http://www.ortodoksi.net/index.php?action=history&feed=atom&title=Mit%C3%A4_Hagia_Sofian_alla_on 2026-09-18T16:11:57Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.39.7 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Mit%C3%A4_Hagia_Sofian_alla_on&diff=65564&oldid=prev 2026-09-18T10:39:56Z

<p>Ak: Uusi sivu: == Mitä Hagia Sofian alla on? – jopa yhdeksän kilometrin maanalainen verkosto == Konstantinopolin <a href="/index.php/Hagia_Sofia" title="Hagia Sofia">Hagia Sofia</a> tunnetaan ennen kaikkea valtavasta kupolistaan, mosaiikeistaan ja lähes 1 500-vuotisesta historiastaan. Nyt huomio on kuitenkin siirtynyt maan alle. Turkin kulttuuri- ja matkailuministeri &#039;&#039;&#039;Mehmet Nuri Ersoy&#039;&#039;&#039; on kertonut Hagia Sofian alla ja sen ympäristössä olevista maanalaisista käytävistä ja muista rakenteista, joiden kokonaispituus saattaa noust...</p> <p><b>Uusi sivu</b></p><div>== Mitä Hagia Sofian alla on? – jopa yhdeksän kilometrin maanalainen verkosto ==<br /> <br /> Konstantinopolin [[Hagia Sofia]] tunnetaan ennen kaikkea valtavasta kupolistaan, mosaiikeistaan ja lähes 1 500-vuotisesta historiastaan. Nyt huomio on kuitenkin siirtynyt maan alle. Turkin kulttuuri- ja matkailuministeri &#039;&#039;&#039;Mehmet Nuri Ersoy&#039;&#039;&#039; on kertonut Hagia Sofian alla ja sen ympäristössä olevista maanalaisista käytävistä ja muista rakenteista, joiden kokonaispituus saattaa nousta jopa noin yhdeksään kilometriin. Saavutettavissa olevia osia puhdistetaan ja kunnostetaan parhaillaan, ja joitakin turvallisia osuuksia saatetaan tulevaisuudessa avata myös yleisölle.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että Hagia Sofian alta olisi nyt yhtäkkiä löydetty yksi yhdeksän kilometrin mittainen tunneli. Maanalaisia tiloja ja käytäviä on tunnettu jo pitkään, ja niitä on tutkittu vaiheittain. Vuonna 2020 tehdyissä mittauksissa pystyttiin kuvaamaan noin 936 metriä erilaisia maanalaisia rakenteita. Niihin kuuluu muun muassa veden johtamiseen, vedenpoistoon ja ilmanvaihtoon liittyviä kanavia, kaivoja, kellarimaisia tiloja ja kulkureittejä.<br /> <br /> === Maan alla näkyvät monet vuosisadat ===<br /> <br /> Viime vuosina tehty puhdistus ja tutkimus on osoittanut, että Hagia Sofian alapuolinen maailma on aikaisemmin ymmärrettyä monimutkaisempi. Vuonna 2025 aloitetuissa töissä on tullut näkyviin myös ennestään tuntemattomia tiloja ja yhteyksiä. Tutkijat korostavat, että työ on edelleen kesken ja uusia rakenteita voidaan löytää sitä mukaa, kun maata, lietettä ja rakennusjätettä poistetaan.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Kaikki maan alla oleva ei myöskään ole saman ikäistä. Osa rakenteista liittyy nykyiseen 500-luvulla valmistuneeseen Hagia Sofiaan, mutta alueelta tunnetaan myös sitä vanhempia rakennusvaiheita. Yksi tutkituista maanalaisista kokonaisuuksista on ajoitettu 300-luvulle, siis aikaan ennen nykyisen Hagia Sofian rakentamista. Tämä muistuttaa siitä, että samalla paikalla oli kirkollista rakentamista jo ennen keisari &#039;&#039;&#039;Justinianoksen&#039;&#039;&#039; suurta kirkkoa.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Ortodoksi.netin Hagia Sofia -artikkelissa kerrotaan, että nykyinen rakennus on itse asiassa paikalle rakennettu kolmas suuri kirkko. Ensimmäinen kirkko valmistui 300-luvulla, ja sen jälkeen paikalla ollut toinen kirkko tuhoutui Nika-kapinan aikana vuonna 532. Keisari Justinianos I ryhtyi tämän jälkeen rakennuttamaan nykyistä Hagia Sofiaa, joka vihittiin käyttöön 27. joulukuuta 537.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Maanalaisten rakenteiden tutkiminen saattaa siksi auttaa ymmärtämään myös niitä rakennuksia, joita maan pinnalla ei enää juuri ole jäljellä. Hagia Sofian ympärillä ei ole vain yhden kirkon historia, vaan useita päällekkäisiä kerroksia antiikin, varhaisen kristinuskon, Bysantin ja myöhemmän osmanien ajan rakentamisesta.<br /> <br /> === Ortodoksisuuden keskus lähes tuhannen vuoden ajan ===<br /> <br /> Hagia Sofian merkitys ei perustu vain sen kokoon tai arkkitehtuuriin. Ortodoksi.netin mukaan se oli Bysantin pääkaupungin [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti|Konstantinopolin patriarkan]] kirkko ja ortodoksisuuden keskipiste lähes tuhannen vuoden ajan. Sen vaikutus ulottui paljon Konstantinopolia laajemmalle, ja siitä tuli yksi kristillisen kirkkoarkkitehtuurin merkittävimmistä esikuvista.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> [[Konstantinopoli]]sta muodostui 300-luvulta lähtien Rooman valtakunnan uusi kristillinen pääkaupunki. Ortodoksi.netin Bysantti-artikkelissa kaupunkia kuvataan aikansa mahtavimmaksi kaupungiksi sekä kaupan, kulttuurin ja hengellisen elämän keskukseksi. Kaupungissa oli satoja kirkkoja, mutta Hagia Sofia oli niistä kuuluisin ja näkyvin. Siellä kohtasivat keisarikunnan hallinto, kirkko, jumalanpalveluselämä, taide ja teologia.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Rovasti &#039;&#039;&#039;Viktor Turhasen&#039;&#039;&#039; Ortodoksi.netissä julkaistussa Konstantinopoli-kirjoituksessa kaupunkia kuvataan koko Bysantin valtakunnan sydämeksi. Niin kauan kuin Konstantinopoli säilyi, myös valtakunta eli. Hagia Sofia oli tämän sydämen hengellinen keskus, eikä sen merkitystä voi täysin erottaa Konstantinopolin asemasta Uutena Roomana.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Hagia Sofia ei myöskään syntynyt tyhjästä. Justinianoksen ajan Konstantinopolissa rakennettiin muitakin kupolikirkkoja. Ortodoksi.netissä esitellään esimerkiksi &#039;&#039;Sergiuksen ja Bakkuksen kirkko&#039;&#039;, jota nykyisin kutsutaan usein &#039;&#039;Pieneksi Hagia Sofiaksi&#039;&#039;. Se muistuttaa siitä, että 500-luvun Konstantinopolissa etsittiin uusia ja rohkeita tapoja rakentaa suuria keskuskupolisia kirkkoja.<br /> <br /> === Rakennus on selvinnyt maanjäristyksistä ja sodista ===<br /> <br /> Hagia Sofian säilyminen meidän päiviimme asti on jo itsessään poikkeuksellista. Konstantinopoli sijaitsee maanjäristysherkällä alueella, ja kirkon valtava kupoli on vaurioitunut useita kertoja. Ensimmäinen kupoli romahti jo vuonna 558, vain hieman yli kaksikymmentä vuotta kirkon valmistumisen jälkeen. Myös myöhempinä vuosisatoina osia kupolista on sortunut ja rakennettu uudelleen.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Nykyiset maanalaiset tutkimukset ovat osa paljon laajempaa Hagia Sofian kunnostusta ja vahvistamista. Samalla tutkitaan ja korjataan kupolia, mosaiikkeja ja muita rakennuksen osia. Tavoitteena on ennen kaikkea varmistaa, että lähes 1 500-vuotias rakennus kestää tulevaisuudessakin alueen maanjäristyksiä.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Maan alla tehtävillä töillä on tässä oma merkityksensä. Kun rakennuksen perustuksia, vanhoja vesikanavia ja muita rakenteita tunnetaan paremmin, voidaan myös ymmärtää tarkemmin, miten näin valtava rakennus on alun perin rakennettu ja kuinka sitä on vuosisatojen aikana muutettu.<br /> <br /> === Kirkosta moskeijaksi, museoksi ja jälleen moskeijaksi ===<br /> <br /> Hagia Sofia toimi ortodoksisena kirkkona Konstantinopolin valtaukseen saakka vuonna 1453. Osmanit muuttivat rakennuksen moskeijaksi ja lisäsivät siihen muun muassa minareetit. Osa kristillisistä mosaiikeista peitettiin, mutta juuri peittäminen saattoi samalla auttaa joitakin niistä säilymään myöhempiin aikoihin.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Vuonna 1934 Hagia Sofia muutettiin museoksi ja avattiin yleisölle seuraavana vuonna. Museoaikana myös monet bysanttilaiset mosaiikit tulivat jälleen näkyviin. Vuonna 2020 rakennus muutettiin uudelleen moskeijaksi, mutta se on säilynyt samalla yhtenä Istanbulin tärkeimmistä historiallisista nähtävyyksistä.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Nykyiset tutkimukset tekevät Hagia Sofian historiasta jälleen hieman laajemman. Katse on vuosisatojen ajan kohdistunut ylöspäin kupoliin ja mosaiikkeihin. Nyt tutkimus osoittaa, että yhtä kiinnostava historia jatkuu myös lattian alapuolella.<br /> <br /> === Avataanko maanalaisia tiloja kävijöille? ===<br /> <br /> Turkin kulttuuri- ja matkailuministerin mukaan maanalaisia osuuksia puhdistetaan ja kunnostetaan parhaillaan. Kaikkialle ei päästä, sillä osia käytävistä on sortunut tai täyttynyt maa-aineksella. Kun työt etenevät, arvioidaan, voitaisiinko joitakin turvallisia osia myöhemmin avata vierailijoille.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Jos näin tapahtuu, Hagia Sofia näyttäytyisi kävijälle aivan uudella tavalla. Sen historia ei enää olisi vain valtava kirkkosali, kupoli ja mosaiikit, vaan samalla näkyviin tulisivat rakennuksen perustukset, vedenkulkuun liittyneet rakenteet ja aikaisempien vuosisatojen jäljet.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Ehkä juuri tämä tekee uusista löydöistä niin kiinnostavia. Hagia Sofia on yksi maailman tutkituimmista kirkoista, mutta lähes 1 500 vuoden jälkeenkin sen historiasta löytyy uusia kerroksia. Osa niistä on ollut koko ajan muutaman metrin päässä miljoonien kävijöiden jalkojen alla.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> &#039;&#039;&#039;Ortodoksi.net&#039;&#039;&#039;&lt;br&gt;<br /> 18.9.2026<br /> <br /> === Lähteet ja lisää luettavaa ===<br /> <br /> * Orthodox Times, 18.9.2026: [https://orthodoxtimes.com/9-kilometer-long-underground-tunnels-revealed-beneath-hagia-sophia/ 9-kilometer-long underground tunnels revealed beneath Hagia Sophia]<br /> * Türkiye Gazetesi, 17.9.2026: [https://www.turkiyegazetesi.com.tr/kultur-sanat/ayasofyanin-gorunmeyen-tunellerinde-restorasyon-var-bakan-ersoydan-dikkat-ceken-acikl-1816600 Turkin kulttuuri- ja matkailuministeri Mehmet Nuri Ersoyn lausunto Hagia Sofian maanalaisista rakenteista ja kunnostuksesta]<br /> * Hasan Fırat Diker, 2026: [https://www.degruyterbrill.com/document/doi/10.1515/opar-2025-0079/html Newly Revealed Subterranean Structures Beneath Hagia Sophia’s Atrium, Open Archaeology]<br /> * Hasan Fırat Diker &amp; Mine Esmer, 2021: [https://www.degruyterbrill.com/de/document/doi/10.1515/pdtc-2021-0014/html<br /> Preliminary Evaluation of the Terrestrial Laser Scanning Survey of the Subterranean Structures at Hagia Sophia]<br /> * Ortodoksi.net: [[Hagia Sofia]]<br /> * Ortodoksi.net: [[Bysantti]]<br /> * Ortodoksi.net: [[Konstantinopoli]], rovasti Viktor Turhasen kirjoitus.<br /> * Ortodoksi.net: [[Pieni Hagia Sofia]]<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu