_(kirja)|''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'']] kertoo pyhän [[Georgios Voittaja]]n kirkosta ja sen vaiheista. Vuosina 1906–1907 rakennettu kirkko päätyi myöhemmin muun muassa varastoksi ja radioasemaksi, kunnes se purettiin vuonna 1958. Nyt tarkasteltavat sotilaspapin kirjoitukset tuovat kertomukseen lisää ihmisiä, arkisia yksityiskohtia ja aikalaisten omaa ääntä.
<br>
Venäläisessä ''Sotilaspapiston lehdessä'' julkaistut '''Nikolai Runkevitšin''' tekstit vievät aikaan, jolloin Mikkelin varuskunnassa vasta järjestettiin ortodoksista jumalanpalveluselämää. Ne kertovat sekä yhteisestä innostuksesta että ongelmista, joita juhlavampiin historiakuvauksiin harvemmin mahtuu.

=== Kirkko syntyi kerhotaloon ===
[[Kuva:Sotilaskirkko_aliupseeriklubi_hap.png|thumb|400 px|<center>Mikkelin vanhan varuskunnan aliupseeriklubi 1900-luvun alussa. Todennäköisesti sama paikka, jonne väliaikainen kirkko tehtiin ennen varsinaisen sotilaskirkon rakentamista 1907-08</center><br><center>(''Kuva Hannu Pyykkösen sotilaskirkkokokoelmista.'')</center>]]
Uudelleen muodostetun ''5. Suomalaisen kiväärirykmentin ensimmäinen pataljoona'' sijoitettiin Kuopioon, ''toinen pataljoona ja esikunta'' Mikkeliin. Kirkolliset olot olivat kaupungeissa erilaiset: Kuopiossa sotilaat saattoivat liittyä olemassa olevan ortodoksisen kirkon jumalanpalveluselämään, mutta Mikkelissä vastaavaa mahdollisuutta ei ollut.
<br>
Runkevitšin mukaan Mikkelissä asui ortodokseja, etenkin kauppiaita, vähintään yhtä paljon kuin Kuopiossa. Silti kaupunkiin saapuneet sotilaat joutuivat olemaan lähes kaksi kuukautta ilman mahdollisuutta osallistua kirkossa sunnuntai- ja juhlapäivien jumalanpalveluksiin. Uudella joukko-osastolla ei ollut edes tarvittavaa kirkollista välineistöä.
<br>
Maaliskuussa palveluspaikalleen saapunut pappi ryhtyi toimeen. Hän kävi Viipurissa, sai apua ja välttämättömiä tarvikkeita sekä saattoi palattuaan aloittaa [[vigilia]]n ja [[typika]]n toimittamisen. Jumalanpalvelustila löytyi kasarmialueen laidalla olleesta puisesta aliupseerikerhosta.
<br>
Papin kuvaus tekee rakennuksen melkein näkyväksi: korkea kivijalka, kuusia ja pensaita, katettu kuisti sekä sali, jonka kolmessa suuressa ikkunassa oli pyöristetyt yläosat. Saliin liittyi pienempi kabinetti. Tästä arkisesta ympäristöstä piti saada kirkko ennen pääsiäistä.

=== Käytetty ikonostaasi ratkaisi pulman ===

Aluksi toivottiin apua Hämeenlinnasta. Siellä käytöstä poistunut vanha puukirkko olisi voitu luovuttaa rykmentille, mutta rakennus todettiin liian huonokuntoiseksi kuljetettavaksi.
<br>
Ratkaisu löytyi upseerien muistista. Eräs heistä kertoi nähneensä Tuusulassa varastoon pannun ikonostaasin, ja muut siellä palvelleet vahvistivat tiedon. Ikonostaasi saatiin lainaksi. Samaan aikaan Runkevitš matkusti Pietariin ostamaan kirkollista esineistöä tarkoitukseen osoitetuilla 500 ruplalla. Suomen silloisen markan ja elinkustannusten muutoksen kautta arvioituna summa vastaisi suuruusluokaltaan noin 7 000–8 000 euroa vuoden 2025 rahassa.
<br>
Kun ikonostaasi saapui, kerhotalossa alkoi ripeä muutos. Salin ja kabinetin välinen seinä purettiin, lattiaa korotettiin noin 26 senttimetriä, katto maalattiin valkoiseksi ja seinät vihreiksi. Rykmentin työpajassa valmistettiin alttaripöytä, ehtoollislahjojen valmistamiseen tarvittava pöytä ja kolme lukupöytää. Töitä johti esikuntakapteeni '''M. K. Vitkovski'''.
<br>
Runkevitšin kertomuksessa kiire tuntuu:

<blockquote>
”Suuri viikko oli jo alkanut, ja työtä oli vielä paljon. Alemmat miehet, puusepät, muurarit ja maalarit, työskentelivät aamusta myöhään yöhön. Koska lähestyviä juhlapyhiä varten oli näin turvattu varsin kelvollinen tila, minun huolekseni jäi pyhän [[antiminssi]]n saaminen.”
</blockquote>

Antiminssi on piispan vihkimä, pyhäinjäännöksen sisältävä liina, jota tarvitaan liturgian toimittamiseen. Pelkkä valmis huone ja paikoilleen nostettu [[ikonostaasi]] eivät siis vielä riittäneet.

=== Suuren torstain viimeiset tunnit ===

Pappi lähti [[Suuri viikko|suuren viikon]] tiistai-iltana uudelleen Viipuriin. Keskiviikkona hän sai kuulla, että antiminssin hankkimiseen tarvittava kirje oli saapunut. Torstaiaamuna hän oli jo takaisin Mikkelissä antiminssi mukanaan.
<br>
Aikataulu oli tiukka: kahdelta iltapäivällä kirkko oli koristeltu ja esineistö paikoillaan. Neljältä kokoontuivat pataljoona ja kaupungin upseerit. Runkevitš piti puheen, toimitti pienen vedenpyhityksen ja pirskotti tilan esineistöineen pyhällä vedellä. Hänen vihkimiseksi nimittämänsä tilaisuus kuvataan siis ennen kaikkea käyttöön otettavan kirkkotilan siunaamisena.
<br>
Samana päivänä saapui vielä keisari '''Nikolai II''':n lahjoittama papin jumalanpalveluspuku. Illalla seitsemältä alkoi Kristuksen kärsimyksiä muistava palvelus.
<br>
Tapahtumasta lähetettiin sähkeet kirkollisille ja sotilaallisille esimiehille. Vastauksen antoi myös kenraaliadjutantti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov '''Nikolai Bobrikov''']. Suomen historiassa sortokauden keskeisenä hahmona tunnettu mies esiintyy tässä lähteessä sotilaiden kirkollisesta elämästä iloitsevana esimiehenä. Se muistuttaa, kuinka eri tavoin sama historiallinen henkilö saattoi näyttäytyä eri yhteisöjen näkökulmista.

=== Hopeinen ikoni kertoi rykmentin tarinan ===

Toisessa kirjoituksessaan Runkevitš kuvaa rykmentin miehistön valmistuttamaa muistoikonia. Se liittyi vuonna 1903 saatuun sotilaslippuun ja sen vihkimiseen. Ikonin hinnaksi ilmoitettiin peräti 600 ruplaa, mikä vastaisi samalla suuntaa antavalla laskutavalla noin 9 000 euroa vuoden 2025 rahassa. Summa oli suurempi kuin väliaikaisen kirkon tarpeistohankintoihin aiemmin osoitettu määräraha.
<br>
Kyseessä oli hopeinen ja kullattu, kahdella avautuvalla ovella varustettu taittoikoni. Keskellä oli pyhä [[Georgios Voittaja]], ovissa marttyyri [[Tryfon Lampsakoslainen|'''Tryfon''']] ja pyhä [[Nikolaos Ihmeidentekijä|'''Nikolai Ihmeidentekijä''']], meillä paremmin tunnettu etunimellä Nikolaos.
<br>
Pyhien valinta kertoi samalla rykmentin taustasta. Georgios yhdisti sen joukko-osastoon, josta oli saatu huomattava osa uuden rykmentin miehistöstä. Trifonin muistopäivä liittyi rykmentin muodostamiseen, ja Nikolai muistutti toisesta sen täydentämiseen osallistuneesta rykmentistä.
<br>
Runkevitš tiivisti ajatuksen näin:

<blockquote>
”Näin tämän nuoren rykmentin tärkeimmät vaiheet ja elämänsuhteet on ilmaistu kuvatussa rykmenttiikonissa.”
</blockquote>

Ikonin taustapuolelle kaiverrettiin 44 upseerin sukunimet arvoineen ja tehtävineen sekä rykmentin virkamiesten ja papin nimet. Etupuolella olivat suomennoksen mukaan Mikkelin nimi muodossa ''S:t Michel'' ja päivämäärä 6. toukokuuta 1903. Ikoni sijoitettiin kirkkoon oikean kuoropaikan viereen.
<br>
Kuvaus tarjoaa kiinnostavia tuntomerkkejä esineen mahdollisten myöhempien vaiheiden selvittämiseen. Tästä aineistosta ei kuitenkaan käy ilmi, missä ikoni nykyään on.

=== Kirkonpalvelija ja hänen varjonsa ===

Kaikki Runkevitšin tekstit eivät kuvaa onnistumisia. Kirjoituksessa vakinaisten psalmistojen tarpeesta hän kertoo kirkonpalvelijasta, joka oli toistuvasti tavattu päihtyneenä. Rangaistukseksi miehelle määrättiin valvoja, joka seurasi häntä kaikkialle – myös jumalanpalvelukseen.
<br>
Pappi piti tilannetta nöyryyttävänä sekä ihmiselle että kirkon tehtävän kannalta. Hänen kuvauksensa on poikkeuksellisen suora:

<blockquote>
”Kirkonpalvelijani on siis tähän asti ollut valvonnan alaisena. Kuin salaperäinen varjo häntä seuraa kaikkialla hänelle määrätty kivääriampuja, eikä päästä häntä hetkeksikään näkyvistään. Surullisinta on, ettei tätä ’häpeää’ oteta häneltä pois edes jumalanpalveluksen ajaksi.”
</blockquote>

Ongelmaa pahensi se, ettei miehelle ollut korvaajaa. Hän osasi lukea jumalanpalvelustekstit ja johtaa laulajia kirkon järjestyksen mukaisesti. Tehtävä vaati osaamista, jota ei voinut antaa kenelle tahansa.
<br>
Runkevitš ei tyytynyt moittimaan yksittäistä sotilasta. Hän vaati pysyvämpää ratkaisua: rykmenttikirkon jumalanpalveluselämä ei saanut riippua siitä, sattuiko kulloinkin palvelevan miehistön joukossa olemaan tehtäviin sopiva henkilö.

=== Historiaa seinien sisältä ===

Runkevitšin kirjoituksia on luettava myös oman aikansa teksteinä. Niissä ortodoksinen usko, sotilasyhteisö ja uskollisuus keisarille liittyvät läheisesti toisiinsa. Pappi kirjoitti sotilaspapiston lehteen ja tarkasteli tapahtumia oman tehtävänsä ja yhteisönsä sisältä.
<br>
Juuri siksi kertomukset ovat arvokkaita. Ne tuovat rakennusten ja vuosilukujen rinnalle lainatavarat, yömyöhään jatkuneet työt, hankintamatkat, juhlan ilon ja henkilöstöpulan. Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluivat näyttävien seinien lisäksi ihmiset, jotka yrittivät järjestää niiden sisälle toimivan kirkollisen elämän.<br>
<br>
'''Hannu Pyykkönen'''<br>
27.10.2026
<br>
=== Lähteet ja huomautukset ===

* Nikolai Runkevitš: ''Viidennen Suomen kiväärirykmentin väliaikaisen kirkon perustaminen ja vihkiminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 11, s. 334–337. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.
* Nikolai Runkevitš: ''Rykmentin ikonin valmistaminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 1; aineistossa mainittu s. 28 sekä viittaus vuoden 1903 numeroon 13, s. 404–407. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.
* Nikolai Runkevitš: vakinaisia psalmistoja käsittelevän kirjoituksen jälkikirjoitus ja päätössanat. Sotilaspapiston lehti, nro 21, s. 664 ja sitä edeltävä sivu. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.
* Hannu ja Petja Pyykkönen: ''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'' (2008). Ortodoksi.net: [[Mikkelin sotilaskirkko (kirja)|Kirjan esittely]].
* Tilastokeskus: [https://stat.fi/fi/palvelut/laskurit/rahanarvonmuunnin Rahanarvonmuunnin].
* Kysy kirjastonhoitajalta: [https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-teoksesta-ilmenisi-minka-arvoinen Venäjän ruplan historiallinen arvo ja suhde Suomen markkaan].

''Lainaukset ovat allekirjoittaneen saamasta suomennoksesta, jonka kirkollista sanastoa on tässä paikoin yhtenäistetty. Lehtikirjoitusten julkaisuvuodet eivät käy kaikilta osin ilmi käytössä olevasta aineistosta. Tekstit käsittelevät 1900-luvun alun tapahtumia, ja ikonia koskeva kirjoitus viittaa vuoden 1903 tapahtumiin.''
<br>
''Euroarviot kuvaavat vain rahamäärien suuruusluokkaa. Vertailussa lähtökohtana on 1900-luvun alun ruplan noin 2,66 markan arvo ja Suomen elinkustannusten muutos. Näin saatu arvio ei vastaa suoraan Venäjän silloista ostovoimaa, palkkatasoa tai rahamäärän nykyistä kulta-arvoa.''

[[Luokka:Artikkelit]]

Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa

2026-10-27T16:25:35Z

Hannu: /* Kirkko syntyi kerhotaloon */

== Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa ==

''Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluu muutakin kuin näyttävä kirkkorakennus ja sen surullinen loppu. Sotilaspappi Nikolai Runkevitšin kirjoituksissa tulevat vastaan lainattu ikonostaasi, pääsiäiseksi kiireellä valmisteltu kirkkotila, arvokas muistoikoni ja kirkonpalvelija, jota vartioitiin jopa jumalanpalveluksessa.''<br>
<br>
'''Hannu''' ja '''Petja Pyykkösen''' vuonna 2008 julkaisema [[Mikkelin_sotilaskirkko_(kirja)|''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'']] kertoo pyhän [[Georgios Voittaja]]n kirkosta ja sen vaiheista. Vuosina 1906–1907 rakennettu kirkko päätyi myöhemmin muun muassa varastoksi ja radioasemaksi, kunnes se purettiin vuonna 1958. Nyt tarkasteltavat sotilaspapin kirjoitukset tuovat kertomukseen lisää ihmisiä, arkisia yksityiskohtia ja aikalaisten omaa ääntä.
<br>
Venäläisessä ''Sotilaspapiston lehdessä'' julkaistut '''Nikolai Runkevitšin''' tekstit vievät aikaan, jolloin Mikkelin varuskunnassa vasta järjestettiin ortodoksista jumalanpalveluselämää. Ne kertovat sekä yhteisestä innostuksesta että ongelmista, joita juhlavampiin historiakuvauksiin harvemmin mahtuu.

=== Kirkko syntyi kerhotaloon ===
[[Kuva:Sotilaskirkko_aliupseeriklubi_hap.png|thumb|400 px|<center>Mikkelin vanhan varuskunnan aliupseeriklubi 1900-luvun alussa. Todennäköisesti sama paikka, jonne väliaikainen kirkko tehtiin ennen varsinaisen sotilaskirkon rakentamista 1907-08</center><br><center>(''Kuva Hannu Pyykkösen sotilaskirkkokokoelmista.'')</center>]]
Uudelleen muodostetun ''5. Suomalaisen kiväärirykmentin ensimmäinen pataljoona'' sijoitettiin Kuopioon, ''toinen pataljoona ja esikunta'' Mikkeliin. Kirkolliset olot olivat kaupungeissa erilaiset: Kuopiossa sotilaat saattoivat liittyä olemassa olevan ortodoksisen kirkon jumalanpalveluselämään, mutta Mikkelissä vastaavaa mahdollisuutta ei ollut.
<br>
Runkevitšin mukaan Mikkelissä asui ortodokseja, etenkin kauppiaita, vähintään yhtä paljon kuin Kuopiossa. Silti kaupunkiin saapuneet sotilaat joutuivat olemaan lähes kaksi kuukautta ilman mahdollisuutta osallistua kirkossa sunnuntai- ja juhlapäivien jumalanpalveluksiin. Uudella joukko-osastolla ei ollut edes tarvittavaa kirkollista välineistöä.
<br>
Maaliskuussa palveluspaikalleen saapunut pappi ryhtyi toimeen. Hän kävi Viipurissa, sai apua ja välttämättömiä tarvikkeita sekä saattoi palattuaan aloittaa [[vigilia]]n ja [[typika]]n toimittamisen. Jumalanpalvelustila löytyi kasarmialueen laidalla olleesta puisesta aliupseerikerhosta.
<br>
Papin kuvaus tekee rakennuksen melkein näkyväksi: korkea kivijalka, kuusia ja pensaita, katettu kuisti sekä sali, jonka kolmessa suuressa ikkunassa oli pyöristetyt yläosat. Saliin liittyi pienempi kabinetti. Tästä arkisesta ympäristöstä piti saada kirkko ennen pääsiäistä.

=== Käytetty ikonostaasi ratkaisi pulman ===

Aluksi toivottiin apua Hämeenlinnasta. Siellä käytöstä poistunut vanha puukirkko olisi voitu luovuttaa rykmentille, mutta rakennus todettiin liian huonokuntoiseksi kuljetettavaksi.
<br>
Ratkaisu löytyi upseerien muistista. Eräs heistä kertoi nähneensä Tuusulassa varastoon pannun ikonostaasin, ja muut siellä palvelleet vahvistivat tiedon. Ikonostaasi saatiin lainaksi. Samaan aikaan Runkevitš matkusti Pietariin ostamaan kirkollista esineistöä tarkoitukseen osoitetuilla 500 ruplalla. Suomen silloisen markan ja elinkustannusten muutoksen kautta arvioituna summa vastaisi suuruusluokaltaan noin 7 000–8 000 euroa vuoden 2025 rahassa.
<br>
Kun ikonostaasi saapui, kerhotalossa alkoi ripeä muutos. Salin ja kabinetin välinen seinä purettiin, lattiaa korotettiin noin 26 senttimetriä, katto maalattiin valkoiseksi ja seinät vihreiksi. Rykmentin työpajassa valmistettiin alttaripöytä, ehtoollislahjojen valmistamiseen tarvittava pöytä ja kolme lukupöytää. Töitä johti esikuntakapteeni '''M. K. Vitkovski'''.
<br>
Runkevitšin kertomuksessa kiire tuntuu:

<blockquote>
”Suuri viikko oli jo alkanut, ja työtä oli vielä paljon. Alemmat miehet, puusepät, muurarit ja maalarit, työskentelivät aamusta myöhään yöhön. Koska lähestyviä juhlapyhiä varten oli näin turvattu varsin kelvollinen tila, minun huolekseni jäi pyhän [[antiminssi]]n saaminen.”
</blockquote>

Antiminssi on piispan vihkimä, pyhäinjäännöksen sisältävä liina, jota tarvitaan liturgian toimittamiseen. Pelkkä valmis huone ja paikoilleen nostettu [[ikonostaasi]] eivät siis vielä riittäneet.

=== Suuren torstain viimeiset tunnit ===

Pappi lähti [[Suuri viikko|suuren viikon]] tiistai-iltana uudelleen Viipuriin. Keskiviikkona hän sai kuulla, että antiminssin hankkimiseen tarvittava kirje oli saapunut. Torstaiaamuna hän oli jo takaisin Mikkelissä antiminssi mukanaan.
<br>
Aikataulu oli tiukka: kahdelta iltapäivällä kirkko oli koristeltu ja esineistö paikoillaan. Neljältä kokoontuivat pataljoona ja kaupungin upseerit. Runkevitš piti puheen, toimitti pienen vedenpyhityksen ja pirskotti tilan esineistöineen pyhällä vedellä. Hänen vihkimiseksi nimittämänsä tilaisuus kuvataan siis ennen kaikkea käyttöön otettavan kirkkotilan siunaamisena.
<br>
Samana päivänä saapui vielä keisari '''Nikolai II''':n lahjoittama papin jumalanpalveluspuku. Illalla seitsemältä alkoi Kristuksen kärsimyksiä muistava palvelus.
<br>
Tapahtumasta lähetettiin sähkeet kirkollisille ja sotilaallisille esimiehille. Vastauksen antoi myös kenraaliadjutantti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov '''Nikolai Bobrikov''']. Suomen historiassa sortokauden keskeisenä hahmona tunnettu mies esiintyy tässä lähteessä sotilaiden kirkollisesta elämästä iloitsevana esimiehenä. Se muistuttaa, kuinka eri tavoin sama historiallinen henkilö saattoi näyttäytyä eri yhteisöjen näkökulmista.

=== Hopeinen ikoni kertoi rykmentin tarinan ===

Toisessa kirjoituksessaan Runkevitš kuvaa rykmentin miehistön valmistuttamaa muistoikonia. Se liittyi vuonna 1903 saatuun sotilaslippuun ja sen vihkimiseen. Ikonin hinnaksi ilmoitettiin peräti 600 ruplaa, mikä vastaisi samalla suuntaa antavalla laskutavalla noin 9 000 euroa vuoden 2025 rahassa. Summa oli suurempi kuin väliaikaisen kirkon tarpeistohankintoihin aiemmin osoitettu määräraha.
<br>
Kyseessä oli hopeinen ja kullattu, kahdella avautuvalla ovella varustettu taittoikoni. Keskellä oli pyhä [[Georgios Voittaja]], ovissa marttyyri [[Tryfon Lampsakoslainen|'''Tryfon''']] ja pyhä [[Nikolaos Ihmeidentekijä|'''Nikolai Ihmeidentekijä''']], meillä paremmin tunnettu etunimellä Nikolaos.
<br>
Pyhien valinta kertoi samalla rykmentin taustasta. Georgios yhdisti sen joukko-osastoon, josta oli saatu huomattava osa uuden rykmentin miehistöstä. Trifonin muistopäivä liittyi rykmentin muodostamiseen, ja Nikolai muistutti toisesta sen täydentämiseen osallistuneesta rykmentistä.
<br>
Runkevitš tiivisti ajatuksen näin:

<blockquote>
”Näin tämän nuoren rykmentin tärkeimmät vaiheet ja elämänsuhteet on ilmaistu kuvatussa rykmenttiikonissa.”
</blockquote>

Ikonin taustapuolelle kaiverrettiin 44 upseerin sukunimet arvoineen ja tehtävineen sekä rykmentin virkamiesten ja papin nimet. Etupuolella olivat suomennoksen mukaan Mikkelin nimi muodossa ''S:t Michel'' ja päivämäärä 6. toukokuuta 1903. Ikoni sijoitettiin kirkkoon oikean kuoropaikan viereen.
<br>
Kuvaus tarjoaa kiinnostavia tuntomerkkejä esineen mahdollisten myöhempien vaiheiden selvittämiseen. Tästä aineistosta ei kuitenkaan käy ilmi, missä ikoni nykyään on.

=== Kirkonpalvelija ja hänen varjonsa ===

Kaikki Runkevitšin tekstit eivät kuvaa onnistumisia. Kirjoituksessa vakinaisten psalmistojen tarpeesta hän kertoo kirkonpalvelijasta, joka oli toistuvasti tavattu päihtyneenä. Rangaistukseksi miehelle määrättiin valvoja, joka seurasi häntä kaikkialle – myös jumalanpalvelukseen.
<br>
Pappi piti tilannetta nöyryyttävänä sekä ihmiselle että kirkon tehtävän kannalta. Hänen kuvauksensa on poikkeuksellisen suora:

<blockquote>
”Kirkonpalvelijani on siis tähän asti ollut valvonnan alaisena. Kuin salaperäinen varjo häntä seuraa kaikkialla hänelle määrätty kivääriampuja, eikä päästä häntä hetkeksikään näkyvistään. Surullisinta on, ettei tätä ’häpeää’ oteta häneltä pois edes jumalanpalveluksen ajaksi.”
</blockquote>

Ongelmaa pahensi se, ettei miehelle ollut korvaajaa. Hän osasi lukea jumalanpalvelustekstit ja johtaa laulajia kirkon järjestyksen mukaisesti. Tehtävä vaati osaamista, jota ei voinut antaa kenelle tahansa.
<br>
Runkevitš ei tyytynyt moittimaan yksittäistä sotilasta. Hän vaati pysyvämpää ratkaisua: rykmenttikirkon jumalanpalveluselämä ei saanut riippua siitä, sattuiko kulloinkin palvelevan miehistön joukossa olemaan tehtäviin sopiva henkilö.

=== Historiaa seinien sisältä ===

Runkevitšin kirjoituksia on luettava myös oman aikansa teksteinä. Niissä ortodoksinen usko, sotilasyhteisö ja uskollisuus keisarille liittyvät läheisesti toisiinsa. Pappi kirjoitti sotilaspapiston lehteen ja tarkasteli tapahtumia oman tehtävänsä ja yhteisönsä sisältä.
<br>
Juuri siksi kertomukset ovat arvokkaita. Ne tuovat rakennusten ja vuosilukujen rinnalle lainatavarat, yömyöhään jatkuneet työt, hankintamatkat, juhlan ilon ja henkilöstöpulan. Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluivat näyttävien seinien lisäksi ihmiset, jotka yrittivät järjestää niiden sisälle toimivan kirkollisen elämän.<br>
<br>
'''Hannu Pyykkönen'''<br>
27.10.2026
<br>
=== Lähteet ja huomautukset ===

* Nikolai Runkevitš: ''Viidennen Suomen kiväärirykmentin väliaikaisen kirkon perustaminen ja vihkiminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 11, s. 334–337. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.
* Nikolai Runkevitš: ''Rykmentin ikonin valmistaminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 1; aineistossa mainittu s. 28 sekä viittaus vuoden 1903 numeroon 13, s. 404–407. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.
* Nikolai Runkevitš: vakinaisia psalmistoja käsittelevän kirjoituksen jälkikirjoitus ja päätössanat. Sotilaspapiston lehti, nro 21, s. 664 ja sitä edeltävä sivu. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.
* Hannu ja Petja Pyykkönen: ''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'' (2008). Ortodoksi.net: [[Mikkelin sotilaskirkko (kirja)|Kirjan esittely]].
* Tilastokeskus: [https://stat.fi/fi/palvelut/laskurit/rahanarvonmuunnin Rahanarvonmuunnin].
* Kysy kirjastonhoitajalta: [https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-teoksesta-ilmenisi-minka-arvoinen Venäjän ruplan historiallinen arvo ja suhde Suomen markkaan].

''Lainaukset ovat allekirjoittaneen saamasta suomennoksesta, jonka kirkollista sanastoa on tässä paikoin yhtenäistetty. Lehtikirjoitusten julkaisuvuodet eivät käy kaikilta osin ilmi käytössä olevasta aineistosta. Tekstit käsittelevät 1900-luvun alun tapahtumia, ja ikonia koskeva kirjoitus viittaa vuoden 1903 tapahtumiin. Suomennoksen Tuusula-paikannimi on syytä vielä varmistaa alkuperäislähteestä.''
<br>
''Euroarviot kuvaavat vain rahamäärien suuruusluokkaa. Vertailussa lähtökohtana on 1900-luvun alun ruplan noin 2,66 markan arvo ja Suomen elinkustannusten muutos. Näin saatu arvio ei vastaa suoraan Venäjän silloista ostovoimaa, palkkatasoa tai rahamäärän nykyistä kulta-arvoa.''

[[Luokka:Artikkelit]]

Tiedosto:Sotilaskirkko aliupseeriklubi hap.png

2026-10-27T16:17:12Z

Hannu: Mikkelin varuskunnan aliupseeriklubi 1900-luvun alussa. Todennäköisesti juuri se paikka, jonne väliaikainen kirkko rakennettiin ennen varsinaisen sotilaskirkon rakentamista (''Kuva Hannu Pyykkösen sotilaskirkkokokoelmasta'') Luokka:Kuvat

== Yhteenveto ==
Mikkelin varuskunnan aliupseeriklubi 1900-luvun alussa. Todennäköisesti juuri se paikka, jonne väliaikainen kirkko rakennettiin ennen varsinaisen sotilaskirkon rakentamista

(''Kuva Hannu Pyykkösen sotilaskirkkokokoelmasta'')

[[Luokka:Kuvat]]

Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa

2026-10-27T15:51:04Z

Hannu: Ak: Uusi sivu: == Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa == ''Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluu muutakin kuin näyttävä kirkkorakennus ja sen surullinen loppu. Sotilaspappi Nikolai Runkevitšin kirjoituksissa tulevat vastaan lainattu ikonostaasi, pääsiäiseksi kiireellä valmisteltu kirkkotila, arvokas muistoikoni ja kirkonpalvelija, jota vartioitiin jopa jumalanpalveluksessa.''<br> <br> '''Hannu''' ja '''Petja Pyykkösen''' vuonna 2008 ju...

== Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa ==

''Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluu muutakin kuin näyttävä kirkkorakennus ja sen surullinen loppu. Sotilaspappi Nikolai Runkevitšin kirjoituksissa tulevat vastaan lainattu ikonostaasi, pääsiäiseksi kiireellä valmisteltu kirkkotila, arvokas muistoikoni ja kirkonpalvelija, jota vartioitiin jopa jumalanpalveluksessa.''<br>
<br>
'''Hannu''' ja '''Petja Pyykkösen''' vuonna 2008 julkaisema [[Mikkelin_sotilaskirkko_(kirja)|''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'']] kertoo pyhän [[Georgios Voittaja]]n kirkosta ja sen vaiheista. Vuosina 1906–1907 rakennettu kirkko päätyi myöhemmin muun muassa varastoksi ja radioasemaksi, kunnes se purettiin vuonna 1958. Nyt tarkasteltavat sotilaspapin kirjoitukset tuovat kertomukseen lisää ihmisiä, arkisia yksityiskohtia ja aikalaisten omaa ääntä.
<br>
Venäläisessä ''Sotilaspapiston lehdessä'' julkaistut '''Nikolai Runkevitšin''' tekstit vievät aikaan, jolloin Mikkelin varuskunnassa vasta järjestettiin ortodoksista jumalanpalveluselämää. Ne kertovat sekä yhteisestä innostuksesta että ongelmista, joita juhlavampiin historiakuvauksiin harvemmin mahtuu.

=== Kirkko syntyi kerhotaloon ===

Uudelleen muodostetun ''5. Suomalaisen kiväärirykmentin ensimmäinen pataljoona'' sijoitettiin Kuopioon, ''toinen pataljoona ja esikunta'' Mikkeliin. Kirkolliset olot olivat kaupungeissa erilaiset: Kuopiossa sotilaat saattoivat liittyä olemassa olevan ortodoksisen kirkon jumalanpalveluselämään, mutta Mikkelissä vastaavaa mahdollisuutta ei ollut.
<br>
Runkevitšin mukaan Mikkelissä asui ortodokseja, etenkin kauppiaita, vähintään yhtä paljon kuin Kuopiossa. Silti kaupunkiin saapuneet sotilaat joutuivat olemaan lähes kaksi kuukautta ilman mahdollisuutta osallistua kirkossa sunnuntai- ja juhlapäivien jumalanpalveluksiin. Uudella joukko-osastolla ei ollut edes tarvittavaa kirkollista välineistöä.
<br>
Maaliskuussa palveluspaikalleen saapunut pappi ryhtyi toimeen. Hän kävi Viipurissa, sai apua ja välttämättömiä tarvikkeita sekä saattoi palattuaan aloittaa [[vigilia]]n ja [[typika]]n toimittamisen. Jumalanpalvelustila löytyi kasarmialueen laidalla olleesta puisesta aliupseerikerhosta.
<br>
Papin kuvaus tekee rakennuksen melkein näkyväksi: korkea kivijalka, kuusia ja pensaita, katettu kuisti sekä sali, jonka kolmessa suuressa ikkunassa oli pyöristetyt yläosat. Saliin liittyi pienempi kabinetti. Tästä arkisesta ympäristöstä piti saada kirkko ennen pääsiäistä.

=== Käytetty ikonostaasi ratkaisi pulman ===

Aluksi toivottiin apua Hämeenlinnasta. Siellä käytöstä poistunut vanha puukirkko olisi voitu luovuttaa rykmentille, mutta rakennus todettiin liian huonokuntoiseksi kuljetettavaksi.
<br>
Ratkaisu löytyi upseerien muistista. Eräs heistä kertoi nähneensä Tuusulassa varastoon pannun ikonostaasin, ja muut siellä palvelleet vahvistivat tiedon. Ikonostaasi saatiin lainaksi. Samaan aikaan Runkevitš matkusti Pietariin ostamaan kirkollista esineistöä tarkoitukseen osoitetuilla 500 ruplalla. Suomen silloisen markan ja elinkustannusten muutoksen kautta arvioituna summa vastaisi suuruusluokaltaan noin 7 000–8 000 euroa vuoden 2025 rahassa.
<br>
Kun ikonostaasi saapui, kerhotalossa alkoi ripeä muutos. Salin ja kabinetin välinen seinä purettiin, lattiaa korotettiin noin 26 senttimetriä, katto maalattiin valkoiseksi ja seinät vihreiksi. Rykmentin työpajassa valmistettiin alttaripöytä, ehtoollislahjojen valmistamiseen tarvittava pöytä ja kolme lukupöytää. Töitä johti esikuntakapteeni '''M. K. Vitkovski'''.
<br>
Runkevitšin kertomuksessa kiire tuntuu:

<blockquote>
”Suuri viikko oli jo alkanut, ja työtä oli vielä paljon. Alemmat miehet, puusepät, muurarit ja maalarit, työskentelivät aamusta myöhään yöhön. Koska lähestyviä juhlapyhiä varten oli näin turvattu varsin kelvollinen tila, minun huolekseni jäi pyhän [[antiminssi]]n saaminen.”
</blockquote>

Antiminssi on piispan vihkimä, pyhäinjäännöksen sisältävä liina, jota tarvitaan liturgian toimittamiseen. Pelkkä valmis huone ja paikoilleen nostettu [[ikonostaasi]] eivät siis vielä riittäneet.

=== Suuren torstain viimeiset tunnit ===

Pappi lähti [[Suuri viikko|suuren viikon]] tiistai-iltana uudelleen Viipuriin. Keskiviikkona hän sai kuulla, että antiminssin hankkimiseen tarvittava kirje oli saapunut. Torstaiaamuna hän oli jo takaisin Mikkelissä antiminssi mukanaan.
<br>
Aikataulu oli tiukka: kahdelta iltapäivällä kirkko oli koristeltu ja esineistö paikoillaan. Neljältä kokoontuivat pataljoona ja kaupungin upseerit. Runkevitš piti puheen, toimitti pienen vedenpyhityksen ja pirskotti tilan esineistöineen pyhällä vedellä. Hänen vihkimiseksi nimittämänsä tilaisuus kuvataan siis ennen kaikkea käyttöön otettavan kirkkotilan siunaamisena.
<br>
Samana päivänä saapui vielä keisari '''Nikolai II''':n lahjoittama papin jumalanpalveluspuku. Illalla seitsemältä alkoi Kristuksen kärsimyksiä muistava palvelus.
<br>
Tapahtumasta lähetettiin sähkeet kirkollisille ja sotilaallisille esimiehille. Vastauksen antoi myös kenraaliadjutantti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov '''Nikolai Bobrikov''']. Suomen historiassa sortokauden keskeisenä hahmona tunnettu mies esiintyy tässä lähteessä sotilaiden kirkollisesta elämästä iloitsevana esimiehenä. Se muistuttaa, kuinka eri tavoin sama historiallinen henkilö saattoi näyttäytyä eri yhteisöjen näkökulmista.

=== Hopeinen ikoni kertoi rykmentin tarinan ===

Toisessa kirjoituksessaan Runkevitš kuvaa rykmentin miehistön valmistuttamaa muistoikonia. Se liittyi vuonna 1903 saatuun sotilaslippuun ja sen vihkimiseen. Ikonin hinnaksi ilmoitettiin peräti 600 ruplaa, mikä vastaisi samalla suuntaa antavalla laskutavalla noin 9 000 euroa vuoden 2025 rahassa. Summa oli suurempi kuin väliaikaisen kirkon tarpeistohankintoihin aiemmin osoitettu määräraha.
<br>
Kyseessä oli hopeinen ja kullattu, kahdella avautuvalla ovella varustettu taittoikoni. Keskellä oli pyhä [[Georgios Voittaja]], ovissa marttyyri [[Tryfon Lampsakoslainen|'''Tryfon''']] ja pyhä [[Nikolaos Ihmeidentekijä|'''Nikolai Ihmeidentekijä''']], meillä paremmin tunnettu etunimellä Nikolaos.
<br>
Pyhien valinta kertoi samalla rykmentin taustasta. Georgios yhdisti sen joukko-osastoon, josta oli saatu huomattava osa uuden rykmentin miehistöstä. Trifonin muistopäivä liittyi rykmentin muodostamiseen, ja Nikolai muistutti toisesta sen täydentämiseen osallistuneesta rykmentistä.
<br>
Runkevitš tiivisti ajatuksen näin:

<blockquote>
”Näin tämän nuoren rykmentin tärkeimmät vaiheet ja elämänsuhteet on ilmaistu kuvatussa rykmenttiikonissa.”
</blockquote>

Ikonin taustapuolelle kaiverrettiin 44 upseerin sukunimet arvoineen ja tehtävineen sekä rykmentin virkamiesten ja papin nimet. Etupuolella olivat suomennoksen mukaan Mikkelin nimi muodossa ''S:t Michel'' ja päivämäärä 6. toukokuuta 1903. Ikoni sijoitettiin kirkkoon oikean kuoropaikan viereen.
<br>
Kuvaus tarjoaa kiinnostavia tuntomerkkejä esineen mahdollisten myöhempien vaiheiden selvittämiseen. Tästä aineistosta ei kuitenkaan käy ilmi, missä ikoni nykyään on.

=== Kirkonpalvelija ja hänen varjonsa ===

Kaikki Runkevitšin tekstit eivät kuvaa onnistumisia. Kirjoituksessa vakinaisten psalmistojen tarpeesta hän kertoo kirkonpalvelijasta, joka oli toistuvasti tavattu päihtyneenä. Rangaistukseksi miehelle määrättiin valvoja, joka seurasi häntä kaikkialle – myös jumalanpalvelukseen.
<br>
Pappi piti tilannetta nöyryyttävänä sekä ihmiselle että kirkon tehtävän kannalta. Hänen kuvauksensa on poikkeuksellisen suora:

<blockquote>
”Kirkonpalvelijani on siis tähän asti ollut valvonnan alaisena. Kuin salaperäinen varjo häntä seuraa kaikkialla hänelle määrätty kivääriampuja, eikä päästä häntä hetkeksikään näkyvistään. Surullisinta on, ettei tätä ’häpeää’ oteta häneltä pois edes jumalanpalveluksen ajaksi.”
</blockquote>

Ongelmaa pahensi se, ettei miehelle ollut korvaajaa. Hän osasi lukea jumalanpalvelustekstit ja johtaa laulajia kirkon järjestyksen mukaisesti. Tehtävä vaati osaamista, jota ei voinut antaa kenelle tahansa.
<br>
Runkevitš ei tyytynyt moittimaan yksittäistä sotilasta. Hän vaati pysyvämpää ratkaisua: rykmenttikirkon jumalanpalveluselämä ei saanut riippua siitä, sattuiko kulloinkin palvelevan miehistön joukossa olemaan tehtäviin sopiva henkilö.

=== Historiaa seinien sisältä ===

Runkevitšin kirjoituksia on luettava myös oman aikansa teksteinä. Niissä ortodoksinen usko, sotilasyhteisö ja uskollisuus keisarille liittyvät läheisesti toisiinsa. Pappi kirjoitti sotilaspapiston lehteen ja tarkasteli tapahtumia oman tehtävänsä ja yhteisönsä sisältä.
<br>
Juuri siksi kertomukset ovat arvokkaita. Ne tuovat rakennusten ja vuosilukujen rinnalle lainatavarat, yömyöhään jatkuneet työt, hankintamatkat, juhlan ilon ja henkilöstöpulan. Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluivat näyttävien seinien lisäksi ihmiset, jotka yrittivät järjestää niiden sisälle toimivan kirkollisen elämän.<br>
<br>
'''Hannu Pyykkönen'''<br>
27.10.2026
<br>
=== Lähteet ja huomautukset ===

* Nikolai Runkevitš: ''Viidennen Suomen kiväärirykmentin väliaikaisen kirkon perustaminen ja vihkiminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 11, s. 334–337. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.
* Nikolai Runkevitš: ''Rykmentin ikonin valmistaminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 1; aineistossa mainittu s. 28 sekä viittaus vuoden 1903 numeroon 13, s. 404–407. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.
* Nikolai Runkevitš: vakinaisia psalmistoja käsittelevän kirjoituksen jälkikirjoitus ja päätössanat. Sotilaspapiston lehti, nro 21, s. 664 ja sitä edeltävä sivu. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.
* Hannu ja Petja Pyykkönen: ''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'' (2008). Ortodoksi.net: [[Mikkelin sotilaskirkko (kirja)|Kirjan esittely]].
* Tilastokeskus: [https://stat.fi/fi/palvelut/laskurit/rahanarvonmuunnin Rahanarvonmuunnin].
* Kysy kirjastonhoitajalta: [https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-teoksesta-ilmenisi-minka-arvoinen Venäjän ruplan historiallinen arvo ja suhde Suomen markkaan].

''Lainaukset ovat allekirjoittaneen saamasta suomennoksesta, jonka kirkollista sanastoa on tässä paikoin yhtenäistetty. Lehtikirjoitusten julkaisuvuodet eivät käy kaikilta osin ilmi käytössä olevasta aineistosta. Tekstit käsittelevät 1900-luvun alun tapahtumia, ja ikonia koskeva kirjoitus viittaa vuoden 1903 tapahtumiin. Suomennoksen Tuusula-paikannimi on syytä vielä varmistaa alkuperäislähteestä.''
<br>
''Euroarviot kuvaavat vain rahamäärien suuruusluokkaa. Vertailussa lähtökohtana on 1900-luvun alun ruplan noin 2,66 markan arvo ja Suomen elinkustannusten muutos. Näin saatu arvio ei vastaa suoraan Venäjän silloista ostovoimaa, palkkatasoa tai rahamäärän nykyistä kulta-arvoa.''

[[Luokka:Artikkelit]]

Etusivu

2026-10-26T07:51:39Z

Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */

[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]
__NOTOC__

<br>

== Ortodoksi.netissä äskettäin ==

* Ajankohtaista:
** [[UO ja tekoäly 03|'''Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?''']] - (26.10.2026)
** '''[[Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa]]''' - (25.10.2026)
** '''[[Kirkoilta odotetaan sovintoa]]''' – mitä se merkitsee ortodokseille? - (22.10.2026)
** '''[[Rukous Kaikkeinpyhimmälle Jumalansynnyttäjälle hädän ja murheen aikana]]''' - (19.10.2026)
** '''[[Tervetuloa keskustelemaan]]''' - (17.10.2026)
** '''[[Golgatan risti]]''' - mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? - (8.10.2026)
** '''"[[Ammuttu Kristus]]"''' - (5.10.2026)
** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)
---
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
---
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br>
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small>

== Ortodoksisuus tutuksi ==
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)


== Ortodoksi.net suosittelee ==
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)

== Ortodoksisia oppikirjoja ==
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954
== 360-panoraamakuvia ==
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]
== Uusia julkaisuja ==
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja
** Arkkipiispa Leo: [[Kirkkovuosi / Kirikkövuozi (kirja)|'''Kirkkovuosi / Kirikkövuozi''']] - (13.10.2026)
** Munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)

{{Malline:Kk}}

== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]

* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].

* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''.
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]
---------
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta
---------
{{Footer}}

Tekoäly ja ortodoksinen kirkko

2026-10-26T07:49:26Z

Hannu:

'''TÄMÄ ON ORTODOKSI.NET SIVUSTON [[Etusivu|ETUSIVUN]] ALAVALIKKO'''
<hr>
** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)
** '''UO ja tekoäly''' - [[UO ja tekoäly 01|'''OSA 01''']] - (22.9.2026) -> [[UO ja tekoäly 02|'''OSA 02''']] - (17.10.2026) -> [[UO ja tekoäly 03|'''OSA 03''']] - (26.10.2026)
** '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026) - <span style="color:red">('''VL''')</span>
** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 2]]''' - (18.1.2026)
** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 1]]''' - (12.1.2026)
** '''[[Leikkaavatko jumalallinen ja digitaalinen toisensa 2]]''' - AI & Theology Conference, USA, toinen päivä pe. 1.11.2025 (5.11.2025)
** '''[[Leikkaavatko jumalallinen ja digitaalinen toisensa 1]]''' - AI & Theology Conference, USA, ensimmäinen päivä to. 30.10.2025 - (4.11.2025)
** Arkkipiispa Elpidoforods: '''[[Missä ja miten jumalallinen ja digitaalinen kohtaavat]]''' - (2.11.2025)
** Yannis Papakonstantnou: '''[[Usko, tekoäly ja ihmisyys]]''' - (30.10.2025)
** '''[[Ortodoksinen tekoäly]]''' - uusi tekoälypalvelu ortodoksiselle kirkolle - (21.10.2025)
** Kilkisin metropoliitta Bartholomeos: '''[[Kirkko, liturgia ja digitaalinen aikakausi]]''' - (8.10.2025)
** Achilleas P. Dellopoulos: '''[[Kirkon elämä ei ole katsomista vaan osallistumista]]''' - (7.10.2025)
** Chris Flordellis: '''[[Ihmisluonnon ontologinen uhka uuden biologian ja tekoälyn aikakaudella]]''' - (6.10.2025)
** Marina Stojanovic: '''[[Luovuus digitaalisella aikakaudella|Luovuus digitaalisella aikakaudella: tekoäly, teologia ja kirkollinen taide]]''' - (3.10.2025)
** Arkkimandriitta Isidoros Katsos: '''[[Tekoäly ja teologian haaste]]''' - (2.10.2025)
** Metropoliitta Gabriël: '''[[Sosiaalisen median ontologia ja evankeliumin julistamisen mahdollisuus]]''' - (1.10.2025)
<hr>
Takaisin etusivulle -> '''[[Etusivu]]'''

UO ja tekoäly 03

2026-10-26T07:47:19Z

Hannu:

<h2>Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?</h2>

Suomalaisen ortodoksisen uskonnonopettajan ryhmä voi olla pieni mutta vaativa: samalla tunnilla opiskelee eri-ikäisiä oppilaita, joiden kotikieli on esimerkiksi suomi, ukraina tai venäjä ja joiden tiedot ortodoksisuudesta vaihtelevat. Pienet oppilasmäärät, ortodoksien vähemmistöasema ja pitkät etäisyydet vaikuttavat opetuksen järjestämiseen. Näitä lähtökohtia olemme käsitelleet jo sarjan [[UO ja tekoäly 01|ensimmäisessä]] ja [[UO ja tekoäly 02|toisessa artikkelissa]]. Asia on kuitenkin niin vakavasti otettava, että siihen kannattaa palata hieman eri kulmista. Tuore tutkimus antaa aihetta tarkastella erityisesti opettajan arviointiosaamista ja ortodoksisen sisällön säilymistä tekoälyn muokkaamissa aineistoissa.<br>
<br>
Aiemmissa teksteissä pohdittiin, miten tekoäly voisi auttaa tehtävien valmistelussa, kielellisessä tuessa ja opetuksen eriyttämisessä. Nyt kysymystä on syytä tarkentaa: mistä tiedämme, että nopeasti valmistunut aineisto auttaa myös ymmärtämään? Teksti voi olla helppolukuinen ja tehtävä sopivan mittainen, vaikka käsiteltävän asian keskeinen merkitys olisi muokkauksessa ohentunut.

<h3>Uskonnonopettajalle ei riitä yleinen tietotekninen osaaminen</h3>

Tekoälypalvelun käyttäminen on vain yksi osa tarvittavaa osaamista. Opettajan pitää myös tunnistaa, mitä oppilaan on tarkoitus oppia, millainen selitys auttaa häntä ja missä kohdassa yksinkertaistaminen alkaa vääristää sisältöä. Uskonnonopetuksessa tämä edellyttää pedagogisen harkinnan lisäksi teologista aineenhallintaa. Sujuva käyttäjä ei välttämättä huomaa sisällöllistä puutetta, jonka oppiaineensa hyvin tunteva opettaja tunnistaa heti.<br>
<br>
<b>Ioanna Komninoun</b> lokakuussa 2026 julkaistu tutkimus tuo keskusteluun kreikkalaisen vertailukohdan. Siinä tarkasteltiin 54:n tekoälyä käsittelevään täydennyskoulutukseen osallistuneen uskonnonopettajan käsityksiä. Opettajat kuvasivat hyötyjä opetuksen valmistelussa ja eriyttämisessä mutta myös huolia vastausten luotettavuudesta ja uskonnollisen sisällön syvyydestä. Tutkimus perustuu koulutuksen jälkeiseen itsearviointiin, joten se ei osoita koulutuksen vaikutuksia oppimiseen eikä kuvaa kaikkia Kreikan uskonnonopettajia.<br>
<br>
Suomen kannalta kiinnostava kysymys on, millaista osaamista koulutuksessa harjoiteltaisiin. Pelkkä välineiden esittely tai tehokkaiden kehotteiden opettelu ei riitä. Opettajan pitäisi päästä tutkimaan myös uskottavilta näyttäviä mutta puutteellisia vastauksia: miksi tämä selitys johtaa harhaan, mitä siitä puuttuu ja millä lähteellä asian voi tarkistaa? Näin opettajan varauksellisuuskin voisi muuttua yhteisen arvioinnin voimavaraksi. Perusteltu teologinen huoli ansaitsee tulla kuulluksi.

<h3>Vastaus voi olla virheetön ja silti riittämätön</h3>

Tekoälyn ongelmista puhuttaessa huomio kohdistuu usein keksittyihin tietoihin ja olemattomiin lähteisiin. Vaikeammin havaittava ongelma syntyy, kun vastaus sisältää sinänsä oikeita asioita mutta jättää olennaisimman sivuun. <i>Opilliset, kulttuuriset ja yhteisölliset erityispiirteet voivat silloin tasoittua yleiseksi keskiarvoksi.</i><br>
<br>
AP:n tuoreessa analyysissa haastatellut tutkijat varoittavat uskontojen käsittelemisestä kokoelmana moraalisia periaatteita, jotka voidaan irrottaa niiden opista, käytännöistä ja yhteisöistä. Eri perinteiden yhdistäminen tekoälyn vastauksiin voi häivyttää juuri niitä eroja, joiden avulla perinteitä ymmärretään.<br>
<br>
UO-opetuksessa tällainen kaventuminen voisi näkyä pääsiäistekstissä, jossa puhutaan toivosta, uudesta alusta ja yhdessäolosta mutta ylösnousemuksen merkitys jää epäselväksi. Ikonia käsittelevä selitys voisi kuvata tarkasti värejä ja henkilöitä mutta sivuuttaa ikonin yhteyden rukoukseen ja kirkon uskoon. Nämä ovat havainnollistavia esimerkkejä mahdollisista puutteista, eivät mainitussa analyysissa tutkittuja opetustilanteita.<br>
<br>
Opettajan on siksi kysyttävä oikeellisuuden lisäksi riittävyyttä: välittääkö teksti sen asian, jota tällä tunnilla pitäisi oppia? Kaikkea ei tarvitse kertoa jokaisessa tekstissä, mutta poisjättämisen pitäisi perustua opetuksen tavoitteeseen. Nuorellekin oppilaalle voi selittää olennaisen yksinkertaisesti, kun opettaja itse tietää, mikä olennaista on.

<h3>Monikielisessä ryhmässä myös erot kuuluvat opetukseen</h3>

Käännöksen onnistumista ei voi arvioida vain sen perusteella, kuulostaako se luontevalta. Myös käsitteen merkityksen ja tekstin näkökulman pitäisi säilyä. Suomen ortodoksista kirkkoa käsittelevään aineistoon ei saisi huomaamatta tulla jonkin toisen paikalliskirkon käytäntöjä koko ortodoksisuutta koskevina sääntöinä.<br>
<br>
Opetuksen tavoitteena ei silti ole häivyttää oppilaiden tuntemia erilaisia tapoja. Päinvastoin niitä voidaan tarkastella yhdessä: mikä liittyy yhteiseen uskoon, mikä paikalliseen perinteeseen ja mikä oman perheen elämään? Tekoälyn tuottama yhtenäinen kuvaus voi peittää tämän moninaisuuden. Toisaalta se voi myös liioitella eroja, jos se yhdistää kielen liian suoraviivaisesti kansallisuuteen tai kirkolliseen taustaan.<br>
<br>
Opettajalta vaaditaan tässä sekä sisältöosaamista että herkkyyttä oppilaiden kokemuksille. Lapsen oma kertomus voi avata tärkeän näkökulman, mutta häntä ei pidä tehdä koko kieliryhmän tai kirkkoperinteen edustajaksi. Eri taustoista tulevien oppilaiden yhteinen keskustelu auttaa näkemään sellaista, mikä valmiista tekoälytekstistä helposti puuttuu.

<h3>Mitä opettajan pitäisi osata huomata?</h3>

Aiemmassa artikkelissa ehdotettua rajattua kokeilua voisi nyt syventää ottamalla tarkasteluun aineiston muokkauksessa tapahtuvat muutokset. Opettaja valitsisi yhden luotettavan lähteen ja vertaisi sitä tekoälyn tekemään lyhennelmään, helpotettuun tekstiin ja tehtäviin. Tarkoituksena olisi selvittää, mitkä merkitykset säilyvät ja mitkä katoavat.<br>
<br>
Esimerkiksi ikonin kunnioittamista käsittelevästä tekstistä voisi tarkistaa, säilyykö siinä ero kunnioittamisen ja Jumalalle kuuluvan palvonnan välillä. Sen jälkeen arvioitaisiin, auttaako tehtävä oppilasta ymmärtämään eroa vai ainoastaan toistamaan sanoja. Vanhempi oppilas voisi selittää asian omin sanoin ja perustella vastauksensa lähteen avulla. Nuoremmalle samaa ymmärrystä voisi arvioida keskustellen ja kuvia tarkastellen.<br>
<br>
Tällainen työskentely tekisi näkyväksi myös opettajan tarvitseman tuen. Jos aineiston arviointi on vaikeaa, ratkaisu ei ole vain parempi tekoälyohje. Tarvitaan mahdollisuus kysyä kollegalta, tarkistaa asia luotettavasta aineistosta ja tarvittaessa vahvistaa omaa aineenhallintaa. Yhteiseen koulutukseen kuuluisi siten myös harjoittelu siinä, milloin tekoälyn tuotosta ei kannata käyttää.<br>
<br>
Tekoälyn hyötyä pitäisi arvioida lopulta oppitunnilla: saako opettaja paremmin selville, mitä oppilas ymmärtää, ja pystyykö hän auttamaan tätä eteenpäin? Jos aineisto valmistuu nopeammin mutta opetuksen sisältö ohenee tai oppilaan ajattelu jää piiloon, hyöty on kyseenalainen. Jos taas opettajalle jää enemmän aikaa kuunnella, selittää ja tarkentaa, tekoäly voi tukea opetuksen varsinaista tehtävää.<br>
<br>
'''Ortodoksi.net'''<br>
26.10.2026

<h3>Lähteet ja tausta-aineisto</h3>

* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 01]].
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 02]].
* Komninou, Ioanna, Journal of Religious Education (22.10.2026): [https://doi.org/10.1007/s40839-026-00308-4 Artificial intelligence in religious education: teacher perspectives from a national professional development context].
* Fauria, Krysta, Associated Press (25.10.2026): [https://apnews.com/article/anthropic-moral-artificial-intelligence-religion-2bb91e3334fd6d732edf22288cabf4ec Companies turn to faith to make AI morally good but experts say there’s more to religion than rules]. Journalistinen analyysi.
* Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö (2025, päivittyvä aineisto): [https://www.oph.fi/fi/tekoaly-varhaiskasvatuksessa-ja-koulutuksessa-lainsaadanto-ja-suositukset Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset].

[[Luokka:Artikkelit]]
[[Luokka:Tekoäly]]

UO ja tekoäly 03

2026-10-26T07:46:31Z

Hannu: Ak: Uusi sivu: <h2>Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?</h2> Suomalaisen ortodoksisen uskonnonopettajan ryhmä voi olla pieni mutta vaativa: samalla tunnilla opiskelee eri-ikäisiä oppilaita, joiden kotikieli on esimerkiksi suomi, ukraina tai venäjä ja joiden tiedot ortodoksisuudesta vaihtelevat. Pienet oppilasmäärät, ortodoksien vähemmistöasema ja pitkät etäisyydet vaikuttavat opetuksen järjestämiseen. Näitä lähtökohtia olemme käsitelleet j...

<h2>Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?</h2>

Suomalaisen ortodoksisen uskonnonopettajan ryhmä voi olla pieni mutta vaativa: samalla tunnilla opiskelee eri-ikäisiä oppilaita, joiden kotikieli on esimerkiksi suomi, ukraina tai venäjä ja joiden tiedot ortodoksisuudesta vaihtelevat. Pienet oppilasmäärät, ortodoksien vähemmistöasema ja pitkät etäisyydet vaikuttavat opetuksen järjestämiseen. Näitä lähtökohtia olemme käsitelleet jo sarjan [[UO ja tekoäly 01|ensimmäisessä]] ja [[UO ja tekoäly 02|toisessa artikkelissa]]. Asia on kuitenkin niin vakavasti otettava, että siihen kannattaa palata hieman eri kulmista. Tuore tutkimus antaa aihetta tarkastella erityisesti opettajan arviointiosaamista ja ortodoksisen sisällön säilymistä tekoälyn muokkaamissa aineistoissa.<br>
<br>
Aiemmissa teksteissä pohdittiin, miten tekoäly voisi auttaa tehtävien valmistelussa, kielellisessä tuessa ja opetuksen eriyttämisessä. Nyt kysymystä on syytä tarkentaa: mistä tiedämme, että nopeasti valmistunut aineisto auttaa myös ymmärtämään? Teksti voi olla helppolukuinen ja tehtävä sopivan mittainen, vaikka käsiteltävän asian keskeinen merkitys olisi muokkauksessa ohentunut.

<h3>Uskonnonopettajalle ei riitä yleinen tietotekninen osaaminen</h3>

Tekoälypalvelun käyttäminen on vain yksi osa tarvittavaa osaamista. Opettajan pitää myös tunnistaa, mitä oppilaan on tarkoitus oppia, millainen selitys auttaa häntä ja missä kohdassa yksinkertaistaminen alkaa vääristää sisältöä. Uskonnonopetuksessa tämä edellyttää pedagogisen harkinnan lisäksi teologista aineenhallintaa. Sujuva käyttäjä ei välttämättä huomaa sisällöllistä puutetta, jonka oppiaineensa hyvin tunteva opettaja tunnistaa heti.<br>
<br>
<b>Ioanna Komninoun</b> lokakuussa 2026 julkaistu tutkimus tuo keskusteluun kreikkalaisen vertailukohdan. Siinä tarkasteltiin 54:n tekoälyä käsittelevään täydennyskoulutukseen osallistuneen uskonnonopettajan käsityksiä. Opettajat kuvasivat hyötyjä opetuksen valmistelussa ja eriyttämisessä mutta myös huolia vastausten luotettavuudesta ja uskonnollisen sisällön syvyydestä. Tutkimus perustuu koulutuksen jälkeiseen itsearviointiin, joten se ei osoita koulutuksen vaikutuksia oppimiseen eikä kuvaa kaikkia Kreikan uskonnonopettajia.<br>
<br>
Suomen kannalta kiinnostava kysymys on, millaista osaamista koulutuksessa harjoiteltaisiin. Pelkkä välineiden esittely tai tehokkaiden kehotteiden opettelu ei riitä. Opettajan pitäisi päästä tutkimaan myös uskottavilta näyttäviä mutta puutteellisia vastauksia: miksi tämä selitys johtaa harhaan, mitä siitä puuttuu ja millä lähteellä asian voi tarkistaa? Näin opettajan varauksellisuuskin voisi muuttua yhteisen arvioinnin voimavaraksi. Perusteltu teologinen huoli ansaitsee tulla kuulluksi.

<h3>Vastaus voi olla virheetön ja silti riittämätön</h3>

Tekoälyn ongelmista puhuttaessa huomio kohdistuu usein keksittyihin tietoihin ja olemattomiin lähteisiin. Vaikeammin havaittava ongelma syntyy, kun vastaus sisältää sinänsä oikeita asioita mutta jättää olennaisimman sivuun. <i>Opilliset, kulttuuriset ja yhteisölliset erityispiirteet voivat silloin tasoittua yleiseksi keskiarvoksi.</i><br>
<br>
AP:n tuoreessa analyysissa haastatellut tutkijat varoittavat uskontojen käsittelemisestä kokoelmana moraalisia periaatteita, jotka voidaan irrottaa niiden opista, käytännöistä ja yhteisöistä. Eri perinteiden yhdistäminen tekoälyn vastauksiin voi häivyttää juuri niitä eroja, joiden avulla perinteitä ymmärretään.<br>
<br>
UO-opetuksessa tällainen kaventuminen voisi näkyä pääsiäistekstissä, jossa puhutaan toivosta, uudesta alusta ja yhdessäolosta mutta ylösnousemuksen merkitys jää epäselväksi. Ikonia käsittelevä selitys voisi kuvata tarkasti värejä ja henkilöitä mutta sivuuttaa ikonin yhteyden rukoukseen ja kirkon uskoon. Nämä ovat havainnollistavia esimerkkejä mahdollisista puutteista, eivät mainitussa analyysissa tutkittuja opetustilanteita.<br>
<br>
Opettajan on siksi kysyttävä oikeellisuuden lisäksi riittävyyttä: välittääkö teksti sen asian, jota tällä tunnilla pitäisi oppia? Kaikkea ei tarvitse kertoa jokaisessa tekstissä, mutta poisjättämisen pitäisi perustua opetuksen tavoitteeseen. Nuorellekin oppilaalle voi selittää olennaisen yksinkertaisesti, kun opettaja itse tietää, mikä olennaista on.

<h3>Monikielisessä ryhmässä myös erot kuuluvat opetukseen</h3>

Käännöksen onnistumista ei voi arvioida vain sen perusteella, kuulostaako se luontevalta. Myös käsitteen merkityksen ja tekstin näkökulman pitäisi säilyä. Suomen ortodoksista kirkkoa käsittelevään aineistoon ei saisi huomaamatta tulla jonkin toisen paikalliskirkon käytäntöjä koko ortodoksisuutta koskevina sääntöinä.<br>
<br>
Opetuksen tavoitteena ei silti ole häivyttää oppilaiden tuntemia erilaisia tapoja. Päinvastoin niitä voidaan tarkastella yhdessä: mikä liittyy yhteiseen uskoon, mikä paikalliseen perinteeseen ja mikä oman perheen elämään? Tekoälyn tuottama yhtenäinen kuvaus voi peittää tämän moninaisuuden. Toisaalta se voi myös liioitella eroja, jos se yhdistää kielen liian suoraviivaisesti kansallisuuteen tai kirkolliseen taustaan.<br>
<br>
Opettajalta vaaditaan tässä sekä sisältöosaamista että herkkyyttä oppilaiden kokemuksille. Lapsen oma kertomus voi avata tärkeän näkökulman, mutta häntä ei pidä tehdä koko kieliryhmän tai kirkkoperinteen edustajaksi. Eri taustoista tulevien oppilaiden yhteinen keskustelu auttaa näkemään sellaista, mikä valmiista tekoälytekstistä helposti puuttuu.

<h3>Mitä opettajan pitäisi osata huomata?</h3>

Aiemmassa artikkelissa ehdotettua rajattua kokeilua voisi nyt syventää ottamalla tarkasteluun aineiston muokkauksessa tapahtuvat muutokset. Opettaja valitsisi yhden luotettavan lähteen ja vertaisi sitä tekoälyn tekemään lyhennelmään, helpotettuun tekstiin ja tehtäviin. Tarkoituksena olisi selvittää, mitkä merkitykset säilyvät ja mitkä katoavat.<br>
<br>
Esimerkiksi ikonin kunnioittamista käsittelevästä tekstistä voisi tarkistaa, säilyykö siinä ero kunnioittamisen ja Jumalalle kuuluvan palvonnan välillä. Sen jälkeen arvioitaisiin, auttaako tehtävä oppilasta ymmärtämään eroa vai ainoastaan toistamaan sanoja. Vanhempi oppilas voisi selittää asian omin sanoin ja perustella vastauksensa lähteen avulla. Nuoremmalle samaa ymmärrystä voisi arvioida keskustellen ja kuvia tarkastellen.<br>
<br>
Tällainen työskentely tekisi näkyväksi myös opettajan tarvitseman tuen. Jos aineiston arviointi on vaikeaa, ratkaisu ei ole vain parempi tekoälyohje. Tarvitaan mahdollisuus kysyä kollegalta, tarkistaa asia luotettavasta aineistosta ja tarvittaessa vahvistaa omaa aineenhallintaa. Yhteiseen koulutukseen kuuluisi siten myös harjoittelu siinä, milloin tekoälyn tuotosta ei kannata käyttää.<br>
<br>
Tekoälyn hyötyä pitäisi arvioida lopulta oppitunnilla: saako opettaja paremmin selville, mitä oppilas ymmärtää, ja pystyykö hän auttamaan tätä eteenpäin? Jos aineisto valmistuu nopeammin mutta opetuksen sisältö ohenee tai oppilaan ajattelu jää piiloon, hyöty on kyseenalainen. Jos taas opettajalle jää enemmän aikaa kuunnella, selittää ja tarkentaa, tekoäly voi tukea opetuksen varsinaista tehtävää.
<br>
'''Ortodoksi.net'''<br>
26.10.2026

<h3>Lähteet ja tausta-aineisto</h3>

* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 01]].
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 02]].
* Komninou, Ioanna, Journal of Religious Education (22.10.2026): [https://doi.org/10.1007/s40839-026-00308-4 Artificial intelligence in religious education: teacher perspectives from a national professional development context].
* Fauria, Krysta, Associated Press (25.10.2026): [https://apnews.com/article/anthropic-moral-artificial-intelligence-religion-2bb91e3334fd6d732edf22288cabf4ec Companies turn to faith to make AI morally good but experts say there’s more to religion than rules]. Journalistinen analyysi.
* Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö (2025, päivittyvä aineisto): [https://www.oph.fi/fi/tekoaly-varhaiskasvatuksessa-ja-koulutuksessa-lainsaadanto-ja-suositukset Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset].

[[Luokka:Artikkelit]]
[[Luokka:Tekoäly]]

Etusivu

2026-10-25T11:11:15Z

Hannu:

[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]
__NOTOC__

<br>

== Ortodoksi.netissä äskettäin ==

* Ajankohtaista:
** '''[[Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa]]''' - (25.10.2026)
** '''[[Kirkoilta odotetaan sovintoa]]''' – mitä se merkitsee ortodokseille? - (22.10.2026)
** '''[[Rukous Kaikkeinpyhimmälle Jumalansynnyttäjälle hädän ja murheen aikana]]''' - (19.10.2026)
** '''[[Tervetuloa keskustelemaan]]''' - (17.10.2026)
** '''[[Golgatan risti]]''' - mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? - (8.10.2026)
** '''"[[Ammuttu Kristus]]"''' - (5.10.2026)
** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)
---
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
---
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br>
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small>

== Ortodoksisuus tutuksi ==
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)


== Ortodoksi.net suosittelee ==
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)

== Ortodoksisia oppikirjoja ==
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954
== 360-panoraamakuvia ==
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]
== Uusia julkaisuja ==
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja
** Arkkipiispa Leo: [[Kirkkovuosi / Kirikkövuozi (kirja)|'''Kirkkovuosi / Kirikkövuozi''']] - (13.10.2026)
** Munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)

{{Malline:Kk}}

== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]

* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].

* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''.
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]
---------
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta
---------
{{Footer}}

Tekoäly ja ortodoksinen kirkko

2026-10-25T11:09:12Z

Hannu:

'''TÄMÄ ON ORTODOKSI.NET SIVUSTON [[Etusivu|ETUSIVUN]] ALAVALIKKO'''
<hr>
** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)
** '''UO ja tekoäly''' - [[UO ja tekoäly 01|'''OSA 01''']] - (22.9.2026) -> [[UO ja tekoäly 02|'''OSA 02''']] - (17.10.2026)
** '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026) - <span style="color:red">('''VL''')</span>
** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 2]]''' - (18.1.2026)
** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 1]]''' - (12.1.2026)
** '''[[Leikkaavatko jumalallinen ja digitaalinen toisensa 2]]''' - AI & Theology Conference, USA, toinen päivä pe. 1.11.2025 (5.11.2025)
** '''[[Leikkaavatko jumalallinen ja digitaalinen toisensa 1]]''' - AI & Theology Conference, USA, ensimmäinen päivä to. 30.10.2025 - (4.11.2025)
** Arkkipiispa Elpidoforods: '''[[Missä ja miten jumalallinen ja digitaalinen kohtaavat]]''' - (2.11.2025)
** Yannis Papakonstantnou: '''[[Usko, tekoäly ja ihmisyys]]''' - (30.10.2025)
** '''[[Ortodoksinen tekoäly]]''' - uusi tekoälypalvelu ortodoksiselle kirkolle - (21.10.2025)
** Kilkisin metropoliitta Bartholomeos: '''[[Kirkko, liturgia ja digitaalinen aikakausi]]''' - (8.10.2025)
** Achilleas P. Dellopoulos: '''[[Kirkon elämä ei ole katsomista vaan osallistumista]]''' - (7.10.2025)
** Chris Flordellis: '''[[Ihmisluonnon ontologinen uhka uuden biologian ja tekoälyn aikakaudella]]''' - (6.10.2025)
** Marina Stojanovic: '''[[Luovuus digitaalisella aikakaudella|Luovuus digitaalisella aikakaudella: tekoäly, teologia ja kirkollinen taide]]''' - (3.10.2025)
** Arkkimandriitta Isidoros Katsos: '''[[Tekoäly ja teologian haaste]]''' - (2.10.2025)
** Metropoliitta Gabriël: '''[[Sosiaalisen median ontologia ja evankeliumin julistamisen mahdollisuus]]''' - (1.10.2025)
<hr>
Takaisin etusivulle -> '''[[Etusivu]]'''

Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa

2026-10-25T10:51:03Z

Hannu: Ak: Uusi sivu: <h1>Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa?</h1> <p>Vuoden kristillinen kirja 2026 on Auli Viitalan ja Päivi Vähäkankaan <i>Suurin niistä on vapaus. Vuoropuhelua kristinuskosta</i>. Vastapainon kustantama kirja perustuu kirjeenvaihtoon, jossa uskoa lähestytään kysellen ja keskustellen. Ortodoksinenkin lukija voi iloita siitä, että kristillisyyttä käsittelevä teos antaa tilaa vaikeille kysymyksille ja toisen kuuntelemiselle.</p> <p>Samalla herää kys...

<h1>Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa?</h1>

<p>Vuoden kristillinen kirja 2026 on Auli Viitalan ja Päivi Vähäkankaan <i>Suurin niistä on vapaus. Vuoropuhelua kristinuskosta</i>. Vastapainon kustantama kirja perustuu kirjeenvaihtoon, jossa uskoa lähestytään kysellen ja keskustellen. Ortodoksinenkin lukija voi iloita siitä, että kristillisyyttä käsittelevä teos antaa tilaa vaikeille kysymyksille ja toisen kuuntelemiselle.</p>

<p>Samalla herää kysymys: kuinka hyvin ortodoksinen kirjallisuus näkyy tässä suomalaisen hengellisen kirjallisuuden näyteikkunassa?</p>

<h2>Näkyvyyttä on ollut</h2>
[[Kuva:Vapaus_kansi.jpg|thumb|400 px|<center>Vuoden 2007 voittakirjan kansi</center>]]
<p>Ortodoksinen ääni on kilpailussa myös palkittu. Vuonna 2007 voittajaksi valittiin munkki Serafimin [[Mystikkofilosofin pohdintaa vapaudesta|<i>Vapaus – Johdatus mysteeriin</i>]]. Vuonna 2022 Serafim Seppälän <i>Antiikista Bysanttiin – Aatehistoriallisia murroksia</i> ylsi finalistien joukkoon. Nämä esimerkit osoittavat, että idän kristilliseen perinteeseen nojaava ajattelu voi saada tunnustusta kirkkokuntarajojen yli.</p>

<p>Kaikkea pyhiä, luostareita tai mystiikkaa käsittelevää kirjallisuutta ei silti pidä laskea ortodoksiseksi. Tämän vuoden finalisti <i>Pyhimys naapurissa</i> tarkastelee keskiajan Suomen läntistä kristillistä elämää. Aihe voi olla ortodoksille läheinen, mutta yhteiset kiinnostuksenkohteet eivät tee kirjasta oman kirkkomme puheenvuoroa.</p>

<h2>Ensin on päästävä mukaan</h2>

<p>Ennen kuin kyselemme ortodoksisten kirjojen puuttumista palkintopöydästä, on kysyttävä jotakin arkisempaa: mitä kirjoja kilpailuun on ilmoitettu? Esiraati arvioi vain mukaan lähetettyjä teoksia. Pelkkä finalistiluettelo ei siis kerro, onko ortodoksista kirjallisuutta sivuutettu vai onko sitä ollut tarjolla vähän.</p>

<p>Tämä kääntää katseen myös meihin itseemme. Miten kirjoista kerrotaan oman lukijapiirin ulkopuolelle? Saavatko ne arvioita, keskustelua ja lukijoita, joille ortodoksinen sanasto ei ole ennestään tuttua? Kynnystä voi madaltaa ilman, että sisällöstä tingitään.</p>

<h2>Palkintoa suurempi tehtävä</h2>

<p>Kirjakilpailu ei mittaa hengellisen perinteen arvoa. Silti näkyvyydellä on merkitystä: hyväkin kirja jää helposti lukematta, jos siitä ei kuulla.</p>

<p>Ortodoksisella kirjallisuudella on annettavaa yksinäisyydestä, kärsimyksestä, toivosta ja vapaudesta käytävään keskusteluun. Sen ei tarvitse puhutella vain niitä, jotka jo osaavat kirkkovuoden ja tuntevat rukouskirjan.</p>

<p>Ehkä tärkein kysymys ei lopulta ole, milloin seuraava palkinto tulee. Tärkeämpää on, löytääkö seuraava lukija kirjan, jonka äärellä hän huomaa: tämähän puhuu myös minun elämästäni.</p>

<h2>Lähteet</h2>

* Seurakuntalainen: [https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/vuoden-kristillinen-kirja-on-auli-viitalan-ja-paivi-vahakankaan-teos-suurin-niista-on-vapaus/ Vuoden kristillinen kirja 2026]
* Ortodoksi.net: [[Serafim Seppälä]]
* Gaudeamus: [https://www.gaudeamus.fi/antiikista-bysanttiin-vuoden-kristillinen-kirja-ehdokkaaksi/ Gaudeamus: Antiikista Bysanttiin vuoden kristillinen kirja -ehdokkaaksi]
* Kuopion luterilainen hiippakunta: [https://www.kuopionhiippakunta.fi/ajankohtaista/piispan-tietokirja-eteni-loppukilpailuun/ Vuoden 2026 finalistit]
* Turun yliopisto: [https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/pyhimykset-olivat-keskiajan-suomalaisille-tarkeita-lahimmaisia Pyhimykset olivat keskiajan suomalaisille tärkeitä lähimmäisiä]
* Olli Seppälä: [https://www.kotimaa.fi/blogit/vuoden-kristillinen-kirja-4-finalistit-on-valittu/ Olli Seppälä: Vuoden kristillinen kirja 4 – Finalistit on valittu]

[[Luokka:Artikkelit]]

Etusivu

2026-10-22T10:19:04Z

Hannu:

[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]
__NOTOC__

<br>

== Ortodoksi.netissä äskettäin ==

* Ajankohtaista:
** '''[[Kirkoilta odotetaan sovintoa]]''' – mitä se merkitsee ortodokseille? - (22.10.2026)
** '''[[Rukous Kaikkeinpyhimmälle Jumalansynnyttäjälle hädän ja murheen aikana]]''' - (19.10.2026)
** '''[[Tervetuloa keskustelemaan]]''' - (17.10.2026)
** '''[[Golgatan risti]]''' - mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? - (8.10.2026)
** '''"[[Ammuttu Kristus]]"''' - (5.10.2026)
** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)
** '''[[Onko seurakunnan tehtävä selviytyä vai välittää toivoa]]''' - (29.9.2026)
** '''[[Kirkon hajaannus heikentää sen rauhanviestiä]]''' - (26.9.2026)
** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)
** '''[[Lapsen ei pidä joutua piilottamaan sitä, kuka hän on]]''' - (24.9.2026)
** '''[[Kirkko kuuluu myös kuuroille ja sokeille]]''' - (Kansainvälisenä viittomakielen päivänä 23.9.2026)
** '''[[UO ja tekoäly]]''' - (22.9.2026)
** '''[[Mitä Hagia Sofian alla on]]?''' - (18.9.2026)
** '''[[Kanonit eivät ole vain kieltoja]]''' - (18.9.2026)
** '''[[Media:UO_ylioppilaskoe_syksy_2026_kooste.pdf|Syksyn 2026 ortodoksisen uskonnon ylioppilaskoe ja analyysikooste (PDF)]]''' - (16.9.2026)
** '''[[Mitä nuorille opetetaan?]]''' - (16.9.2026)
** '''[[Millä kielellä rukoilemme]]''' - (15.9.2026)
** '''[[Valamon timanttiristi]]''' - (14.9.2026)
** '''[[Ukrainalaiset keskuudessamme]]''' - Ukrainan sota on kadonnut otsikoista – pakolaiset eivät ole kadonneet - (13.9.2026)
** [[Arvo Pärt palkittiin|'''Arvo Pärt – kun ortodoksinen rukous soi maailman konserttisaleissa''']] - (12.9.2026)
** '''[[Ortodoksisten radiojumalanpalvelusten historiaa]]''' - (7.9.2026)
** '''[[Uusia romanialaisia pyhiä]]''' - (1.9.2026)
---
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
---
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br>
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small>

== Ortodoksisuus tutuksi ==
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)


== Ortodoksi.net suosittelee ==
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)

== Ortodoksisia oppikirjoja ==
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954
== 360-panoraamakuvia ==
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]
== Uusia julkaisuja ==
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja
** Arkkipiispa Leo: [[Kirkkovuosi / Kirikkövuozi (kirja)|'''Kirkkovuosi / Kirikkövuozi''']] - (13.10.2026)
** Munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)

{{Malline:Kk}}

== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]

* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].

* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''.
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]
---------
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta
---------
{{Footer}}

Kirkoilta odotetaan sovintoa

2026-10-22T10:16:48Z

Hannu: Ak: Uusi sivu: <h2>Kirkoilta odotetaan sovintoa – mitä se merkitsee ortodokseille?</h2> Suomalaiset odottavat kirkoilta nykyistä enemmän työtä vastakkainasettelun vähentämiseksi. Suomen Ekumeenisen Neuvoston tilaaman kyselyn mukaan 63 prosenttia suomalaisista uskoo, että kirkot ja kristilliset yhteisöt voisivat tehdä enemmän polarisaation eli yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ja leiriytymisen lieventämiseksi. Samalla 70 prosenttia pitää vastakkainasettelua vakavana tai...

<h2>Kirkoilta odotetaan sovintoa – mitä se merkitsee ortodokseille?</h2>

Suomalaiset odottavat kirkoilta nykyistä enemmän työtä vastakkainasettelun vähentämiseksi. Suomen Ekumeenisen Neuvoston tilaaman kyselyn mukaan 63 prosenttia suomalaisista uskoo, että kirkot ja kristilliset yhteisöt voisivat tehdä enemmän polarisaation eli yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ja leiriytymisen lieventämiseksi. Samalla 70 prosenttia pitää vastakkainasettelua vakavana tai erittäin vakavana ongelmana. Joka neljäs arvioi kirkkojen myös voimistaneen sitä.<br>
<br>
Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 111 suomalaista 21.9.–1.10.2026. Käytettävissä olevissa uutistiedoissa ei esitetä Suomen ortodoksista kirkkoa koskevia erillisiä tuloksia. Vastauksia ei siksi voi tulkita suoraan arvioksi oman kirkkomme toiminnasta, mutta ne antavat aihetta pohtia myös ortodoksien vastuuta yhteisen keskustelukulttuurin rakentamisessa.

<h3>Yhteyden rakentaminen kuuluu myös meille</h3>

Suomen ortodoksinen kirkko on Suomen Ekumeenisen Neuvoston jäsen, ja neuvoston hallituksen puheenjohtajana toimii kaudella 2025–2027 arkkipiispa Elia. Yhteyden rakentaminen on kirkollemme siten myös konkreettinen yhteistyötehtävä. Neuvosto on muun muassa kouluttanut keskusteluohjaajia ja tarjonnut seurakunnille keskustelupohjia <i>Hyvin sanottu</i> -hankkeen yhteydessä.<br>
<br>
Ortodoksisissa seurakunnissa olisi hyvä kysyä, kuinka tämä tehtävä näkyy arjessa. Saako ihminen esittää vaikeita kysymyksiä, olla epävarma ja arvostella toimintatapoja ilman, että hänen uskonsa tai kuulumisensa yhteisöön asetetaan kyseenalaiseksi? Omasta vakaumuksesta kiinni pitäminen ja toisen kuunteleminen sopivat yhteen. Rakentava keskustelu tarvitsee myös valmiutta tunnustaa omat virheet.

<h3>Erimielisyydelle tilaa, halventamiselle rajat</h3>

Ortodoksi.netin kirjoituksessa <i>[[Tervetuloa keskustelemaan|Tervetuloa keskustelemaan yhteistä rauhaa kunnioittaen]]</i> käsitellään juuri tätä vastuuta. Sen lähtökohtana on, että kysymykset ja perustellut erimielisyydet kuuluvat keskusteluun. Toisen vakaumuksen halventaminen, painostaminen ja henkilöön käyvä puhe rikkovat yhteistä tilaa. Sama kunnioituksen vaatimus koskee ortodoksisia keskustelijoita ja ylläpitoa.<br>
<br>
Tämä on käyttökelpoinen lähtökohta laajemminkin kirkollisessa elämässä. Kirkon puolustaminen ei oikeuta loukkaamaan ihmistä, eikä jokainen kriittinen kysymys ole hyökkäys. Piispojen, papiston, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden esimerkillä on merkitystä, mutta keskustelun sävy syntyy myös jokaisen seurakuntalaisen valinnoista. Sosiaalisessa mediassa pieni harkintatauko ennen vastaamista voi olla hyvin käytännöllistä rauhantyötä.

<h3>Sovinto tarvitsee myös tekoja</h3>

Vastakkainasettelun lieventäminen liittyy siihenkin, ketkä pääsevät yhteisössä osallisiksi ja ketkä jäävät sivuun. Ortodoksi.netin artikkeli <i>[[Kuka huomaa, että joku puuttuu|Kuka huomaa, että joku puuttuu?]]</i> kysyy, huomaammeko yksinäisen kirkkokahveilla tai otammeko yhteyttä ihmiseen, joka ei enää pääse mukaan. Kirjoitus käsittelee myös sodan ja erilaisten kansallisten taustojen seurakuntiin tuomia jännitteitä: ihmistä on kohdattava hänen oman elämänsä perusteella, ja kärsineen kokemukselle on annettava tilaa.<br>
<br>
Samaa käytännön vastuuta avaa <i>[[Auttamista ilman vastapalvelusta]]</i>. Luottamus vahvistuu, kun apua saa ilman velvollisuutta maksaa sitä takaisin tai osoittaa auttajalle tämän odottamaa kiitollisuutta. Yhteinen auttamistyö muiden kristillisten yhteisöjen kanssa voisi samalla tarjota luontevia kohtaamisia yli totuttujen rajojen.<br>
<br>
Kyselyn herättämään odotukseen voi vastata aloittamalla läheltä: kuuntelemalla eri mieltä olevaa, kutsumalla sivuun jääneen mukaan ja pitämällä annetun avun lupauksen. Seurakunnassa rauhan pitäisi tuntua myös siinä, miten ihminen otetaan vastaan.<br>
<br>
'''Ortodoksi.net'''<br>
22.10.2026

<h3>Lähteet ja tausta-aineisto</h3>

* Yle Teksti-TV: [https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=106 Suomalaisilla toive kirkoille], sivu 106, luettu 22.10.2026. Sivun sisältö vaihtuu.
* Suomen evankelis-luterilainen kirkko: [https://evl.fi/tiedote/kyselytutkimus-kirkoilla-olisi-potentiaalia-toimia-polarisaation-vastavoimana/ Kyselytutkimus: Kirkoilla olisi potentiaalia toimia polarisaation vastavoimana], 22.10.2026.
* Kirkko ja kaupunki: [https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kaksi-kolmesta-suomalaisesta-uskoo-etta-kirkot-voisivat-tehda-enemman-vastakkainasettelun-vahentamiseksi Kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo, että kirkot voisivat tehdä enemmän vastakkainasettelun vähentämiseksi], 22.10.2026.
* Suomen Ekumeeninen Neuvosto: [https://ekumenia.fi/hyvin-sanottu-hanke-paattyi-mutta-tyo-polarisaation-ehkaisemiseksi-jatkuu/ Hyvin sanottu -hanke päättyi, mutta työ polarisaation ehkäisemiseksi jatkuu], 6.2.2026.
* Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/ylosnousemuksen-kirkko/ekumenia/ Ekumenia].
* Ortodoksi.net: [[Tervetuloa keskustelemaan|Tervetuloa keskustelemaan yhteistä rauhaa kunnioittaen]].
* Ortodoksi.net: [[Kuka huomaa, että joku puuttuu|Kuka huomaa, että joku puuttuu? Yksinäisyys haastaa myös Suomen ortodoksisen kirkon]].
* Ortodoksi.net: [[Auttamista ilman vastapalvelusta|Auttamista ilman vastapalvelusta – mitä palkattaparantajat opettavat meille?]].

[[Luokka:Artikkelit]]