http://www.ortodoksi.net/index.php?action=history&feed=atom&title=Miesparin_siunaaminen_%28kirja%29 2026-04-27T02:49:29Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.39.7 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Miesparin_siunaaminen_(kirja)&diff=32859&oldid=prev 2011-08-22T16:41:43Z

<p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 22. elokuuta 2011 kello 16.41</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 12:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 12:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Suomen ortodoksisen kirkon [[diakoni]]ksi (''[[Pappeus|pappeuden]] ensimmäinen aste'') hänet vihittiin Mikkelissä 1995 ja nykyisin hän toimii diakonina Joensuun Pyhän Nikolaoksen kirkossa.</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Suomen ortodoksisen kirkon [[diakoni]]ksi (''[[Pappeus|pappeuden]] ensimmäinen aste'') hänet vihittiin Mikkelissä 1995 ja nykyisin hän toimii diakonina Joensuun Pyhän Nikolaoksen kirkossa.</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Kirja koostuu prologista (esipuheesta), <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">kommentaariosuudetsa</del>, varsinaisesta tekstiosuudesta (jossa viisi rukousta) sekä epilogista (jälkikirjoituksesta). Prologissa Korpela kertoo kirjan syntyneen vuoden 2010 kiivaan homokeskustelun aiheuttamana ”reaktiona”. Kirjan näkökulma on akateeminen, historian professorin näkökulma. Ortodoksisesta lukijasta saattaa usein tuntua, että diakonin näkökulma on jäänyt joko kokonaan pois tai erittäin vähäiselle osuudelle aiheen "ortodoksisuudesta" huolimatta.</div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Kirja koostuu prologista (esipuheesta), <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">kommentaariosuudesta</ins>, varsinaisesta tekstiosuudesta (jossa viisi rukousta) sekä epilogista (jälkikirjoituksesta). Prologissa Korpela kertoo kirjan syntyneen vuoden 2010 kiivaan homokeskustelun aiheuttamana ”reaktiona”. Kirjan näkökulma on akateeminen, historian professorin näkökulma. Ortodoksisesta lukijasta saattaa usein tuntua, että diakonin näkökulma on jäänyt joko kokonaan pois tai erittäin vähäiselle osuudelle aiheen "ortodoksisuudesta" huolimatta.</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Hämmennystä aiheutti myös kirjan markkinointi Helsingin Sanomissa, jossa teksti oli useassa kohdassa ihmetystä ja ristiriitaisia tunteita aiheuttavaa. Epäselväksi jäi, oliko teksti Korpelan omaa sanomaa vai toimittajan keksimää, mikä ei sekään olisi mahdotonta kyseisessä lehdessä. Lehden kirjoituksesta sai myös vahvasti sen kuvan, että kirjaa markkinoitiin voimakkaasti myös ortodoksisena mielipiteenä tai jopa joku saattoi luulla sitä ortodoksisen kirkon mielipiteeksi, koska sen esitti ortodoksisen kirkon pappeuteen vihitty diakoni. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ortodoksisen perinteen mukaan ja varsinaisesta asiasta on ortodoksisen kirkon piirissä varmasti erilaisia ja etenkin eroavia näkemyksiä. Tämän kokoluokan oppia käsittelevästä aiheesta diakoni ei voi lausua kirkon mielipidettä, sen tekevät vain piispat tai piispainkokous. Eri asia on tietenkin lausua mielipide asiasta tai kertoa asioiden historiallista taustaa historian professorina. </div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Hämmennystä aiheutti myös kirjan markkinointi Helsingin Sanomissa, jossa teksti oli useassa kohdassa ihmetystä ja ristiriitaisia tunteita aiheuttavaa. Epäselväksi jäi, oliko teksti Korpelan omaa sanomaa vai toimittajan keksimää, mikä ei sekään olisi mahdotonta kyseisessä lehdessä. Lehden kirjoituksesta sai myös vahvasti sen kuvan, että kirjaa markkinoitiin voimakkaasti myös ortodoksisena mielipiteenä tai jopa joku saattoi luulla sitä ortodoksisen kirkon mielipiteeksi, koska sen esitti ortodoksisen kirkon pappeuteen vihitty diakoni. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ortodoksisen perinteen mukaan ja varsinaisesta asiasta on ortodoksisen kirkon piirissä varmasti erilaisia ja etenkin eroavia näkemyksiä. Tämän kokoluokan oppia käsittelevästä aiheesta diakoni ei voi lausua kirkon mielipidettä, sen tekevät vain piispat tai piispainkokous. Eri asia on tietenkin lausua mielipide asiasta tai kertoa asioiden historiallista taustaa historian professorina. </div></td> </tr> </table>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Miesparin_siunaaminen_(kirja)&diff=32855&oldid=prev 2011-08-22T12:23:48Z

<p>Ak: Uusi sivu: <a href="/index.php/Tiedosto:Miesparin_siunaaminen_kansi.jpg" title="Tiedosto:Miesparin siunaaminen kansi.jpg">thumb|&lt;center&gt;Kirjan kansi&lt;/center&gt;</a> :: &#039;&#039;<a href="/index.php/Jukka_Korpela" class="mw-redirect" title="Jukka Korpela">Jukka Korpela</a>&#039;&#039;: &#039;&#039;&#039;Miesparin siunaaminen - Viisi ortodoksista keskiaikaista rukousta&#039;&#039;&#039; :: ISBN ...</p> <p><b>Uusi sivu</b></p><div>[[Kuva:miesparin_siunaaminen_kansi.jpg|thumb|&lt;center&gt;Kirjan kansi&lt;/center&gt;]]<br /> :: &#039;&#039;[[Jukka Korpela]]&#039;&#039;: &#039;&#039;&#039;Miesparin siunaaminen - Viisi ortodoksista keskiaikaista rukousta&#039;&#039;&#039;<br /> :: ISBN 978-952-9619-96-2 <br /> :: Julkaisija ja kustantaja: Arator Oy <br /> :: Julkaisupäivämäärä: elokuu 2011 <br /> :: Sivumäärä: 67 sivua <br /> :: Koko: 210 x 135 mm <br /> :: Sidos: Liimasidottu / pehmytkantinen <br /> <br /> Kirjan kirjoittaja professori ja ortodoksisen kirkon diakoni Jukka Korpela on nyt (2011) Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori ja historia- ja maantieteiden laitoksen johtaja. Hän on väitellyt Helsingin yliopistossa vuonna 1987 antiikin historiasta ja sen jälkeen tehnyt mm. tutkimustyötä erityisesti keskiaikaisen vallanmuodostuksen ja siihen liittyvien pyhimyskulttien parissa sekä toiminut erilaisissa muissa tehtävissä kuten esimerkiksi diplomaattina (Kairo/Egypti, Sofia/Bulgaria, Moskova/Neuvostoliitto) ja kulttuuri- ja kongressikeskuksen (Mikaeli/Mikkeli) johtajana.<br /> <br /> Suomen ortodoksisen kirkon [[diakoni]]ksi (&#039;&#039;[[Pappeus|pappeuden]] ensimmäinen aste&#039;&#039;) hänet vihittiin Mikkelissä 1995 ja nykyisin hän toimii diakonina Joensuun Pyhän Nikolaoksen kirkossa.<br /> <br /> Kirja koostuu prologista (esipuheesta), kommentaariosuudetsa, varsinaisesta tekstiosuudesta (jossa viisi rukousta) sekä epilogista (jälkikirjoituksesta). Prologissa Korpela kertoo kirjan syntyneen vuoden 2010 kiivaan homokeskustelun aiheuttamana ”reaktiona”. Kirjan näkökulma on akateeminen, historian professorin näkökulma. Ortodoksisesta lukijasta saattaa usein tuntua, että diakonin näkökulma on jäänyt joko kokonaan pois tai erittäin vähäiselle osuudelle aiheen &quot;ortodoksisuudesta&quot; huolimatta.<br /> <br /> Hämmennystä aiheutti myös kirjan markkinointi Helsingin Sanomissa, jossa teksti oli useassa kohdassa ihmetystä ja ristiriitaisia tunteita aiheuttavaa. Epäselväksi jäi, oliko teksti Korpelan omaa sanomaa vai toimittajan keksimää, mikä ei sekään olisi mahdotonta kyseisessä lehdessä. Lehden kirjoituksesta sai myös vahvasti sen kuvan, että kirjaa markkinoitiin voimakkaasti myös ortodoksisena mielipiteenä tai jopa joku saattoi luulla sitä ortodoksisen kirkon mielipiteeksi, koska sen esitti ortodoksisen kirkon pappeuteen vihitty diakoni. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ortodoksisen perinteen mukaan ja varsinaisesta asiasta on ortodoksisen kirkon piirissä varmasti erilaisia ja etenkin eroavia näkemyksiä. Tämän kokoluokan oppia käsittelevästä aiheesta diakoni ei voi lausua kirkon mielipidettä, sen tekevät vain piispat tai piispainkokous. Eri asia on tietenkin lausua mielipide asiasta tai kertoa asioiden historiallista taustaa historian professorina. <br /> <br /> Prologissaan Korpela viittaa kahteen aikaisempaan tehtyyn selvitykseen (&#039;&#039;John Boswell: Same-Sex Unions in Premodern Europe [1995] ja arkkimandriitta Efrem (Ephrem): Book Reviews: Same-Sex Unions in Premodern Europe by John Boswell [1995]&#039;&#039;), mutta ei pidä kumpaakaan täysin ongelmattomina teksteinä. Prologissaan Korpela ei ota selkeää kantaa miestenvälisen liiton avioliitonomaiseen muotoon eikä niiden eroon miehen ja naisen liitosta. Kommentaariosuudessa asiaan on paneuduttu hieman tarkemmin.<br /> <br /> Hieman erikoiselta tuntuu kirjoittajan epoílogi, johon hän on mielestäni melko provokatoorisesti valinnut tekstiksi suomalaisesta [[Euhologion]]ista eli pyhien toimitusten käsikirjasta [[Ajoneuvojen siunaaminen|rukouksen ajoneuvon siunaamiseksi]]. Kannanotto tämäkin!<br /> <br /> &#039;&#039;&#039;[[:Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]&#039;&#039;&#039;&lt;br&gt;&#039;&#039;22.8.2011&#039;&#039;<br /> <br /> &#039;&#039;&#039;Kustantajan esittelyteksti&#039;&#039;&#039;<br /> <br /> Kirjan idea syntyi syksyn 2010 kiivaan homoliittokeskustelun yhteydessä. Avioliitto ja kristillisyys eivät ole monoliittisia asioita. Kristinusko on kehittynyt nykyiselleen kulttuurillis-poliittisena ilmiönä eikä sen nykyinen muoto ole kovinkaan vanha. Avioliitto taas on pitkälti kunkin yhteisön, kulttuurin ja elinkeinojärjestelmän ohjaama ja paljon kristillistä maailmaa ja maailmankatsomusta laajempi asia. Nykyinen suomalainen avioliitto ja perhe ovat muotoutuneet vasta viimeisinä vuosisatoina. Kristillisen kirkon historiassa on siunattu myös miespareja rakastamaan toisiaan. Siksi ihmisten pitäisi olla varovaisia puhuessaan jostakin alkuperäisestä järjestyksestä, koska sellaista ei tässäkään asiassa ole.<br /> <br /> Teoksen kirjoittaja Jukka Korpela (s. 1957) on Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori. Hänen merkittävimmät teokset ovat 2001 Miinchenissä ilmestynyt Prince, Saint and Apostle ja Berliinissä 2008 julkaistu The World of Ladoga.<br /> <br /> == Sisällysluettelo ==<br /> <br /> * I. PROLOGI <br /> * II. KOMMENTAARI <br /> ** 1. Keskiaikainen kristillisyys <br /> ** 2. Rukous, palvelus ja siunaus <br /> ** 3. Perhe ja avioliitto <br /> ** 4. Liitto <br /> ** 5. Sukupuoli ja rakkaus Roomassa <br /> ** 6. Avioliiton sakramentti <br /> ** 7. Julkinen liitto <br /> * III. VIISI RUKOUSPALVELUSTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN LIITON SIUNAAMISEKSI <br /> ** 1. Grottaferrata käsikirjoitus Γ. β. II (1000-luvulta) <br /> ** 2. Pariisin kansalliskirjaston käsikirjoitus: Coislin 213 (v. 1027/1029) <br /> ** 3. Siinain euhologion (1000- tai 1100-luvuilta) <br /> ** 4. Siinain luostarin käsikirjoitus 966 (1200-luvulta) <br /> ** 5. Serbialainen rukouspalvelus veljeyden luomiseksi (1300-luvun alku) <br /> * IV. EPILOGI<br /> ** Rukous ajoneuvon siunaamiseksi <br /> * V. KIRJALLISUUS <br /> <br /> [[Luokka:Kirjallisuus]]<br /> [[Luokka:Kirjaesittelyt]]</div>

Hannu