Hengellinen raittius - Muutoshistoria

Hannu: /* Hengellinen raittius Filokaliassa */

2010-09-29T08:59:58Z

Hengellinen raittius Filokaliassa

← Vanhempi versio		Versio 29. syyskuuta 2010 kello 08.59
Rivi 35:		Rivi 35:
	Filokaliasta voi opiskella lisää nepsiksestä. Siellä on kolme kirjoitusta, joissa nepsis on pääaiheena:		Filokaliasta voi opiskella lisää nepsiksestä. Siellä on kolme kirjoitusta, joissa nepsis on pääaiheena:

	* ~~Pyhän~~ [[Hesykhios (pyhä)\|Hesykhios]]: ''”Henkisestä raittiudesta ja hyveistä”'' (''Filokalia I: 228-277'')		* Pyhä [[Hesykhios (pyhä)\|Hesykhios]]: ''”Henkisestä raittiudesta ja hyveistä”'' (''Filokalia I: 228-277'')
	* Pyhittäjä [[Filotheos Siinailainen]]: ''”Henkisestä raittiudesta'' (''40 kohtaa'')” (''Filokalia III: 9-30'')		* Pyhittäjä [[Filotheos Siinailainen]]: ''”Henkisestä raittiudesta'' (''40 kohtaa'')” (''Filokalia III: 9-30'')
	* [[Nikeforos (erakkomunkki)\|Erakkomunkki Nikeforos]]: ''”Sisäisestä raittiudesta ja sydämen varjelemisesta”'' (''Filokalia IV: 28-44'')		* [[Nikeforos (erakkomunkki)\|Erakkomunkki Nikeforos]]: ''”Sisäisestä raittiudesta ja sydämen varjelemisesta”'' (''Filokalia IV: 28-44'')

Hannu: /* Hengellinen raittius Filokaliassa */

2009-05-27T17:46:11Z

Hengellinen raittius Filokaliassa

← Vanhempi versio		Versio 27. toukokuuta 2009 kello 17.46
Rivi 36:		Rivi 36:

	* Pyhän [[Hesykhios (pyhä)\|Hesykhios]]: ''”Henkisestä raittiudesta ja hyveistä”'' (''Filokalia I: 228-277'')		* Pyhän [[Hesykhios (pyhä)\|Hesykhios]]: ''”Henkisestä raittiudesta ja hyveistä”'' (''Filokalia I: 228-277'')
	* Pyhittäjä [[~~Filoteos~~ Siinailainen]]: ''”Henkisestä raittiudesta'' (''40 kohtaa'')” (''Filokalia III: 9-30'')		* Pyhittäjä [[Filotheos Siinailainen]]: ''”Henkisestä raittiudesta'' (''40 kohtaa'')” (''Filokalia III: 9-30'')
	* [[Nikeforos (erakkomunkki)\|Erakkomunkki Nikeforos]]: ''”Sisäisestä raittiudesta ja sydämen varjelemisesta”'' (''Filokalia IV: 28-44'')		* [[Nikeforos (erakkomunkki)\|Erakkomunkki Nikeforos]]: ''”Sisäisestä raittiudesta ja sydämen varjelemisesta”'' (''Filokalia IV: 28-44'')

Hannu: /* Henkinen raittius ja rukous */

2009-05-07T16:54:34Z

Henkinen raittius ja rukous

← Vanhempi versio		Versio 7. toukokuuta 2009 kello 16.54
Rivi 90:		Rivi 90:

	[[Luokka:Uskonoppi]]		[[Luokka:Uskonoppi]]
			[[Luokka:Filokalia]]

Domna (30. huhtikuuta 2009 kello 15.42)

2009-04-30T15:42:27Z

← Vanhempi versio		Versio 30. huhtikuuta 2009 kello 15.42
Rivi 6:		Rivi 6:

	Termiä on selitetty myös [[Filokalia]]n 5. osassa, jossa hengellisen raittiuden sanotaan tarkoittavan raitista valppauden tilaa, jolloin ikään kuin seisomme vartiossa sydämemme portilla ja tarkkailemme herkeämättä sydämeemme pyrkiviä ajatuksia. Nepsiksen, raittiuden on katsottu olevan nimenomaan [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudelle]] ominaista raikasta työskentelyä. Sille on keksitty useita synonyymeja, samaa tarkoittavia sanoja:		Termiä on selitetty myös [[Filokalia]]n 5. osassa, jossa hengellisen raittiuden sanotaan tarkoittavan raitista valppauden tilaa, jolloin ikään kuin seisomme vartiossa sydämemme portilla ja tarkkailemme herkeämättä sydämeemme pyrkiviä ajatuksia. Nepsiksen, raittiuden on katsottu olevan nimenomaan [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudelle]] ominaista raikasta työskentelyä. Sille on keksitty useita synonyymeja, samaa tarkoittavia sanoja:
	* ~~tarkkavaisuus~~,		* tarkkaavaisuus,
	* mielen varjeleminen,		* mielen varjeleminen,
	* sydämen vartiointi ja		* sydämen vartiointi ja
Rivi 31:		Rivi 31:
	:: ''Kaivatun ja suloisen tarkkaavaisuuden vanavedessä sieluusi saapuvat kaikki muutkin hyveet: rakkaus, ilo, rauha jne. Ne antavat sinulle vastauksen kaikkiin pyyntöihisi Jeesuksessa Kristuksessa meidän Herrassamme.''		:: ''Kaivatun ja suloisen tarkkaavaisuuden vanavedessä sieluusi saapuvat kaikki muutkin hyveet: rakkaus, ilo, rauha jne. Ne antavat sinulle vastauksen kaikkiin pyyntöihisi Jeesuksessa Kristuksessa meidän Herrassamme.''

	== ~~Hegellinen~~ raittius [[Filokalia]]ssa ==		== Hengellinen raittius [[Filokalia]]ssa ==

	Filokaliasta voi opiskella lisää nepsiksestä. Siellä on kolme kirjoitusta, joissa nepsis on pääaiheena:		Filokaliasta voi opiskella lisää nepsiksestä. Siellä on kolme kirjoitusta, joissa nepsis on pääaiheena:
Rivi 54:		Rivi 54:
	== Taipumus -> keskustelu -> taipuminen -> synninteko ==		== Taipumus -> keskustelu -> taipuminen -> synninteko ==

	Hengellisen raittiuden harjoittaja torjuu synnin heti alkuunsa sen ollessa vielä ''houkutus''. Jos ei ole tarkka, houkutus pääsee sisälle ja vastarinta murtuu ja miellymme houkutukseen. Tämän synnin kehityksen vaiheen nimi on ''taipumus'', joka muuttuu helposti vankeudeksi ja tuota pikaa varsinaiseksi synninteoksi. Houkutus tulee siis käännyttää pois sydämemme ~~postilta~~ heti sen ilmaannuttua ja näin vältymme synnin muilta kehitysvaiheilta.		Hengellisen raittiuden harjoittaja torjuu synnin heti alkuunsa sen ollessa vielä ''houkutus''. Jos ei ole tarkka, houkutus pääsee sisälle ja vastarinta murtuu ja miellymme houkutukseen. Tämän synnin kehityksen vaiheen nimi on ''taipumus'', joka muuttuu helposti vankeudeksi ja tuota pikaa varsinaiseksi synninteoksi. Houkutus tulee siis käännyttää pois sydämemme portilta heti sen ilmaannuttua ja näin vältymme synnin muilta kehitysvaiheilta.

	Pyhä Hesykhios sanoo (''Filokalia I: 240''):		Pyhä Hesykhios sanoo (''Filokalia I: 240''):
Rivi 61:		Rivi 61:
	== Mielikuvitus ==		== Mielikuvitus ==

	Pyhät isät suhtautuivat nuivasti mielikuvitukseen, ~~joka~~ he katsoivat olevan karkean sielunvoiman, joka voi johtaa helposti kaikenlaiseen hengelliseen eksytykseen. Munkit [[Kallistos Ksanthopouloslainen\|Kallistos]] ja [[Ignatios Ksanthopouloslainen\|Ignatios]] sanovat (''Filokalia IV: 221''):		Pyhät isät suhtautuivat nuivasti mielikuvitukseen, jokna he katsoivat olevan karkean sielunvoiman, joka voi johtaa helposti kaikenlaiseen hengelliseen eksytykseen. Munkit [[Kallistos Ksanthopouloslainen\|Kallistos]] ja [[Ignatios Ksanthopouloslainen\|Ignatios]] sanovat (''Filokalia IV: 221''):
	:: ''Tuo kirottu mielikuvitus on näet varsin paha este puhtaalle sydämen rukoukselle ja mielen eheälle eksytyksestä vapaalle työskentelylle.''		:: ''Tuo kirottu mielikuvitus on näet varsin paha este puhtaalle sydämen rukoukselle ja mielen eheälle eksytyksestä vapaalle työskentelylle.''

Rivi 87:		Rivi 87:
	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

	(''lähde: [[Filokalia]]t I-V'')		(''lähde: [[Filokalia]] I-V'')

	[[Luokka:Uskonoppi]]		[[Luokka:Uskonoppi]]

Hannu: /* Mitä on tarkkavaisuus? */

2009-04-30T15:39:56Z

Mitä on tarkkavaisuus?

← Vanhempi versio		Versio 30. huhtikuuta 2009 kello 15.39
Rivi 11:		Rivi 11:
	* sisäinen hiljaisuus.		* sisäinen hiljaisuus.

	== Mitä on ~~tarkkavaisuus~~? ==		== Mitä on tarkkaavaisuus? ==

	Erakkomunkki [[Nikeforos (erakkomunkki)\|Nikeforokselta]] kysyttiin, mitä tarkkaavaisuus on ja kuinka se voidaan saavuttaa? (''Filokalia 4: 41-44''). Hän vastasi:		Erakkomunkki [[Nikeforos (erakkomunkki)\|Nikeforokselta]] kysyttiin, mitä tarkkaavaisuus on ja kuinka se voidaan saavuttaa? (''Filokalia 4: 41-44''). Hän vastasi:

Hannu: /* Mitä on tarkkavaisuus? */

2009-04-30T15:37:32Z

Mitä on tarkkavaisuus?

Hannu: /* Hegellinen raittius Filokaliassa */

2009-04-30T14:58:44Z

Hegellinen raittius Filokaliassa

← Vanhempi versio		Versio 30. huhtikuuta 2009 kello 14.58
Rivi 37:		Rivi 37:
	* Pyhän [[Hesykhios (pyhä)\|Hesykhios]]: ''”Henkisestä raittiudesta ja hyveistä”'' (''Filokalia I: 228-277'')		* Pyhän [[Hesykhios (pyhä)\|Hesykhios]]: ''”Henkisestä raittiudesta ja hyveistä”'' (''Filokalia I: 228-277'')
	* Pyhittäjä [[Filoteos Siinailainen]]: ''”Henkisestä raittiudesta'' (''40 kohtaa'')” (''Filokalia III: 9-30'')		* Pyhittäjä [[Filoteos Siinailainen]]: ''”Henkisestä raittiudesta'' (''40 kohtaa'')” (''Filokalia III: 9-30'')
	* Erakkomunkki Nikeforos: ''”Sisäisestä raittiudesta ja sydämen varjelemisesta”'' (''Filokalia IV: 28-44'')		* [[Nikeforos (erakkomunkki)\|Erakkomunkki Nikeforos]]: ''”Sisäisestä raittiudesta ja sydämen varjelemisesta”'' (''Filokalia IV: 28-44'')

	Näiden tekstien lisäksi sitä sivutaan lukuisissa muissakin kohdissa.		Näiden tekstien lisäksi sitä sivutaan lukuisissa muissakin kohdissa.

Hannu: /* Mitä on tarkkavaisuus? */

2009-04-30T14:38:51Z

Mitä on tarkkavaisuus?

← Vanhempi versio		Versio 30. huhtikuuta 2009 kello 14.38
Rivi 13:		Rivi 13:
	== Mitä on tarkkavaisuus? ==		== Mitä on tarkkavaisuus? ==

	Erakkomunkki [[~~Nikegoros~~ (erakkomunkki)\|Nikeforokselta]] kysyttiin, mitä tarkkavaisuus on ja kuinka se voidaan saavuttaa? (''Filokalia 4: 41-44''). Hän vastasi:		Erakkomunkki [[Nikeforos (erakkomunkki)\|Nikeforokselta]] kysyttiin, mitä tarkkavaisuus on ja kuinka se voidaan saavuttaa? (''Filokalia 4: 41-44''). Hän vastasi:
	:: ''Jotkut pyhistä ovat kutsuneet tarkkavaisuutta mielen varjelemiseksi, jotkut sydämen vartioimiseksi, jotkut henkiseksi raittiudeksi, muutamat mielen hiljaisuudeksi ja jotkut vielä muilla nimillä. Nämä eri nimitykset tarkoittavat kuitenkin yhtä ja samaa asiaa.''		:: ''Jotkut pyhistä ovat kutsuneet tarkkavaisuutta mielen varjelemiseksi, jotkut sydämen vartioimiseksi, jotkut henkiseksi raittiudeksi, muutamat mielen hiljaisuudeksi ja jotkut vielä muilla nimillä. Nämä eri nimitykset tarkoittavat kuitenkin yhtä ja samaa asiaa.''

Rivi 29:		Rivi 29:
	:: ''Sen tähden meidän tuleekin etsiä itsellemme eksytyksestä vapaa ohjaaja, että hänen selitystensä ja opetustensa perusteella oppisimme tuntemaan sekä ”oikealta” että ”vasemmalta” meitä mielen tarkkaamisen kilvoituksessa väijyvät kiusaukset, ts. riittämättömän tai ylettömän yrittämisen, jotka ovat peräisin pahasta hengestä.''		:: ''Sen tähden meidän tuleekin etsiä itsellemme eksytyksestä vapaa ohjaaja, että hänen selitystensä ja opetustensa perusteella oppisimme tuntemaan sekä ”oikealta” että ”vasemmalta” meitä mielen tarkkaamisen kilvoituksessa väijyvät kiusaukset, ts. riittämättömän tai ylettömän yrittämisen, jotka ovat peräisin pahasta hengestä.''

	:: ''Kaivatun ja suloisen tarkkavaisuuden vanavedessä sieluusi saapuvat kaikki muutkin hyveet: rakkaus, ilo, rauha jne. Ne antavat sinulle vastauksen kaikkiin pyyntöihisi Jeesuksessa Kristuksessa meidän Herrassamme.''		:: ''Kaivatun ja suloisen tarkkavaisuuden vanavedessä sieluusi saapuvat kaikki muutkin hyveet: rakkaus, ilo, rauha jne. Ne antavat sinulle vastauksen kaikkiin pyyntöihisi Jeesuksessa Kristuksessa meidän Herrassamme.''

	== Hegellinen raittius [[Filokalia]]ssa ==		== Hegellinen raittius [[Filokalia]]ssa ==

Hannu: /* Hengellinen raittius Raamatussa */

2009-04-29T17:11:58Z

Hengellinen raittius Raamatussa

← Vanhempi versio		Versio 29. huhtikuuta 2009 kello 17.11
Rivi 41:		Rivi 41:
	Näiden tekstien lisäksi sitä sivutaan lukuisissa muissakin kohdissa.		Näiden tekstien lisäksi sitä sivutaan lukuisissa muissakin kohdissa.

	== Hengellinen raittius Raamatussa ==		== Hengellinen raittius [[Raamattu\|Raamatussa]] ==

	''Nepsis'' on kreikkalainen sana, joka merkitsee vartiossa tai hälytystilassa ja valppaana olemista ja periaatteessa varomista. Jeesus kertoo meille Luukkaan ~~evankeliumissa~~ (''Luuk.12:37''):		''Nepsis'' on kreikkalainen sana, joka merkitsee vartiossa tai hälytystilassa ja valppaana olemista ja periaatteessa varomista. [[Jeesus]] kertoo meille [[Luukkaan evankeliumi]]ssa (''Luuk.12:37''):
	:: ''Autuaita ne palvelijat, jotka heidän herransa palatessaan tapaa valvomasta!''		:: ''Autuaita ne palvelijat, jotka heidän herransa palatessaan tapaa valvomasta!''

	Uudessa testamentissa sana ''nepsis'' on käännetty ja tulkittu [[Paavali (apostoli)\|apostoli Paavalin]] [[Toinen kirje Timoteukselle\|toisessa kirjeessä Timoteokselle]] (''2.Tim.4:5'') verbillä: ''pysy järkevänä''.		[[UT\|Uudessa testamentissa]] sana ''nepsis'' on käännetty ja tulkittu [[Paavali (apostoli)\|apostoli Paavalin]] [[Toinen kirje Timoteukselle\|toisessa kirjeessä Timoteokselle]] (''2.Tim.4:5'') verbillä: ''pysy järkevänä''.
	:: ''Mutta pysy sinä järkevänä kaikissa tilanteissa, kestä vaivat, julista evankeliumia ja hoida virkasi tehtävät.''		:: ''Mutta pysy sinä järkevänä kaikissa tilanteissa, kestä vaivat, julista evankeliumia ja hoida virkasi tehtävät.''
	Vanhan suomennoksen muoto:		Vanhan suomennoksen muoto:

Hannu: /* Hegellinen raittius Filokaliassa */

2009-04-29T17:11:03Z

Hegellinen raittius Filokaliassa

← Vanhempi versio		Versio 29. huhtikuuta 2009 kello 17.11
Rivi 31:		Rivi 31:
	:: ''Kaivatun ja suloisen tarkkavaisuuden vanavedessä sieluusi saapuvat kaikki muutkin hyveet: rakkaus, ilo, rauha jne. Ne antavat sinulle vastauksen kaikkiin pyyntöihisi Jeesuksessa Kristuksessa meidän Herrassamme.''		:: ''Kaivatun ja suloisen tarkkavaisuuden vanavedessä sieluusi saapuvat kaikki muutkin hyveet: rakkaus, ilo, rauha jne. Ne antavat sinulle vastauksen kaikkiin pyyntöihisi Jeesuksessa Kristuksessa meidän Herrassamme.''

	== Hegellinen raittius ~~Filokaliassa~~ ==		== Hegellinen raittius [[Filokalia]]ssa ==

	Filokaliasta voi opiskella lisää nepsiksestä. Siellä on kolme kirjoitusta, joissa nepsis on pääaiheena:		Filokaliasta voi opiskella lisää nepsiksestä. Siellä on kolme kirjoitusta, joissa nepsis on pääaiheena:
Rivi 39:		Rivi 39:
	* Erakkomunkki Nikeforos: ''”Sisäisestä raittiudesta ja sydämen varjelemisesta”'' (''Filokalia IV: 28-44'')		* Erakkomunkki Nikeforos: ''”Sisäisestä raittiudesta ja sydämen varjelemisesta”'' (''Filokalia IV: 28-44'')

	Näiden tekstien lisäksi sitä sivutaan lukuisissa muissakin kohdissa.		Näiden tekstien lisäksi sitä sivutaan lukuisissa muissakin kohdissa.

	== Hengellinen raittius Raamatussa ==		== Hengellinen raittius Raamatussa ==

← Vanhempi versio		Versio 30. huhtikuuta 2009 kello 15.37
Rivi 13:		Rivi 13:
	== Mitä on tarkkavaisuus? ==		== Mitä on tarkkavaisuus? ==

	Erakkomunkki [[Nikeforos (erakkomunkki)\|Nikeforokselta]] kysyttiin, mitä ~~tarkkavaisuus~~ on ja kuinka se voidaan saavuttaa? (''Filokalia 4: 41-44''). Hän vastasi:		Erakkomunkki [[Nikeforos (erakkomunkki)\|Nikeforokselta]] kysyttiin, mitä tarkkaavaisuus on ja kuinka se voidaan saavuttaa? (''Filokalia 4: 41-44''). Hän vastasi:
	:: ''Jotkut pyhistä ovat kutsuneet ~~tarkkavaisuutta~~ mielen varjelemiseksi, jotkut sydämen vartioimiseksi, jotkut henkiseksi raittiudeksi, muutamat mielen hiljaisuudeksi ja jotkut vielä muilla nimillä. Nämä eri nimitykset tarkoittavat kuitenkin yhtä ja samaa asiaa.''		:: ''Jotkut pyhistä ovat kutsuneet tarkkaavaisuutta mielen varjelemiseksi, jotkut sydämen vartioimiseksi, jotkut henkiseksi raittiudeksi, muutamat mielen hiljaisuudeksi ja jotkut vielä muilla nimillä. Nämä eri nimitykset tarkoittavat kuitenkin yhtä ja samaa asiaa.''

	:: * ''~~Tarkkavaisuus~~ on vilpittömän katumuksen merkki.''		:: * ''Tarkkaavaisuus on vilpittömän katumuksen merkki.''
	:: * ''Se on sielun paluuta alkuperäiseen tilaansa, vihaa maailmaa kohtaan ja kohoamista Jumalan luo.''		:: * ''Se on sielun paluuta alkuperäiseen tilaansa, vihaa maailmaa kohtaan ja kohoamista Jumalan luo.''
	:: * ''~~Tarkkavaisuus~~ on synnistä luopumista ja hyveeseen palaamista.''		:: * ''Tarkkaavaisuus on synnistä luopumista ja hyveeseen palaamista.''
	:: * ''Se on ehdotonta varmuutta syntien anteeksi saamisesta.''		:: * ''Se on ehdotonta varmuutta syntien anteeksi saamisesta.''
	:: * ''~~Tarkkavaisuus~~ on hengellisen näkemisen alku tai pikemminkin sen välttämätön perusta, sillä se saa Jumalan ikään kuin kumartumaan alas ja ilmestymään mielelle.''		:: * ''Tarkkaavaisuus on hengellisen näkemisen alku tai pikemminkin sen välttämätön perusta, sillä se saa Jumalan ikään kuin kumartumaan alas ja ilmestymään mielelle.''
	:: * ''~~Tarkkavaisuus~~ on mielen häiriintymättömyyttä tai paremminkin täydellistä hiljentymistä, jolla Jumala laupeudessaan palkitsee sielun.''		:: * ''Tarkkaavaisuus on mielen häiriintymättömyyttä tai paremminkin täydellistä hiljentymistä, jolla Jumala laupeudessaan palkitsee sielun.''
	:: * ''~~Tarkkavaisuus~~ on pahojen ajatusten tuho; se on Jumalan muistamisen palatsi ja voimavarasto, joka auttaa kestämään kärsivällisesti kaikki vastoinkäymiset.''		:: * ''Tarkkaavaisuus on pahojen ajatusten tuho; se on Jumalan muistamisen palatsi ja voimavarasto, joka auttaa kestämään kärsivällisesti kaikki vastoinkäymiset.''
	:: * ''~~Tarkkavaisuus~~ auttaa osaltaan uskon, toivon ja rakkauden synnyssä.''		:: * ''Tarkkaavaisuus auttaa osaltaan uskon, toivon ja rakkauden synnyssä.''

	:: ''~~Tarkkavaisuuteen~~, joka on kaikista saavutuksista suurin, päästään useimmiten – etten sanoisi lähes poikkeuksetta – opetuksen avulla.''		:: ''Tarkkaavaisuuteen, joka on kaikista saavutuksista suurin, päästään useimmiten – etten sanoisi lähes poikkeuksetta – opetuksen avulla.''

	:: ''Sen tähden meidän tuleekin etsiä itsellemme eksytyksestä vapaa ohjaaja, että hänen selitystensä ja opetustensa perusteella oppisimme tuntemaan sekä ”oikealta” että ”vasemmalta” meitä mielen tarkkaamisen kilvoituksessa väijyvät kiusaukset, ts. riittämättömän tai ylettömän yrittämisen, jotka ovat peräisin pahasta hengestä.''		:: ''Sen tähden meidän tuleekin etsiä itsellemme eksytyksestä vapaa ohjaaja, että hänen selitystensä ja opetustensa perusteella oppisimme tuntemaan sekä ”oikealta” että ”vasemmalta” meitä mielen tarkkaamisen kilvoituksessa väijyvät kiusaukset, ts. riittämättömän tai ylettömän yrittämisen, jotka ovat peräisin pahasta hengestä.''

	:: ''Kaivatun ja suloisen ~~tarkkavaisuuden~~ vanavedessä sieluusi saapuvat kaikki muutkin hyveet: rakkaus, ilo, rauha jne. Ne antavat sinulle vastauksen kaikkiin pyyntöihisi Jeesuksessa Kristuksessa meidän Herrassamme.''		:: ''Kaivatun ja suloisen tarkkaavaisuuden vanavedessä sieluusi saapuvat kaikki muutkin hyveet: rakkaus, ilo, rauha jne. Ne antavat sinulle vastauksen kaikkiin pyyntöihisi Jeesuksessa Kristuksessa meidän Herrassamme.''

	== Hegellinen raittius [[Filokalia]]ssa ==		== Hegellinen raittius [[Filokalia]]ssa ==