Ortodoksi.net - Tuoreet muutokset [fi]

Etusivu

Hannu — Fri, 30 Oct 2026 10:16:27 GMT

Ortodoksi.netissä äskettäin

← Vanhempi versio		Versio 30. lokakuuta 2026 kello 10.16
Rivi 8:		Rivi 8:
	* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->		* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->
	* Ajankohtaista:		* Ajankohtaista:
			** [[UO ja tekoäly 04\|'''Kaunis kuva ei vielä kerro totuutta – tekoäly, ikonit ja uskonnonopetus''']] - (29.10.2026)
	** [[UO ja tekoäly 03\|'''Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?''']] - (26.10.2026)		** [[UO ja tekoäly 03\|'''Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?''']] - (26.10.2026)
	** '''[[Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa]]''' - (25.10.2026)		** '''[[Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa]]''' - (25.10.2026)

Tekoäly ja ortodoksinen kirkko

Hannu — Fri, 30 Oct 2026 10:15:06 GMT

← Vanhempi versio		Versio 30. lokakuuta 2026 kello 10.15
Rivi 2:		Rivi 2:
	<hr>		<hr>
	** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)		** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)
	** '''UO ja tekoäly''' - [[UO ja tekoäly 01\|'''OSA 01''']] - (22.9.2026) -> [[UO ja tekoäly 02\|'''OSA 02''']] - (17.10.2026) -> [[UO ja tekoäly 03\|'''OSA 03''']] - (26.10.2026)		** '''UO ja tekoäly''' - [[UO ja tekoäly 01\|'''OSA 01''']] - (22.9.2026) -> [[UO ja tekoäly 02\|'''OSA 02''']] - (17.10.2026) -> [[UO ja tekoäly 03\|'''OSA 03''']] - (26.10.2026) - [[UO ja tekoäly 04\|'''OSA 04''']] - (29.10.2026)
	** '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026) ~~- <span style="color:red">('''VL''')</span>~~		** '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026)
	** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 2]]''' - (18.1.2026)		** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 2]]''' - (18.1.2026)
	** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 1]]''' - (12.1.2026)		** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 1]]''' - (12.1.2026)

UO ja tekoäly 04

Hannu — Fri, 30 Oct 2026 10:12:36 GMT

Esimerkkitehtävä 2.

← Vanhempi versio		Versio 30. lokakuuta 2026 kello 10.12
Rivi 64:		Rivi 64:

	'''Tehtävä:''' ikoni ja tekoälyn selostus<br>		'''Tehtävä:''' ikoni ja tekoälyn selostus<br>
			[[Kuva:Siinailainen_tehtavaan.png\|thumb\|300 px\|<center>Siinain Kristus Pantokrator -ikoni. Opetuskäyttöön.<br><small>(kuva: Ortodoksi.net)</small></center>]]
	<br>
	Opettaja on valinnut ikonin, jonka alkuperä tunnetaan, ja antaa sinulle sekä ikonin kuvan että tekoälyn laatiman selostuksen siitä. Tekoäly kirjoittaa sujuvasti ja uskottavasti, mutta se voi erehtyä. Siksi tehtävässä ei uskota selostusta sellaisenaan, vaan verrataan sitä ikoniin ja tarkistetaan, mikä siinä pitää paikkansa.<br>		Opettaja on valinnut ikonin, jonka alkuperä tunnetaan, ja antaa sinulle sekä ikonin kuvan että tekoälyn laatiman selostuksen siitä. Tekoäly kirjoittaa sujuvasti ja uskottavasti, mutta se voi erehtyä. Siksi tehtävässä ei uskota selostusta sellaisenaan, vaan verrataan sitä ikoniin ja tarkistetaan, mikä siinä pitää paikkansa.<br>
	<br>		<br>

Tiedosto:Siinailainen tehtavaan.png

Hannu — Fri, 30 Oct 2026 10:12:00 GMT

Hannu tallensi tiedoston Tiedosto:Siinailainen tehtavaan.png Siinain Kristus Pantokrator -ikoni. Opetuskäyttöön. (kuva: Ortodoksi.net) Luokka:Kuvat

Uusi sivu

== Yhteenveto ==
Siinain Kristus Pantokrator -ikoni. Opetuskäyttöön.
(kuva: Ortodoksi.net)

[[Luokka:Kuvat]]

UO ja tekoäly 04

Hannu — Fri, 30 Oct 2026 10:09:22 GMT

Esimerkkitehtävä

@@ Rivi 51: / Rivi 51: @@
 * Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 03]].
 * Ortodoksi.net: [[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]].
 [[Luokka:Artikkelit]]

Tiedosto:Kahden ikonin rinnakkainen vertailu.png

Hannu — Fri, 30 Oct 2026 09:54:39 GMT

Hannu tallensi tiedoston Tiedosto:Kahden ikonin rinnakkainen vertailu.png Tekoälyllä tarkoituksellisesti muunneltu vertailukuva Siinain Kristus Pantokrator -ikonista ja alkuperäisen ikonin valokuva. Opetuskäyttöön. (kuva: Ortodoksi.net) Luokka:Kuvat Luokka:Tekoäly

Uusi sivu

== Yhteenveto ==
Tekoälyllä tarkoituksellisesti muunneltu vertailukuva Siinain Kristus Pantokrator -ikonista ja alkuperäisen ikonin valokuva. Opetuskäyttöön.
(kuva: Ortodoksi.net)

[[Luokka:Kuvat]]
[[Luokka:Tekoäly]]

UO ja tekoäly 04

Hannu — Fri, 30 Oct 2026 09:32:41 GMT

Ak: Uusi sivu: == UO ja tekoäly 04 == === Kaunis kuva ei vielä kerro totuutta – tekoäly, ikonit ja uskonnonopetus === Tekoälyn mahdollisuuksia ja ongelmia on käsitelty tämän sarjan aikaisemmissa osissa opettajan työn, oppilaan ymmärtämisen ja monikielisen opetuksen näkökulmista. Kuvien kohdalla kysymys tulee erityisen lähelle ortodoksista perinnettä. Tekoäly voi tuottaa hetkessä kuvan, joka näyttää vanhalta ikonilta tai suomalaisen ortodoksisen kirkon sisätilalta....

Uusi sivu

== UO ja tekoäly 04 ==
=== Kaunis kuva ei vielä kerro totuutta – tekoäly, ikonit ja uskonnonopetus ===

Tekoälyn mahdollisuuksia ja ongelmia on käsitelty tämän sarjan aikaisemmissa osissa opettajan työn, oppilaan ymmärtämisen ja monikielisen opetuksen näkökulmista. Kuvien kohdalla kysymys tulee erityisen lähelle ortodoksista perinnettä. Tekoäly voi tuottaa hetkessä kuvan, joka näyttää vanhalta [[ikoni]]lta tai suomalaisen ortodoksisen kirkon sisätilalta. Mutta mitä oppilas tällaisesta kuvasta oppii, ja mistä opettaja tietää, vastaako se todella sitä, mitä sillä halutaan opettaa?<br>
<br>
Aihe ansaitsee tarkastelua myös silloin, kun tekoäly herättää vastustusta. Kaikkea epäilyä ei pidä selittää muutosvastarinnaksi, mutta pelkkä torjuminenkaan ei vielä auta erottamaan hyödyllistä käyttöä harhaanjohtavasta. Uskonnonopetuksessa tarvitaan kykyä perustella sekä tekoälyn käyttäminen että sen käyttämättä jättäminen.

=== Vastustuksen perusteita kannattaa kuunnella ===

Roomalaiskatoliseen [https://fi.wikipedia.org/wiki/Jesuiitat jesuiittajärjestöön] kuuluva '''Angelo Jesus Canta''' käsittelee uskonnollisia tekoälykuvia roomalaiskatolisessa ''America''-lehdessä 29. lokakuuta 2026 julkaistussa kirjoituksessaan. Hän suhtautuu niiden käyttöön jyrkän kielteisesti ja nostaa esiin taiteilijoiden työn, kuvien hengellisen merkityksen sekä helppouden tavoittelun. Hänen kysymyksensä on aiheellinen: mitä yhteisö kertoo arvoistaan valitessaan kuvituksen ensisijaisesti nopeuden ja hinnan perusteella? Kirjoitus on roomalaiskatolisesta näkökulmasta laadittu kannanotto, ei tutkimus eikä ortodoksisen kirkon linjaus.<br>
<br>
Ortodoksisessa opetuksessa tästä voi jatkaa kysymällä, mitä kuvalla oikeastaan tehdään. On eri asia havainnollistaa tehtävän työvaiheita kuin esittää oppilaille kuva, jonka perusteella he muodostavat käsityksensä ikonista, pyhästä ihmisestä tai jumalanpalveluksesta. Jälkimmäisessä tilanteessa kuvan virhe voi muuttua huomaamatta oppilaan tiedoksi. Näyttävä toteutus saattaa vielä vahvistaa sen uskottavuutta.<br>
<br>
Ortodoksien suhtautumista ei silti pidä kuvata yhtenäisen torjuvaksi ilman tutkimustietoa. '''Ioanna Komninoun''' tuoreessa kreikkalaisessa tutkimuksessa tekoälykoulutukseen osallistuneet 54 uskonnonopettajaa näkivät tekoälyssä hyötyjä opetuksen valmistelulle, mutta ilmaisivat samalla huolta sisällön luotettavuudesta ja uskonnonopetuksen erityisluonteesta. Valikoitunut osallistujajoukko ei edusta kaikkia opettajia, mutta tutkimus osoittaa, että käytännöllinen kiinnostus ja teologinen varovaisuus voivat esiintyä rinnakkain.

=== Ikonin näköinen kuva tarvitsee enemmän kuin silmäyksen ===

Opetusta varten on hyödyllistä erottaa toisistaan valokuva olemassa olevasta ikonista, tuon valokuvan tekninen korjaaminen ja kokonaan uuden, ikonilta näyttävän kuvan tuottaminen. Ero liittyy siihen, mitä kuvan voidaan sanoa dokumentoivan. Valokuvalla on tunnistettava kohde, vaikka kuvaajakin tekee rajauksia ja valintoja. Generoitu kuva voi puolestaan esittää kohteen, jota ei ole koskaan ollut olemassa.<br>
<br>
Myös muokkaamisen rajalla tarvitaan tarkkuutta. Valotuksen korjaaminen voi auttaa näkemään alkuperäisen maalauksen paremmin. Puuttuvan käden, tekstin tai kasvon täydentäminen tekoälyllä voi jo lisätä kuvaan sellaista, mitä alkuperäisessä ei ollut. Uskonnonopetuksen kannalta ratkaisevaa on, tietääkö katsoja, mitä on muutettu ja mitä hänelle näytetään.<br>
<br>
Tämä koskee erityisesti suomalaisen ortodoksisuuden esittämistä. Jos tehtävässä tutustutaan oman seurakunnan kirkkoon, todellinen kuva juuri siitä kirkosta kertoo paikallisesta elämästä enemmän kuin yleisluonteinen tekoälyn rakentama kirkkosali. Samalla syntyy mahdollisuus kysyä, kuka kuvat on maalannut, keitä niissä esitetään ja miksi ne ovat juuri siinä paikassa. Suomalaiset erityispiirteet säilyvät näkyvissä, kun opetusaineisto perustuu tunnistettaviin kohteisiin.

=== Opettajalle ei riitä ohjelman käyttötaito ===

Tekoälykuvan tekeminen voi olla helppoa, mutta sen arvioiminen vaatii aineenhallintaa. Opettajan on huomattava myös sisällöllinen ongelma, joka ei näytä tekniseltä virheeltä: kuva saattaa yhdistää eri perinteiden piirteitä, antaa henkilölle väärät tunnukset tai esittää kuvitellun tapahtuman historiallisena. Siksi uskonnonopettajan tekoälyosaamista ei voi mitata vain sillä, kuinka sujuvasti hän käyttää ohjelmaa.<br>
<br>
Sama koskee opettajan omaa suhtautumista. Jos tekoäly tuntuu uskonnonopetukseen sopimattomalta, olisi hyödyllistä täsmentää, mikä sen käytössä huolestuttaa. Onko kyse virheistä, hengellisen auktoriteetin jäljittelystä, ihmistyön korvaamisesta vai siitä, ettei välineen toimintaa vielä tunneta? Erilaiset huolet tarvitsevat erilaisia vastauksia. Osa voidaan kohdata koulutuksella ja yhteisellä arvioinnilla; osa voi olla hyvä peruste jättää tekoäly pois tietystä tehtävästä.<br>
<br>
Vastuu ei saisi jäädä yksittäisen opettajan harteille. Yhteisesti tarkistetut kuva-aineistot, selkeät alkuperätiedot ja mahdollisuus keskustella teologisista kysymyksistä kollegan kanssa auttaisivat enemmän kuin yleinen kehotus ottaa uusia välineitä käyttöön. Erityisen tärkeää tuki olisi opettajalle, jonka ortodoksisen sisällön tuntemus tai pedagoginen koulutus on vielä täydentymässä.

=== Kuvasta voi tehdä yhteisen tutkimisen kohteen ===

Monikielisessä ja eri-ikäisten oppilaiden UO-ryhmässä kuva voi avata yhteisen keskustelun silloinkin, kun kaikkien suomen kielen taito ei riitä pitkän tekstin lukemiseen. Kuva ei kuitenkaan selitä itse itseään. Sama ele, esine tai nimitys voi olla yhdelle oppilaalle tuttu ja toiselle aivan uusi, eikä yhteinen kotikieli takaa samanlaista uskonnollista kokemusta.<br>
<br>
Kokeiltavaksi sopisi tehtävä, jossa tarkastellaan opettajan valitsemaa, alkuperältään tunnettua ikonia ja tekoälyn siitä laatimaa selostusta. Nuoremmat voisivat etsiä kuvasta selostuksessa mainittuja asioita. Vanhemmat tarkistaisivat nimiä, käsitteitä ja tulkintoja luotettavista lähteistä. Monikielisessä ryhmässä voitaisiin lisäksi vertailla, säilyykö saman käsitteen merkitys suomen-, ukrainan- ja venäjänkielisessä selityksessä. Tämä olisi pedagoginen kokeilu, jonka toimivuutta pitäisi arvioida käytännössä.<br>
<br>
Tavoitteena ei olisi todistaa etukäteen tekoälyä hyväksi tai huonoksi. Oppilaat harjoittelisivat havaitsemisen ja tulkinnan eroa: mitä kuvassa todella näkyy, mitä siitä kerrotaan ja millä perusteella kertomukseen voi luottaa. Samalla myös opettajan oma ajattelu tulisi näkyväksi.<br>
<br>
Ortodoksinen uskonnonopetus voi siis suhtautua tekoälyyn kriittisesti ilman, että keskustelu päättyy kieltoon. Se voi myös käyttää tekoälyä ilman, että jokainen sen tuottama kuva tai selitys hyväksytään opetusaineistoksi. Harkinnan mittana kannattaa pitää sitä, auttaako valittu väline oppilasta ymmärtämään paremmin juuri sitä traditiota, jota tunnilla tutkitaan.<br>
<br>
'''Ortodoksi.net'''<br>
29.10.2026

=== Lähteet ja aiemmat osat ===

* Angelo Jesus Canta, ''America'', 29.10.2026: [https://www.americamagazine.org/faithinfocus/2026/10/29/ai-art-catholic/ The Catholic case against A.I. art].
* Ioanna Komninou, ''Journal of Religious Education'', 22.10.2026: [https://doi.org/10.1007/s40839-026-00308-4 Artificial intelligence in religious education: teacher perspectives from a national professional development context].
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 01]].
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 02]].
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 03]].
* Ortodoksi.net: [[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]].

[[Luokka:Artikkelit]]

Petros Sasaki and Friends (kirja)

Hannu — Tue, 27 Oct 2026 17:09:46 GMT

← Vanhempi versio		Versio 27. lokakuuta 2026 kello 17.09
Rivi 1:		Rivi 1:
	<!--<h2>Japanista Suomeen – japanilainen kirja tuo Petros Sasakin suomalaisen elämäntyön näkyviin</h2>		<!--<h2>Japanista Suomeen – japanilainen kirja tuo Petros Sasakin suomalaisen elämäntyön näkyviin</h2>
			[[Kuva:Petros_sasaki_and_friends_kansi.png\|thumb\|400 px\|center\|<center>Kirjan kansi</center>]]

	<i>Petros Sasaki tuli Japanista Suomeen vuonna 1968 ja vaikutti merkittävästi suomalaisen ikonimaalauksen uudistumiseen. Hänen työnsä näkyy monissa kirkoissa, mutta erityisen vahvan kaaren muodostavat Lintulan luostari, Mikkelin ylienkeli Mikaelin kirkko ja Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkko. Japanissa vuonna 2025 julkaistu kirja kertoo hänen elämästään, ikoneistaan ja ystävistään kahdessa maassa. Samalla se palauttaa Suomeen katsottavaksi elämäntyön, jonka merkitystä ei aina tule ajatelleeksi tuttujen kirkkoseinien äärellä.</i>		<i>Petros Sasaki tuli Japanista Suomeen vuonna 1968 ja vaikutti merkittävästi suomalaisen ikonimaalauksen uudistumiseen. Hänen työnsä näkyy monissa kirkoissa, mutta erityisen vahvan kaaren muodostavat Lintulan luostari, Mikkelin ylienkeli Mikaelin kirkko ja Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkko. Japanissa vuonna 2025 julkaistu kirja kertoo hänen elämästään, ikoneistaan ja ystävistään kahdessa maassa. Samalla se palauttaa Suomeen katsottavaksi elämäntyön, jonka merkitystä ei aina tule ajatelleeksi tuttujen kirkkoseinien äärellä.</i>

Tiedosto:Petros sasaki and friends kansi.png

Hannu — Tue, 27 Oct 2026 17:07:58 GMT

Hannu tallensi tiedoston Tiedosto:Petros sasaki and friends kansi.png Kirjan: "Petros Sasaki and Friends" / ペーチャと仲間たち, "Pēcha to nakama-tachi" kansi. Luokka:Kuvat/Kirjat

Uusi sivu

== Yhteenveto ==
Kirjan: "Petros Sasaki and Friends" / ペーチャと仲間たち, "Pēcha to nakama-tachi" kansi.

[[Luokka:Kuvat/Kirjat]]

Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa

Hannu — Tue, 27 Oct 2026 16:30:57 GMT

Suuren torstain viimeiset tunnit

Tiedosto:Sotilaskirkko aliupseeriklubi hap.png

Hannu — Tue, 27 Oct 2026 16:17:11 GMT

Hannu tallensi tiedoston Tiedosto:Sotilaskirkko aliupseeriklubi hap.png Mikkelin varuskunnan aliupseeriklubi 1900-luvun alussa. Todennäköisesti juuri se paikka, jonne väliaikainen kirkko rakennettiin ennen varsinaisen sotilaskirkon rakentamista (''Kuva Hannu Pyykkösen sotilaskirkkokokoelmasta'') Luokka:Kuvat

Uusi sivu

== Yhteenveto ==
Mikkelin varuskunnan aliupseeriklubi 1900-luvun alussa. Todennäköisesti juuri se paikka, jonne väliaikainen kirkko rakennettiin ennen varsinaisen sotilaskirkon rakentamista

(''Kuva Hannu Pyykkösen sotilaskirkkokokoelmasta'')

[[Luokka:Kuvat]]

Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa

Hannu — Tue, 27 Oct 2026 15:51:04 GMT

Ak: Uusi sivu: == Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa == ''Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluu muutakin kuin näyttävä kirkkorakennus ja sen surullinen loppu. Sotilaspappi Nikolai Runkevitšin kirjoituksissa tulevat vastaan lainattu ikonostaasi, pääsiäiseksi kiireellä valmisteltu kirkkotila, arvokas muistoikoni ja kirkonpalvelija, jota vartioitiin jopa jumalanpalveluksessa.''<br> <br> '''Hannu''' ja '''Petja Pyykkösen''' vuonna 2008 ju...

Uusi sivu

== Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa ==

''Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluu muutakin kuin näyttävä kirkkorakennus ja sen surullinen loppu. Sotilaspappi Nikolai Runkevitšin kirjoituksissa tulevat vastaan lainattu ikonostaasi, pääsiäiseksi kiireellä valmisteltu kirkkotila, arvokas muistoikoni ja kirkonpalvelija, jota vartioitiin jopa jumalanpalveluksessa.''<br>
<br>
'''Hannu''' ja '''Petja Pyykkösen''' vuonna 2008 julkaisema [[Mikkelin_sotilaskirkko_(kirja)|''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'']] kertoo pyhän [[Georgios Voittaja]]n kirkosta ja sen vaiheista. Vuosina 1906–1907 rakennettu kirkko päätyi myöhemmin muun muassa varastoksi ja radioasemaksi, kunnes se purettiin vuonna 1958. Nyt tarkasteltavat sotilaspapin kirjoitukset tuovat kertomukseen lisää ihmisiä, arkisia yksityiskohtia ja aikalaisten omaa ääntä.
<br>
Venäläisessä ''Sotilaspapiston lehdessä'' julkaistut '''Nikolai Runkevitšin''' tekstit vievät aikaan, jolloin Mikkelin varuskunnassa vasta järjestettiin ortodoksista jumalanpalveluselämää. Ne kertovat sekä yhteisestä innostuksesta että ongelmista, joita juhlavampiin historiakuvauksiin harvemmin mahtuu.

=== Kirkko syntyi kerhotaloon ===

Uudelleen muodostetun ''5. Suomalaisen kiväärirykmentin ensimmäinen pataljoona'' sijoitettiin Kuopioon, ''toinen pataljoona ja esikunta'' Mikkeliin. Kirkolliset olot olivat kaupungeissa erilaiset: Kuopiossa sotilaat saattoivat liittyä olemassa olevan ortodoksisen kirkon jumalanpalveluselämään, mutta Mikkelissä vastaavaa mahdollisuutta ei ollut.
<br>
Runkevitšin mukaan Mikkelissä asui ortodokseja, etenkin kauppiaita, vähintään yhtä paljon kuin Kuopiossa. Silti kaupunkiin saapuneet sotilaat joutuivat olemaan lähes kaksi kuukautta ilman mahdollisuutta osallistua kirkossa sunnuntai- ja juhlapäivien jumalanpalveluksiin. Uudella joukko-osastolla ei ollut edes tarvittavaa kirkollista välineistöä.
<br>
Maaliskuussa palveluspaikalleen saapunut pappi ryhtyi toimeen. Hän kävi Viipurissa, sai apua ja välttämättömiä tarvikkeita sekä saattoi palattuaan aloittaa [[vigilia]]n ja [[typika]]n toimittamisen. Jumalanpalvelustila löytyi kasarmialueen laidalla olleesta puisesta aliupseerikerhosta.
<br>
Papin kuvaus tekee rakennuksen melkein näkyväksi: korkea kivijalka, kuusia ja pensaita, katettu kuisti sekä sali, jonka kolmessa suuressa ikkunassa oli pyöristetyt yläosat. Saliin liittyi pienempi kabinetti. Tästä arkisesta ympäristöstä piti saada kirkko ennen pääsiäistä.

=== Käytetty ikonostaasi ratkaisi pulman ===

Aluksi toivottiin apua Hämeenlinnasta. Siellä käytöstä poistunut vanha puukirkko olisi voitu luovuttaa rykmentille, mutta rakennus todettiin liian huonokuntoiseksi kuljetettavaksi.
<br>
Ratkaisu löytyi upseerien muistista. Eräs heistä kertoi nähneensä Tuusulassa varastoon pannun ikonostaasin, ja muut siellä palvelleet vahvistivat tiedon. Ikonostaasi saatiin lainaksi. Samaan aikaan Runkevitš matkusti Pietariin ostamaan kirkollista esineistöä tarkoitukseen osoitetuilla 500 ruplalla. Suomen silloisen markan ja elinkustannusten muutoksen kautta arvioituna summa vastaisi suuruusluokaltaan noin 7 000–8 000 euroa vuoden 2025 rahassa.
<br>
Kun ikonostaasi saapui, kerhotalossa alkoi ripeä muutos. Salin ja kabinetin välinen seinä purettiin, lattiaa korotettiin noin 26 senttimetriä, katto maalattiin valkoiseksi ja seinät vihreiksi. Rykmentin työpajassa valmistettiin alttaripöytä, ehtoollislahjojen valmistamiseen tarvittava pöytä ja kolme lukupöytää. Töitä johti esikuntakapteeni '''M. K. Vitkovski'''.
<br>
Runkevitšin kertomuksessa kiire tuntuu:

<blockquote>
”Suuri viikko oli jo alkanut, ja työtä oli vielä paljon. Alemmat miehet, puusepät, muurarit ja maalarit, työskentelivät aamusta myöhään yöhön. Koska lähestyviä juhlapyhiä varten oli näin turvattu varsin kelvollinen tila, minun huolekseni jäi pyhän [[antiminssi]]n saaminen.”
</blockquote>

Antiminssi on piispan vihkimä, pyhäinjäännöksen sisältävä liina, jota tarvitaan liturgian toimittamiseen. Pelkkä valmis huone ja paikoilleen nostettu [[ikonostaasi]] eivät siis vielä riittäneet.

=== Suuren torstain viimeiset tunnit ===

Pappi lähti [[Suuri viikko|suuren viikon]] tiistai-iltana uudelleen Viipuriin. Keskiviikkona hän sai kuulla, että antiminssin hankkimiseen tarvittava kirje oli saapunut. Torstaiaamuna hän oli jo takaisin Mikkelissä antiminssi mukanaan.
<br>
Aikataulu oli tiukka: kahdelta iltapäivällä kirkko oli koristeltu ja esineistö paikoillaan. Neljältä kokoontuivat pataljoona ja kaupungin upseerit. Runkevitš piti puheen, toimitti pienen vedenpyhityksen ja pirskotti tilan esineistöineen pyhällä vedellä. Hänen vihkimiseksi nimittämänsä tilaisuus kuvataan siis ennen kaikkea käyttöön otettavan kirkkotilan siunaamisena.
<br>
Samana päivänä saapui vielä keisari '''Nikolai II''':n lahjoittama papin jumalanpalveluspuku. Illalla seitsemältä alkoi Kristuksen kärsimyksiä muistava palvelus.
<br>
Tapahtumasta lähetettiin sähkeet kirkollisille ja sotilaallisille esimiehille. Vastauksen antoi myös kenraaliadjutantti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov '''Nikolai Bobrikov''']. Suomen historiassa sortokauden keskeisenä hahmona tunnettu mies esiintyy tässä lähteessä sotilaiden kirkollisesta elämästä iloitsevana esimiehenä. Se muistuttaa, kuinka eri tavoin sama historiallinen henkilö saattoi näyttäytyä eri yhteisöjen näkökulmista.

=== Hopeinen ikoni kertoi rykmentin tarinan ===

Toisessa kirjoituksessaan Runkevitš kuvaa rykmentin miehistön valmistuttamaa muistoikonia. Se liittyi vuonna 1903 saatuun sotilaslippuun ja sen vihkimiseen. Ikonin hinnaksi ilmoitettiin peräti 600 ruplaa, mikä vastaisi samalla suuntaa antavalla laskutavalla noin 9 000 euroa vuoden 2025 rahassa. Summa oli suurempi kuin väliaikaisen kirkon tarpeistohankintoihin aiemmin osoitettu määräraha.
<br>
Kyseessä oli hopeinen ja kullattu, kahdella avautuvalla ovella varustettu taittoikoni. Keskellä oli pyhä [[Georgios Voittaja]], ovissa marttyyri [[Tryfon Lampsakoslainen|'''Tryfon''']] ja pyhä [[Nikolaos Ihmeidentekijä|'''Nikolai Ihmeidentekijä''']], meillä paremmin tunnettu etunimellä Nikolaos.
<br>
Pyhien valinta kertoi samalla rykmentin taustasta. Georgios yhdisti sen joukko-osastoon, josta oli saatu huomattava osa uuden rykmentin miehistöstä. Trifonin muistopäivä liittyi rykmentin muodostamiseen, ja Nikolai muistutti toisesta sen täydentämiseen osallistuneesta rykmentistä.
<br>
Runkevitš tiivisti ajatuksen näin:

<blockquote>
”Näin tämän nuoren rykmentin tärkeimmät vaiheet ja elämänsuhteet on ilmaistu kuvatussa rykmenttiikonissa.”
</blockquote>

Ikonin taustapuolelle kaiverrettiin 44 upseerin sukunimet arvoineen ja tehtävineen sekä rykmentin virkamiesten ja papin nimet. Etupuolella olivat suomennoksen mukaan Mikkelin nimi muodossa ''S:t Michel'' ja päivämäärä 6. toukokuuta 1903. Ikoni sijoitettiin kirkkoon oikean kuoropaikan viereen.
<br>
Kuvaus tarjoaa kiinnostavia tuntomerkkejä esineen mahdollisten myöhempien vaiheiden selvittämiseen. Tästä aineistosta ei kuitenkaan käy ilmi, missä ikoni nykyään on.

=== Kirkonpalvelija ja hänen varjonsa ===

Kaikki Runkevitšin tekstit eivät kuvaa onnistumisia. Kirjoituksessa vakinaisten psalmistojen tarpeesta hän kertoo kirkonpalvelijasta, joka oli toistuvasti tavattu päihtyneenä. Rangaistukseksi miehelle määrättiin valvoja, joka seurasi häntä kaikkialle – myös jumalanpalvelukseen.
<br>
Pappi piti tilannetta nöyryyttävänä sekä ihmiselle että kirkon tehtävän kannalta. Hänen kuvauksensa on poikkeuksellisen suora:

<blockquote>
”Kirkonpalvelijani on siis tähän asti ollut valvonnan alaisena. Kuin salaperäinen varjo häntä seuraa kaikkialla hänelle määrätty kivääriampuja, eikä päästä häntä hetkeksikään näkyvistään. Surullisinta on, ettei tätä ’häpeää’ oteta häneltä pois edes jumalanpalveluksen ajaksi.”
</blockquote>

Ongelmaa pahensi se, ettei miehelle ollut korvaajaa. Hän osasi lukea jumalanpalvelustekstit ja johtaa laulajia kirkon järjestyksen mukaisesti. Tehtävä vaati osaamista, jota ei voinut antaa kenelle tahansa.
<br>
Runkevitš ei tyytynyt moittimaan yksittäistä sotilasta. Hän vaati pysyvämpää ratkaisua: rykmenttikirkon jumalanpalveluselämä ei saanut riippua siitä, sattuiko kulloinkin palvelevan miehistön joukossa olemaan tehtäviin sopiva henkilö.

=== Historiaa seinien sisältä ===

Runkevitšin kirjoituksia on luettava myös oman aikansa teksteinä. Niissä ortodoksinen usko, sotilasyhteisö ja uskollisuus keisarille liittyvät läheisesti toisiinsa. Pappi kirjoitti sotilaspapiston lehteen ja tarkasteli tapahtumia oman tehtävänsä ja yhteisönsä sisältä.
<br>
Juuri siksi kertomukset ovat arvokkaita. Ne tuovat rakennusten ja vuosilukujen rinnalle lainatavarat, yömyöhään jatkuneet työt, hankintamatkat, juhlan ilon ja henkilöstöpulan. Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluivat näyttävien seinien lisäksi ihmiset, jotka yrittivät järjestää niiden sisälle toimivan kirkollisen elämän.<br>
<br>
'''Hannu Pyykkönen'''<br>
27.10.2026
<br>
=== Lähteet ja huomautukset ===

* Nikolai Runkevitš: ''Viidennen Suomen kiväärirykmentin väliaikaisen kirkon perustaminen ja vihkiminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 11, s. 334–337. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.
* Nikolai Runkevitš: ''Rykmentin ikonin valmistaminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 1; aineistossa mainittu s. 28 sekä viittaus vuoden 1903 numeroon 13, s. 404–407. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.
* Nikolai Runkevitš: vakinaisia psalmistoja käsittelevän kirjoituksen jälkikirjoitus ja päätössanat. Sotilaspapiston lehti, nro 21, s. 664 ja sitä edeltävä sivu. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.
* Hannu ja Petja Pyykkönen: ''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'' (2008). Ortodoksi.net: [[Mikkelin sotilaskirkko (kirja)|Kirjan esittely]].
* Tilastokeskus: [https://stat.fi/fi/palvelut/laskurit/rahanarvonmuunnin Rahanarvonmuunnin].
* Kysy kirjastonhoitajalta: [https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-teoksesta-ilmenisi-minka-arvoinen Venäjän ruplan historiallinen arvo ja suhde Suomen markkaan].

''Lainaukset ovat allekirjoittaneen saamasta suomennoksesta, jonka kirkollista sanastoa on tässä paikoin yhtenäistetty. Lehtikirjoitusten julkaisuvuodet eivät käy kaikilta osin ilmi käytössä olevasta aineistosta. Tekstit käsittelevät 1900-luvun alun tapahtumia, ja ikonia koskeva kirjoitus viittaa vuoden 1903 tapahtumiin. Suomennoksen Tuusula-paikannimi on syytä vielä varmistaa alkuperäislähteestä.''
<br>
''Euroarviot kuvaavat vain rahamäärien suuruusluokkaa. Vertailussa lähtökohtana on 1900-luvun alun ruplan noin 2,66 markan arvo ja Suomen elinkustannusten muutos. Näin saatu arvio ei vastaa suoraan Venäjän silloista ostovoimaa, palkkatasoa tai rahamäärän nykyistä kulta-arvoa.''

[[Luokka:Artikkelit]]

Etusivu

Hannu — Mon, 26 Oct 2026 07:51:39 GMT

Ortodoksi.netissä äskettäin

← Vanhempi versio		Versio 26. lokakuuta 2026 kello 07.51
Rivi 8:		Rivi 8:
	* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->		* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->
	* Ajankohtaista:		* Ajankohtaista:
			** [[UO ja tekoäly 03\|'''Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?''']] - (26.10.2026)
	** '''[[Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa]]''' - (25.10.2026)		** '''[[Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa]]''' - (25.10.2026)
	** '''[[Kirkoilta odotetaan sovintoa]]''' – mitä se merkitsee ortodokseille? - (22.10.2026)		** '''[[Kirkoilta odotetaan sovintoa]]''' – mitä se merkitsee ortodokseille? - (22.10.2026)

Tekoäly ja ortodoksinen kirkko

Hannu — Mon, 26 Oct 2026 07:49:26 GMT

← Vanhempi versio		Versio 26. lokakuuta 2026 kello 07.49
Rivi 2:		Rivi 2:
	<hr>		<hr>
	** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)		** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)
	** '''UO ja tekoäly''' - [[UO ja tekoäly 01\|'''OSA 01''']] - (22.9.2026) -> [[UO ja tekoäly 02\|'''OSA 02''']] - (17.10.2026)		** '''UO ja tekoäly''' - [[UO ja tekoäly 01\|'''OSA 01''']] - (22.9.2026) -> [[UO ja tekoäly 02\|'''OSA 02''']] - (17.10.2026) -> [[UO ja tekoäly 03\|'''OSA 03''']] - (26.10.2026)
	** '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026) - <span style="color:red">('''VL''')</span>		** '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026) - <span style="color:red">('''VL''')</span>
	** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 2]]''' - (18.1.2026)		** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 2]]''' - (18.1.2026)

UO ja tekoäly 03

Hannu — Mon, 26 Oct 2026 07:47:19 GMT

← Vanhempi versio		Versio 26. lokakuuta 2026 kello 07.47
Rivi 39:		Rivi 39:
	Tällainen työskentely tekisi näkyväksi myös opettajan tarvitseman tuen. Jos aineiston arviointi on vaikeaa, ratkaisu ei ole vain parempi tekoälyohje. Tarvitaan mahdollisuus kysyä kollegalta, tarkistaa asia luotettavasta aineistosta ja tarvittaessa vahvistaa omaa aineenhallintaa. Yhteiseen koulutukseen kuuluisi siten myös harjoittelu siinä, milloin tekoälyn tuotosta ei kannata käyttää.<br>		Tällainen työskentely tekisi näkyväksi myös opettajan tarvitseman tuen. Jos aineiston arviointi on vaikeaa, ratkaisu ei ole vain parempi tekoälyohje. Tarvitaan mahdollisuus kysyä kollegalta, tarkistaa asia luotettavasta aineistosta ja tarvittaessa vahvistaa omaa aineenhallintaa. Yhteiseen koulutukseen kuuluisi siten myös harjoittelu siinä, milloin tekoälyn tuotosta ei kannata käyttää.<br>
	<br>		<br>
	Tekoälyn hyötyä pitäisi arvioida lopulta oppitunnilla: saako opettaja paremmin selville, mitä oppilas ymmärtää, ja pystyykö hän auttamaan tätä eteenpäin? Jos aineisto valmistuu nopeammin mutta opetuksen sisältö ohenee tai oppilaan ajattelu jää piiloon, hyöty on kyseenalainen. Jos taas opettajalle jää enemmän aikaa kuunnella, selittää ja tarkentaa, tekoäly voi tukea opetuksen varsinaista tehtävää.		Tekoälyn hyötyä pitäisi arvioida lopulta oppitunnilla: saako opettaja paremmin selville, mitä oppilas ymmärtää, ja pystyykö hän auttamaan tätä eteenpäin? Jos aineisto valmistuu nopeammin mutta opetuksen sisältö ohenee tai oppilaan ajattelu jää piiloon, hyöty on kyseenalainen. Jos taas opettajalle jää enemmän aikaa kuunnella, selittää ja tarkentaa, tekoäly voi tukea opetuksen varsinaista tehtävää.<br>
	<br>		<br>
	'''Ortodoksi.net'''<br>		'''Ortodoksi.net'''<br>

UO ja tekoäly 03

Hannu — Mon, 26 Oct 2026 07:46:31 GMT

Ak: Uusi sivu: <h2>Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?</h2> Suomalaisen ortodoksisen uskonnonopettajan ryhmä voi olla pieni mutta vaativa: samalla tunnilla opiskelee eri-ikäisiä oppilaita, joiden kotikieli on esimerkiksi suomi, ukraina tai venäjä ja joiden tiedot ortodoksisuudesta vaihtelevat. Pienet oppilasmäärät, ortodoksien vähemmistöasema ja pitkät etäisyydet vaikuttavat opetuksen järjestämiseen. Näitä lähtökohtia olemme käsitelleet j...

Uusi sivu

<h2>Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?</h2>

Suomalaisen ortodoksisen uskonnonopettajan ryhmä voi olla pieni mutta vaativa: samalla tunnilla opiskelee eri-ikäisiä oppilaita, joiden kotikieli on esimerkiksi suomi, ukraina tai venäjä ja joiden tiedot ortodoksisuudesta vaihtelevat. Pienet oppilasmäärät, ortodoksien vähemmistöasema ja pitkät etäisyydet vaikuttavat opetuksen järjestämiseen. Näitä lähtökohtia olemme käsitelleet jo sarjan [[UO ja tekoäly 01|ensimmäisessä]] ja [[UO ja tekoäly 02|toisessa artikkelissa]]. Asia on kuitenkin niin vakavasti otettava, että siihen kannattaa palata hieman eri kulmista. Tuore tutkimus antaa aihetta tarkastella erityisesti opettajan arviointiosaamista ja ortodoksisen sisällön säilymistä tekoälyn muokkaamissa aineistoissa.<br>
<br>
Aiemmissa teksteissä pohdittiin, miten tekoäly voisi auttaa tehtävien valmistelussa, kielellisessä tuessa ja opetuksen eriyttämisessä. Nyt kysymystä on syytä tarkentaa: mistä tiedämme, että nopeasti valmistunut aineisto auttaa myös ymmärtämään? Teksti voi olla helppolukuinen ja tehtävä sopivan mittainen, vaikka käsiteltävän asian keskeinen merkitys olisi muokkauksessa ohentunut.

<h3>Uskonnonopettajalle ei riitä yleinen tietotekninen osaaminen</h3>

Tekoälypalvelun käyttäminen on vain yksi osa tarvittavaa osaamista. Opettajan pitää myös tunnistaa, mitä oppilaan on tarkoitus oppia, millainen selitys auttaa häntä ja missä kohdassa yksinkertaistaminen alkaa vääristää sisältöä. Uskonnonopetuksessa tämä edellyttää pedagogisen harkinnan lisäksi teologista aineenhallintaa. Sujuva käyttäjä ei välttämättä huomaa sisällöllistä puutetta, jonka oppiaineensa hyvin tunteva opettaja tunnistaa heti.<br>
<br>
<b>Ioanna Komninoun</b> lokakuussa 2026 julkaistu tutkimus tuo keskusteluun kreikkalaisen vertailukohdan. Siinä tarkasteltiin 54:n tekoälyä käsittelevään täydennyskoulutukseen osallistuneen uskonnonopettajan käsityksiä. Opettajat kuvasivat hyötyjä opetuksen valmistelussa ja eriyttämisessä mutta myös huolia vastausten luotettavuudesta ja uskonnollisen sisällön syvyydestä. Tutkimus perustuu koulutuksen jälkeiseen itsearviointiin, joten se ei osoita koulutuksen vaikutuksia oppimiseen eikä kuvaa kaikkia Kreikan uskonnonopettajia.<br>
<br>
Suomen kannalta kiinnostava kysymys on, millaista osaamista koulutuksessa harjoiteltaisiin. Pelkkä välineiden esittely tai tehokkaiden kehotteiden opettelu ei riitä. Opettajan pitäisi päästä tutkimaan myös uskottavilta näyttäviä mutta puutteellisia vastauksia: miksi tämä selitys johtaa harhaan, mitä siitä puuttuu ja millä lähteellä asian voi tarkistaa? Näin opettajan varauksellisuuskin voisi muuttua yhteisen arvioinnin voimavaraksi. Perusteltu teologinen huoli ansaitsee tulla kuulluksi.

<h3>Vastaus voi olla virheetön ja silti riittämätön</h3>

Tekoälyn ongelmista puhuttaessa huomio kohdistuu usein keksittyihin tietoihin ja olemattomiin lähteisiin. Vaikeammin havaittava ongelma syntyy, kun vastaus sisältää sinänsä oikeita asioita mutta jättää olennaisimman sivuun. <i>Opilliset, kulttuuriset ja yhteisölliset erityispiirteet voivat silloin tasoittua yleiseksi keskiarvoksi.</i><br>
<br>
AP:n tuoreessa analyysissa haastatellut tutkijat varoittavat uskontojen käsittelemisestä kokoelmana moraalisia periaatteita, jotka voidaan irrottaa niiden opista, käytännöistä ja yhteisöistä. Eri perinteiden yhdistäminen tekoälyn vastauksiin voi häivyttää juuri niitä eroja, joiden avulla perinteitä ymmärretään.<br>
<br>
UO-opetuksessa tällainen kaventuminen voisi näkyä pääsiäistekstissä, jossa puhutaan toivosta, uudesta alusta ja yhdessäolosta mutta ylösnousemuksen merkitys jää epäselväksi. Ikonia käsittelevä selitys voisi kuvata tarkasti värejä ja henkilöitä mutta sivuuttaa ikonin yhteyden rukoukseen ja kirkon uskoon. Nämä ovat havainnollistavia esimerkkejä mahdollisista puutteista, eivät mainitussa analyysissa tutkittuja opetustilanteita.<br>
<br>
Opettajan on siksi kysyttävä oikeellisuuden lisäksi riittävyyttä: välittääkö teksti sen asian, jota tällä tunnilla pitäisi oppia? Kaikkea ei tarvitse kertoa jokaisessa tekstissä, mutta poisjättämisen pitäisi perustua opetuksen tavoitteeseen. Nuorellekin oppilaalle voi selittää olennaisen yksinkertaisesti, kun opettaja itse tietää, mikä olennaista on.

<h3>Monikielisessä ryhmässä myös erot kuuluvat opetukseen</h3>

Käännöksen onnistumista ei voi arvioida vain sen perusteella, kuulostaako se luontevalta. Myös käsitteen merkityksen ja tekstin näkökulman pitäisi säilyä. Suomen ortodoksista kirkkoa käsittelevään aineistoon ei saisi huomaamatta tulla jonkin toisen paikalliskirkon käytäntöjä koko ortodoksisuutta koskevina sääntöinä.<br>
<br>
Opetuksen tavoitteena ei silti ole häivyttää oppilaiden tuntemia erilaisia tapoja. Päinvastoin niitä voidaan tarkastella yhdessä: mikä liittyy yhteiseen uskoon, mikä paikalliseen perinteeseen ja mikä oman perheen elämään? Tekoälyn tuottama yhtenäinen kuvaus voi peittää tämän moninaisuuden. Toisaalta se voi myös liioitella eroja, jos se yhdistää kielen liian suoraviivaisesti kansallisuuteen tai kirkolliseen taustaan.<br>
<br>
Opettajalta vaaditaan tässä sekä sisältöosaamista että herkkyyttä oppilaiden kokemuksille. Lapsen oma kertomus voi avata tärkeän näkökulman, mutta häntä ei pidä tehdä koko kieliryhmän tai kirkkoperinteen edustajaksi. Eri taustoista tulevien oppilaiden yhteinen keskustelu auttaa näkemään sellaista, mikä valmiista tekoälytekstistä helposti puuttuu.

<h3>Mitä opettajan pitäisi osata huomata?</h3>

Aiemmassa artikkelissa ehdotettua rajattua kokeilua voisi nyt syventää ottamalla tarkasteluun aineiston muokkauksessa tapahtuvat muutokset. Opettaja valitsisi yhden luotettavan lähteen ja vertaisi sitä tekoälyn tekemään lyhennelmään, helpotettuun tekstiin ja tehtäviin. Tarkoituksena olisi selvittää, mitkä merkitykset säilyvät ja mitkä katoavat.<br>
<br>
Esimerkiksi ikonin kunnioittamista käsittelevästä tekstistä voisi tarkistaa, säilyykö siinä ero kunnioittamisen ja Jumalalle kuuluvan palvonnan välillä. Sen jälkeen arvioitaisiin, auttaako tehtävä oppilasta ymmärtämään eroa vai ainoastaan toistamaan sanoja. Vanhempi oppilas voisi selittää asian omin sanoin ja perustella vastauksensa lähteen avulla. Nuoremmalle samaa ymmärrystä voisi arvioida keskustellen ja kuvia tarkastellen.<br>
<br>
Tällainen työskentely tekisi näkyväksi myös opettajan tarvitseman tuen. Jos aineiston arviointi on vaikeaa, ratkaisu ei ole vain parempi tekoälyohje. Tarvitaan mahdollisuus kysyä kollegalta, tarkistaa asia luotettavasta aineistosta ja tarvittaessa vahvistaa omaa aineenhallintaa. Yhteiseen koulutukseen kuuluisi siten myös harjoittelu siinä, milloin tekoälyn tuotosta ei kannata käyttää.<br>
<br>
Tekoälyn hyötyä pitäisi arvioida lopulta oppitunnilla: saako opettaja paremmin selville, mitä oppilas ymmärtää, ja pystyykö hän auttamaan tätä eteenpäin? Jos aineisto valmistuu nopeammin mutta opetuksen sisältö ohenee tai oppilaan ajattelu jää piiloon, hyöty on kyseenalainen. Jos taas opettajalle jää enemmän aikaa kuunnella, selittää ja tarkentaa, tekoäly voi tukea opetuksen varsinaista tehtävää.
<br>
'''Ortodoksi.net'''<br>
26.10.2026

<h3>Lähteet ja tausta-aineisto</h3>

* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 01]].
* Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 02]].
* Komninou, Ioanna, Journal of Religious Education (22.10.2026): [https://doi.org/10.1007/s40839-026-00308-4 Artificial intelligence in religious education: teacher perspectives from a national professional development context].
* Fauria, Krysta, Associated Press (25.10.2026): [https://apnews.com/article/anthropic-moral-artificial-intelligence-religion-2bb91e3334fd6d732edf22288cabf4ec Companies turn to faith to make AI morally good but experts say there’s more to religion than rules]. Journalistinen analyysi.
* Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö (2025, päivittyvä aineisto): [https://www.oph.fi/fi/tekoaly-varhaiskasvatuksessa-ja-koulutuksessa-lainsaadanto-ja-suositukset Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset].

[[Luokka:Artikkelit]]
[[Luokka:Tekoäly]]

Etusivu

Hannu — Sun, 25 Oct 2026 11:11:15 GMT

@@ Rivi 8: / Rivi 8: @@
 * Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17|'''2''']], [[Suuri paasto16|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo|'''1''']]-->
 * Ajankohtaista:
 ** '''[[Kirkoilta odotetaan sovintoa]]''' – mitä se merkitsee ortodokseille? - (22.10.2026)
 ** '''[[Rukous Kaikkeinpyhimmälle Jumalansynnyttäjälle hädän ja murheen aikana]]''' - (19.10.2026)
@@ Rivi 14: / Rivi 15: @@
 ** '''"[[Ammuttu Kristus]]"''' - (5.10.2026)
 ** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)
 ---
 * '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon

Tekoäly ja ortodoksinen kirkko

Hannu — Sun, 25 Oct 2026 11:09:12 GMT

← Vanhempi versio		Versio 25. lokakuuta 2026 kello 11.09
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''TÄMÄ ON ORTODOKSI.NET SIVUSTON [[Etusivu\|ETUSIVUN]] ALAVALIKKO'''		'''TÄMÄ ON ORTODOKSI.NET SIVUSTON [[Etusivu\|ETUSIVUN]] ALAVALIKKO'''
	<hr>		<hr>
			** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)
	** '''UO ja tekoäly''' - [[UO ja tekoäly 01\|'''OSA 01''']] - (22.9.2026) -> [[UO ja tekoäly 02\|'''OSA 02''']] - (17.10.2026)		** '''UO ja tekoäly''' - [[UO ja tekoäly 01\|'''OSA 01''']] - (22.9.2026) -> [[UO ja tekoäly 02\|'''OSA 02''']] - (17.10.2026)
	** '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026) - <span style="color:red">('''VL''')</span>		** '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026) - <span style="color:red">('''VL''')</span>

Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa

Hannu — Sun, 25 Oct 2026 10:51:03 GMT

Ak: Uusi sivu: <h1>Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa?</h1> <p>Vuoden kristillinen kirja 2026 on Auli Viitalan ja Päivi Vähäkankaan <i>Suurin niistä on vapaus. Vuoropuhelua kristinuskosta</i>. Vastapainon kustantama kirja perustuu kirjeenvaihtoon, jossa uskoa lähestytään kysellen ja keskustellen. Ortodoksinenkin lukija voi iloita siitä, että kristillisyyttä käsittelevä teos antaa tilaa vaikeille kysymyksille ja toisen kuuntelemiselle.</p> <p>Samalla herää kys...

Uusi sivu

<h1>Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa?</h1>

<p>Vuoden kristillinen kirja 2026 on Auli Viitalan ja Päivi Vähäkankaan <i>Suurin niistä on vapaus. Vuoropuhelua kristinuskosta</i>. Vastapainon kustantama kirja perustuu kirjeenvaihtoon, jossa uskoa lähestytään kysellen ja keskustellen. Ortodoksinenkin lukija voi iloita siitä, että kristillisyyttä käsittelevä teos antaa tilaa vaikeille kysymyksille ja toisen kuuntelemiselle.</p>

<p>Samalla herää kysymys: kuinka hyvin ortodoksinen kirjallisuus näkyy tässä suomalaisen hengellisen kirjallisuuden näyteikkunassa?</p>

<h2>Näkyvyyttä on ollut</h2>
[[Kuva:Vapaus_kansi.jpg|thumb|400 px|<center>Vuoden 2007 voittakirjan kansi</center>]]
<p>Ortodoksinen ääni on kilpailussa myös palkittu. Vuonna 2007 voittajaksi valittiin munkki Serafimin [[Mystikkofilosofin pohdintaa vapaudesta|<i>Vapaus – Johdatus mysteeriin</i>]]. Vuonna 2022 Serafim Seppälän <i>Antiikista Bysanttiin – Aatehistoriallisia murroksia</i> ylsi finalistien joukkoon. Nämä esimerkit osoittavat, että idän kristilliseen perinteeseen nojaava ajattelu voi saada tunnustusta kirkkokuntarajojen yli.</p>

<p>Kaikkea pyhiä, luostareita tai mystiikkaa käsittelevää kirjallisuutta ei silti pidä laskea ortodoksiseksi. Tämän vuoden finalisti <i>Pyhimys naapurissa</i> tarkastelee keskiajan Suomen läntistä kristillistä elämää. Aihe voi olla ortodoksille läheinen, mutta yhteiset kiinnostuksenkohteet eivät tee kirjasta oman kirkkomme puheenvuoroa.</p>

<h2>Ensin on päästävä mukaan</h2>

<p>Ennen kuin kyselemme ortodoksisten kirjojen puuttumista palkintopöydästä, on kysyttävä jotakin arkisempaa: mitä kirjoja kilpailuun on ilmoitettu? Esiraati arvioi vain mukaan lähetettyjä teoksia. Pelkkä finalistiluettelo ei siis kerro, onko ortodoksista kirjallisuutta sivuutettu vai onko sitä ollut tarjolla vähän.</p>

<p>Tämä kääntää katseen myös meihin itseemme. Miten kirjoista kerrotaan oman lukijapiirin ulkopuolelle? Saavatko ne arvioita, keskustelua ja lukijoita, joille ortodoksinen sanasto ei ole ennestään tuttua? Kynnystä voi madaltaa ilman, että sisällöstä tingitään.</p>

<h2>Palkintoa suurempi tehtävä</h2>

<p>Kirjakilpailu ei mittaa hengellisen perinteen arvoa. Silti näkyvyydellä on merkitystä: hyväkin kirja jää helposti lukematta, jos siitä ei kuulla.</p>

<p>Ortodoksisella kirjallisuudella on annettavaa yksinäisyydestä, kärsimyksestä, toivosta ja vapaudesta käytävään keskusteluun. Sen ei tarvitse puhutella vain niitä, jotka jo osaavat kirkkovuoden ja tuntevat rukouskirjan.</p>

<p>Ehkä tärkein kysymys ei lopulta ole, milloin seuraava palkinto tulee. Tärkeämpää on, löytääkö seuraava lukija kirjan, jonka äärellä hän huomaa: tämähän puhuu myös minun elämästäni.</p>

<h2>Lähteet</h2>

* Seurakuntalainen: [https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/vuoden-kristillinen-kirja-on-auli-viitalan-ja-paivi-vahakankaan-teos-suurin-niista-on-vapaus/ Vuoden kristillinen kirja 2026]
* Ortodoksi.net: [[Serafim Seppälä]]
* Gaudeamus: [https://www.gaudeamus.fi/antiikista-bysanttiin-vuoden-kristillinen-kirja-ehdokkaaksi/ Gaudeamus: Antiikista Bysanttiin vuoden kristillinen kirja -ehdokkaaksi]
* Kuopion luterilainen hiippakunta: [https://www.kuopionhiippakunta.fi/ajankohtaista/piispan-tietokirja-eteni-loppukilpailuun/ Vuoden 2026 finalistit]
* Turun yliopisto: [https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/pyhimykset-olivat-keskiajan-suomalaisille-tarkeita-lahimmaisia Pyhimykset olivat keskiajan suomalaisille tärkeitä lähimmäisiä]
* Olli Seppälä: [https://www.kotimaa.fi/blogit/vuoden-kristillinen-kirja-4-finalistit-on-valittu/ Olli Seppälä: Vuoden kristillinen kirja 4 – Finalistit on valittu]

[[Luokka:Artikkelit]]

← Vanhempi versio		Versio 27. lokakuuta 2026 kello 16.30
(3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 8:		Rivi 8:

	=== Kirkko syntyi kerhotaloon ===		=== Kirkko syntyi kerhotaloon ===
			[[Kuva:Sotilaskirkko_aliupseeriklubi_hap.png\|thumb\|400 px\|<center>Mikkelin vanhan varuskunnan aliupseeriklubi 1900-luvun alussa. Todennäköisesti sama paikka, jonne väliaikainen kirkko tehtiin ennen varsinaisen sotilaskirkon rakentamista 1907-08</center><br><center>(''Kuva Hannu Pyykkösen sotilaskirkkokokoelmista.'')</center>]]

	Uudelleen muodostetun ''5. Suomalaisen kiväärirykmentin ensimmäinen pataljoona'' sijoitettiin Kuopioon, ''toinen pataljoona ja esikunta'' Mikkeliin. Kirkolliset olot olivat kaupungeissa erilaiset: Kuopiossa sotilaat saattoivat liittyä olemassa olevan ortodoksisen kirkon jumalanpalveluselämään, mutta Mikkelissä vastaavaa mahdollisuutta ei ollut.		Uudelleen muodostetun ''5. Suomalaisen kiväärirykmentin ensimmäinen pataljoona'' sijoitettiin Kuopioon, ''toinen pataljoona ja esikunta'' Mikkeliin. Kirkolliset olot olivat kaupungeissa erilaiset: Kuopiossa sotilaat saattoivat liittyä olemassa olevan ortodoksisen kirkon jumalanpalveluselämään, mutta Mikkelissä vastaavaa mahdollisuutta ei ollut.
	<br>		<br>
Rivi 39:		Rivi 39:
	Aikataulu oli tiukka: kahdelta iltapäivällä kirkko oli koristeltu ja esineistö paikoillaan. Neljältä kokoontuivat pataljoona ja kaupungin upseerit. Runkevitš piti puheen, toimitti pienen vedenpyhityksen ja pirskotti tilan esineistöineen pyhällä vedellä. Hänen vihkimiseksi nimittämänsä tilaisuus kuvataan siis ennen kaikkea käyttöön otettavan kirkkotilan siunaamisena.		Aikataulu oli tiukka: kahdelta iltapäivällä kirkko oli koristeltu ja esineistö paikoillaan. Neljältä kokoontuivat pataljoona ja kaupungin upseerit. Runkevitš piti puheen, toimitti pienen vedenpyhityksen ja pirskotti tilan esineistöineen pyhällä vedellä. Hänen vihkimiseksi nimittämänsä tilaisuus kuvataan siis ennen kaikkea käyttöön otettavan kirkkotilan siunaamisena.
	<br>		<br>
	Samana päivänä saapui vielä keisari '''Nikolai II''':n lahjoittama papin jumalanpalveluspuku. Illalla seitsemältä alkoi Kristuksen kärsimyksiä muistava palvelus.		Samana päivänä saapui vielä keisari [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_II '''Nikolai II''':n] lahjoittama papin jumalanpalveluspuku. Illalla seitsemältä alkoi Kristuksen kärsimyksiä muistava palvelus.
	<br>		<br>
	Tapahtumasta lähetettiin sähkeet kirkollisille ja sotilaallisille esimiehille. Vastauksen antoi myös kenraaliadjutantti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov '''Nikolai Bobrikov''']. Suomen historiassa sortokauden keskeisenä hahmona tunnettu mies esiintyy tässä lähteessä sotilaiden kirkollisesta elämästä iloitsevana esimiehenä. Se muistuttaa, kuinka eri tavoin sama historiallinen henkilö saattoi näyttäytyä eri yhteisöjen näkökulmista.		Tapahtumasta lähetettiin sähkeet kirkollisille ja sotilaallisille esimiehille. Vastauksen antoi myös kenraaliadjutantti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov '''Nikolai Bobrikov''']. Suomen historiassa sortokauden keskeisenä hahmona tunnettu mies esiintyy tässä lähteessä sotilaiden kirkollisesta elämästä iloitsevana esimiehenä. Se muistuttaa, kuinka eri tavoin sama historiallinen henkilö saattoi näyttäytyä eri yhteisöjen näkökulmista.
Rivi 47:		Rivi 47:
	Toisessa kirjoituksessaan Runkevitš kuvaa rykmentin miehistön valmistuttamaa muistoikonia. Se liittyi vuonna 1903 saatuun sotilaslippuun ja sen vihkimiseen. Ikonin hinnaksi ilmoitettiin peräti 600 ruplaa, mikä vastaisi samalla suuntaa antavalla laskutavalla noin 9 000 euroa vuoden 2025 rahassa. Summa oli suurempi kuin väliaikaisen kirkon tarpeistohankintoihin aiemmin osoitettu määräraha.		Toisessa kirjoituksessaan Runkevitš kuvaa rykmentin miehistön valmistuttamaa muistoikonia. Se liittyi vuonna 1903 saatuun sotilaslippuun ja sen vihkimiseen. Ikonin hinnaksi ilmoitettiin peräti 600 ruplaa, mikä vastaisi samalla suuntaa antavalla laskutavalla noin 9 000 euroa vuoden 2025 rahassa. Summa oli suurempi kuin väliaikaisen kirkon tarpeistohankintoihin aiemmin osoitettu määräraha.
	<br>		<br>
	Kyseessä oli hopeinen ja kullattu, kahdella avautuvalla ovella varustettu taittoikoni. Keskellä oli pyhä [[Georgios Voittaja]], ovissa marttyyri [[Tryfon Lampsakoslainen\|~~'''~~Tryfon~~'''~~]] ja pyhä [[Nikolaos Ihmeidentekijä\|~~'''~~Nikolai Ihmeidentekijä~~'''~~]], meillä paremmin tunnettu etunimellä Nikolaos.		Kyseessä oli hopeinen ja kullattu, kahdella avautuvalla ovella varustettu taittoikoni. Keskellä oli pyhä [[Georgios Voittaja]], ovissa marttyyri [[Tryfon Lampsakoslainen\|Tryfon]] ja pyhä [[Nikolaos Ihmeidentekijä\|Nikolai Ihmeidentekijä]], meillä paremmin tunnettu etunimellä Nikolaos.
	<br>		<br>
	Pyhien valinta kertoi samalla rykmentin taustasta. Georgios yhdisti sen joukko-osastoon, josta oli saatu huomattava osa uuden rykmentin miehistöstä. Trifonin muistopäivä liittyi rykmentin muodostamiseen, ja Nikolai muistutti toisesta sen täydentämiseen osallistuneesta rykmentistä.		Pyhien valinta kertoi samalla rykmentin taustasta. Georgios yhdisti sen joukko-osastoon, josta oli saatu huomattava osa uuden rykmentin miehistöstä. Trifonin muistopäivä liittyi rykmentin muodostamiseen, ja Nikolai muistutti toisesta sen täydentämiseen osallistuneesta rykmentistä.
Rivi 93:		Rivi 93:
	* Kysy kirjastonhoitajalta: [https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-teoksesta-ilmenisi-minka-arvoinen Venäjän ruplan historiallinen arvo ja suhde Suomen markkaan].		* Kysy kirjastonhoitajalta: [https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-teoksesta-ilmenisi-minka-arvoinen Venäjän ruplan historiallinen arvo ja suhde Suomen markkaan].

	''Lainaukset ovat allekirjoittaneen saamasta suomennoksesta, jonka kirkollista sanastoa on tässä paikoin yhtenäistetty. Lehtikirjoitusten julkaisuvuodet eivät käy kaikilta osin ilmi käytössä olevasta aineistosta. Tekstit käsittelevät 1900-luvun alun tapahtumia, ja ikonia koskeva kirjoitus viittaa vuoden 1903 tapahtumiin~~. Suomennoksen Tuusula-paikannimi on syytä vielä varmistaa alkuperäislähteestä~~.''		''Lainaukset ovat allekirjoittaneen saamasta suomennoksesta, jonka kirkollista sanastoa on tässä paikoin yhtenäistetty. Lehtikirjoitusten julkaisuvuodet eivät käy kaikilta osin ilmi käytössä olevasta aineistosta. Tekstit käsittelevät 1900-luvun alun tapahtumia, ja ikonia koskeva kirjoitus viittaa vuoden 1903 tapahtumiin.''
	<br>		<br>
	''Euroarviot kuvaavat vain rahamäärien suuruusluokkaa. Vertailussa lähtökohtana on 1900-luvun alun ruplan noin 2,66 markan arvo ja Suomen elinkustannusten muutos. Näin saatu arvio ei vastaa suoraan Venäjän silloista ostovoimaa, palkkatasoa tai rahamäärän nykyistä kulta-arvoa.''		''Euroarviot kuvaavat vain rahamäärien suuruusluokkaa. Vertailussa lähtökohtana on 1900-luvun alun ruplan noin 2,66 markan arvo ja Suomen elinkustannusten muutos. Näin saatu arvio ei vastaa suoraan Venäjän silloista ostovoimaa, palkkatasoa tai rahamäärän nykyistä kulta-arvoa.''