Kirkkokäyttäytyminen - Muutoshistoria

Mikko: /* Suitsuttaminen */

2009-08-12T01:40:23Z

Suitsuttaminen

← Vanhempi versio		Versio 12. elokuuta 2009 kello 01.40
Rivi 19:		Rivi 19:
	Kirkkoon tullessa on mahdollisuus ostaa [[Tuohus\|tuohuksia]], mehiläisvahasta tehtyjä kynttilöitä. Tuohuksen sytyttämistä voidaan pitää näkyvänä ja palavana rukouksen merkkinä, jonka kannamme Jumalan eteen. Tuohus on käytännössä myös uhrilahja, jolla tuemme kirkon toimintaa. Joissakin maissa kirkkorakennuksen kaunistaminen ja ylläpitäminen tapahtuu paljolti juuri niillä rahoilla, jotka on saatu tuohusten myynnistä.		Kirkkoon tullessa on mahdollisuus ostaa [[Tuohus\|tuohuksia]], mehiläisvahasta tehtyjä kynttilöitä. Tuohuksen sytyttämistä voidaan pitää näkyvänä ja palavana rukouksen merkkinä, jonka kannamme Jumalan eteen. Tuohus on käytännössä myös uhrilahja, jolla tuemme kirkon toimintaa. Joissakin maissa kirkkorakennuksen kaunistaminen ja ylläpitäminen tapahtuu paljolti juuri niillä rahoilla, jotka on saatu tuohusten myynnistä.

	== [[Suitsuttaminen]] ==		== Suitsuttaminen ==

	Edellä mainittu suitsuttaminen kuuluu hyvin luonnollisella tavalla ortodoksiseen jumalanpalvelukseen. Suitsutus kuvaa Jumalalle kohoavaa rukousta, aivan kuten psalmissakin sanotaan:		Edellä mainittu [[suitsuttaminen]] kuuluu hyvin luonnollisella tavalla ortodoksiseen jumalanpalvelukseen. Suitsutus kuvaa Jumalalle kohoavaa rukousta, aivan kuten psalmissakin sanotaan:
	:: ''”Nouskoon minun rukoukseni niin kuin suitsutussavu sinun kasvojesi eteen”''.		:: ''”Nouskoon minun rukoukseni niin kuin suitsutussavu sinun kasvojesi eteen”''.
	Suitsutus on uhrilahja Jumalalle. Uhraamme jotain hyvää ja kallisarvoista, emme jotain huonoa ja tarpeetonta. Suitsutus myös omalta osaltaan korostaa sitä, että kaikilla aisteillamme voimme osallistua jumalanpalvelukseen. [[Pappi]] tai [[diakoni]] suitsuttaa monissa jumalanpalveluksissa koko ~~kirkkosalin~~. Tällöin suitsutetaan niin [[Ikoni\|ikoneille]] kuin myös läsnä olevalle kansallekin. Tapana on kumartaa silloin, kun meitä kohti suitsutetaan. Kirkosta ja sen käytännöstä riippuen tehdään myös tarvittaessa tilaa, jotta suitsuttaja voi suitsuttaa kirkon seinällä oleville ikoneille.		Suitsutus on uhrilahja Jumalalle. Uhraamme jotain hyvää ja kallisarvoista, emme jotain huonoa ja tarpeetonta. Suitsutus myös omalta osaltaan korostaa sitä, että kaikilla aisteillamme voimme osallistua jumalanpalvelukseen. [[Pappi]] tai [[diakoni]] suitsuttaa monissa jumalanpalveluksissa koko [[kirkkosali]]n. Tällöin suitsutetaan niin [[Ikoni\|ikoneille]] kuin myös läsnä olevalle kansallekin. Tapana on kumartaa silloin, kun meitä kohti suitsutetaan. Kirkosta ja sen käytännöstä riippuen tehdään myös tarvittaessa tilaa, jotta suitsuttaja voi suitsuttaa kirkon seinällä oleville ikoneille.

	Suitsuttamisen lisäksi kirkossa kumarretaan silloin kun pappi tai [[piispa]] siunaa. Lisäksi tiettyjen rukousten aikana seisotaan kumartuneina. Tällaista rukousta edeltää kehotus ''”Kumartukaamme Herran edessä”''.		Suitsuttamisen lisäksi kirkossa kumarretaan silloin kun pappi tai [[piispa]] siunaa. Lisäksi tiettyjen rukousten aikana seisotaan kumartuneina. Tällaista rukousta edeltää kehotus ''”Kumartukaamme Herran edessä”''.

Petja (21. toukokuuta 2009 kello 14.42)

2009-05-21T14:42:34Z

← Vanhempi versio		Versio 21. toukokuuta 2009 kello 14.42
Rivi 45:		Rivi 45:
	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]
	[[Luokka:Kirkkoon liittyminen]]		[[Luokka:Kirkkoon liittyminen]]
			[[Luokka:Opetuspuheet/Jumalanpalvelus]]

Domna (17. helmikuuta 2009 kello 16.18)

2009-02-17T16:18:00Z

Hannu (16. helmikuuta 2009 kello 19.43)

2009-02-16T19:43:29Z

← Vanhempi versio		Versio 16. helmikuuta 2009 kello 19.43
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksinen]] jumalanpalvelus on yhteistä rukousta, jossa ei ole ~~sivusta seuraajaa~~. Se ei myöskään ole paikallaan olemista, vaan jatkuvaa toimintaa. Se on palvelusta, johon osallistumme kaikilla aisteillamme. Jumalanpalvelukselle voisi keksiä loputtomasti määritteitä, joilla yrittäisimme sitä kuvata. Kuitenkin vasta omakohtainen osallistuminen avaa meille jumalanpalveluksen koko kauneuden.		[[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksinen]] jumalanpalvelus on yhteistä rukousta, jossa ei ole sivustaseuraajaa. Se ei myöskään ole paikallaan olemista, vaan jatkuvaa toimintaa. Se on palvelusta, johon osallistumme kaikilla aisteillamme. Jumalanpalvelukselle voisi keksiä loputtomasti määritteitä, joilla yrittäisimme sitä kuvata. Kuitenkin vasta omakohtainen osallistuminen avaa meille jumalanpalveluksen koko kauneuden.

	Eräs tämän päivän ongelmista on se, että kynnys tulla kirkkoon on kasvanut monelle ylivoimaisen korkeaksi. Monesti tämä liittyy suoraan siihen, että meillä ei ole tietoa siitä, että miten kirkossa tulisi käyttäytyä. Joillekin on voinut lapsuudesta jäädä suoranaisia traumoja siitä, kuinka kirkossa on pitänyt seistä aivan hiljaa paikallaan koko pitkän jumalanpalveluksen. Monesti tuollaiset muistot ovat jättäneet kirkosta mielikuvan, että sinne ei ole mukava mennä.		Eräs tämän päivän ongelmista on se, että kynnys tulla kirkkoon on kasvanut monelle ylivoimaisen korkeaksi. Monesti tämä liittyy suoraan siihen, että meillä ei ole tietoa siitä, että miten kirkossa tulisi käyttäytyä. Joillekin on voinut lapsuudesta jäädä suoranaisia traumoja siitä, kuinka kirkossa on pitänyt seistä aivan hiljaa paikallaan koko pitkän jumalanpalveluksen. Monesti tuollaiset muistot ovat jättäneet kirkosta mielikuvan, että sinne ei ole mukava mennä.
Rivi 7:		Rivi 7:
	== Saako kirkossa istua? ==		== Saako kirkossa istua? ==

	Mitä yleisiä käyttäytymissääntöjä meidän tulisi tietää mennessämme ortodoksiseen jumalanpalvelukseen? Ensimmäisenä tulee mieleen kysymys voiko ortodoksisessa kirkossa istua? Kirkoissa ei välttämättä ole paljoa penkkejä, mutta ne penkit mitä kirkosta löytyvät, ovat ehdottomasti tarkoitettu istumista varten. Menemme kirkkoon rukoilemaan, emme niinkään istumaan ~~taikka~~ seisomaan. Tietysti jumalanpalveluksessa on kohtia, joissa meitä kehotetaan seisomaan, esimerkiksi [[evankeliumi]]nluku ja [[Suitsuttaminen\|suitsutukset]] ovat tapahtumia joiden aikana on hyvä seistä. [[Liturgia]]ssa koko [[eukaristia]]osa on hyvin keskeinen, joten mahdollisuuksien ja voimien mukaan sen aikana tulee seistä. Jo eukaristiaosan alkusanat johdattavat tähän hyvin kirjaimellisesti:		Mitä yleisiä käyttäytymissääntöjä meidän tulisi tietää mennessämme ortodoksiseen jumalanpalvelukseen? Ensimmäisenä tulee mieleen kysymys voiko ortodoksisessa kirkossa istua? Kirkoissa ei välttämättä ole paljoa penkkejä, mutta ne penkit mitä kirkosta löytyvät, ovat ehdottomasti tarkoitettu istumista varten. Menemme kirkkoon rukoilemaan, emme niinkään istumaan tai seisomaan. Tietysti jumalanpalveluksessa on kohtia, joissa meitä kehotetaan seisomaan, esimerkiksi [[evankeliumi]]nluku ja [[Suitsuttaminen\|suitsutukset]] ovat tapahtumia joiden aikana on hyvä seistä. [[Liturgia]]ssa koko [[eukaristia]]osa on hyvin keskeinen, joten mahdollisuuksien ja voimien mukaan sen aikana tulee seistä. Jo eukaristiaosan alkusanat johdattavat tähän hyvin kirjaimellisesti:
	:: ''”Seisokaamme hyvin, seisokaamme pelvossa, ottakaamme vaari, rauhassa uhratkaamme pyhää uhria”''.		:: ''”Seisokaamme hyvin, seisokaamme pelvossa, ottakaamme vaari, rauhassa uhratkaamme pyhää uhria”''.
	Kirkkoon ei kannata jättää tulematta sen vuoksi, ettei jaksa siellä seistä. Jos mietimme, niin eikö kuitenkin ole pienempi paha istua kirkossa, kuin jättää kokonaan tulematta kirkkoon ja istua kotona?		Kirkkoon ei kannata jättää tulematta sen vuoksi, ettei jaksa siellä seistä. Jos mietimme, niin eikö kuitenkin ole pienempi paha istua kirkossa, kuin jättää kokonaan tulematta kirkkoon ja istua kotona?
Rivi 13:		Rivi 13:
	== Milloin teen ristinmerkin? ==		== Milloin teen ristinmerkin? ==

	Toisena oleellisena asiana ortodoksisessa kirkossa on [[Ristinmerkki\|ristinmerkin]] tekeminen. Itse asiassa jo kirkkoon sisälle tultaessa tehdään ristinmerkki. Samoin ~~ristinmerkkiä~~ tehdään ahkerasti koko jumalanpalveluksen ajan. Kirjallisia ohjeita on vaikea antaa ristinmerkin tekemisestä, koska parhaiten sen omaksuu itse jumalanpalveluksessa. Yleisenä periaatteena on, että ristinmerkki tehdään rukouksen alkaessa ja päättyessä. Esimerkiksi silloin, kun lauletaan ''”Herra armahda”''. Samoin luontevaa on tehdä ristinmerkki puhuteltaessa Jumalaa, esimerkiksi veisattaessa (''luettaessa'') ''”Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle”''. Hyvänä neuvona voisi sanoa vielä senkin, että ristinmerkkiä ei koskaan voi tehdä liikaa.		Toisena oleellisena asiana ortodoksisessa kirkossa on [[Ristinmerkki\|ristinmerkin]] tekeminen. Itse asiassa jo kirkkoon sisälle tultaessa tehdään ristinmerkki. Samoin ristinmerkkejä tehdään ahkerasti koko jumalanpalveluksen ajan. Kirjallisia ohjeita on vaikea antaa ristinmerkin tekemisestä, koska parhaiten sen omaksuu itse jumalanpalveluksessa. Yleisenä periaatteena on, että ristinmerkki tehdään rukouksen alkaessa ja päättyessä. Esimerkiksi silloin, kun lauletaan ''”Herra armahda”''. Samoin luontevaa on tehdä ristinmerkki puhuteltaessa Jumalaa, esimerkiksi veisattaessa (''luettaessa'') ''”Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle”''. Hyvänä neuvona voisi sanoa vielä senkin, että ristinmerkkiä ei koskaan voi tehdä liikaa.

	== Sytyttäisinkö tuohuksen? ==		== Sytyttäisinkö tuohuksen? ==

Hannu: Ak: Uusi sivu: Ortodoksinen jumalanpalvelus on yhteistä rukousta, jossa ei ole sivusta seuraajaa. Se ei myöskään ole paikallaan olemista, vaan jatkuvaa toimintaa. Se on p...

2009-02-16T18:06:26Z

Ak: Uusi sivu: Ortodoksinen jumalanpalvelus on yhteistä rukousta, jossa ei ole sivusta seuraajaa. Se ei myöskään ole paikallaan olemista, vaan jatkuvaa toimintaa. Se on p...

Uusi sivu

[[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksinen]] jumalanpalvelus on yhteistä rukousta, jossa ei ole sivusta seuraajaa. Se ei myöskään ole paikallaan olemista, vaan jatkuvaa toimintaa. Se on palvelusta, johon osallistumme kaikilla aisteillamme. Jumalanpalvelukselle voisi keksiä loputtomasti määritteitä, joilla yrittäisimme sitä kuvata. Kuitenkin vasta omakohtainen osallistuminen avaa meille jumalanpalveluksen koko kauneuden.

Eräs tämän päivän ongelmista on se, että kynnys tulla kirkkoon on kasvanut monelle ylivoimaisen korkeaksi. Monesti tämä liittyy suoraan siihen, että meillä ei ole tietoa siitä, että miten kirkossa tulisi käyttäytyä. Joillekin on voinut lapsuudesta jäädä suoranaisia traumoja siitä, kuinka kirkossa on pitänyt seistä aivan hiljaa paikallaan koko pitkän jumalanpalveluksen. Monesti tuollaiset muistot ovat jättäneet kirkosta mielikuvan, että sinne ei ole mukava mennä.

Uskaltaisin kuitenkin väittää, että [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] jumalanpalveluselämää ei leimaa ankaran sotilaalliset käyttäytymissäännöt, vaikka tällaisessa käsityksessä olemme saattaneetkin elää. Hyvä yleisohje ja toimintaperiaate voisi olla että kirkon seinien sisäpuolella kaiken toiminnan tulisi tapahtua arvokkaasti.

== Saako kirkossa istua? ==

Mitä yleisiä käyttäytymissääntöjä meidän tulisi tietää mennessämme ortodoksiseen jumalanpalvelukseen? Ensimmäisenä tulee mieleen kysymys voiko ortodoksisessa kirkossa istua? Kirkoissa ei välttämättä ole paljoa penkkejä, mutta ne penkit mitä kirkosta löytyvät, ovat ehdottomasti tarkoitettu istumista varten. Menemme kirkkoon rukoilemaan, emme niinkään istumaan taikka seisomaan. Tietysti jumalanpalveluksessa on kohtia, joissa meitä kehotetaan seisomaan, esimerkiksi [[evankeliumi]]nluku ja [[Suitsuttaminen|suitsutukset]] ovat tapahtumia joiden aikana on hyvä seistä. [[Liturgia]]ssa koko [[eukaristia]]osa on hyvin keskeinen, joten mahdollisuuksien ja voimien mukaan sen aikana tulee seistä. Jo eukaristiaosan alkusanat johdattavat tähän hyvin kirjaimellisesti:
:: ''”Seisokaamme hyvin, seisokaamme pelvossa, ottakaamme vaari, rauhassa uhratkaamme pyhää uhria”''.
Kirkkoon ei kannata jättää tulematta sen vuoksi, ettei jaksa siellä seistä. Jos mietimme, niin eikö kuitenkin ole pienempi paha istua kirkossa, kuin jättää kokonaan tulematta kirkkoon ja istua kotona?

== Milloin teen ristinmerkin? ==

Toisena oleellisena asiana ortodoksisessa kirkossa on [[Ristinmerkki|ristinmerkin]] tekeminen. Itse asiassa jo kirkkoon sisälle tultaessa tehdään ristinmerkki. Samoin ristinmerkkiä tehdään ahkerasti koko jumalanpalveluksen ajan. Kirjallisia ohjeita on vaikea antaa ristinmerkin tekemisestä, koska parhaiten sen omaksuu itse jumalanpalveluksessa. Yleisenä periaatteena on, että ristinmerkki tehdään rukouksen alkaessa ja päättyessä. Esimerkiksi silloin, kun lauletaan ''”Herra armahda”''. Samoin luontevaa on tehdä ristinmerkki puhuteltaessa Jumalaa, esimerkiksi veisattaessa (''luettaessa'') ''”Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle”''. Hyvänä neuvona voisi sanoa vielä senkin, että ristinmerkkiä ei koskaan voi tehdä liikaa.

== Sytyttäisinkö tuohuksen? ==

Kirkkoon tullessa on mahdollisuus ostaa [[Tuohus|tuohuksia]], mehiläisvahasta tehtyjä kynttilöitä. Tuohuksen sytyttämistä voidaan pitää näkyvänä ja palavana rukouksen merkkinä, jonka kannamme Jumalan eteen. Tuohus on käytännössä myös uhrilahja, jolla tuemme kirkon toimintaa. Joissakin maissa kirkkorakennuksen kaunistaminen ja ylläpitäminen tapahtuu paljolti juuri niillä rahoilla, jotka on saatu tuohusten myynnistä.

== [[Suitsuttaminen]] ==

Edellä mainittu suitsuttaminen kuuluu hyvin luonnollisella tavalla ortodoksiseen jumalanpalvelukseen. Suitsutus kuvaa Jumalalle kohoavaa rukousta, aivan kuten psalmissakin sanotaan:
:: ''”Nouskoon minun rukoukseni niin kuin suitsutussavu sinun kasvojesi eteen”''.
Suitsutus on uhrilahja Jumalalle. Uhraamme jotain hyvää ja kallisarvoista, emme jotain huonoa ja tarpeetonta. Suitsutus myös omalta osaltaan korostaa sitä, että kaikilla aisteillamme voimme osallistua jumalanpalvelukseen. [[Pappi]] tai [[diakoni]] suitsuttaa monissa jumalanpalveluksissa koko kirkkosalin. Tällöin suitsutetaan niin [[Ikoni|ikoneille]], kuin myös läsnä olevalle kansallekin. Tapana on kumartaa silloin, kun meitä kohti suitsutetaan. Kirkosta ja sen käytännöstä riippuen tehdään myös tarvittaessa tilaa, jotta suitsuttaja voi suitsuttaa kirkon seinällä oleville ikoneille.

Suitsuttamisen lisäksi kirkossa kumarretaan silloin kun pappi tai [[piispa]] siunaa. Lisäksi tiettyjen rukousten aikana seisotaan kumartuneina. Tällaista rukousta edeltää kehotus ''”Kumartukaamme Herran edessä”''.

== Oppimista omaksumalla ==

Käytännön asioita opimme parhaiten itse osallistumalla ja omaksumalla. Helpointa on kannustaa Filippuksen sanojen mukaisesti: ''”Tule, niin näet”''. (''Joh.1:46'') Suurimman vahingon teemme silloin, kun hukutamme ihmisen käyttäytymissääntöjen viidakkoon. Voimme kyllä tarvittaessa neuvoa, mutta sen tulisi tapahtua kauniilla ja kohteliaalla tavalla. Joskus on parempi olla sanomatta mitään. Ihminen ryhtyy luonnostaan toimimaan samalla tavoin kuin toiset, kunhan hän on saanut rauhassa seurata tapahtumia vierestä. Liian kovasanaiset huomautukset eivät opeta, vaan karkottavat.

Toteutamme rukousta hyvin monin eri tavoin. Joku tekee yhden ristinmerkin siinä, missä toinen kymmenen. Joku istuu enemmän palveluksen aikana, toinen ei ollenkaan. Yhteisen rukouksen tulee tapahtua arvokkaasti ja kaikella hartaudella. Se ei siis tarkoita sitä, että kaikkien pitää toimia kirkossa kellontarkasti samaan aikaan ja samalla tavalla. Olisi ahdistavaa tulla kirkkoon, jos pitäisi ajatella koko ajan sitä, että ''”mitä muut minusta nyt ajattelevat?”'' Jumalanpalvelus on yhteisen päämäärään saavuttamista yhdessä. Yhteinen päämäärä on Jumalan palveleminen, jolloin pääsemme osalliseksi taivaallisesta jo tässä ajassa.

'''isä [[Andrei Verikov]]'''

== Katso myös ==
* [[Ortodoksinen jumalanpalvelus]]
* [[Rukousasennot ortodoksisissa jumalanpalveluksissa]]
* [[Kunnioittamisen osoittaminen kirkossa]]
* [[Ristinmerkki]]
* [[Tuohus]]
* [[Katekumeeni]]

[[Luokka:Opetuspuheet]]
[[Luokka:Kirkkoon liittyminen]]

← Vanhempi versio		Versio 17. helmikuuta 2009 kello 16.18
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksinen]] jumalanpalvelus on yhteistä rukousta, jossa ei ole sivustaseuraajaa. Se ei myöskään ole paikallaan olemista, vaan jatkuvaa toimintaa. Se on palvelusta, johon osallistumme kaikilla aisteillamme. Jumalanpalvelukselle voisi keksiä loputtomasti määritteitä, joilla yrittäisimme sitä kuvata. Kuitenkin vasta omakohtainen osallistuminen avaa meille jumalanpalveluksen koko kauneuden.		[[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksinen]] jumalanpalvelus on yhteistä rukousta, jossa ei ole sivustaseuraajaa. Se ei myöskään ole paikallaan olemista vaan jatkuvaa toimintaa. Se on palvelusta, johon osallistumme kaikilla aisteillamme. Jumalanpalvelukselle voisi keksiä loputtomasti määritteitä, joilla yrittäisimme sitä kuvata. Kuitenkin vasta omakohtainen osallistuminen avaa meille jumalanpalveluksen koko kauneuden.

	Eräs tämän päivän ongelmista on se, että kynnys tulla kirkkoon on kasvanut monelle ylivoimaisen korkeaksi. Monesti tämä liittyy suoraan siihen, että meillä ei ole tietoa siitä, ~~että~~ miten kirkossa tulisi käyttäytyä. Joillekin on voinut lapsuudesta jäädä suoranaisia traumoja siitä, kuinka kirkossa on pitänyt seistä aivan hiljaa paikallaan koko pitkän jumalanpalveluksen. Monesti tuollaiset muistot ovat jättäneet kirkosta mielikuvan, että sinne ei ole mukava mennä.		Eräs tämän päivän ongelmista on se, että kynnys tulla kirkkoon on kasvanut monelle ylivoimaisen korkeaksi. Monesti tämä liittyy suoraan siihen, että meillä ei ole tietoa siitä, miten kirkossa tulisi käyttäytyä. Joillekin on voinut lapsuudesta jäädä suoranaisia traumoja siitä, kuinka kirkossa on pitänyt seistä aivan hiljaa paikallaan koko pitkän jumalanpalveluksen. Monesti tuollaiset muistot ovat jättäneet kirkosta mielikuvan, että sinne ei ole mukava mennä.

	Uskaltaisin kuitenkin väittää, että [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomen ortodoksisen kirkon]] jumalanpalveluselämää ei leimaa ankaran sotilaalliset käyttäytymissäännöt, vaikka tällaisessa käsityksessä olemme saattaneetkin elää. Hyvä yleisohje ja toimintaperiaate voisi olla että kirkon seinien sisäpuolella kaiken toiminnan tulisi tapahtua arvokkaasti.		Uskaltaisin kuitenkin väittää, että [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomen ortodoksisen kirkon]] jumalanpalveluselämää eivät leimaa ankaran sotilaalliset käyttäytymissäännöt, vaikka tällaisessa käsityksessä olemme saattaneetkin elää. Hyvä yleisohje ja toimintaperiaate voisi olla, että kirkon seinien sisäpuolella kaiken toiminnan tulisi tapahtua arvokkaasti.

	== Saako kirkossa istua? ==		== Saako kirkossa istua? ==

	Mitä yleisiä käyttäytymissääntöjä meidän tulisi tietää mennessämme ortodoksiseen jumalanpalvelukseen? Ensimmäisenä tulee mieleen kysymys voiko ortodoksisessa kirkossa istua? Kirkoissa ei välttämättä ole paljoa penkkejä, mutta ne penkit ~~mitä~~ kirkosta löytyvät, ~~ovat~~ ehdottomasti tarkoitettu istumista varten. Menemme kirkkoon rukoilemaan, emme niinkään istumaan tai seisomaan. Tietysti jumalanpalveluksessa on kohtia, joissa meitä kehotetaan seisomaan, esimerkiksi [[evankeliumi]]nluku ja [[Suitsuttaminen\|suitsutukset]] ovat tapahtumia joiden aikana on hyvä seistä. [[Liturgia]]ssa koko [[eukaristia]]osa on hyvin keskeinen, joten mahdollisuuksien ja voimien mukaan sen aikana tulee seistä. Jo eukaristiaosan alkusanat johdattavat tähän hyvin kirjaimellisesti:		Mitä yleisiä käyttäytymissääntöjä meidän tulisi tietää mennessämme ortodoksiseen jumalanpalvelukseen? Ensimmäisenä tulee mieleen kysymys, voiko ortodoksisessa kirkossa istua? Kirkoissa ei välttämättä ole paljoa penkkejä, mutta ne penkit, jotka kirkosta löytyvät, on ehdottomasti tarkoitettu istumista varten. Menemme kirkkoon rukoilemaan, emme niinkään istumaan tai seisomaan. Tietysti jumalanpalveluksessa on kohtia, joissa meitä kehotetaan seisomaan, esimerkiksi [[evankeliumi]]nluku ja [[Suitsuttaminen\|suitsutukset]] ovat tapahtumia joiden aikana on hyvä seistä. [[Liturgia]]ssa koko [[eukaristia]]osa on hyvin keskeinen, joten mahdollisuuksien ja voimien mukaan sen aikana tulee seistä. Jo eukaristiaosan alkusanat johdattavat tähän hyvin kirjaimellisesti:
	:: ''”Seisokaamme hyvin, seisokaamme pelvossa, ottakaamme vaari, rauhassa uhratkaamme pyhää uhria”''.		:: ''”Seisokaamme hyvin, seisokaamme pelvossa, ottakaamme vaari, rauhassa uhratkaamme pyhää uhria”''.
	Kirkkoon ei kannata jättää tulematta sen vuoksi, ettei jaksa siellä seistä. Jos mietimme, niin eikö kuitenkin ole pienempi paha istua kirkossa, kuin jättää kokonaan tulematta kirkkoon ja istua kotona?		Kirkkoon ei kannata jättää tulematta sen vuoksi, ettei jaksa siellä seistä. Jos mietimme, niin eikö kuitenkin ole pienempi paha istua kirkossa kuin jättää kokonaan tulematta kirkkoon ja istua kotona?

	== Milloin teen ristinmerkin? ==		== Milloin teen ristinmerkin? ==
Rivi 23:		Rivi 23:
	Edellä mainittu suitsuttaminen kuuluu hyvin luonnollisella tavalla ortodoksiseen jumalanpalvelukseen. Suitsutus kuvaa Jumalalle kohoavaa rukousta, aivan kuten psalmissakin sanotaan:		Edellä mainittu suitsuttaminen kuuluu hyvin luonnollisella tavalla ortodoksiseen jumalanpalvelukseen. Suitsutus kuvaa Jumalalle kohoavaa rukousta, aivan kuten psalmissakin sanotaan:
	:: ''”Nouskoon minun rukoukseni niin kuin suitsutussavu sinun kasvojesi eteen”''.		:: ''”Nouskoon minun rukoukseni niin kuin suitsutussavu sinun kasvojesi eteen”''.
	Suitsutus on uhrilahja Jumalalle. Uhraamme jotain hyvää ja kallisarvoista, emme jotain huonoa ja tarpeetonta. Suitsutus myös omalta osaltaan korostaa sitä, että kaikilla aisteillamme voimme osallistua jumalanpalvelukseen. [[Pappi]] tai [[diakoni]] suitsuttaa monissa jumalanpalveluksissa koko kirkkosalin. Tällöin suitsutetaan niin [[Ikoni\|ikoneille]], kuin myös läsnä olevalle kansallekin. Tapana on kumartaa silloin, kun meitä kohti suitsutetaan. Kirkosta ja sen käytännöstä riippuen tehdään myös tarvittaessa tilaa, jotta suitsuttaja voi suitsuttaa kirkon seinällä oleville ikoneille.		Suitsutus on uhrilahja Jumalalle. Uhraamme jotain hyvää ja kallisarvoista, emme jotain huonoa ja tarpeetonta. Suitsutus myös omalta osaltaan korostaa sitä, että kaikilla aisteillamme voimme osallistua jumalanpalvelukseen. [[Pappi]] tai [[diakoni]] suitsuttaa monissa jumalanpalveluksissa koko kirkkosalin. Tällöin suitsutetaan niin [[Ikoni\|ikoneille]] kuin myös läsnä olevalle kansallekin. Tapana on kumartaa silloin, kun meitä kohti suitsutetaan. Kirkosta ja sen käytännöstä riippuen tehdään myös tarvittaessa tilaa, jotta suitsuttaja voi suitsuttaa kirkon seinällä oleville ikoneille.

	Suitsuttamisen lisäksi kirkossa kumarretaan silloin kun pappi tai [[piispa]] siunaa. Lisäksi tiettyjen rukousten aikana seisotaan kumartuneina. Tällaista rukousta edeltää kehotus ''”Kumartukaamme Herran edessä”''.		Suitsuttamisen lisäksi kirkossa kumarretaan silloin kun pappi tai [[piispa]] siunaa. Lisäksi tiettyjen rukousten aikana seisotaan kumartuneina. Tällaista rukousta edeltää kehotus ''”Kumartukaamme Herran edessä”''.
Rivi 31:		Rivi 31:
	Käytännön asioita opimme parhaiten itse osallistumalla ja omaksumalla. Helpointa on kannustaa Filippuksen sanojen mukaisesti: ''”Tule, niin näet”''. (''Joh.1:46'') Suurimman vahingon teemme silloin, kun hukutamme ihmisen käyttäytymissääntöjen viidakkoon. Voimme kyllä tarvittaessa neuvoa, mutta sen tulisi tapahtua kauniilla ja kohteliaalla tavalla. Joskus on parempi olla sanomatta mitään. Ihminen ryhtyy luonnostaan toimimaan samalla tavoin kuin toiset, kunhan hän on saanut rauhassa seurata tapahtumia vierestä. Liian kovasanaiset huomautukset eivät opeta, vaan karkottavat.		Käytännön asioita opimme parhaiten itse osallistumalla ja omaksumalla. Helpointa on kannustaa Filippuksen sanojen mukaisesti: ''”Tule, niin näet”''. (''Joh.1:46'') Suurimman vahingon teemme silloin, kun hukutamme ihmisen käyttäytymissääntöjen viidakkoon. Voimme kyllä tarvittaessa neuvoa, mutta sen tulisi tapahtua kauniilla ja kohteliaalla tavalla. Joskus on parempi olla sanomatta mitään. Ihminen ryhtyy luonnostaan toimimaan samalla tavoin kuin toiset, kunhan hän on saanut rauhassa seurata tapahtumia vierestä. Liian kovasanaiset huomautukset eivät opeta, vaan karkottavat.

	Toteutamme rukousta hyvin monin eri tavoin. Joku tekee yhden ristinmerkin siinä, missä toinen kymmenen. Joku istuu enemmän palveluksen aikana, toinen ei ollenkaan. Yhteisen rukouksen tulee tapahtua arvokkaasti ja kaikella hartaudella. Se ei siis tarkoita sitä, että kaikkien pitää toimia kirkossa kellontarkasti samaan aikaan ja samalla tavalla. Olisi ahdistavaa tulla kirkkoon, jos pitäisi ajatella koko ajan sitä, että ''”mitä muut minusta nyt ajattelevat?”'' Jumalanpalvelus on yhteisen ~~päämäärään~~ saavuttamista yhdessä. Yhteinen päämäärä on Jumalan palveleminen, jolloin pääsemme osalliseksi taivaallisesta jo tässä ajassa.		Toteutamme rukousta hyvin monin eri tavoin. Joku tekee yhden ristinmerkin siinä, missä toinen kymmenen. Joku istuu enemmän palveluksen aikana, toinen ei ollenkaan. Yhteisen rukouksen tulee tapahtua arvokkaasti ja kaikella hartaudella. Se ei siis tarkoita sitä, että kaikkien pitää toimia kirkossa kellontarkasti samaan aikaan ja samalla tavalla. Olisi ahdistavaa tulla kirkkoon, jos pitäisi ajatella koko ajan sitä, että ''”mitä muut minusta nyt ajattelevat?”'' Jumalanpalvelus on yhteisen päämäärän saavuttamista yhdessä. Yhteinen päämäärä on Jumalan palveleminen, jolloin pääsemme osalliseksi taivaallisesta jo tässä ajassa.

	'''isä [[Andrei Verikov]]'''		'''isä [[Andrei Verikov]]'''