http://www.ortodoksi.net/index.php?action=history&feed=atom&title=Suomi_ja_Valamo_Boris_Zaitsevin_silminSuomi ja Valamo Boris Zaitsevin silmin - Muutoshistoria2026-04-06T19:14:04ZTämän sivun muutoshistoriaMediaWiki 1.39.7http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Suomi_ja_Valamo_Boris_Zaitsevin_silmin&diff=64742&oldid=prevHannu (6. joulukuuta 2025 kello 13.52)2025-12-06T13:52:15Z<p></p>
<table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface">
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<tr class="diff-title" lang="fi">
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 6. joulukuuta 2025 kello 13.52</td>
</tr><tr>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 82:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 82:</td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><i>(Perustuu Voda Živaja -lehden sivustolla julkaistuun materiaaliin.)</i></div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><i>(Perustuu Voda Živaja -lehden sivustolla julkaistuun materiaaliin.)</i></div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker" data-marker="−"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Artikkelt</del>]]</div></td>
<td class="diff-marker" data-marker="+"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Artikkelit</ins>]]</div></td>
</tr>
</table>Hannuhttp://www.ortodoksi.net/index.php?title=Suomi_ja_Valamo_Boris_Zaitsevin_silmin&diff=64681&oldid=prevHannu (17. marraskuuta 2025 kello 10.36)2025-11-17T10:36:29Z<p></p>
<a href="http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Suomi_ja_Valamo_Boris_Zaitsevin_silmin&diff=64681&oldid=64653">Näytä muutokset</a>Hannuhttp://www.ortodoksi.net/index.php?title=Suomi_ja_Valamo_Boris_Zaitsevin_silmin&diff=64653&oldid=prevHannu: Ak: Uusi sivu: TULOSSA<!--<h1>Suomi ja Valamo Boris Zaitsevin silmin. Vuosi 1935</h1> <p> Elokuussa 2025 tuli kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun <b>Boris Konstantinovitš Zaitsev</b> ja hänen vaimonsa <b>Vera Aleksejevna Zaitseva</b> vierailivat Laatokan Valamon Kristuksen kirkastumisen luostarissa. Yksi tämän matkan merkittävistä tuloksista oli esseesarja nimeltä <i>Suomi</i>, joka muokattiin vuotta myöhemmin pieneksi kirjaksi <i>Valamo</i>. Kyseinen teos on yhä Venäjällä tunnetu...2025-11-13T19:53:48Z<p>Ak: Uusi sivu: TULOSSA<!--<h1>Suomi ja Valamo Boris Zaitsevin silmin. Vuosi 1935</h1> <p> Elokuussa 2025 tuli kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun <b>Boris Konstantinovitš Zaitsev</b> ja hänen vaimonsa <b>Vera Aleksejevna Zaitseva</b> vierailivat Laatokan Valamon Kristuksen kirkastumisen luostarissa. Yksi tämän matkan merkittävistä tuloksista oli esseesarja nimeltä <i>Suomi</i>, joka muokattiin vuotta myöhemmin pieneksi kirjaksi <i>Valamo</i>. Kyseinen teos on yhä Venäjällä tunnetu...</p>
<p><b>Uusi sivu</b></p><div>TULOSSA<!--<h1>Suomi ja Valamo Boris Zaitsevin silmin. Vuosi 1935</h1><br />
<br />
<p><br />
Elokuussa 2025 tuli kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun<br />
<b>Boris Konstantinovitš Zaitsev</b> ja hänen vaimonsa <b>Vera Aleksejevna<br />
Zaitseva</b> vierailivat Laatokan Valamon Kristuksen kirkastumisen luostarissa.<br />
Yksi tämän matkan merkittävistä tuloksista oli esseesarja nimeltä <i>Suomi</i>,<br />
joka muokattiin vuotta myöhemmin pieneksi kirjaksi <i>Valamo</i>.<br />
Kyseinen teos on yhä Venäjällä tunnetuin emigranttikirjailijan laatima<br />
kuvaus vanhan Valamon elämästä maailmansotien välisenä aikana.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Boris Zaitsevin tekstin tärkeä lisä on hänen puolisonsa Vera Zaitsevan<br />
päiväkirja, joka säilyi Norjassa ja jota on osittain käytetty tässä<br />
julkaistavassa aineistossa. Osa tekstissä mainituista lähteistä sekä<br />
monia muita dokumentteja ja painotuotteita on esillä näyttelyssä<br />
<i>Suomi ja Valamo Boris Zaitsevin silmin. 1935</i> Venäjän tiedeakatemian<br />
kirjastossa Pietarissa.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Zaitsevien puolentoista kuukauden mittaisesta Suomen-matkasta on<br />
pitkään tiedetty vain vähän. Matka Suomeen ja yhdentoista päivän<br />
vierailu Valamon saarella (30.7.&ndash;9.8.1935) tallentuivat Zaitsevin<br />
kirjoittamaan yhdeksän esseen sarjaan, joka julkaistiin pariisilaisessa<br />
<i>Vozroždenije</i>-lehdessä 20.10.1935&ndash;8.3.1936. Näistä kahdeksan esseetä<br />
muokattiin sitten 78-sivuiseksi kirjaksi, jonka julkaisi Tallinnassa<br />
vuonna 1936 <b>Robert Adolfovitš Kaushe</b> &rdquo;Strannik&rdquo;-nimisenä, käytännössä<br />
olemattomana kustantamona &ndash; nimen valitsi epäilemättä Zaitsev itse,<br />
sillä hän käytti sitä usein itsestään.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Vuonna 1973 teos julkaistiin uudelleen New Yorkissa arkkipappi<br />
<b>Aleksandr Kiseljovin</b> toimesta. Kiseljov jätti kuitenkin huomioimatta<br />
juuri tätä painosta varten Zaitsevin tekemät korjaukset. Näin kirjan<br />
lopullinen, kirjailijan itsensä viimeistelemä versio jäi edelleen<br />
julkaisematta.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Teosta alettiin painaa uudelleen suurin painoksin jo myöhäisen<br />
Neuvostoliiton päivinä &ndash; painosten määrää ei käytännössä tiedetä.<br />
Kirjan valmisteluaineistoa ei kuitenkaan tunneta lainkaan: Suomesta<br />
tai Valamosta ei ole löydetty luonnosvihkoja tai muistiinpanoja,<br />
toisin kuin esimerkiksi Zaitsevin Kreikan- ja Athos-vuoren matkoista,<br />
joiden havainnolliset muistiinpanot julkaistiin kokonaisina vasta<br />
vuonna 2013. Vaikuttaa siltä, että <i>Valamo</i>-kirjan teksti syntyi<br />
pääosin paikan päällä ja viimeisteltiin myöhemmin Pariisissa.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Nasarin erakkolan lähellä olevalla hautausmaalla otettiin kesällä 1935<br />
valokuva igumeni <b>Haritonista</b> &ndash; kuva, joka oli tarkoitettu tulevaan<br />
kirjaan ja joka sijoitettiin ensimmäisen kuvaliitteen toiselle sivulle.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
1990-luvun puolivälissä Norjasta löytyivät Vera Zaitsevan lähes<br />
päivittäiset matkamuistiinpanot, jotka hän oli kirjoittanut koko<br />
matkan ajan. Ei ole tietoa, miten ne olivat päätyneet hänen<br />
sisarentyttärensä, <b>Maria Aleksandrovna Polievktovan</b> (avioliitossa<br />
Christensen), haltuun &ndash; ehkä hänelle oli lähetetty kertomus matkasta<br />
tai päiväkirjoja oli suunniteltu käännettäväksi. Päiväkirjat löysi<br />
Polievktovan poika, <b>Jalmari Christensen</b>, jonka ansiosta saadaan nyt<br />
käyttöön johdonmukainen ja yksityiskohtainen kuvaus tästä Zaitsevien<br />
merkittävästä matkasta &rdquo;lähes vielä venäläisille&rdquo; alueille.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Toisin kuin Kreikan-matkalla, joka tehtiin lehden toimituksen<br />
toimeksiannosta, Suomen-matka tapahtui Antonina Kaushe&rsquo;n<br />
(o.s. Bazhanova) kutsumana. Hän oli Vera Zaitsevan sukulainen ja sisar<br />
varakkaalle pietarilaiselle liikemiehelle <b>Filadelf Bazhanoville</b>,<br />
jonka koristeellinen jugend-talo Pietarissa (nyk. Maratinkatu 72)<br />
tunnetaan yhä. Kaushet asuivat Kellomäen alueella, varsin hyvässä<br />
toimeentulossa, ja he maksoivat Zaitsevien matkan kulut.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Ei tiedetä, kuinka paljon Zaitsev tunsi Valamoa etukäteen, mutta hän<br />
oli kuullut siitä ja tavannut Pariisissa <b>isä Afanasi Necaevin</b>, Valamon<br />
luostarista lähtöisin olleen munkkinoviisin sekä teologisen instituutin<br />
opiskelijan. Hän oli myös lukenut emigranttilehdissä julkaistuja,<br />
usein liioiteltuja kertomuksia luostarin vaiheista 1920-luvulla.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Matka Suomeen ja Kellomäkeen</h2><br />
<br />
<p><br />
Zaitsevit lähtivät Pariisista 10.7.1935 ja nousivat samana iltana<br />
Antwerpenissä laivaan. Vera merkitsi päiväkirjaansa: &quot;Lähdimme samaan<br />
aikaan, kun Valamossa alkaa vigilia. Huomenna pyhittäjät Sergei ja<br />
Herman, Valamon perustajat.&quot; Pian he kohtasivat merellä<br />
neuvostoliittolaisia matkustajia ja laivoja, jotka herättivät heissä<br />
vastenmielisyyttä &ndash; tämä toistuu Veran päiväkirjoissa.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
He saapuivat Helsinkiin 15.7. ja edelleen Terijoelle, jonne Antonina<br />
Kaushe saapui heitä vastaan. Zaitsevit majoittuivat P. S. Zahharovin<br />
pensionaattiin, jonka edustalta avautui laaja näkymä Suomenlahdelle.<br />
He viettivät Kellomäessä lähes koko Suomessa oloajan &ndash; sekä lähellä<br />
rakkaita ystäviä että kuitenkin omassa rauhassaan.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Heidän päivänsä täyttyivät uimisesta, kävelyistä, käynneistä Rajajoella,<br />
rajan tarkkailusta kiikareilla, vierailuista Viipuriin sekä Ilja Repinin<br />
<i>Penaatteihin</i> Kuokkalassa. He tutustuivat myös uusiin ihmisiin,<br />
kirjailijoihin ja emigranttiväkeen. Vera aloitti matkalla isä Aleksandr<br />
Eltsjaninovin teoksen <i>Muistiinpanoja</i> (YMCA-Press, 1935), josta tuli<br />
hänelle elinikäinen rakkaus.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Valamo 30.7.&ndash;9.8.1935</h2><br />
<br />
<p><br />
Zaitsevit lähtivät Valamoon 30.7., ja isä <b>Luka (Zemskov)</b> majoitti heidät<br />
ystävällisesti. He tutustuivat heti seuraavana päivänä luostarin<br />
johtajaan, igumeni <b>Hariton (Dunaev)</b>, johon he kiintyivät syvästi.<br />
Matkat saariston skiittoihin alkoivat heti:<br />
</p><br />
<br />
<ul><br />
<li><b>Kaikkien pyhien skiitta</b></li><br />
<li><b>Smolenskin skiitta</b></li><br />
<li><b>Konevitsan skiitta</b> (jossa he tapasivat skeemamunkki <b>Nikolai Tolstovin</b> ja erakko <b>isä Feodor Pošehovin</b>)</li><br />
<li><b>Uuden Jerusalemin skiitta</b></li><br />
</ul><br />
<br />
<p><br />
He tapasivat lisäksi useita merkittäviä kilvoittelijoita:<br />
skeemapappismunkki <b>Jefremin (Hrobostov)</b>, entisen igumenin<br />
<b>Pavlinin (Mešalkin)</b> sekä isä <b>Johanneksen (Alekseev)</b>, tulevan<br />
pyhittäjän. Heidän vaikutelmistaan syntyi syvä kiintymys Valamon<br />
veljestöön: vieraanvaraisuus, hengellinen hiljaisuus ja<br />
kilvoittelijoiden lämpö tekivät heihin pysyvän vaikutuksen.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
1. elokuuta he vierailivat <b>Nasarin erakkolassa</b> ja skeemamunkki<br />
Nikolain keljassa. Seuraavana päivänä he tutustuivat luostarin<br />
kirjastoon. 3.8. he kävivät Pyhällä saarella pyhittäjä<br />
<b>Aleksanteri Syväriläisen</b> luolalla; Vera vertasi saaren tunnelmaa<br />
Böcklinin <i>Kuolleiden saareen</i> &ndash; kuitenkin täällä asui &quot;eloisia ja<br />
iloisia asukkaita&quot;.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
4.8. he lähtivät yölliselle venematkalle Konevitsan skiittaan ja<br />
osallistuivat siellä palveluksiin. He näkivät entisen igumenin Pavlinin<br />
vihkimisen suureen skeemaan, joka liikutti heitä syvästi.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
6.8. (Boris Zaitsevin nimipäivä) he viettivät juhlaa veljestön kanssa<br />
ja veivät myöhemmin Pariisiin Valamolla painettuja laulukortteja<br />
<i>Oi, ihmeellinen Valamon saari</i>. He tilasivat ikoneita ja saivat<br />
igumenilta useita kirjoja ja julkaisuja, joita he kuljettivat<br />
myöhemmin mukanaan.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
He tutustuivat myös Viipurin RSKhD-nuorisoryhmään, jota johti<br />
<b>Valentina Stepanovna Hotenko</b> &ndash; tuttavuudesta tuli pitkäaikainen.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
8.&ndash;9.8. he viettivät vielä aikaa veljestön parissa, mutta 9.8. laiva<br />
vei heidät takaisin Kellomäkeen. He jatkoivat oleskeluaan Suomessa<br />
syyskuun loppuun saakka.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Loppukesä Suomessa</h2><br />
<br />
<p><br />
Suomessa vietetty loppukesä oli täynnä matkoja lähialueille: Viipuriin,<br />
Kuokkalaan, Repinin huvilalle, raja-alueelle ja maaseudulle. He tapasivat<br />
Venäjän emigranttiväkeä, kirkkokuorolaisia ja kirjallisia ystäviä.<br />
He kuuntelivat Kronstadtin tykkien jylinää ja näkivät valonheittimet,<br />
jotka valaisivat syysöitä. He ihailivat suomalaisen kesän ja syksyn<br />
kirkkautta ja tunsivat syvää kiitollisuutta maan rauhasta.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
He palasivat yhä uudelleen Viipurin ja Helsingin kulttuuripiireihin:<br />
Zaitsev piti useita lukutilaisuuksia, jotka olivat suosittuja ja<br />
tuottivat hyvin.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Heidän paluunsa Pariisiin tapahtui 1.10.1935 &ndash; yhteensä matkan<br />
pituus oli 84 päivää.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kirjallinen jälkivaikutus ja Ivan Šmeljov</h2><br />
<br />
<p><br />
Zaitsevien teos <i>Valamo</i> innosti myös kirjailija <b>Ivan Šmeljovia</b>,<br />
joka oli itse tehnyt häämatkansa Valamoon vuonna 1894 ja kirjoittanut<br />
siitä nuorena teoksen <i>Valamon kallioilla</i> (1897). Zaitsevin kirjan<br />
myötä hän palasi aiheeseen ja kirjoitti teoksen <i>Vanha Valamo</i> (1938),<br />
joka oli sävyltään lempeämpi ja hengellisempi kuin hänen alkuperäiset<br />
kuvauksensa.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Talvisota ja protesti</h2><br />
<br />
<p><br />
Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, Zaitsevit järkyttyivät<br />
syvästi. Boris Zaitsev kirjoitti <i>Protestin hyökkäystä vastaan</i>, johon<br />
useat tunnetut emigrantit &ndash; muun muassa <b>Sergei Rahmaninov</b> ja<br />
<b>Dmitri Merežkovski</b> &ndash; antoivat nimensä. Asiakirja julkaistiin<br />
Pariisin <i>Poslednije novosti</i> -lehdessä 31.12.1939.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Ivan Šmeljov kieltäytyi allekirjoittamasta, mikä johti myöhemmin<br />
kahden kirjailijan väliseen viilenemiseen.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Vera Zaitseva seurasi sodan etenemistä hartaasti: hänen päiväkirjassaan<br />
esiintyvät rukoukset Suomen ja Valamon puolesta, ja hän kantoi<br />
erityistä huolta ystävistään Kellomäessä. Hän sai myöhemmin kuulla,<br />
että hänen sukulaisensa <b>Jalmari Christensen</b> oli lähtenyt<br />
vapaaehtoisena Suomen armeijaan.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Onneksi yksikään Valamon munkki ei kuollut pommituksissa &ndash; suomalaiset<br />
evakuoivat luostarin ajoissa, vaikka kuusi sotilasta menetti henkensä<br />
puolustaessaan saarta.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Kaushejen perhe pelastui Ruotsiin. Zaitsevien ystävyydet Suomessa<br />
säilyivät, vaikka he eivät enää koskaan päässeet käymään uudessa<br />
Valamossa Heinävedellä.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Valamosta saadut siunatut kuvat ja esineet säilyivät Zaitsevien<br />
perheessä ja siirtyivät myöhemmin heidän jälkeläisilleen.<br />
Useimmat tässä yhteydessä mainituista yksityisten kokoelmien<br />
valokuvista ovat ilmestyneet julkisuuteen vasta äskettäin.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
<i>Perustuu Voda Živaja -lehden sivustolla julkaistuun materiaaliin.</i><br />
</p><br />
<br />
[[Luokka:Artikkelt]]<br />
--></div>Hannu