Patriarkaaliset kunnianosoitukset ja arvot XX - Muutoshistoria

Hannu: /* 2. Domestikos – Δομέστικος */

2023-10-15T08:28:15Z

2. Domestikos – Δομέστικος

← Vanhempi versio		Versio 15. lokakuuta 2023 kello 08.28
Rivi 7:		Rivi 7:
	''Δομέστικος'' [[Bysantti\|Bysantin]] aikoina oli sotilasvirkamies, ja myöhemmin hänestä tuli korkein sotilasupseeri. Imperiumin hallinto keskittyi pääkaupunkiin ja sisälsi vain siviilipalveluja. Jopa niillä sotilasviranomaisilla, joilla oli tukikohta pääkaupungissa, ei ollut mitään erityistä suhdetta imperiumin hallintoon. Armeijan sisällä tehtiin erityinen ero maakuntiin ja [[Konstantinopoli]]in sijoitettujen sotilasyksiköiden välillä. Imperiumin [https://fi.wikipedia.org/wiki/Thema ''themoihin''] (themata /provinsseihin) sijoitettuja kutsuttiin ''provinsseiksi''. Näitä yksiköitä komensivat kenraalit, paikallisten sotilasryhmien johtajat ja maakuntien paikallisten piirien kuvernöörit. Konstantinopolin ja sen esikaupunkien ''pataljooneihin'', sotilasyksiköihin sijoitettuja kutsuttiin ''batallionisteiksi'', ja he olivat ''δομέστικος''n komennossa. Sotilasyksiköistä mielenkiintoisempia olivat ryhmän (''schole'') neljä pataljoonaa: ''scholarii'' pataljoona , ''excubitores'' pataljoona, ''numerii'' -pataljoona (ratsuväki) ja ''hikannatii'' -pataljoona. Termillä ''scholai'' tarkoitamme neljää pataljoonaa yhteensä. Jokaisessa pataljoonassa oli 500 täysin aseistettua sotilasta. Neljännellä ja viidennellä vuosisadalla ''δομέστικος'' johti yhtä palvelutehtävää kenraalin, kabinettiupseerin tai maakunnan kuvernöörin alaisuudessa. '''Theofanes''' kutsuu maakuntien armeijoita "ulkoprovinsseiksi" ja pääkaupungin pataljooneja "sisäpataljoonaksi".<br>		''Δομέστικος'' [[Bysantti\|Bysantin]] aikoina oli sotilasvirkamies, ja myöhemmin hänestä tuli korkein sotilasupseeri. Imperiumin hallinto keskittyi pääkaupunkiin ja sisälsi vain siviilipalveluja. Jopa niillä sotilasviranomaisilla, joilla oli tukikohta pääkaupungissa, ei ollut mitään erityistä suhdetta imperiumin hallintoon. Armeijan sisällä tehtiin erityinen ero maakuntiin ja [[Konstantinopoli]]in sijoitettujen sotilasyksiköiden välillä. Imperiumin [https://fi.wikipedia.org/wiki/Thema ''themoihin''] (themata /provinsseihin) sijoitettuja kutsuttiin ''provinsseiksi''. Näitä yksiköitä komensivat kenraalit, paikallisten sotilasryhmien johtajat ja maakuntien paikallisten piirien kuvernöörit. Konstantinopolin ja sen esikaupunkien ''pataljooneihin'', sotilasyksiköihin sijoitettuja kutsuttiin ''batallionisteiksi'', ja he olivat ''δομέστικος''n komennossa. Sotilasyksiköistä mielenkiintoisempia olivat ryhmän (''schole'') neljä pataljoonaa: ''scholarii'' pataljoona , ''excubitores'' pataljoona, ''numerii'' -pataljoona (ratsuväki) ja ''hikannatii'' -pataljoona. Termillä ''scholai'' tarkoitamme neljää pataljoonaa yhteensä. Jokaisessa pataljoonassa oli 500 täysin aseistettua sotilasta. Neljännellä ja viidennellä vuosisadalla ''δομέστικος'' johti yhtä palvelutehtävää kenraalin, kabinettiupseerin tai maakunnan kuvernöörin alaisuudessa. '''Theofanes''' kutsuu maakuntien armeijoita "ulkoprovinsseiksi" ja pääkaupungin pataljooneja "sisäpataljoonaksi".<br>
	<br>		<br>
	Kuudennella vuosisadalla pataljoonien määrä nousi seitsemään ja sotilaiden kokonaismäärä nousi 3500:aan. Vuonna 530 keisari '''[[Justinianos I]]''' lisäsi neljä pataljoonaa, jolloin kokonaismäärä nousi yhteentoista ja sotilaiden määrä 5500:aan. Kahdeksannella vuosisadalla ''δομέστικος'' tuli kaikkien pataljoonien tai ryhmien komentajaksi. Theofanes mainitsee, että ryhmien ''δομέστικος'' vuonna 767 seurasi [https://fi.wikipedia.org/wiki/Magister_officiorum ''magister officiorumia'']. Tuona aikana ryhmien ''δομέστικος'' kantoi ''patriisin'' arvonimeä. Yhdeksännellä vuosisadalla ''δομέστικος'' otti koko armeijan komennon ylipäällikkönä. Tämä johtui hänen kyvystään, ei itse asemasta. Kymmenennnelle vuosisadalle tuli tapana ylentää ryhmien tai pataljoonien ''δομέστικος'' ylipäälliköksi, ja hänen nostamisen seremonia armeijan päälliköksi ryhmissä oli sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Domestikos ''δομέσ΄τικος'']. Kun imperiumi näki elpymisen 1000- ja 1100-luvuilla, armeijan koko kasvoi, ja keisari [https://fi.wikipedia.org/wiki/Basileios_II '''Basileios II'''] (976-1025) jakoi armeijan hallinnon kahteen osaan, ''itäiseen'' ja ''läntiseen'', δομέστικος kummassakin. Kaikki eri maakuntien kuvernöörit olivat kenraaleja, paitsi yksi, [https://en.wikipedia.org/wiki/Optimatoi ''optimaton''] ~~ryhmän~~ tai pataljoonan kuvernööri, joka kantoi arvonimeä δομέστικος.<br>		Kuudennella vuosisadalla pataljoonien määrä nousi seitsemään ja sotilaiden kokonaismäärä nousi 3500:aan. Vuonna 530 keisari '''[[Justinianos I]]''' lisäsi neljä pataljoonaa, jolloin kokonaismäärä nousi yhteentoista ja sotilaiden määrä 5500:aan. Kahdeksannella vuosisadalla ''δομέστικος'' tuli kaikkien pataljoonien tai ryhmien komentajaksi. Theofanes mainitsee, että ryhmien ''δομέστικος'' vuonna 767 seurasi [https://fi.wikipedia.org/wiki/Magister_officiorum ''magister officiorumia'']. Tuona aikana ryhmien ''δομέστικος'' kantoi ''patriisin'' arvonimeä. Yhdeksännellä vuosisadalla ''δομέστικος'' otti koko armeijan komennon ylipäällikkönä. Tämä johtui hänen kyvystään, ei itse asemasta. Kymmenennnelle vuosisadalle tuli tapana ylentää ryhmien tai pataljoonien ''δομέστικος'' ylipäälliköksi, ja hänen nostamisen seremonia armeijan päälliköksi ryhmissä oli sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Domestikos ''δομέσ΄τικος'']. Kun imperiumi näki elpymisen 1000- ja 1100-luvuilla, armeijan koko kasvoi, ja keisari [https://fi.wikipedia.org/wiki/Basileios_II '''Basileios II'''] (976-1025) jakoi armeijan hallinnon kahteen osaan, ''itäiseen'' ja ''läntiseen'', δομέστικος kummassakin. Kaikki eri maakuntien kuvernöörit olivat kenraaleja, paitsi yksi, [https://en.wikipedia.org/wiki/Optimatoi ''optimaton''] theman tai pataljoonan kuvernööri, joka kantoi arvonimeä δομέστικος.<br>
	<br>		<br>
	Kymmenennen vuosisadan aikana itäisen armeijan ''δομέστικος'' otti armeijan ylimmän johdon aina, kun keisari ei ollut itse vastuussa retkistä Imperiumin vihollisia vastaan. 1100-luvulla idän ''domestikos'' ja lännen ''domestikos'' saivat kumpikin ''suurdomestikosin'' tittelin. Keisarin käskyn ja päätöksen mukaan toinen kahdesta suurdomestikista nousi molempien osien ylimpään johtoon, nimettynä ylipäälliköksi, joka edusti keisaria ja toimi armeijoiden ylimpänä päällikkönä ja keisarin esikunnan johtajana sotiaretkien ja -hankkeiden aikana. Tästä selvityksestä käy ilmi, että ''δομέστικος'' ja ''suurdomestikoksen'' virat olivat korkeimpien sotilasupseerien virkoja. Arvo oli olemassa Bysantin ajan aina valtakunnan kaatumiseen saakka vuonna 1453.<br>		Kymmenennen vuosisadan aikana itäisen armeijan ''δομέστικος'' otti armeijan ylimmän johdon aina, kun keisari ei ollut itse vastuussa retkistä Imperiumin vihollisia vastaan. 1100-luvulla idän ''domestikos'' ja lännen ''domestikos'' saivat kumpikin ''suurdomestikosin'' tittelin. Keisarin käskyn ja päätöksen mukaan toinen kahdesta suurdomestikista nousi molempien osien ylimpään johtoon, nimettynä ylipäälliköksi, joka edusti keisaria ja toimi armeijoiden ylimpänä päällikkönä ja keisarin esikunnan johtajana sotiaretkien ja -hankkeiden aikana. Tästä selvityksestä käy ilmi, että ''δομέστικος'' ja ''suurdomestikoksen'' virat olivat korkeimpien sotilasupseerien virkoja. Arvo oli olemassa Bysantin ajan aina valtakunnan kaatumiseen saakka vuonna 1453.<br>

Hannu (15. lokakuuta 2023 kello 08.22)

2023-10-15T08:22:58Z

← Vanhempi versio		Versio 15. lokakuuta 2023 kello 08.22
Rivi 7:		Rivi 7:
	''Δομέστικος'' [[Bysantti\|Bysantin]] aikoina oli sotilasvirkamies, ja myöhemmin hänestä tuli korkein sotilasupseeri. Imperiumin hallinto keskittyi pääkaupunkiin ja sisälsi vain siviilipalveluja. Jopa niillä sotilasviranomaisilla, joilla oli tukikohta pääkaupungissa, ei ollut mitään erityistä suhdetta imperiumin hallintoon. Armeijan sisällä tehtiin erityinen ero maakuntiin ja [[Konstantinopoli]]in sijoitettujen sotilasyksiköiden välillä. Imperiumin [https://fi.wikipedia.org/wiki/Thema ''themoihin''] (themata /provinsseihin) sijoitettuja kutsuttiin ''provinsseiksi''. Näitä yksiköitä komensivat kenraalit, paikallisten sotilasryhmien johtajat ja maakuntien paikallisten piirien kuvernöörit. Konstantinopolin ja sen esikaupunkien ''pataljooneihin'', sotilasyksiköihin sijoitettuja kutsuttiin ''batallionisteiksi'', ja he olivat ''δομέστικος''n komennossa. Sotilasyksiköistä mielenkiintoisempia olivat ryhmän (''schole'') neljä pataljoonaa: ''scholarii'' pataljoona , ''excubitores'' pataljoona, ''numerii'' -pataljoona (ratsuväki) ja ''hikannatii'' -pataljoona. Termillä ''scholai'' tarkoitamme neljää pataljoonaa yhteensä. Jokaisessa pataljoonassa oli 500 täysin aseistettua sotilasta. Neljännellä ja viidennellä vuosisadalla ''δομέστικος'' johti yhtä palvelutehtävää kenraalin, kabinettiupseerin tai maakunnan kuvernöörin alaisuudessa. '''Theofanes''' kutsuu maakuntien armeijoita "ulkoprovinsseiksi" ja pääkaupungin pataljooneja "sisäpataljoonaksi".<br>		''Δομέστικος'' [[Bysantti\|Bysantin]] aikoina oli sotilasvirkamies, ja myöhemmin hänestä tuli korkein sotilasupseeri. Imperiumin hallinto keskittyi pääkaupunkiin ja sisälsi vain siviilipalveluja. Jopa niillä sotilasviranomaisilla, joilla oli tukikohta pääkaupungissa, ei ollut mitään erityistä suhdetta imperiumin hallintoon. Armeijan sisällä tehtiin erityinen ero maakuntiin ja [[Konstantinopoli]]in sijoitettujen sotilasyksiköiden välillä. Imperiumin [https://fi.wikipedia.org/wiki/Thema ''themoihin''] (themata /provinsseihin) sijoitettuja kutsuttiin ''provinsseiksi''. Näitä yksiköitä komensivat kenraalit, paikallisten sotilasryhmien johtajat ja maakuntien paikallisten piirien kuvernöörit. Konstantinopolin ja sen esikaupunkien ''pataljooneihin'', sotilasyksiköihin sijoitettuja kutsuttiin ''batallionisteiksi'', ja he olivat ''δομέστικος''n komennossa. Sotilasyksiköistä mielenkiintoisempia olivat ryhmän (''schole'') neljä pataljoonaa: ''scholarii'' pataljoona , ''excubitores'' pataljoona, ''numerii'' -pataljoona (ratsuväki) ja ''hikannatii'' -pataljoona. Termillä ''scholai'' tarkoitamme neljää pataljoonaa yhteensä. Jokaisessa pataljoonassa oli 500 täysin aseistettua sotilasta. Neljännellä ja viidennellä vuosisadalla ''δομέστικος'' johti yhtä palvelutehtävää kenraalin, kabinettiupseerin tai maakunnan kuvernöörin alaisuudessa. '''Theofanes''' kutsuu maakuntien armeijoita "ulkoprovinsseiksi" ja pääkaupungin pataljooneja "sisäpataljoonaksi".<br>
	<br>		<br>
	Kuudennella vuosisadalla pataljoonien määrä nousi seitsemään ja sotilaiden kokonaismäärä nousi 3500:aan. Vuonna 530 keisari '''[[Justinianos I]]''' lisäsi neljä pataljoonaa, jolloin kokonaismäärä nousi yhteentoista ja sotilaiden määrä 5500:aan. Kahdeksannella vuosisadalla ''δομέστικος'' tuli kaikkien pataljoonien tai ryhmien komentajaksi. Theofanes mainitsee, että ryhmien ''δομέστικος'' vuonna 767 seurasi [https://fi.wikipedia.org/wiki/Magister_officiorum ''magister officiorumia'']. Tuona aikana ryhmien ''δομέστικος'' kantoi ''patriisin'' arvonimeä. Yhdeksännellä vuosisadalla ''δομέστικος'' otti koko armeijan komennon ylipäällikkönä. Tämä johtui hänen kyvystään, ei itse asemasta. Kymmenennnelle vuosisadalle tuli tapana ylentää ryhmien tai pataljoonien ''δομέστικος'' ylipäälliköksi, ja hänen nostamisen seremonia armeijan päälliköksi ryhmissä oli sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Domestikos ''δομέσ΄τικος'']. Kun imperiumi näki elpymisen 1000- ja 1100-luvuilla, armeijan koko kasvoi, ja keisari [https://fi.wikipedia.org/wiki/Basileios_II '''Basileios II'''] (976-1025) jakoi armeijan hallinnon kahteen osaan, ''itäiseen'' ja ''läntiseen'', δομέστικος kummassakin. Kaikki eri maakuntien kuvernöörit olivat kenraaleja, paitsi yksi~~, ryhmän tai pataljoonan kuvernööri~~, [https://en.wikipedia.org/wiki/Optimatoi ''optimaton''], joka kantoi arvonimeä δομέστικος.<br>		Kuudennella vuosisadalla pataljoonien määrä nousi seitsemään ja sotilaiden kokonaismäärä nousi 3500:aan. Vuonna 530 keisari '''[[Justinianos I]]''' lisäsi neljä pataljoonaa, jolloin kokonaismäärä nousi yhteentoista ja sotilaiden määrä 5500:aan. Kahdeksannella vuosisadalla ''δομέστικος'' tuli kaikkien pataljoonien tai ryhmien komentajaksi. Theofanes mainitsee, että ryhmien ''δομέστικος'' vuonna 767 seurasi [https://fi.wikipedia.org/wiki/Magister_officiorum ''magister officiorumia'']. Tuona aikana ryhmien ''δομέστικος'' kantoi ''patriisin'' arvonimeä. Yhdeksännellä vuosisadalla ''δομέστικος'' otti koko armeijan komennon ylipäällikkönä. Tämä johtui hänen kyvystään, ei itse asemasta. Kymmenennnelle vuosisadalle tuli tapana ylentää ryhmien tai pataljoonien ''δομέστικος'' ylipäälliköksi, ja hänen nostamisen seremonia armeijan päälliköksi ryhmissä oli sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Domestikos ''δομέσ΄τικος'']. Kun imperiumi näki elpymisen 1000- ja 1100-luvuilla, armeijan koko kasvoi, ja keisari [https://fi.wikipedia.org/wiki/Basileios_II '''Basileios II'''] (976-1025) jakoi armeijan hallinnon kahteen osaan, ''itäiseen'' ja ''läntiseen'', δομέστικος kummassakin. Kaikki eri maakuntien kuvernöörit olivat kenraaleja, paitsi yksi, [https://en.wikipedia.org/wiki/Optimatoi ''optimaton''] ryhmän tai pataljoonan kuvernööri, joka kantoi arvonimeä δομέστικος.<br>
	<br>		<br>
	Kymmenennen vuosisadan aikana itäisen armeijan ''δομέστικος'' otti armeijan ylimmän johdon aina, kun keisari ei ollut itse vastuussa retkistä Imperiumin vihollisia vastaan. 1100-luvulla idän ''domestikos'' ja lännen ''domestikos'' saivat kumpikin ''suurdomestikosin'' tittelin. Keisarin käskyn ja päätöksen mukaan toinen kahdesta suurdomestikista nousi molempien osien ylimpään johtoon, nimettynä ylipäälliköksi, joka edusti keisaria ja toimi armeijoiden ylimpänä päällikkönä ja keisarin esikunnan johtajana sotiaretkien ja -hankkeiden aikana. Tästä selvityksestä käy ilmi, että ''δομέστικος'' ja ''suurdomestikoksen'' virat olivat korkeimpien sotilasupseerien virkoja. Arvo oli olemassa Bysantin ajan aina valtakunnan kaatumiseen saakka vuonna 1453.<br>		Kymmenennen vuosisadan aikana itäisen armeijan ''δομέστικος'' otti armeijan ylimmän johdon aina, kun keisari ei ollut itse vastuussa retkistä Imperiumin vihollisia vastaan. 1100-luvulla idän ''domestikos'' ja lännen ''domestikos'' saivat kumpikin ''suurdomestikosin'' tittelin. Keisarin käskyn ja päätöksen mukaan toinen kahdesta suurdomestikista nousi molempien osien ylimpään johtoon, nimettynä ylipäälliköksi, joka edusti keisaria ja toimi armeijoiden ylimpänä päällikkönä ja keisarin esikunnan johtajana sotiaretkien ja -hankkeiden aikana. Tästä selvityksestä käy ilmi, että ''δομέστικος'' ja ''suurdomestikoksen'' virat olivat korkeimpien sotilasupseerien virkoja. Arvo oli olemassa Bysantin ajan aina valtakunnan kaatumiseen saakka vuonna 1453.<br>

Hannu (15. lokakuuta 2023 kello 08.19)

2023-10-15T08:19:10Z

← Vanhempi versio		Versio 15. lokakuuta 2023 kello 08.19
Rivi 5:		Rivi 5:
	==== 2. Domestikos – Δομέστικος ====		==== 2. Domestikos – Δομέστικος ====
	<br>		<br>
	''~~δομέστικος~~'' [[Bysantti\|Bysantin]] aikoina oli sotilasvirkamies, ja myöhemmin hänestä tuli korkein sotilasupseeri. Imperiumin hallinto keskittyi pääkaupunkiin ja sisälsi vain siviilipalveluja. Jopa niillä sotilasviranomaisilla, joilla oli tukikohta pääkaupungissa, ei ollut mitään erityistä suhdetta imperiumin hallintoon. Armeijan sisällä tehtiin erityinen ero maakuntiin ja [[Konstantinopoli]]in sijoitettujen sotilasyksiköiden välillä. Imperiumin [https://fi.wikipedia.org/wiki/Thema ''themoihin''] (themata /provinsseihin) sijoitettuja kutsuttiin ''provinsseiksi''. Näitä yksiköitä komensivat kenraalit, paikallisten sotilasryhmien johtajat ja maakuntien paikallisten piirien kuvernöörit. Konstantinopolin ja sen esikaupunkien ''pataljooneihin'', sotilasyksiköihin sijoitettuja kutsuttiin ''batallionisteiksi'', ja he olivat ''δομέστικος''n komennossa. Sotilasyksiköistä mielenkiintoisempia olivat ryhmän (''schole'') neljä pataljoonaa: ''scholarii'' pataljoona , ''excubitores'' pataljoona, ''numerii'' -pataljoona (ratsuväki) ja ''hikannatii'' -pataljoona. Termillä ''scholai'' tarkoitamme neljää pataljoonaa yhteensä. Jokaisessa pataljoonassa oli 500 täysin aseistettua sotilasta. Neljännellä ja viidennellä vuosisadalla ''δομέστικος'' johti yhtä palvelutehtävää kenraalin, kabinettiupseerin tai maakunnan kuvernöörin alaisuudessa. '''Theofanes''' kutsuu maakuntien armeijoita "ulkoprovinsseiksi" ja pääkaupungin pataljooneja "sisäpataljoonaksi".<br>		''Δομέστικος'' [[Bysantti\|Bysantin]] aikoina oli sotilasvirkamies, ja myöhemmin hänestä tuli korkein sotilasupseeri. Imperiumin hallinto keskittyi pääkaupunkiin ja sisälsi vain siviilipalveluja. Jopa niillä sotilasviranomaisilla, joilla oli tukikohta pääkaupungissa, ei ollut mitään erityistä suhdetta imperiumin hallintoon. Armeijan sisällä tehtiin erityinen ero maakuntiin ja [[Konstantinopoli]]in sijoitettujen sotilasyksiköiden välillä. Imperiumin [https://fi.wikipedia.org/wiki/Thema ''themoihin''] (themata /provinsseihin) sijoitettuja kutsuttiin ''provinsseiksi''. Näitä yksiköitä komensivat kenraalit, paikallisten sotilasryhmien johtajat ja maakuntien paikallisten piirien kuvernöörit. Konstantinopolin ja sen esikaupunkien ''pataljooneihin'', sotilasyksiköihin sijoitettuja kutsuttiin ''batallionisteiksi'', ja he olivat ''δομέστικος''n komennossa. Sotilasyksiköistä mielenkiintoisempia olivat ryhmän (''schole'') neljä pataljoonaa: ''scholarii'' pataljoona , ''excubitores'' pataljoona, ''numerii'' -pataljoona (ratsuväki) ja ''hikannatii'' -pataljoona. Termillä ''scholai'' tarkoitamme neljää pataljoonaa yhteensä. Jokaisessa pataljoonassa oli 500 täysin aseistettua sotilasta. Neljännellä ja viidennellä vuosisadalla ''δομέστικος'' johti yhtä palvelutehtävää kenraalin, kabinettiupseerin tai maakunnan kuvernöörin alaisuudessa. '''Theofanes''' kutsuu maakuntien armeijoita "ulkoprovinsseiksi" ja pääkaupungin pataljooneja "sisäpataljoonaksi".<br>
	<br>		<br>
	Kuudennella vuosisadalla pataljoonien määrä nousi seitsemään ja sotilaiden kokonaismäärä nousi 3500:aan. Vuonna 530 keisari '''[[Justinianos I]]''' lisäsi neljä pataljoonaa, jolloin kokonaismäärä nousi yhteentoista ja sotilaiden määrä 5500:aan. Kahdeksannella vuosisadalla ''δομέστικος'' tuli kaikkien pataljoonien tai ryhmien komentajaksi. Theofanes mainitsee, että ryhmien ''δομέστικος'' vuonna 767 seurasi [https://fi.wikipedia.org/wiki/Magister_officiorum ''magister officiorumia'']. Tuona aikana ryhmien ''δομέστικος'' kantoi ''patriisin'' arvonimeä. Yhdeksännellä vuosisadalla ''δομέστικος'' otti koko armeijan komennon ylipäällikkönä. Tämä johtui hänen kyvystään, ei itse asemasta. Kymmenennnelle vuosisadalle tuli tapana ylentää ryhmien tai pataljoonien ''δομέστικος'' ylipäälliköksi, ja hänen nostamisen seremonia armeijan päälliköksi ryhmissä oli sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Domestikos ''δομέσ΄τικος'']. Kun imperiumi näki elpymisen 1000- ja 1100-luvuilla, armeijan koko kasvoi, ja keisari [https://fi.wikipedia.org/wiki/Basileios_II '''Basileios II'''] (976-1025) jakoi armeijan hallinnon kahteen osaan, ''itäiseen'' ja ''läntiseen'', δομέστικος kummassakin. Kaikki eri maakuntien kuvernöörit olivat kenraaleja, paitsi yksi, ryhmän tai pataljoonan kuvernööri, [https://en.wikipedia.org/wiki/Optimatoi ''optimaton''], joka kantoi arvonimeä δομέστικος.<br>		Kuudennella vuosisadalla pataljoonien määrä nousi seitsemään ja sotilaiden kokonaismäärä nousi 3500:aan. Vuonna 530 keisari '''[[Justinianos I]]''' lisäsi neljä pataljoonaa, jolloin kokonaismäärä nousi yhteentoista ja sotilaiden määrä 5500:aan. Kahdeksannella vuosisadalla ''δομέστικος'' tuli kaikkien pataljoonien tai ryhmien komentajaksi. Theofanes mainitsee, että ryhmien ''δομέστικος'' vuonna 767 seurasi [https://fi.wikipedia.org/wiki/Magister_officiorum ''magister officiorumia'']. Tuona aikana ryhmien ''δομέστικος'' kantoi ''patriisin'' arvonimeä. Yhdeksännellä vuosisadalla ''δομέστικος'' otti koko armeijan komennon ylipäällikkönä. Tämä johtui hänen kyvystään, ei itse asemasta. Kymmenennnelle vuosisadalle tuli tapana ylentää ryhmien tai pataljoonien ''δομέστικος'' ylipäälliköksi, ja hänen nostamisen seremonia armeijan päälliköksi ryhmissä oli sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Domestikos ''δομέσ΄τικος'']. Kun imperiumi näki elpymisen 1000- ja 1100-luvuilla, armeijan koko kasvoi, ja keisari [https://fi.wikipedia.org/wiki/Basileios_II '''Basileios II'''] (976-1025) jakoi armeijan hallinnon kahteen osaan, ''itäiseen'' ja ''läntiseen'', δομέστικος kummassakin. Kaikki eri maakuntien kuvernöörit olivat kenraaleja, paitsi yksi, ryhmän tai pataljoonan kuvernööri, [https://en.wikipedia.org/wiki/Optimatoi ''optimaton''], joka kantoi arvonimeä δομέστικος.<br>
Rivi 11:		Rivi 11:
	Kymmenennen vuosisadan aikana itäisen armeijan ''δομέστικος'' otti armeijan ylimmän johdon aina, kun keisari ei ollut itse vastuussa retkistä Imperiumin vihollisia vastaan. 1100-luvulla idän ''domestikos'' ja lännen ''domestikos'' saivat kumpikin ''suurdomestikosin'' tittelin. Keisarin käskyn ja päätöksen mukaan toinen kahdesta suurdomestikista nousi molempien osien ylimpään johtoon, nimettynä ylipäälliköksi, joka edusti keisaria ja toimi armeijoiden ylimpänä päällikkönä ja keisarin esikunnan johtajana sotiaretkien ja -hankkeiden aikana. Tästä selvityksestä käy ilmi, että ''δομέστικος'' ja ''suurdomestikoksen'' virat olivat korkeimpien sotilasupseerien virkoja. Arvo oli olemassa Bysantin ajan aina valtakunnan kaatumiseen saakka vuonna 1453.<br>		Kymmenennen vuosisadan aikana itäisen armeijan ''δομέστικος'' otti armeijan ylimmän johdon aina, kun keisari ei ollut itse vastuussa retkistä Imperiumin vihollisia vastaan. 1100-luvulla idän ''domestikos'' ja lännen ''domestikos'' saivat kumpikin ''suurdomestikosin'' tittelin. Keisarin käskyn ja päätöksen mukaan toinen kahdesta suurdomestikista nousi molempien osien ylimpään johtoon, nimettynä ylipäälliköksi, joka edusti keisaria ja toimi armeijoiden ylimpänä päällikkönä ja keisarin esikunnan johtajana sotiaretkien ja -hankkeiden aikana. Tästä selvityksestä käy ilmi, että ''δομέστικος'' ja ''suurdomestikoksen'' virat olivat korkeimpien sotilasupseerien virkoja. Arvo oli olemassa Bysantin ajan aina valtakunnan kaatumiseen saakka vuonna 1453.<br>
	<br>		<br>
	''~~δομέστικος~~''en arvo oli olemassa myös kirkollisena, mutta sen alkuperä ja luonne on epäselvä. Patriarkaatissa arvo oli edelleen ''psaltille'' (kantorille) kuten muissakin Konstantinopolin kirkoissa. ''δομέστικος'' oli laulajaryhmän päällikkö. Jokaisessa kirkossa oli kaksi domestikosta: vasemman laaulajaryhmän δομέστικος ja oikean δομέστικος. He olivat molemmat ''arkonin'' (päällikön) ''protopsaltin'' alaisuudessa. Patriarkka on myös antanut lukijoille tittelin ''δομέστικος'', ja sitä kutsutaan ''patriarkaaliseksi domestikoksi'', toisin kuin ''psalti'', jota kutsuttiin ''kirkolliseksi domestikosksi''. [https://en.wikipedia.org/wiki/George_Kodinos '''George Kodinos'''] mainitsee, että myöhemmin [[Hagia Sofia]]n suuressa kirkossa oli ''porttien domestikos''. Hän vastasi porttien suojelusta ja ylläpidosta sekä jumalanpalvelusten aikana, koska kaikkia ovia ei avattu.<br>		''Δομέστικος''en arvo oli olemassa myös kirkollisena, mutta sen alkuperä ja luonne on epäselvä. Patriarkaatissa arvo oli edelleen ''psaltille'' (kantorille) kuten muissakin Konstantinopolin kirkoissa. ''δομέστικος'' oli laulajaryhmän päällikkö. Jokaisessa kirkossa oli kaksi domestikosta: vasemman laaulajaryhmän δομέστικος ja oikean δομέστικος. He olivat molemmat ''arkonin'' (päällikön) ''protopsaltin'' alaisuudessa. Patriarkka on myös antanut lukijoille tittelin ''δομέστικος'', ja sitä kutsutaan ''patriarkaaliseksi domestikoksi'', toisin kuin ''psalti'', jota kutsuttiin ''kirkolliseksi domestikosksi''. [https://en.wikipedia.org/wiki/George_Kodinos '''George Kodinos'''] mainitsee, että myöhemmin [[Hagia Sofia]]n suuressa kirkossa oli ''porttien domestikos''. Hän vastasi porttien suojelusta ja ylläpidosta sekä jumalanpalvelusten aikana, koska kaikkia ovia ei avattu.<br>
	<br>		<br>
	Titteli ''δομέστικος'' löytyy latinalaisen kirkon luostareista, joissa kaikkia kutsuttiin nimellä ''domestici'', jotka kuuluivat yhteen luostariin ja joilla oli yhteisöllinen olemassaolo luostarissa samalla uskolla Jeesukseen: ''"omnibus congruus honor exhibeatur maxime tamen domesticis fidei."''<br>		Titteli ''δομέστικος'' löytyy latinalaisen kirkon luostareista, joissa kaikkia kutsuttiin nimellä ''domestici'', jotka kuuluivat yhteen luostariin ja joilla oli yhteisöllinen olemassaolo luostarissa samalla uskolla Jeesukseen: ''"omnibus congruus honor exhibeatur maxime tamen domesticis fidei."''<br>

Hannu (15. lokakuuta 2023 kello 08.17)

2023-10-15T08:17:55Z

← Vanhempi versio		Versio 15. lokakuuta 2023 kello 08.17
Rivi 3:		Rivi 3:
	=== Erinomaisten miesten luokka ===		=== Erinomaisten miesten luokka ===

	==== 2. ~~Domwstikos~~ – Δομέστικος ====		==== 2. Domestikos – Δομέστικος ====
	<br>		<br>
	''δομέστικος'' [[Bysantti\|Bysantin]] aikoina oli sotilasvirkamies, ja myöhemmin hänestä tuli korkein sotilasupseeri. Imperiumin hallinto keskittyi pääkaupunkiin ja sisälsi vain siviilipalveluja. Jopa niillä sotilasviranomaisilla, joilla oli tukikohta pääkaupungissa, ei ollut mitään erityistä suhdetta imperiumin hallintoon. Armeijan sisällä tehtiin erityinen ero maakuntiin ja [[Konstantinopoli]]in sijoitettujen sotilasyksiköiden välillä. Imperiumin [https://fi.wikipedia.org/wiki/Thema ''themoihin''] (themata /provinsseihin) sijoitettuja kutsuttiin ''provinsseiksi''. Näitä yksiköitä komensivat kenraalit, paikallisten sotilasryhmien johtajat ja maakuntien paikallisten piirien kuvernöörit. Konstantinopolin ja sen esikaupunkien ''pataljooneihin'', sotilasyksiköihin sijoitettuja kutsuttiin ''batallionisteiksi'', ja he olivat ''δομέστικος''n komennossa. Sotilasyksiköistä mielenkiintoisempia olivat ryhmän (''schole'') neljä pataljoonaa: ''scholarii'' pataljoona , ''excubitores'' pataljoona, ''numerii'' -pataljoona (ratsuväki) ja ''hikannatii'' -pataljoona. Termillä ''scholai'' tarkoitamme neljää pataljoonaa yhteensä. Jokaisessa pataljoonassa oli 500 täysin aseistettua sotilasta. Neljännellä ja viidennellä vuosisadalla ''δομέστικος'' johti yhtä palvelutehtävää kenraalin, kabinettiupseerin tai maakunnan kuvernöörin alaisuudessa. '''Theofanes''' kutsuu maakuntien armeijoita "ulkoprovinsseiksi" ja pääkaupungin pataljooneja "sisäpataljoonaksi".<br>		''δομέστικος'' [[Bysantti\|Bysantin]] aikoina oli sotilasvirkamies, ja myöhemmin hänestä tuli korkein sotilasupseeri. Imperiumin hallinto keskittyi pääkaupunkiin ja sisälsi vain siviilipalveluja. Jopa niillä sotilasviranomaisilla, joilla oli tukikohta pääkaupungissa, ei ollut mitään erityistä suhdetta imperiumin hallintoon. Armeijan sisällä tehtiin erityinen ero maakuntiin ja [[Konstantinopoli]]in sijoitettujen sotilasyksiköiden välillä. Imperiumin [https://fi.wikipedia.org/wiki/Thema ''themoihin''] (themata /provinsseihin) sijoitettuja kutsuttiin ''provinsseiksi''. Näitä yksiköitä komensivat kenraalit, paikallisten sotilasryhmien johtajat ja maakuntien paikallisten piirien kuvernöörit. Konstantinopolin ja sen esikaupunkien ''pataljooneihin'', sotilasyksiköihin sijoitettuja kutsuttiin ''batallionisteiksi'', ja he olivat ''δομέστικος''n komennossa. Sotilasyksiköistä mielenkiintoisempia olivat ryhmän (''schole'') neljä pataljoonaa: ''scholarii'' pataljoona , ''excubitores'' pataljoona, ''numerii'' -pataljoona (ratsuväki) ja ''hikannatii'' -pataljoona. Termillä ''scholai'' tarkoitamme neljää pataljoonaa yhteensä. Jokaisessa pataljoonassa oli 500 täysin aseistettua sotilasta. Neljännellä ja viidennellä vuosisadalla ''δομέστικος'' johti yhtä palvelutehtävää kenraalin, kabinettiupseerin tai maakunnan kuvernöörin alaisuudessa. '''Theofanes''' kutsuu maakuntien armeijoita "ulkoprovinsseiksi" ja pääkaupungin pataljooneja "sisäpataljoonaksi".<br>

Hannu: Ak: Uusi sivu: == Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin palkitsemisjärjestelmistä == === Erinomaisten miesten luokka === ==== 2. Domwstikos – Δομέστικος ====
''δομέ...

2023-10-15T08:17:36Z

Ak: Uusi sivu: == Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin palkitsemisjärjestelmistä == === Erinomaisten miesten luokka === ==== 2. Domwstikos – Δομέστικος ==== ''δομέ...

Uusi sivu

== Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin palkitsemisjärjestelmistä ==

=== Erinomaisten miesten luokka ===

==== 2. Domwstikos – Δομέστικος ====
 
''δομέστικος'' [[Bysantti|Bysantin]] aikoina oli sotilasvirkamies, ja myöhemmin hänestä tuli korkein sotilasupseeri. Imperiumin hallinto keskittyi pääkaupunkiin ja sisälsi vain siviilipalveluja. Jopa niillä sotilasviranomaisilla, joilla oli tukikohta pääkaupungissa, ei ollut mitään erityistä suhdetta imperiumin hallintoon. Armeijan sisällä tehtiin erityinen ero maakuntiin ja [[Konstantinopoli]]in sijoitettujen sotilasyksiköiden välillä. Imperiumin [https://fi.wikipedia.org/wiki/Thema ''themoihin''] (themata /provinsseihin) sijoitettuja kutsuttiin ''provinsseiksi''. Näitä yksiköitä komensivat kenraalit, paikallisten sotilasryhmien johtajat ja maakuntien paikallisten piirien kuvernöörit. Konstantinopolin ja sen esikaupunkien ''pataljooneihin'', sotilasyksiköihin sijoitettuja kutsuttiin ''batallionisteiksi'', ja he olivat ''δομέστικος''n komennossa. Sotilasyksiköistä mielenkiintoisempia olivat ryhmän (''schole'') neljä pataljoonaa: ''scholarii'' pataljoona , ''excubitores'' pataljoona, ''numerii'' -pataljoona (ratsuväki) ja ''hikannatii'' -pataljoona. Termillä ''scholai'' tarkoitamme neljää pataljoonaa yhteensä. Jokaisessa pataljoonassa oli 500 täysin aseistettua sotilasta. Neljännellä ja viidennellä vuosisadalla ''δομέστικος'' johti yhtä palvelutehtävää kenraalin, kabinettiupseerin tai maakunnan kuvernöörin alaisuudessa. '''Theofanes''' kutsuu maakuntien armeijoita "ulkoprovinsseiksi" ja pääkaupungin pataljooneja "sisäpataljoonaksi". 
 
Kuudennella vuosisadalla pataljoonien määrä nousi seitsemään ja sotilaiden kokonaismäärä nousi 3500:aan. Vuonna 530 keisari '''[[Justinianos I]]''' lisäsi neljä pataljoonaa, jolloin kokonaismäärä nousi yhteentoista ja sotilaiden määrä 5500:aan. Kahdeksannella vuosisadalla ''δομέστικος'' tuli kaikkien pataljoonien tai ryhmien komentajaksi. Theofanes mainitsee, että ryhmien ''δομέστικος'' vuonna 767 seurasi [https://fi.wikipedia.org/wiki/Magister_officiorum ''magister officiorumia'']. Tuona aikana ryhmien ''δομέστικος'' kantoi ''patriisin'' arvonimeä. Yhdeksännellä vuosisadalla ''δομέστικος'' otti koko armeijan komennon ylipäällikkönä. Tämä johtui hänen kyvystään, ei itse asemasta. Kymmenennnelle vuosisadalle tuli tapana ylentää ryhmien tai pataljoonien ''δομέστικος'' ylipäälliköksi, ja hänen nostamisen seremonia armeijan päälliköksi ryhmissä oli sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Domestikos ''δομέσ΄τικος'']. Kun imperiumi näki elpymisen 1000- ja 1100-luvuilla, armeijan koko kasvoi, ja keisari [https://fi.wikipedia.org/wiki/Basileios_II '''Basileios II'''] (976-1025) jakoi armeijan hallinnon kahteen osaan, ''itäiseen'' ja ''läntiseen'', δομέστικος kummassakin. Kaikki eri maakuntien kuvernöörit olivat kenraaleja, paitsi yksi, ryhmän tai pataljoonan kuvernööri, [https://en.wikipedia.org/wiki/Optimatoi ''optimaton''], joka kantoi arvonimeä δομέστικος. 
 
Kymmenennen vuosisadan aikana itäisen armeijan ''δομέστικος'' otti armeijan ylimmän johdon aina, kun keisari ei ollut itse vastuussa retkistä Imperiumin vihollisia vastaan. 1100-luvulla idän ''domestikos'' ja lännen ''domestikos'' saivat kumpikin ''suurdomestikosin'' tittelin. Keisarin käskyn ja päätöksen mukaan toinen kahdesta suurdomestikista nousi molempien osien ylimpään johtoon, nimettynä ylipäälliköksi, joka edusti keisaria ja toimi armeijoiden ylimpänä päällikkönä ja keisarin esikunnan johtajana sotiaretkien ja -hankkeiden aikana. Tästä selvityksestä käy ilmi, että ''δομέστικος'' ja ''suurdomestikoksen'' virat olivat korkeimpien sotilasupseerien virkoja. Arvo oli olemassa Bysantin ajan aina valtakunnan kaatumiseen saakka vuonna 1453. 
 
''δομέστικος''en arvo oli olemassa myös kirkollisena, mutta sen alkuperä ja luonne on epäselvä. Patriarkaatissa arvo oli edelleen ''psaltille'' (kantorille) kuten muissakin Konstantinopolin kirkoissa. ''δομέστικος'' oli laulajaryhmän päällikkö. Jokaisessa kirkossa oli kaksi domestikosta: vasemman laaulajaryhmän δομέστικος ja oikean δομέστικος. He olivat molemmat ''arkonin'' (päällikön) ''protopsaltin'' alaisuudessa. Patriarkka on myös antanut lukijoille tittelin ''δομέστικος'', ja sitä kutsutaan ''patriarkaaliseksi domestikoksi'', toisin kuin ''psalti'', jota kutsuttiin ''kirkolliseksi domestikosksi''. [https://en.wikipedia.org/wiki/George_Kodinos '''George Kodinos'''] mainitsee, että myöhemmin [[Hagia Sofia]]n suuressa kirkossa oli ''porttien domestikos''. Hän vastasi porttien suojelusta ja ylläpidosta sekä jumalanpalvelusten aikana, koska kaikkia ovia ei avattu. 
 
Titteli ''δομέστικος'' löytyy latinalaisen kirkon luostareista, joissa kaikkia kutsuttiin nimellä ''domestici'', jotka kuuluivat yhteen luostariin ja joilla oli yhteisöllinen olemassaolo luostarissa samalla uskolla Jeesukseen: ''"omnibus congruus honor exhibeatur maxime tamen domesticis fidei."'' 
 
Arvonimi ''δομέστικος'' kuuluu Kristuksen Pyhän ja Suuren kirkon virkoja koskevan tulkinnan mukaan erinomaisten miesten luokkaan. 
 
(lähteet: Archons.org, Wikipedia, Ortodoksi.net, jne. )
<hr>
[[Patriarkaaliset kunnianosoitukset ja arvot XIX|edellinen]] <-> [[Patriarkaaliset kunnianosoitukset ja arvot XXI|seuraava]] 

[[Luokka:Arvonimet]]

Patriarkaaliset kunnianosoitukset ja arvot XX - Muutoshistoria

Hannu: /* 2. Domestikos – Δομέστικος */

Hannu (15. lokakuuta 2023 kello 08.22)

Hannu (15. lokakuuta 2023 kello 08.19)

Hannu (15. lokakuuta 2023 kello 08.17)

Hannu: Ak: Uusi sivu: == Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin palkitsemisjärjestelmistä == === Erinomaisten miesten luokka === ==== 2. Domwstikos – Δομέστικος ==== ''δομέ...

Hannu: Ak: Uusi sivu: == Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin palkitsemisjärjestelmistä == === Erinomaisten miesten luokka === ==== 2. Domwstikos – Δομέστικος ====
''δομέ...