Jumalansynnyttäjän temppeliin tuomisen juhla - Muutoshistoria

Hannu (21. marraskuuta 2013 kello 13.07)

2013-11-21T13:07:47Z

← Vanhempi versio		Versio 21. marraskuuta 2013 kello 13.07
Rivi 3:		Rivi 3:
	''Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,''		''Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,''
	[[Kuva:Tuntematon02.jpg\|300px\|thumb\|<center>Vierailu -ikoni<br>[[Jumalansynnyttäjä\|Marian]] käynti [[Elisabet (vanhurskas)\|Elisabetin]] luona<br>[http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Luuk.+1%3A44&rnd=1323691374923 Luuk.1:39-49, 56]</center>]]		[[Kuva:Tuntematon02.jpg\|300px\|thumb\|<center>Vierailu -ikoni<br>[[Jumalansynnyttäjä\|Marian]] käynti [[Elisabet (vanhurskas)\|Elisabetin]] luona<br>[http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Luuk.+1%3A44&rnd=1323691374923 Luuk.1:39-49, 56]</center>]]
	Vietämme tänään (21.11.) pyhän [[Jumalansynnyttäjä\|Neitsyt Marian]] temppeliintuomisen juhlaa. Tätä ~~juhlaa~~ ~~vietetään~~ 40 ~~päivän~~ [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä\|Marian ~~syntymäjuhlasta~~]], ~~joka~~ ~~oli~~ ~~siis~~ 8. syyskuuta.		Vietämme tänään (21.11.) pyhän [[Jumalansynnyttäjä\|Neitsyt Marian]] temppeliintuomisen juhlaa. Tätä syksyn toista suurta Neitsyt Marian juhlaa vietetään [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä\|Marian syntymäjuhlan]] jälkeen, tämä juhla oli 8. syyskuuta.

	Jumalansynnyttäjän juhlissa toistuvat usein samat evankeliumiluvut. Aamupalveluksen lukuna on Marian ja [[Elisabet (vanhurskas)\|Elisabetin]] kohtaaminen ja siihen liittyvä Marian kiitosvirsi. Tuossa evankeliumiluvussa Elisabet sanoo Marialle:		Jumalansynnyttäjän juhlissa toistuvat usein samat evankeliumiluvut. Aamupalveluksen lukuna on Marian ja [[Elisabet (vanhurskas)\|Elisabetin]] kohtaaminen ja siihen liittyvä Marian kiitosvirsi. Tuossa evankeliumiluvussa Elisabet sanoo Marialle:

Hannu (21. marraskuuta 2013 kello 12.40)

2013-11-21T12:40:26Z

← Vanhempi versio		Versio 21. marraskuuta 2013 kello 12.40
Rivi 25:		Rivi 25:
	Jumalansynnyttäjää kutsutaan ''portaiksi''. Tämä kuvaus tulee Jaakobin unesta, jossa hän näki maasta taivaaseen ulottuvat portaat, joita Jumalan enkelit kulkivat ylös ja alas (1.Moos. 28:10-22). Jaakob nimesi tuon paikan Beteliksi, joka tarkoittaa Jumalan asuinsijaa. Jumalansynnyttäjää kutsutaan portaiksi, koska hänen kauttansa Kristus tuli taivaasta maahan ja taas tätä kautta ihmisille on annettu mahdollisuus päästä maasta taivaaseen.		Jumalansynnyttäjää kutsutaan ''portaiksi''. Tämä kuvaus tulee Jaakobin unesta, jossa hän näki maasta taivaaseen ulottuvat portaat, joita Jumalan enkelit kulkivat ylös ja alas (1.Moos. 28:10-22). Jaakob nimesi tuon paikan Beteliksi, joka tarkoittaa Jumalan asuinsijaa. Jumalansynnyttäjää kutsutaan portaiksi, koska hänen kauttansa Kristus tuli taivaasta maahan ja taas tätä kautta ihmisille on annettu mahdollisuus päästä maasta taivaaseen.

	Jumalansynnyttäjää kutsutaan ''palamattomaksi pensaaksi''. Siinä kuvaus viittaa [[Mooses (Jumalan näkijä)\|Moosekseen]], joka näki Jumalan palavassa pensaassa, mitä eivät tulenliekit kuluttaneet loppuun. (2. Moos. 3:2) Kristus on tuo tuli, joka ei kuitenkaan polttanut kantajaansa, vaan säilytti sen turmeltumattomana.		Jumalansynnyttäjää kutsutaan ''palamattomaksi pensaaksi''. Siinä kuvaus viittaa [[Mooses Jumalan näkijä\|Moosekseen]], joka näki Jumalan palavassa pensaassa, mitä eivät tulenliekit kuluttaneet loppuun. (2. Moos. 3:2) Kristus on tuo tuli, joka ei kuitenkaan polttanut kantajaansa, vaan säilytti sen turmeltumattomana.

	Jumalansynnyttäjä kutsutaan ''kultaiseksi mannaa sisältäväksi astiaksi''. Israelilaiset saivat erämaavaelluksensa aikana Jumalalta ravinnoksi mannaa. He kysyivät Moosekselta, että mitä se oli, johon Mooses vastasi:		Jumalansynnyttäjä kutsutaan ''kultaiseksi mannaa sisältäväksi astiaksi''. Israelilaiset saivat erämaavaelluksensa aikana Jumalalta ravinnoksi mannaa. He kysyivät Moosekselta, että mitä se oli, johon Mooses vastasi:

Hannu (21. marraskuuta 2013 kello 12.39)

2013-11-21T12:39:29Z

← Vanhempi versio		Versio 21. marraskuuta 2013 kello 12.39
Rivi 3:		Rivi 3:
	''Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,''		''Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,''
	[[Kuva:Tuntematon02.jpg\|300px\|thumb\|<center>Vierailu -ikoni<br>[[Jumalansynnyttäjä\|Marian]] käynti [[Elisabet (vanhurskas)\|Elisabetin]] luona<br>[http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Luuk.+1%3A44&rnd=1323691374923 Luuk.1:39-49, 56]</center>]]		[[Kuva:Tuntematon02.jpg\|300px\|thumb\|<center>Vierailu -ikoni<br>[[Jumalansynnyttäjä\|Marian]] käynti [[Elisabet (vanhurskas)\|Elisabetin]] luona<br>[http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Luuk.+1%3A44&rnd=1323691374923 Luuk.1:39-49, 56]</center>]]
	Vietämme tänään pyhän [[Jumalansynnyttäjä\|Neitsyt Marian]] temppeliintuomisen juhlaa. Tätä juhlaa vietetään 40 päivän [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä\|Marian syntymäjuhlasta]], joka oli siis 8. syyskuuta.		Vietämme tänään (21.11.) pyhän [[Jumalansynnyttäjä\|Neitsyt Marian]] temppeliintuomisen juhlaa. Tätä juhlaa vietetään 40 päivän [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä\|Marian syntymäjuhlasta]], joka oli siis 8. syyskuuta.

	Jumalansynnyttäjän juhlissa toistuvat usein samat evankeliumiluvut. Aamupalveluksen lukuna on Marian ja [[Elisabet (vanhurskas)\|Elisabetin]] kohtaaminen ja siihen liittyvä Marian kiitosvirsi. Tuossa evankeliumiluvussa Elisabet sanoo Marialle:		Jumalansynnyttäjän juhlissa toistuvat usein samat evankeliumiluvut. Aamupalveluksen lukuna on Marian ja [[Elisabet (vanhurskas)\|Elisabetin]] kohtaaminen ja siihen liittyvä Marian kiitosvirsi. Tuossa evankeliumiluvussa Elisabet sanoo Marialle:

Hannu (21. marraskuuta 2013 kello 12.37)

2013-11-21T12:37:05Z

← Vanhempi versio		Versio 21. marraskuuta 2013 kello 12.37
Rivi 21:		Rivi 21:
	:: ''”Ei ainoakaan kieli taida ylistää Sinua ansiosi mukaan, eikä taivaallistenkaan ymmärrys kykene veisaamaan Sinulle, oi Jumalansynnyttäjä, mutta ota Sinä, oi Laupias, vastaan meidän uskomme. Sinä tunnet myös meidän rakkautemme, Jumalan lahjan, sillä Sinä olet kristittyjen puolustaja. Sinua me ylistämme.”'' ([[Teofania]] 1.kanonin 9.veisun irmossi)		:: ''”Ei ainoakaan kieli taida ylistää Sinua ansiosi mukaan, eikä taivaallistenkaan ymmärrys kykene veisaamaan Sinulle, oi Jumalansynnyttäjä, mutta ota Sinä, oi Laupias, vastaan meidän uskomme. Sinä tunnet myös meidän rakkautemme, Jumalan lahjan, sillä Sinä olet kristittyjen puolustaja. Sinua me ylistämme.”'' ([[Teofania]] 1.kanonin 9.veisun irmossi)
	Näitä salaisuuksia meille selitetään veisuissa erilaisin kuvauksin, jotka toistuvat eri juhlissa yhä uudestaan ja uudestaan, mutta jotka vaativat meiltä myös kirjoitusten tuntemusta. Esimerkiksi erääseen veisuun tiivistyy monia kuvauksia:		Näitä salaisuuksia meille selitetään veisuissa erilaisin kuvauksin, jotka toistuvat eri juhlissa yhä uudestaan ja uudestaan, mutta jotka vaativat meiltä myös kirjoitusten tuntemusta. Esimerkiksi erääseen veisuun tiivistyy monia kuvauksia:
	:: ''”Iloitse, Aadamin kirouksesta lunastanut Jumalansynnyttäjä!<br>Iloitse, puhdas Jumalanäiti!<br>Iloitse, palamaton pensas!<br>Iloitse, kirkas valo!<br>Iloitse, Jumalan valtaistuin!<br>Iloitse, taivaalliset portaat ja portti!<br>Iloitse, Jumalan asumus!<br>Iloitse, keveä pilvi!<br>Iloitse, Jumalan elävä temppeli!<br>Iloitse, kultainen astia!<br>Iloitse, louhimaton vuori!<br>Iloitse häämaja ja juhlapöytä!<br>Iloitse, Eevan vapauttaja!”'' (Ilmestysjuhlan eksapostilario)		:: ''”Iloitse, Aadamin kirouksesta lunastanut Jumalansynnyttäjä!<br>Iloitse, puhdas Jumalanäiti!<br>Iloitse, palamaton pensas!<br>Iloitse, kirkas valo!<br>Iloitse, Jumalan valtaistuin!<br>Iloitse, taivaalliset portaat ja portti!<br>Iloitse, Jumalan asumus!<br>Iloitse, keveä pilvi!<br>Iloitse, Jumalan elävä temppeli!<br>Iloitse, kultainen astia!<br>Iloitse, louhimaton vuori!<br>Iloitse häämaja ja juhlapöytä!<br>Iloitse, Eevan vapauttaja!”''<br>(Ilmestysjuhlan eksapostilario)

	Jumalansynnyttäjää kutsutaan ''portaiksi''. Tämä kuvaus tulee Jaakobin unesta, jossa hän näki maasta taivaaseen ulottuvat portaat, joita Jumalan enkelit kulkivat ylös ja alas (1.Moos. 28:10-22). Jaakob nimesi tuon paikan Beteliksi, joka tarkoittaa Jumalan asuinsijaa. Jumalansynnyttäjää kutsutaan portaiksi, koska hänen kauttansa Kristus tuli taivaasta maahan ja taas tätä kautta ihmisille on annettu mahdollisuus päästä maasta taivaaseen.		Jumalansynnyttäjää kutsutaan ''portaiksi''. Tämä kuvaus tulee Jaakobin unesta, jossa hän näki maasta taivaaseen ulottuvat portaat, joita Jumalan enkelit kulkivat ylös ja alas (1.Moos. 28:10-22). Jaakob nimesi tuon paikan Beteliksi, joka tarkoittaa Jumalan asuinsijaa. Jumalansynnyttäjää kutsutaan portaiksi, koska hänen kauttansa Kristus tuli taivaasta maahan ja taas tätä kautta ihmisille on annettu mahdollisuus päästä maasta taivaaseen.

Hannu (21. marraskuuta 2013 kello 12.36)

2013-11-21T12:36:18Z

← Vanhempi versio		Versio 21. marraskuuta 2013 kello 12.36
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäyminen\|Jumalansynnyttäjän temppeliin tuomisen juhla]]		[[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäyminen\|Jumalansynnyttäjän temppeliin tuomisen juhla]] (21.11.)

	Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,		''Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,''
			[[Kuva:Tuntematon02.jpg\|300px\|thumb\|<center>Vierailu -ikoni<br>[[Jumalansynnyttäjä\|Marian]] käynti [[Elisabet (vanhurskas)\|Elisabetin]] luona<br>[http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Luuk.+1%3A44&rnd=1323691374923 Luuk.1:39-49, 56]</center>]]
		⚫	Vietämme tänään pyhän [[Jumalansynnyttäjä\|Neitsyt Marian]] temppeliintuomisen juhlaa. Tätä juhlaa vietetään 40 päivän [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä\|Marian syntymäjuhlasta]], joka oli siis 8. syyskuuta.

		⚫	Jumalansynnyttäjän juhlissa toistuvat usein samat evankeliumiluvut. Aamupalveluksen lukuna on Marian ja [[Elisabet (vanhurskas)\|Elisabetin]] kohtaaminen ja siihen liittyvä Marian kiitosvirsi. Tuossa evankeliumiluvussa Elisabet sanoo Marialle:
⚫	Vietämme tänään pyhän Neitsyt Marian temppeliintuomisen juhlaa. Tätä juhlaa vietetään 40 päivän [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä\|Marian syntymäjuhlasta]], joka oli siis 8. syyskuuta.
			:: ''”Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni?”''
			Eli Maria saa osakseen jo ennen synnyttämistään kunnian, joka kuulu [[Jumalansynnyttäjä]]lle.

		⚫	Liturgian lukuna taas kuulimme Kristuksen vierailusta [[Martta ja Maria Mirhantuojanaiset\|Martan ja Marian]] luona. Tässä kohden on vielä hyvä muistaa, että tuossa evankeliumiluvussa oleva Maria ei ole Herran äiti, vaan eräs toinen Uudesta testamentista tunnettu ja Kristukselle rakas henkilö. Tuon evankeliumiluvun huipentuma onkin lopussa, jossa Kristuksen äitiä nimitetään autuaaksi ja jossa Kristus vahvistaa tämän toteamalla:
⚫	Jumalansynnyttäjän juhlissa toistuvat usein samat evankeliumiluvut. Aamupalveluksen lukuna on Marian ja Elisabetin kohtaaminen ja siihen liittyvä Marian kiitosvirsi. Tuossa evankeliumiluvussa Elisabet sanoo Marialle: ~~”Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni?” Eli Maria saa osakseen jo ennen synnyttämistään kunnian, joka kuulu Jumalansynnyttäjälle.~~
			:: ''”Autuaita ovat kaikki, jotka kuulevat Jumalan sanan ja noudattavat sitä.”'' (Luuk. 11:28)

	Liturgian lukuna taas kuulimme Kristuksen vierailusta Martan ja Marian luona.
⚫	Tässä kohden on vielä hyvä muistaa, että tuossa evankeliumiluvussa oleva Maria ei ole Herran äiti, vaan eräs toinen Uudesta testamentista tunnettu ja Kristukselle rakas henkilö Tuon evankeliumiluvun huipentuma onkin lopussa, jossa Kristuksen äitiä nimitetään autuaaksi ja jossa Kristus vahvistaa tämän toteamalla: ~~”Autuaita ovat kaikki, jotka kuulevat Jumalan sanan ja noudattavat sitä.” (Luuk. 11:28)~~

	Mutta evankeliumiluvut eivät monestikaan kerro yksityiskohtaisesti itse juhlan sanomasta, vaan siitä kertovat enemmän juhlan veisut, joista lähes kaikki veisataan ehtoo- ja aamupalveluksessa. Ehtoopalvelukseen liittyvät myös parimiatekstit, jotka ovat useimmiten Vanhasta Testamentista.		Mutta evankeliumiluvut eivät monestikaan kerro yksityiskohtaisesti itse juhlan sanomasta, vaan siitä kertovat enemmän juhlan veisut, joista lähes kaikki veisataan ehtoo- ja aamupalveluksessa. Ehtoopalvelukseen liittyvät myös parimiatekstit, jotka ovat useimmiten Vanhasta Testamentista.
Rivi 14:		Rivi 16:
	Nämä tekstit monien kirkkoveisujen tavoin taas viittaavat hyvinkin arvoituksellisesti Jumalansynnyttäjään ja meiltä vaaditaan itse asiassa poikkeuksellisen hyvää raamatuntuntemusta, jotta nämä salaisuudet meille aukenisivat edes jossain mielessä.		Nämä tekstit monien kirkkoveisujen tavoin taas viittaavat hyvinkin arvoituksellisesti Jumalansynnyttäjään ja meiltä vaaditaan itse asiassa poikkeuksellisen hyvää raamatuntuntemusta, jotta nämä salaisuudet meille aukenisivat edes jossain mielessä.

		⚫	Mutta mistä tässä on kysymys? Miksi asioita ei voida selittää suoraan? Kirkon pyhiä toimituksia kutsutaan [[mysteerio]]iksi, eli salaisuuksiksi, koska ihmiskieli ei pysty niitä täydellisesti selittämään. Vielä vähemmän voi asioita yrittää selittää ihminen, joka on Kirkon ulkopuolella Itse asiassa se on mahdotonta. Sen vuoksi näiden asioiden oppiminen ja tunteminen edes vähäisessä määrin vaatii meiltä tuota yhteyttä kirkon pyhiin toimituksiin. Samalla meiltä odotetaan, että olemme omaksuneet jotain myös pyhistä kirjoituksista.
	Mutta mistä tässä on kysymys? Miksi asioita ei voida selittää suoraan?
⚫	Kirkon pyhiä toimituksia kutsutaan ~~mysteerioiksi~~, eli salaisuuksiksi, koska ihmiskieli ei pysty niitä täydellisesti selittämään. Vielä vähemmän voi asioita yrittää selittää ihminen, joka on Kirkon ulkopuolella Itse asiassa se on mahdotonta. Sen vuoksi näiden asioiden oppiminen ja tunteminen edes vähäisessä määrin vaatii meiltä tuota yhteyttä kirkon pyhiin toimituksiin. Samalla meiltä odotetaan, että olemme omaksuneet jotain myös pyhistä kirjoituksista.

	Ja tästäkään huolimatta me emme voi saavuttaa täyttä ymmärrystä jumalallisista asioista, joita eivät taivasten joukotkaan pysty täydellisesti sanoiksi pukemaan Eräs Jumalansynnyttäjälle omistettu veisu kuuluu seuraavasti:		Ja tästäkään huolimatta me emme voi saavuttaa täyttä ymmärrystä jumalallisista asioista, joita eivät taivasten joukotkaan pysty täydellisesti sanoiksi pukemaan Eräs Jumalansynnyttäjälle omistettu veisu kuuluu seuraavasti:
	”Ei ainoakaan kieli taida ylistää Sinua ansiosi mukaan, eikä taivaallistenkaan ymmärrys kykene veisaamaan Sinulle, oi Jumalansynnyttäjä, mutta ota Sinä, oi Laupias, vastaan meidän uskomme. Sinä tunnet myös meidän rakkautemme, Jumalan lahjan, sillä Sinä olet kristittyjen puolustaja. Sinua me ylistämme.” (Teofania 1.kanonin 9.veisun irmossi)		:: ''”Ei ainoakaan kieli taida ylistää Sinua ansiosi mukaan, eikä taivaallistenkaan ymmärrys kykene veisaamaan Sinulle, oi Jumalansynnyttäjä, mutta ota Sinä, oi Laupias, vastaan meidän uskomme. Sinä tunnet myös meidän rakkautemme, Jumalan lahjan, sillä Sinä olet kristittyjen puolustaja. Sinua me ylistämme.”'' ([[Teofania]] 1.kanonin 9.veisun irmossi)
	Näitä salaisuuksia meille selitetään veisuissa erilaisin kuvauksin, jotka toistuvat eri juhlissa yhä uudestaan ja uudestaan, mutta jotka vaativat meiltä myös kirjoitusten tuntemusta. Esimerkiksi erääseen veisuun tiivistyy monia kuvauksia:		Näitä salaisuuksia meille selitetään veisuissa erilaisin kuvauksin, jotka toistuvat eri juhlissa yhä uudestaan ja uudestaan, mutta jotka vaativat meiltä myös kirjoitusten tuntemusta. Esimerkiksi erääseen veisuun tiivistyy monia kuvauksia:
	”Iloitse, Aadamin kirouksesta lunastanut Jumalansynnyttäjä! Iloitse, puhdas Jumalanäiti! Iloitse, palamaton pensas! Iloitse, kirkas valo! Iloitse, Jumalan valtaistuin! Iloitse, taivaalliset portaat ja portti! Iloitse, Jumalan asumus! Iloitse, keveä pilvi! Iloitse, Jumalan elävä temppeli! Iloitse, kultainen astia! Iloitse, louhimaton vuori! Iloitse häämaja ja juhlapöytä! Iloitse, Eevan vapauttaja!” (Ilmestysjuhlan eksapostilario)		:: ''”Iloitse, Aadamin kirouksesta lunastanut Jumalansynnyttäjä!<br>Iloitse, puhdas Jumalanäiti!<br>Iloitse, palamaton pensas!<br>Iloitse, kirkas valo!<br>Iloitse, Jumalan valtaistuin!<br>Iloitse, taivaalliset portaat ja portti!<br>Iloitse, Jumalan asumus!<br>Iloitse, keveä pilvi!<br>Iloitse, Jumalan elävä temppeli!<br>Iloitse, kultainen astia!<br>Iloitse, louhimaton vuori!<br>Iloitse häämaja ja juhlapöytä!<br>Iloitse, Eevan vapauttaja!”'' (Ilmestysjuhlan eksapostilario)

	Jumalansynnyttäjää kutsutaan portaiksi Tämä kuvaus tulee Jaakobin unesta, jossa hän näki maasta taivaaseen ulottuvat portaat, joita Jumalan enkelit kulkivat ylös ja alas (1.Moos. 28:10-22). Jaakob nimesi tuon paikan Beteliksi, joka tarkoittaa Jumalan asuinsijaa. Jumalansynnyttäjää kutsutaan portaiksi, koska hänen kauttansa Kristus tuli taivaasta maahan ja taas tätä kautta ihmisille on annettu mahdollisuus päästä maasta taivaaseen.		Jumalansynnyttäjää kutsutaan ''portaiksi''. Tämä kuvaus tulee Jaakobin unesta, jossa hän näki maasta taivaaseen ulottuvat portaat, joita Jumalan enkelit kulkivat ylös ja alas (1.Moos. 28:10-22). Jaakob nimesi tuon paikan Beteliksi, joka tarkoittaa Jumalan asuinsijaa. Jumalansynnyttäjää kutsutaan portaiksi, koska hänen kauttansa Kristus tuli taivaasta maahan ja taas tätä kautta ihmisille on annettu mahdollisuus päästä maasta taivaaseen.

	Jumalansynnyttäjää kutsutaan palamattomaksi pensaaksi Siinä kuvaus viittaa Moosekseen, joka näki Jumalan palavassa pensaassa, mitä eivät tulenliekit kuluttaneet loppuun. (2. Moos. 3:2) Kristus on tuo tuli, joka ei kuitenkaan polttanut kantajaansa, vaan säilytti sen turmeltumattomana.		Jumalansynnyttäjää kutsutaan ''palamattomaksi pensaaksi''. Siinä kuvaus viittaa [[Mooses (Jumalan näkijä)\|Moosekseen]], joka näki Jumalan palavassa pensaassa, mitä eivät tulenliekit kuluttaneet loppuun. (2. Moos. 3:2) Kristus on tuo tuli, joka ei kuitenkaan polttanut kantajaansa, vaan säilytti sen turmeltumattomana.

	Jumalansynnyttäjä kutsutaan kultaiseksi mannaa sisältäväksi astiaksi Israelilaiset saivat erämaavaelluksensa aikana Jumalalta ravinnoksi mannaa. He kysyivät Moosekselta, että mitä se oli, johon Mooses vastasi: ”Se on leipää, jonka Herra on antanut teille ruoaksi.” (2.Moos. 16:15) Tähän tapahtumaan liittyen Kristus viittasi itseensä sanoessaan: ”Minä olen elämän leipä.” (Joh. 6:35). Jumalansynnyttäjä on se astia, joka kantoi itsessään Kristusta, elämän leipää.		Jumalansynnyttäjä kutsutaan ''kultaiseksi mannaa sisältäväksi astiaksi''. Israelilaiset saivat erämaavaelluksensa aikana Jumalalta ravinnoksi mannaa. He kysyivät Moosekselta, että mitä se oli, johon Mooses vastasi:
			:: ''”Se on leipää, jonka Herra on antanut teille ruoaksi.”'' (2.Moos. 16:15)
			Tähän tapahtumaan liittyen Kristus viittasi itseensä sanoessaan:
			:: ''”Minä olen elämän leipä.”'' (Joh. 6:35).
			Jumalansynnyttäjä on se ''astia'', joka kantoi itsessään Kristusta, elämän leipää.

	Jumalansynnyttäjää kutsutaan louhimattomaksi vuoreksi, joka viittaa profeetta Danielin kuvaukseen siitä, kuinka ihmiskäsin koskematta lohkesi vuoresta kivi. (Dan. 2:45) Jumalansynnyttäjä on ainainen neitsyt, joka koskemattomana kuitenkin synnytti Kristuksen.		Jumalansynnyttäjää kutsutaan ''louhimattomaksi vuoreksi'', joka viittaa profeetta [[Daniel (profeetta)\|Danielin]] kuvaukseen siitä, kuinka ihmiskäsin koskematta lohkesi vuoresta kivi. (Dan. 2:45) Jumalansynnyttäjä on ''ainainen neitsyt'', joka koskemattomana kuitenkin synnytti Kristuksen.

	Jumalansynnyttäjää kutsutaan pilveksi, sillä Jumala pilvessä johdatti kansansa pois Egyptin orjuudesta. Profeetta Jesaja sanoo: ~~”Katsokaa, Herra on lähtenyt liikkeelle keveästi kiitävällä pilvellä!” (Jes. 19:1) Jumalansynnyttäjä on tuo pilvi, joka kannattelemana Kristus tuli pelastamaan maailmaa.~~		Jumalansynnyttäjää kutsutaan ''pilveksi'', sillä Jumala pilvessä johdatti kansansa pois Egyptin orjuudesta. [[Profeetta Jesaja]] sanoo:
			:: ''”Katsokaa, Herra on lähtenyt liikkeelle keveästi kiitävällä pilvellä!”'' (Jes. 19:1)
			Jumalansynnyttäjä on tuo pilvi, joka kannattelemana Kristus tuli pelastamaan maailmaa.

	Tätä kaikkea voisimme tutkia laajemminkin, mutta ehkä parasta on todeta sama, mikä tulee ilmi eräässä veisussa: ”Ihmiskieli ei pysty selittämään, kuinka Sinä, oi Puhdas, imetit lasta, sillä Sinun synnytyksesi ihme ylittää luonnon ja lainmukaisen syntymisen rajat. Sen tähden Sinulle ansiosi mukaan veisataan: Iloitse, Armoitettu, Herra on Sinun kanssasi.” (Ilmestysjuhlan 9. veisusta)		Tätä kaikkea voisimme tutkia laajemminkin, mutta ehkä parasta on todeta sama, mikä tulee ilmi eräässä veisussa:
			:: ''”Ihmiskieli ei pysty selittämään, kuinka Sinä, oi Puhdas, imetit lasta, sillä Sinun synnytyksesi ihme ylittää luonnon ja lainmukaisen syntymisen rajat. Sen tähden Sinulle ansiosi mukaan veisataan: Iloitse, Armoitettu, Herra on Sinun kanssasi.”'' (Ilmestysjuhlan 9. veisusta)

	'''isä [[Andrei Verikov]]'''		'''isä [[Andrei Verikov]]'''

Petja: Ak: Uusi sivu: Jumalansynnyttäjän temppeliin tuomisen juhla Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, Vietämme tänään pyhän Neitsy...

2013-11-21T12:00:59Z

Ak: Uusi sivu: Jumalansynnyttäjän temppeliin tuomisen juhla Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, Vietämme tänään pyhän Neitsy...

Uusi sivu

[[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäyminen|Jumalansynnyttäjän temppeliin tuomisen juhla]]

Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,

Vietämme tänään pyhän Neitsyt Marian temppeliintuomisen juhlaa. Tätä juhlaa vietetään 40 päivän [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä|Marian syntymäjuhlasta]], joka oli siis 8. syyskuuta.

Jumalansynnyttäjän juhlissa toistuvat usein samat evankeliumiluvut. Aamupalveluksen lukuna on Marian ja Elisabetin kohtaaminen ja siihen liittyvä Marian kiitosvirsi. Tuossa evankeliumiluvussa Elisabet sanoo Marialle: ”Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni?” Eli Maria saa osakseen jo ennen synnyttämistään kunnian, joka kuulu Jumalansynnyttäjälle.

Liturgian lukuna taas kuulimme Kristuksen vierailusta Martan ja Marian luona.
Tässä kohden on vielä hyvä muistaa, että tuossa evankeliumiluvussa oleva Maria ei ole Herran äiti, vaan eräs toinen Uudesta testamentista tunnettu ja Kristukselle rakas henkilö Tuon evankeliumiluvun huipentuma onkin lopussa, jossa Kristuksen äitiä nimitetään autuaaksi ja jossa Kristus vahvistaa tämän toteamalla: ”Autuaita ovat kaikki, jotka kuulevat Jumalan sanan ja noudattavat sitä.” (Luuk. 11:28)

Mutta evankeliumiluvut eivät monestikaan kerro yksityiskohtaisesti itse juhlan sanomasta, vaan siitä kertovat enemmän juhlan veisut, joista lähes kaikki veisataan ehtoo- ja aamupalveluksessa. Ehtoopalvelukseen liittyvät myös parimiatekstit, jotka ovat useimmiten Vanhasta Testamentista.

Nämä tekstit monien kirkkoveisujen tavoin taas viittaavat hyvinkin arvoituksellisesti Jumalansynnyttäjään ja meiltä vaaditaan itse asiassa poikkeuksellisen hyvää raamatuntuntemusta, jotta nämä salaisuudet meille aukenisivat edes jossain mielessä.

Mutta mistä tässä on kysymys? Miksi asioita ei voida selittää suoraan?
Kirkon pyhiä toimituksia kutsutaan mysteerioiksi, eli salaisuuksiksi, koska ihmiskieli ei pysty niitä täydellisesti selittämään. Vielä vähemmän voi asioita yrittää selittää ihminen, joka on Kirkon ulkopuolella Itse asiassa se on mahdotonta. Sen vuoksi näiden asioiden oppiminen ja tunteminen edes vähäisessä määrin vaatii meiltä tuota yhteyttä kirkon pyhiin toimituksiin. Samalla meiltä odotetaan, että olemme omaksuneet jotain myös pyhistä kirjoituksista.

Ja tästäkään huolimatta me emme voi saavuttaa täyttä ymmärrystä jumalallisista asioista, joita eivät taivasten joukotkaan pysty täydellisesti sanoiksi pukemaan Eräs Jumalansynnyttäjälle omistettu veisu kuuluu seuraavasti:
”Ei ainoakaan kieli taida ylistää Sinua ansiosi mukaan, eikä taivaallistenkaan ymmärrys kykene veisaamaan Sinulle, oi Jumalansynnyttäjä, mutta ota Sinä, oi Laupias, vastaan meidän uskomme. Sinä tunnet myös meidän rakkautemme, Jumalan lahjan, sillä Sinä olet kristittyjen puolustaja. Sinua me ylistämme.” (Teofania 1.kanonin 9.veisun irmossi)
Näitä salaisuuksia meille selitetään veisuissa erilaisin kuvauksin, jotka toistuvat eri juhlissa yhä uudestaan ja uudestaan, mutta jotka vaativat meiltä myös kirjoitusten tuntemusta. Esimerkiksi erääseen veisuun tiivistyy monia kuvauksia:
”Iloitse, Aadamin kirouksesta lunastanut Jumalansynnyttäjä! Iloitse, puhdas Jumalanäiti! Iloitse, palamaton pensas! Iloitse, kirkas valo! Iloitse, Jumalan valtaistuin! Iloitse, taivaalliset portaat ja portti! Iloitse, Jumalan asumus! Iloitse, keveä pilvi! Iloitse, Jumalan elävä temppeli! Iloitse, kultainen astia! Iloitse, louhimaton vuori! Iloitse häämaja ja juhlapöytä! Iloitse, Eevan vapauttaja!” (Ilmestysjuhlan eksapostilario)

Jumalansynnyttäjää kutsutaan portaiksi Tämä kuvaus tulee Jaakobin unesta, jossa hän näki maasta taivaaseen ulottuvat portaat, joita Jumalan enkelit kulkivat ylös ja alas (1.Moos. 28:10-22). Jaakob nimesi tuon paikan Beteliksi, joka tarkoittaa Jumalan asuinsijaa. Jumalansynnyttäjää kutsutaan portaiksi, koska hänen kauttansa Kristus tuli taivaasta maahan ja taas tätä kautta ihmisille on annettu mahdollisuus päästä maasta taivaaseen.

Jumalansynnyttäjää kutsutaan palamattomaksi pensaaksi Siinä kuvaus viittaa Moosekseen, joka näki Jumalan palavassa pensaassa, mitä eivät tulenliekit kuluttaneet loppuun. (2. Moos. 3:2) Kristus on tuo tuli, joka ei kuitenkaan polttanut kantajaansa, vaan säilytti sen turmeltumattomana.

Jumalansynnyttäjä kutsutaan kultaiseksi mannaa sisältäväksi astiaksi Israelilaiset saivat erämaavaelluksensa aikana Jumalalta ravinnoksi mannaa. He kysyivät Moosekselta, että mitä se oli, johon Mooses vastasi: ”Se on leipää, jonka Herra on antanut teille ruoaksi.” (2.Moos. 16:15) Tähän tapahtumaan liittyen Kristus viittasi itseensä sanoessaan: ”Minä olen elämän leipä.” (Joh. 6:35). Jumalansynnyttäjä on se astia, joka kantoi itsessään Kristusta, elämän leipää.

Jumalansynnyttäjää kutsutaan louhimattomaksi vuoreksi, joka viittaa profeetta Danielin kuvaukseen siitä, kuinka ihmiskäsin koskematta lohkesi vuoresta kivi. (Dan. 2:45) Jumalansynnyttäjä on ainainen neitsyt, joka koskemattomana kuitenkin synnytti Kristuksen.

Jumalansynnyttäjää kutsutaan pilveksi, sillä Jumala pilvessä johdatti kansansa pois Egyptin orjuudesta. Profeetta Jesaja sanoo: ”Katsokaa, Herra on lähtenyt liikkeelle keveästi kiitävällä pilvellä!” (Jes. 19:1) Jumalansynnyttäjä on tuo pilvi, joka kannattelemana Kristus tuli pelastamaan maailmaa.

Tätä kaikkea voisimme tutkia laajemminkin, mutta ehkä parasta on todeta sama, mikä tulee ilmi eräässä veisussa: ”Ihmiskieli ei pysty selittämään, kuinka Sinä, oi Puhdas, imetit lasta, sillä Sinun synnytyksesi ihme ylittää luonnon ja lainmukaisen syntymisen rajat. Sen tähden Sinulle ansiosi mukaan veisataan: Iloitse, Armoitettu, Herra on Sinun kanssasi.” (Ilmestysjuhlan 9. veisusta)

'''isä [[Andrei Verikov]]'''

[[Luokka:Opetuspuheet]]