Savonlinnan kirkon vaiheita (AK 1963) - Muutoshistoria

Hannu (18. joulukuuta 2024 kello 16.36)

2024-12-18T16:36:48Z

← Vanhempi versio		Versio 18. joulukuuta 2024 kello 16.36
Rivi 26:		Rivi 26:
	Rakennusmestari '''Pauli Parkkinen'''<br>		Rakennusmestari '''Pauli Parkkinen'''<br>
	<hr>		<hr>
			([https://www.ortodoksi.net/images/9/94/Savonlinna_ot_edit-on4.mp3 '''Kuuntele''' artikkelin toinen osa tästä linkistä luettuna äänitiedostona], avaa äänitiedosto uuteen välilehteen)<br>
			<br>
	{{Vinkki		{{Vinkki
	\|otsikko=Ortodoksi.net täydentää:		\|otsikko=Ortodoksi.net täydentää:

Hannu (18. joulukuuta 2024 kello 16.24)

2024-12-18T16:24:11Z

← Vanhempi versio		Versio 18. joulukuuta 2024 kello 16.24
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Aamun Koitto, numero 20, 1.12.1960 sivu 326.'''<br>		'''Aamun Koitto, numero 20, 1.12.1960 sivu 326.'''<br>
⚫	<br>
	[[Kuva:Teofania_savonlinna_2020_196.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Metropoliitta Arseni toimittaa vedenpyhitysta Savonlinnassa Olavinlinnan äärellä 2020.<br>(Kuva: Kuopion ja Karjalan hiippakunta (KA)</center>]][[Kuva:Pikkukirkko01_ulko.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Pikkukirkko ulkoapäin<br><small>(''Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Savonlinna02.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Savonlinnan aiempi sotien jälkeen rakennettu pyhien profeetta Sakariaan ja vanhurskas Elisabetin muistolle pyhitetty kirkko.<br><small>(''Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Savonlinna03.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Savonlinnan sotien jälkeen rakennetun kirkon kirkkosali.<br><small>(''Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen'')</small></center>]]		[[Kuva:Teofania_savonlinna_2020_196.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Metropoliitta Arseni toimittaa vedenpyhitysta Savonlinnassa Olavinlinnan äärellä 2020.<br>(Kuva: Kuopion ja Karjalan hiippakunta (KA)</center>]][[Kuva:Pikkukirkko01_ulko.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Pikkukirkko ulkoapäin<br><small>(''Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Savonlinna02.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Savonlinnan aiempi sotien jälkeen rakennettu pyhien profeetta Sakariaan ja vanhurskas Elisabetin muistolle pyhitetty kirkko.<br><small>(''Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Savonlinna03.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Savonlinnan sotien jälkeen rakennetun kirkon kirkkosali.<br><small>(''Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen'')</small></center>]]
		⚫	<br>
			([https://www.ortodoksi.net/images/2/2b/Savonlinna_1960-on3.mp3 '''Kuuntele''' artikkelin ensimmäinen osa tästä linkistä luettuna äänitiedostona], avaa äänitiedosto uuteen välilehteen. Toinen osa on alempana tekstissä.)<br>
			<br>
	[https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikkuviha Pikkuvihan] jälkeen [https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavinlinna Olavininna] joutui venäläisten haltuun. Samalla siirtyi heidän käyttöönsä linnoituksen kirkko, joka omistettiin Johannes Kastajan vanhempien, '''[[Sakarias Johannes Edelläkävijän isä\|Sakariaan]]''' ja [[Elisabet (vanhurskas)\|'''Elisabetin''']] muistolle. Kirkko palveli tänne sijoitettua venäläistä sotaväkeä, jota ajoittain oli varsin runsaasti, sekä myös venäläistä väestöä, joka etupäässä kaupallista elinkeinoa harjoittaen oli sotaväen myötä asettunut tänne asumaan.<br>		[https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikkuviha Pikkuvihan] jälkeen [https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavinlinna Olavininna] joutui venäläisten haltuun. Samalla siirtyi heidän käyttöönsä linnoituksen kirkko, joka omistettiin Johannes Kastajan vanhempien, '''[[Sakarias Johannes Edelläkävijän isä\|Sakariaan]]''' ja [[Elisabet (vanhurskas)\|'''Elisabetin''']] muistolle. Kirkko palveli tänne sijoitettua venäläistä sotaväkeä, jota ajoittain oli varsin runsaasti, sekä myös venäläistä väestöä, joka etupäässä kaupallista elinkeinoa harjoittaen oli sotaväen myötä asettunut tänne asumaan.<br>
	<br>		<br>

Hannu (18. joulukuuta 2024 kello 16.01)

2024-12-18T16:01:40Z

← Vanhempi versio		Versio 18. joulukuuta 2024 kello 16.01
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Aamun Koitto, numero 20, 1.12.1960 sivu 326.'''<br>		'''Aamun Koitto, numero 20, 1.12.1960 sivu 326.'''<br>
	<br>		<br>
	[[Kuva:Teofania_savonlinna_2020_196.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Metropoliitta Arseni toimittaa vedenpyhitysta Savonlinnassa Olavinlinnan äärellä 2020.<br>(Kuva: Kuopion ja Karjalan hiippakunta (KA)</center>]][[Kuva:Pikkukirkko01_ulko.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Pikkukirkko ulkoapäin<br><small>(''Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Savonlinna02.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Savonlinnan aiempi sotien jälkeen ~~rakennetu~~ pyhien profeetta Sakariaan ja vanhurskas Elisabetin muistolle pyhitetty kirkko.<br><small>(''Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Savonlinna03.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Savonlinnan sotien jälkeen rakennetun kirkon kirkkosali.<br><small>(''Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen'')</small></center>]]		[[Kuva:Teofania_savonlinna_2020_196.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Metropoliitta Arseni toimittaa vedenpyhitysta Savonlinnassa Olavinlinnan äärellä 2020.<br>(Kuva: Kuopion ja Karjalan hiippakunta (KA)</center>]][[Kuva:Pikkukirkko01_ulko.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Pikkukirkko ulkoapäin<br><small>(''Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Savonlinna02.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Savonlinnan aiempi sotien jälkeen rakennettu pyhien profeetta Sakariaan ja vanhurskas Elisabetin muistolle pyhitetty kirkko.<br><small>(''Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Savonlinna03.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Savonlinnan sotien jälkeen rakennetun kirkon kirkkosali.<br><small>(''Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen'')</small></center>]]
	[https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikkuviha Pikkuvihan] jälkeen [https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavinlinna Olavininna] joutui venäläisten haltuun. Samalla siirtyi heidän käyttöönsä linnoituksen kirkko, joka omistettiin Johannes Kastajan vanhempien, '''[[Sakarias Johannes Edelläkävijän isä\|Sakariaan]]''' ja [[Elisabet (vanhurskas)\|'''Elisabetin''']] muistolle. Kirkko palveli tänne sijoitettua venäläistä sotaväkeä, jota ajoittain oli varsin runsaasti, sekä myös venäläistä väestöä, joka etupäässä kaupallista elinkeinoa harjoittaen oli sotaväen myötä asettunut tänne asumaan.<br>		[https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikkuviha Pikkuvihan] jälkeen [https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavinlinna Olavininna] joutui venäläisten haltuun. Samalla siirtyi heidän käyttöönsä linnoituksen kirkko, joka omistettiin Johannes Kastajan vanhempien, '''[[Sakarias Johannes Edelläkävijän isä\|Sakariaan]]''' ja [[Elisabet (vanhurskas)\|'''Elisabetin''']] muistolle. Kirkko palveli tänne sijoitettua venäläistä sotaväkeä, jota ajoittain oli varsin runsaasti, sekä myös venäläistä väestöä, joka etupäässä kaupallista elinkeinoa harjoittaen oli sotaväen myötä asettunut tänne asumaan.<br>
	<br>		<br>
	Viime vuosisadan alkupuolella, linnoituksen menetettyä sotilaallisen merkityksensä, se pääsi rappeutumaan. Samoin kävi linnoituksen kirkon. Tämän joutui toteamaan kenraalikuvernöörin apulainen [https://fi.wikipedia.org/wiki/Alexander_Amatus_Thesleff '''Alexander Amatus Thesleff'''] vuonna 1835 tekemällään vìrkamatkalla. ~~Hản~~ ilmoitti havainnoistaan Viipurissa sijainneelle [[Suomen hiippakunta\|''Suomen hengelliselle hallitukselle'']], joka oli ortodoksisen <small>(*</small> uskontokunnan ylin elin meillä siihen aikaan, sekä saattoi tiedoksi kirkon papin pyytäneen osoittamaan korjaukseen tarvittavat varat. Hengellisellä hallituksella ei liioin ollut varoja tarkoitukseen käytettävänä, joten se puolestaan vetosi Pietarin metropoliittaan, jonka ylimmäispapilliseen huomaan kirkko kuului. Sillä välin kun hänen toimestaan myönnettiin varat korjausta varten, seurakunnan taholta esitettiin kenraalikuvernöörille, että seurakunnalle, jonka vanhan kirkon korjaaminen tuskin kannattaisi, rakennettaisiin uusi kirkko itse kaupunkiin ja että sitä varten osoitettaisiin paikka sekä myönnettäisiin rakennushankkeen toteuttamista varten tarvittavat varat.<br>		Viime vuosisadan alkupuolella, linnoituksen menetettyä sotilaallisen merkityksensä, se pääsi rappeutumaan. Samoin kävi linnoituksen kirkon. Tämän joutui toteamaan kenraalikuvernöörin apulainen [https://fi.wikipedia.org/wiki/Alexander_Amatus_Thesleff '''Alexander Amatus Thesleff'''] vuonna 1835 tekemällään vìrkamatkalla. Hän ilmoitti havainnoistaan Viipurissa sijainneelle [[Suomen hiippakunta\|''Suomen hengelliselle hallitukselle'']], joka oli ortodoksisen <small>(*</small> uskontokunnan ylin elin meillä siihen aikaan, sekä saattoi tiedoksi kirkon papin pyytäneen osoittamaan korjaukseen tarvittavat varat. Hengellisellä hallituksella ei liioin ollut varoja tarkoitukseen käytettävänä, joten se puolestaan vetosi Pietarin metropoliittaan, jonka ylimmäispapilliseen huomaan kirkko kuului. Sillä välin kun hänen toimestaan myönnettiin varat korjausta varten, seurakunnan taholta esitettiin kenraalikuvernöörille, että seurakunnalle, jonka vanhan kirkon korjaaminen tuskin kannattaisi, rakennettaisiin uusi kirkko itse kaupunkiin ja että sitä varten osoitettaisiin paikka sekä myönnettäisiin rakennushankkeen toteuttamista varten tarvittavat varat.<br>
	<br>		<br>
	Kun sittemmin oli päätetty uuden kirkon rakentamisesta, täkäläisellä taholla työskenneltiin paikan saamiseksi uutta kirkkoa varten. Rakennushankkeen ajajien mielenkiinto kohdistui nykyisen Olavinkadun ja Olavintorin kulmassa olevaan tonttimaahan, joka kuului Savonlinnan piirikoulun alueeseen. Koulun johto vastauksessaan suositteli kirkon paikaksi lähinnä ''Hungerborgin'' eli ''Nälkälinnan mäkeä''. Molemmilla paikoilla suoritetun vertailevan katselmuksen perusteella maistraatin kokouksessa syyskuun 23. päivänä 1839 ~~ilmoitetin~~, että Hungerborgin mäelle ei tulla kirkkoa rakentamaan, koska se on liian korkea, joten sinne on hankala nousta ja vaikea rakentaa. Parhaillaan nyt tälle tontille rakennetaan kirjastotaloa. Korkealla sijaitseva puinen kirkko olisi ~~aluiina~~ ukkosvaaralle ja myrskynpuuskile. Sitä vastoin koulun tonttimaasta saatavaa paikkaa pidetiin tarkoitukseen ~~eriyttäin~~ sopivana. Paikkaa pidettiin tarpeeksi korkeana ja sijainniltaan keskeisenä.<br>		Kun sittemmin oli päätetty uuden kirkon rakentamisesta, täkäläisellä taholla työskenneltiin paikan saamiseksi uutta kirkkoa varten. Rakennushankkeen ajajien mielenkiinto kohdistui nykyisen Olavinkadun ja Olavintorin kulmassa olevaan tonttimaahan, joka kuului Savonlinnan piirikoulun alueeseen. Koulun johto vastauksessaan suositteli kirkon paikaksi lähinnä ''Hungerborgin'' eli ''Nälkälinnan mäkeä''. Molemmilla paikoilla suoritetun vertailevan katselmuksen perusteella maistraatin kokouksessa syyskuun 23. päivänä 1839 ilmoitetiin, että Hungerborgin mäelle ei tulla kirkkoa rakentamaan, koska se on liian korkea, joten sinne on hankala nousta ja vaikea rakentaa. Parhaillaan nyt tälle tontille rakennetaan kirjastotaloa. Korkealla sijaitseva puinen kirkko olisi auliina ukkosvaaralle ja myrskynpuuskile. Sitä vastoin koulun tonttimaasta saatavaa paikkaa pidetiin tarkoitukseen erittäin sopivana. Paikkaa pidettiin tarpeeksi korkeana ja sijainniltaan keskeisenä.<br>
	<br>		<br>
	Heinäkuun 14. päivänä 1840 senaatti teki myönteisen päätöksensä. Alueen ja kirkon piirustusten katselmus tapahtui heinäkuun 20. päivänä 1841, näiden piirustusten laatijasta ei ole varmaa tietoa, mutta hän oli todennäköisesti arkkitehti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Louis_Visconti '''L.T. Visconti'''] <small>(**</small>, jonka piirustusten mukaan rakennettiin vuonna 1847 valmistunut Käkisalmen ortodoksinen kirkko. Molempien kirkkojen piirteissä on sellaista sopusointuista ~~yhdennäköiyyttä~~, että niitä voitaneen, kuten on oletettu, pitää saman arkkitehdin pirtäminä. Molempien niiden rakennussajan lähekkäisyys puhuu myös tämän olettamuksen puoleta.<br>		Heinäkuun 14. päivänä 1840 senaatti teki myönteisen päätöksensä. Alueen ja kirkon piirustusten katselmus tapahtui heinäkuun 20. päivänä 1841, näiden piirustusten laatijasta ei ole varmaa tietoa, mutta hän oli todennäköisesti arkkitehti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Louis_Visconti '''L.T. Visconti'''],<small>(**</small> jonka piirustusten mukaan rakennettiin vuonna 1847 valmistunut Käkisalmen ortodoksinen kirkko. Molempien kirkkojen piirteissä on sellaista sopusointuista yhdennäköisyyttä, että niitä voitaneen, kuten on oletettu, pitää saman arkkitehdin pirtäminä. Molempien niiden rakennussajan lähekkäisyys puhuu myös tämän olettamuksen puoleta.<br>
	<br>		<br>
	Rakennus annettiin tehtäväksi urakalla, jota varten pidettiin huutokauppa kahtena päivänä, helmikuun 13. ja 16. päivänä 1844. Kirkon rakennustyöt, joitten suorittaminen ~~annetriin~~ kauppias '''Johan Kolisille''', aloitettiin samana vuonna keväällä, ja niiden valmistuminen vaati puolitoista vuotta. Kirkko ~~vihintiin~~ käyttöön otettavaksi huhtikuun 22. päivänä 1846.<br>		Rakennus annettiin tehtäväksi urakalla, jota varten pidettiin huutokauppa kahtena päivänä, helmikuun 13. ja 16. päivänä 1844. Kirkon rakennustyöt, joitten suorittaminen annettiin kauppias '''Johan Kolisille''', aloitettiin samana vuonna keväällä, ja niiden valmistuminen vaati puolitoista vuotta. Kirkko vihittiin käyttöön otettavaksi huhtikuun 22. päivänä 1846.<br>
	<br>		<br>
	Vähän aikaisemmin toista maailmansotaa Savonlinnan ortodoksit pienen jäsenmääränsä ansiosta kuuluivat Kuopio-Savonlinnan seurakuntaan. Tällöin kirkko jouduttiin myymään (1938) Savonlinnan ~~evankeliluterilaiselle~~ seurakunnalle.<br>		Vähän aikaisemmin toista maailmansotaa Savonlinnan ortodoksit pienen jäsenmääränsä ansiosta kuuluivat Kuopio-Savonlinnan seurakuntaan. Tällöin kirkko jouduttiin myymään (1938) Savonlinnan evankelis-luterilaiselle seurakunnalle.<br>
	<br>		<br>
	Sitten mainittujen sotien jälkeen luovutetun alueen ortodoksiväestön lakkautettujen seurakuntien osan asettuessa tänne asumaan ylitti Savonlinnan ortodoksien määrä jälleen 100 ja heidät liitettiin Varkauden ortodoksiseen seurakuntaan.<br>		Sitten mainittujen sotien jälkeen luovutetun alueen ortodoksiväestön lakkautettujen seurakuntien osan asettuessa tänne asumaan ylitti Savonlinnan ortodoksien määrä jälleen 100 ja heidät liitettiin Varkauden ortodoksiseen seurakuntaan.<br>

Hannu (18. joulukuuta 2024 kello 15.44)

2024-12-18T15:44:48Z

← Vanhempi versio		Versio 18. joulukuuta 2024 kello 15.44
Rivi 24:		Rivi 24:
	Rakennusmestari '''Pauli Parkkinen'''<br>		Rakennusmestari '''Pauli Parkkinen'''<br>
	<hr>		<hr>
			{{Vinkki
	~~{{tekstilaatikko~~\|~~teksti~~ =Ortodoksi.net täydentää:~~<br>~~		\|otsikko=Ortodoksi.net täydentää:
			\|teksti=<br>
	<small>(* sana kreikkalaiskatolinen on korjattu muuotoon ortodoksinen<br>		<small>(* sana kreikkalaiskatolinen on korjattu muuotoon ortodoksinen<br>
	(** Katso lisätieto nimen ohessa olevasta Wikipedia-linkistä: todennäköisempänä suunnittelijana kirkoille pidetään [http://www.geocities.ws/petrussanctus/visconta.html '''Carlo Viscontia'''] (1774–1852)</small><br>		(** Katso lisätieto nimen ohessa olevasta Wikipedia-linkistä: todennäköisempänä suunnittelijana kirkoille pidetään [http://www.geocities.ws/petrussanctus/visconta.html '''Carlo Viscontia'''] (1774–1852)</small><br>

Hannu (18. joulukuuta 2024 kello 15.41)

2024-12-18T15:41:53Z

← Vanhempi versio		Versio 18. joulukuuta 2024 kello 15.41
Rivi 24:		Rivi 24:
	Rakennusmestari '''Pauli Parkkinen'''<br>		Rakennusmestari '''Pauli Parkkinen'''<br>
	<hr>		<hr>
	Ortodoksi.net täydentää:<br>		{{tekstilaatikko\|teksti =Ortodoksi.net täydentää:<br>
	<small>(* sana kreikkalaiskatolinen on korjattu muuotoon ortodoksinen<br>		<small>(* sana kreikkalaiskatolinen on korjattu muuotoon ortodoksinen<br>
	(** Katso lisätieto nimen ohessa olevasta Wikipedia-linkistä: todennäköisempänä suunnittelijana kirkoille pidetään [http://www.geocities.ws/petrussanctus/visconta.html '''Carlo Viscontia'''] (1774–1852)</small><br>		(** Katso lisätieto nimen ohessa olevasta Wikipedia-linkistä: todennäköisempänä suunnittelijana kirkoille pidetään [http://www.geocities.ws/petrussanctus/visconta.html '''Carlo Viscontia'''] (1774–1852)</small><br>
Rivi 33:		Rivi 33:
	Vuonna 2017 kirkko siirtyi yhdistyksen omistukseen, mutta taival lienee ollut liian kivinen, sillä jo muutaman vuoden kuluttua yhdistys ajautui selvitystilaan ja tällä hetkellä ja 2021 kirkko oli myytävänä ja sen hankki erilaisten vaiheiden jälkeen Mikkelin ja Varkauden seurakunnista yhdistetty Saimaan ortodoksinen seurakunta 2022, jonka jälkeen Erkonkadulla ollut vuonna 2009 kirkoksi vihitty, jälleenrakennuskaudella rakennettu toinen kirkko myytiin yksityiselle taholle.<br>		Vuonna 2017 kirkko siirtyi yhdistyksen omistukseen, mutta taival lienee ollut liian kivinen, sillä jo muutaman vuoden kuluttua yhdistys ajautui selvitystilaan ja tällä hetkellä ja 2021 kirkko oli myytävänä ja sen hankki erilaisten vaiheiden jälkeen Mikkelin ja Varkauden seurakunnista yhdistetty Saimaan ortodoksinen seurakunta 2022, jonka jälkeen Erkonkadulla ollut vuonna 2009 kirkoksi vihitty, jälleenrakennuskaudella rakennettu toinen kirkko myytiin yksityiselle taholle.<br>
	<br>		<br>
	Ortodoksi.net / HAP<br>		Ortodoksi.net / HAP}}<br>
	<br>		<br>
	[[Luokka:Aamun Koitto]]		[[Luokka:Aamun Koitto]]

Hannu (18. joulukuuta 2024 kello 15.28)

2024-12-18T15:28:00Z

← Vanhempi versio		Versio 18. joulukuuta 2024 kello 15.28
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Aamun Koitto, numero 20, 1.12.1960 sivu 326.'''<br>		'''Aamun Koitto, numero 20, 1.12.1960 sivu 326.'''<br>
	<br>		<br>
			[[Kuva:Teofania_savonlinna_2020_196.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Metropoliitta Arseni toimittaa vedenpyhitysta Savonlinnassa Olavinlinnan äärellä 2020.<br>(Kuva: Kuopion ja Karjalan hiippakunta (KA)</center>]][[Kuva:Pikkukirkko01_ulko.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Pikkukirkko ulkoapäin<br><small>(''Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Savonlinna02.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Savonlinnan aiempi sotien jälkeen rakennetu pyhien profeetta Sakariaan ja vanhurskas Elisabetin muistolle pyhitetty kirkko.<br><small>(''Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Savonlinna03.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Savonlinnan sotien jälkeen rakennetun kirkon kirkkosali.<br><small>(''Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen'')</small></center>]]
	[https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikkuviha Pikkuvihan] jälkeen [https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavinlinna Olavininna] joutui venäläisten haltuun. Samalla siirtyi heidän käyttöönsä linnoituksen kirkko, joka omistettiin Johannes Kastajan vanhempien, '''[[Sakarias Johannes Edelläkävijän isä\|Sakariaan]]''' ja [[Elisabet (vanhurskas)\|'''Elisabetin''']] muistolle. Kirkko palveli tänne sijoitettua venäläistä sotaväkeä, jota ajoittain oli varsin runsaasti, sekä myös venäläistä väestöä, joka etupäässä kaupallista elinkeinoa harjoittaen oli sotaväen myötä asettunut tänne asumaan.<br>		[https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikkuviha Pikkuvihan] jälkeen [https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavinlinna Olavininna] joutui venäläisten haltuun. Samalla siirtyi heidän käyttöönsä linnoituksen kirkko, joka omistettiin Johannes Kastajan vanhempien, '''[[Sakarias Johannes Edelläkävijän isä\|Sakariaan]]''' ja [[Elisabet (vanhurskas)\|'''Elisabetin''']] muistolle. Kirkko palveli tänne sijoitettua venäläistä sotaväkeä, jota ajoittain oli varsin runsaasti, sekä myös venäläistä väestöä, joka etupäässä kaupallista elinkeinoa harjoittaen oli sotaväen myötä asettunut tänne asumaan.<br>
	<br>		<br>

Hannu (18. joulukuuta 2024 kello 13.59)

2024-12-18T13:59:56Z

← Vanhempi versio		Versio 18. joulukuuta 2024 kello 13.59
Rivi 25:		Rivi 25:
	Ortodoksi.net täydentää:<br>		Ortodoksi.net täydentää:<br>
	<small>(* sana kreikkalaiskatolinen on korjattu muuotoon ortodoksinen<br>		<small>(* sana kreikkalaiskatolinen on korjattu muuotoon ortodoksinen<br>
	(** Katso lisätieto nimen ohessa olevasta Wikipedia-linkistä</small><br>		(** Katso lisätieto nimen ohessa olevasta Wikipedia-linkistä: todennäköisempänä suunnittelijana kirkoille pidetään [http://www.geocities.ws/petrussanctus/visconta.html '''Carlo Viscontia'''] (1774–1852)</small><br>
	<br>		<br>
	Varkauden seurakunta kääntyi 1950-luvulla Savonlinnan luterilaisen seurakunnan puoleen ja halusi ostaa Pikkukirkon takaisin käyttöönsä. Vastaus oli kielteinen – kirkkoa ei saatu takaisin. Seuraavan kerran moisia ajatuksia heräsi joidenkin savonlinnalaisten mielessä julkisemmin vasta 1980-luvulla.<br>		Varkauden seurakunta kääntyi 1950-luvulla Savonlinnan luterilaisen seurakunnan puoleen ja halusi ostaa Pikkukirkon takaisin käyttöönsä. Vastaus oli kielteinen – kirkkoa ei saatu takaisin. Seuraavan kerran moisia ajatuksia heräsi joidenkin savonlinnalaisten mielessä julkisemmin vasta 1980-luvulla.<br>

Hannu (18. joulukuuta 2024 kello 13.54)

2024-12-18T13:54:38Z

← Vanhempi versio		Versio 18. joulukuuta 2024 kello 13.54
Rivi 7:		Rivi 7:
	Kun sittemmin oli päätetty uuden kirkon rakentamisesta, täkäläisellä taholla työskenneltiin paikan saamiseksi uutta kirkkoa varten. Rakennushankkeen ajajien mielenkiinto kohdistui nykyisen Olavinkadun ja Olavintorin kulmassa olevaan tonttimaahan, joka kuului Savonlinnan piirikoulun alueeseen. Koulun johto vastauksessaan suositteli kirkon paikaksi lähinnä ''Hungerborgin'' eli ''Nälkälinnan mäkeä''. Molemmilla paikoilla suoritetun vertailevan katselmuksen perusteella maistraatin kokouksessa syyskuun 23. päivänä 1839 ilmoitetin, että Hungerborgin mäelle ei tulla kirkkoa rakentamaan, koska se on liian korkea, joten sinne on hankala nousta ja vaikea rakentaa. Parhaillaan nyt tälle tontille rakennetaan kirjastotaloa. Korkealla sijaitseva puinen kirkko olisi aluiina ukkosvaaralle ja myrskynpuuskile. Sitä vastoin koulun tonttimaasta saatavaa paikkaa pidetiin tarkoitukseen eriyttäin sopivana. Paikkaa pidettiin tarpeeksi korkeana ja sijainniltaan keskeisenä.<br>		Kun sittemmin oli päätetty uuden kirkon rakentamisesta, täkäläisellä taholla työskenneltiin paikan saamiseksi uutta kirkkoa varten. Rakennushankkeen ajajien mielenkiinto kohdistui nykyisen Olavinkadun ja Olavintorin kulmassa olevaan tonttimaahan, joka kuului Savonlinnan piirikoulun alueeseen. Koulun johto vastauksessaan suositteli kirkon paikaksi lähinnä ''Hungerborgin'' eli ''Nälkälinnan mäkeä''. Molemmilla paikoilla suoritetun vertailevan katselmuksen perusteella maistraatin kokouksessa syyskuun 23. päivänä 1839 ilmoitetin, että Hungerborgin mäelle ei tulla kirkkoa rakentamaan, koska se on liian korkea, joten sinne on hankala nousta ja vaikea rakentaa. Parhaillaan nyt tälle tontille rakennetaan kirjastotaloa. Korkealla sijaitseva puinen kirkko olisi aluiina ukkosvaaralle ja myrskynpuuskile. Sitä vastoin koulun tonttimaasta saatavaa paikkaa pidetiin tarkoitukseen eriyttäin sopivana. Paikkaa pidettiin tarpeeksi korkeana ja sijainniltaan keskeisenä.<br>
	<br>		<br>
	Heinäkuun 14. päivänä 1840 senaatti teki myönteisen päätöksensä. Alueen ja kirkon piirustusten katselmus tapahtui heinäkuun 20. päivänä 1841, näiden piirustusten laatijasta ei ole varmaa tietoa, mutta hän oli todennäköisesti arkkitehti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Louis_Visconti '''L.T. Visconti'''] <small>, jonka piirustusten mukaan rakennettiin vuonna 1847 valmistunut Käkisalmen ortodoksinen kirkko.~~(**</small>~~ Molempien kirkkojen piirteissä on sellaista sopusointuista yhdennäköiyyttä, että niitä voitaneen, kuten on oletettu, pitää saman arkkitehdin pirtäminä. Molempien niiden rakennussajan lähekkäisyys puhuu myös tämän olettamuksen puoleta.<br>		Heinäkuun 14. päivänä 1840 senaatti teki myönteisen päätöksensä. Alueen ja kirkon piirustusten katselmus tapahtui heinäkuun 20. päivänä 1841, näiden piirustusten laatijasta ei ole varmaa tietoa, mutta hän oli todennäköisesti arkkitehti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Louis_Visconti '''L.T. Visconti'''] <small>(**</small>, jonka piirustusten mukaan rakennettiin vuonna 1847 valmistunut Käkisalmen ortodoksinen kirkko. Molempien kirkkojen piirteissä on sellaista sopusointuista yhdennäköiyyttä, että niitä voitaneen, kuten on oletettu, pitää saman arkkitehdin pirtäminä. Molempien niiden rakennussajan lähekkäisyys puhuu myös tämän olettamuksen puoleta.<br>
	<br>		<br>
	Rakennus annettiin tehtäväksi urakalla, jota varten pidettiin huutokauppa kahtena päivänä, helmikuun 13. ja 16. päivänä 1844. Kirkon rakennustyöt, joitten suorittaminen annetriin kauppias '''Johan Kolisille''', aloitettiin samana vuonna keväällä, ja niiden valmistuminen vaati puolitoista vuotta. Kirkko vihintiin käyttöön otettavaksi huhtikuun 22. päivänä 1846.<br>		Rakennus annettiin tehtäväksi urakalla, jota varten pidettiin huutokauppa kahtena päivänä, helmikuun 13. ja 16. päivänä 1844. Kirkon rakennustyöt, joitten suorittaminen annetriin kauppias '''Johan Kolisille''', aloitettiin samana vuonna keväällä, ja niiden valmistuminen vaati puolitoista vuotta. Kirkko vihintiin käyttöön otettavaksi huhtikuun 22. päivänä 1846.<br>
Rivi 24:		Rivi 24:
	<hr>		<hr>
	Ortodoksi.net täydentää:<br>		Ortodoksi.net täydentää:<br>
			<small>(* sana kreikkalaiskatolinen on korjattu muuotoon ortodoksinen<br>
			(** Katso lisätieto nimen ohessa olevasta Wikipedia-linkistä</small><br>
			<br>
	Varkauden seurakunta kääntyi 1950-luvulla Savonlinnan luterilaisen seurakunnan puoleen ja halusi ostaa Pikkukirkon takaisin käyttöönsä. Vastaus oli kielteinen – kirkkoa ei saatu takaisin. Seuraavan kerran moisia ajatuksia heräsi joidenkin savonlinnalaisten mielessä julkisemmin vasta 1980-luvulla.<br>		Varkauden seurakunta kääntyi 1950-luvulla Savonlinnan luterilaisen seurakunnan puoleen ja halusi ostaa Pikkukirkon takaisin käyttöönsä. Vastaus oli kielteinen – kirkkoa ei saatu takaisin. Seuraavan kerran moisia ajatuksia heräsi joidenkin savonlinnalaisten mielessä julkisemmin vasta 1980-luvulla.<br>
	Seuraavan kerran kirkon palauttaminen ortodoksiseksi kirkoksi tapahtuikin kuitenkin sitten vasta 2010-luvulla, kun luterilainen seurakunta taloutta korjatakseen halusi nyt myydä Pikkukirkon. Viiden vuoden neuvottelujen ja varmaan hankintaan tarvittavien varojen hakemisen aikana syntyi päätös, että kirkko myydään yksityiselle, kirkon ulkopuoliselle yhdistykselle, ''Savonlinnan Pikkukirkko kulttuuriyhdistys ry'':lle.<br>		Seuraavan kerran kirkon palauttaminen ortodoksiseksi kirkoksi tapahtuikin kuitenkin sitten vasta 2010-luvulla, kun luterilainen seurakunta taloutta korjatakseen halusi nyt myydä Pikkukirkon. Viiden vuoden neuvottelujen ja varmaan hankintaan tarvittavien varojen hakemisen aikana syntyi päätös, että kirkko myydään yksityiselle, kirkon ulkopuoliselle yhdistykselle, ''Savonlinnan Pikkukirkko kulttuuriyhdistys ry'':lle.<br>

Hannu: Ak: Uusi sivu: '''Aamun Koitto, numero 20, 1.12.1960 sivu 326.'''

[https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikkuviha Pikkuvihan] jälkeen [https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavinlinna Olavininna] joutui venäläisten haltuun. Samalla siirtyi heidän käyttöönsä linnoituksen kirkko, joka omistettiin Johannes Kastajan vanhempien, '''Sakariaan''' ja '''Elisabetin''' muistolle. Kirkko palveli tänne sijoitettua venäläistä s...

2024-12-18T13:48:23Z

Ak: Uusi sivu: '''Aamun Koitto, numero 20, 1.12.1960 sivu 326.''' [https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikkuviha Pikkuvihan] jälkeen [https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavinlinna Olavininna] joutui venäläisten haltuun. Samalla siirtyi heidän käyttöönsä linnoituksen kirkko, joka omistettiin Johannes Kastajan vanhempien, '''Sakariaan''' ja '''Elisabetin''' muistolle. Kirkko palveli tänne sijoitettua venäläistä s...

Uusi sivu

'''Aamun Koitto, numero 20, 1.12.1960 sivu 326.''' 
 
[https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikkuviha Pikkuvihan] jälkeen [https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavinlinna Olavininna] joutui venäläisten haltuun. Samalla siirtyi heidän käyttöönsä linnoituksen kirkko, joka omistettiin Johannes Kastajan vanhempien, '''[[Sakarias Johannes Edelläkävijän isä|Sakariaan]]''' ja [[Elisabet (vanhurskas)|'''Elisabetin''']] muistolle. Kirkko palveli tänne sijoitettua venäläistä sotaväkeä, jota ajoittain oli varsin runsaasti, sekä myös venäläistä väestöä, joka etupäässä kaupallista elinkeinoa harjoittaen oli sotaväen myötä asettunut tänne asumaan. 
 
Viime vuosisadan alkupuolella, linnoituksen menetettyä sotilaallisen merkityksensä, se pääsi rappeutumaan. Samoin kävi linnoituksen kirkon. Tämän joutui toteamaan kenraalikuvernöörin apulainen [https://fi.wikipedia.org/wiki/Alexander_Amatus_Thesleff '''Alexander Amatus Thesleff'''] vuonna 1835 tekemällään vìrkamatkalla. Hản ilmoitti havainnoistaan Viipurissa sijainneelle [[Suomen hiippakunta|''Suomen hengelliselle hallitukselle'']], joka oli ortodoksisen (* uskontokunnan ylin elin meillä siihen aikaan, sekä saattoi tiedoksi kirkon papin pyytäneen osoittamaan korjaukseen tarvittavat varat. Hengellisellä hallituksella ei liioin ollut varoja tarkoitukseen käytettävänä, joten se puolestaan vetosi Pietarin metropoliittaan, jonka ylimmäispapilliseen huomaan kirkko kuului. Sillä välin kun hänen toimestaan myönnettiin varat korjausta varten, seurakunnan taholta esitettiin kenraalikuvernöörille, että seurakunnalle, jonka vanhan kirkon korjaaminen tuskin kannattaisi, rakennettaisiin uusi kirkko itse kaupunkiin ja että sitä varten osoitettaisiin paikka sekä myönnettäisiin rakennushankkeen toteuttamista varten tarvittavat varat. 
 
Kun sittemmin oli päätetty uuden kirkon rakentamisesta, täkäläisellä taholla työskenneltiin paikan saamiseksi uutta kirkkoa varten. Rakennushankkeen ajajien mielenkiinto kohdistui nykyisen Olavinkadun ja Olavintorin kulmassa olevaan tonttimaahan, joka kuului Savonlinnan piirikoulun alueeseen. Koulun johto vastauksessaan suositteli kirkon paikaksi lähinnä ''Hungerborgin'' eli ''Nälkälinnan mäkeä''. Molemmilla paikoilla suoritetun vertailevan katselmuksen perusteella maistraatin kokouksessa syyskuun 23. päivänä 1839 ilmoitetin, että Hungerborgin mäelle ei tulla kirkkoa rakentamaan, koska se on liian korkea, joten sinne on hankala nousta ja vaikea rakentaa. Parhaillaan nyt tälle tontille rakennetaan kirjastotaloa. Korkealla sijaitseva puinen kirkko olisi aluiina ukkosvaaralle ja myrskynpuuskile. Sitä vastoin koulun tonttimaasta saatavaa paikkaa pidetiin tarkoitukseen eriyttäin sopivana. Paikkaa pidettiin tarpeeksi korkeana ja sijainniltaan keskeisenä. 
 
Heinäkuun 14. päivänä 1840 senaatti teki myönteisen päätöksensä. Alueen ja kirkon piirustusten katselmus tapahtui heinäkuun 20. päivänä 1841, näiden piirustusten laatijasta ei ole varmaa tietoa, mutta hän oli todennäköisesti arkkitehti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Louis_Visconti '''L.T. Visconti'''] , jonka piirustusten mukaan rakennettiin vuonna 1847 valmistunut Käkisalmen ortodoksinen kirkko.(** Molempien kirkkojen piirteissä on sellaista sopusointuista yhdennäköiyyttä, että niitä voitaneen, kuten on oletettu, pitää saman arkkitehdin pirtäminä. Molempien niiden rakennussajan lähekkäisyys puhuu myös tämän olettamuksen puoleta. 
 
Rakennus annettiin tehtäväksi urakalla, jota varten pidettiin huutokauppa kahtena päivänä, helmikuun 13. ja 16. päivänä 1844. Kirkon rakennustyöt, joitten suorittaminen annetriin kauppias '''Johan Kolisille''', aloitettiin samana vuonna keväällä, ja niiden valmistuminen vaati puolitoista vuotta. Kirkko vihintiin käyttöön otettavaksi huhtikuun 22. päivänä 1846. 
 
Vähän aikaisemmin toista maailmansotaa Savonlinnan ortodoksit pienen jäsenmääränsä ansiosta kuuluivat Kuopio-Savonlinnan seurakuntaan. Tällöin kirkko jouduttiin myymään (1938) Savonlinnan evankeliluterilaiselle seurakunnalle. 
 
Sitten mainittujen sotien jälkeen luovutetun alueen ortodoksiväestön lakkautettujen seurakuntien osan asettuessa tänne asumaan ylitti Savonlinnan ortodoksien määrä jälleen 100 ja heidät liitettiin Varkauden ortodoksiseen seurakuntaan. 
 
Helmikuussa vuonna 1955 valittiin rukoushuonetoimikunta. Sen jälkeen kun toimikunta oli anonut Savonlinnan kaupungilta, että kaupunki luovuttaisi rakennustontin III kaupunginosan Erkonkadun lännenpuoleisessa päässä, voitiin kauppakirja allekirjoittaa marraskuun 27. päivänä 1956. 
 
Rukoushuone on rakennettu Suomen kirkkokunnan jälleenrakentamisesta annetun lain nojalla arkkitehti '''Ilmari Ahosen''' laatimien piirustusten mukaan. 
 
Rukoushuoneen vihki käyttöön [[KS]] arkkipiispa [[Paavali Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa|'''Paavali''']] lokakuun 25. päivänä 1959 pyhien ''Sakariaan ja Elisabetin muistoksi''. 
 
Rakennusmestari '''Pauli Parkkinen''' 
<hr>
Ortodoksi.net täydentää: 
Varkauden seurakunta kääntyi 1950-luvulla Savonlinnan luterilaisen seurakunnan puoleen ja halusi ostaa Pikkukirkon takaisin käyttöönsä. Vastaus oli kielteinen – kirkkoa ei saatu takaisin. Seuraavan kerran moisia ajatuksia heräsi joidenkin savonlinnalaisten mielessä julkisemmin vasta 1980-luvulla. 
Seuraavan kerran kirkon palauttaminen ortodoksiseksi kirkoksi tapahtuikin kuitenkin sitten vasta 2010-luvulla, kun luterilainen seurakunta taloutta korjatakseen halusi nyt myydä Pikkukirkon. Viiden vuoden neuvottelujen ja varmaan hankintaan tarvittavien varojen hakemisen aikana syntyi päätös, että kirkko myydään yksityiselle, kirkon ulkopuoliselle yhdistykselle, ''Savonlinnan Pikkukirkko kulttuuriyhdistys ry'':lle. 
 
Vuonna 2017 kirkko siirtyi yhdistyksen omistukseen, mutta taival lienee ollut liian kivinen, sillä jo muutaman vuoden kuluttua yhdistys ajautui selvitystilaan ja tällä hetkellä ja 2021 kirkko oli myytävänä ja sen hankki erilaisten vaiheiden jälkeen Mikkelin ja Varkauden seurakunnista yhdistetty Saimaan ortodoksinen seurakunta 2022, jonka jälkeen Erkonkadulla ollut vuonna 2009 kirkoksi vihitty, jälleenrakennuskaudella rakennettu toinen kirkko myytiin yksityiselle taholle. 
 
Ortodoksi.net / HAP 
 
[[Luokka:Aamun Koitto]]
[[Luokka:Jälleenrakennus]]