Ortodoksi.net - Tuoreet muutokset [fi]

Ortodoksi.netin UO-oppimateriaalia

2026-08-10T16:28:17Z

← Vanhempi versio		Versio 10. elokuuta 2026 kello 16.28
Rivi 17:		Rivi 17:
	* '''[[Syntiinlankeemuskertomus]]'''		* '''[[Syntiinlankeemuskertomus]]'''
	* '''[[Kain ja Abel]]'''		* '''[[Kain ja Abel]]'''
	* ~~Tulossa lähiaikoina:~~ '''[[Nooa ja vedenpaisumus]]'''		* '''[[Nooa ja vedenpaisumus]]'''
			* Tulossa lähiaikoina: [[Abraham lähtee matkalle]]

	[[Luokka:UO]]		[[Luokka:UO]]

Nooa ja vedenpaisumus

2026-08-10T16:26:39Z

Ak: Uusi sivu: Tältä sivulta löytyy Ortodoksi.netin kokoamaa, vapaasti käytettävää ortodoksisen uskonnon (UO) opetukseen soveltuvaa materiaalia.<br> <br> Aineisto on jäsennelty pääosin suomalaisen peruskoulun vuosiluokkien 3–6 opetuksen sisältöjä mukaillen. Materiaalia täydennetään vähitellen sitä mukaa kuin uusia kokonaisuuksia valmistuu.<br> <br> Aineisto ei ole minkään virallisen tahon, kuten Suomen ortodoksisen kirkon tai Opetushallituksen, tarkastamaa tai hyväksy...

Uusi sivu

Ortodoksi.netin UO-oppimateriaalia

2026-08-10T16:09:43Z

Ak: Uusi sivu: Näiltä sivuilta löytyy Ortodoksi.netin kokoamaa, laatimaa ja vapaasti käytettävää ortodoksisen uskonnon (UO) opetukseen soveltuvaa materiaalia mm. katumeeneille (ortodoksiseen kirkkoon liittymistä aikoville) ja muillekin tarpeen mukaan.<br> <br> Aineisto on jäsennelty pääosin suomalaisen peruskoulun vuosiluokkien 3–6 opetuksen sisältöjä mukaillen. Materiaalia täydennetään vähitellen sitä mukaa kuin uusia kokonaisuuksia valmistuu.<br> <br> Aineisto ei ole...

Uusi sivu

Näiltä sivuilta löytyy Ortodoksi.netin kokoamaa, laatimaa ja vapaasti käytettävää ortodoksisen uskonnon (UO) opetukseen soveltuvaa materiaalia mm. katumeeneille (ortodoksiseen kirkkoon liittymistä aikoville) ja muillekin tarpeen mukaan.<br>
<br>
Aineisto on jäsennelty pääosin suomalaisen peruskoulun vuosiluokkien 3–6 opetuksen sisältöjä mukaillen. Materiaalia täydennetään vähitellen sitä mukaa kuin uusia kokonaisuuksia valmistuu.<br>
<br>
Aineisto ei ole minkään virallisen tahon, kuten Suomen ortodoksisen kirkon tai Opetushallituksen, tarkastamaa tai hyväksymää. Tämä on hyvä ottaa huomioon materiaalia käytettäessä ja arvioitaessa.<br>
<br>
Teksteissä pyritään kuitenkin esittämään ortodoksinen usko, kirkon opetus ja ortodoksiseen elämäntapaan liittyvät sisällöt mahdollisimman oikein, selkeästi ja luotettavasti.<br>
<br>
Mikäli aineistossa havaitaan virheitä, epäselvyyksiä tai ristiriitaisuuksia, niistä voi ilmoittaa Ortodoksi.netin ylläpidolle sähköpostitse.<br>
<hr>
<h2>Valmiit sivut</h2>

<h3>OSA A</h3>

* [[UO-oppimateriaalia yleiseen käyttöön|'''Raamattu on kirkon pyhä kirja''']]
* '''[[Jumala loi maailman]]'''
* '''[[Syntiinlankeemuskertomus]]'''
* '''[[Kain ja Abel]]'''
* Tulossa lähiaikoina: '''[[Nooa ja vedenpaisumus]]'''

[[Luokka:UO]]

Luokka:UO

2026-08-10T15:42:04Z

Ak: Uusi sivu: Tältä sivulta löytyy Ortodoksi.netin kokoamaa, vapaasti käytettävää ortodoksisen uskonnon (UO) opetukseen soveltuvaa materiaalia. Aineisto on jäsennelty pääosin suomalaisen peruskoulun vuosiluokkien 3–6 opetuksen sisältöjä mukaillen. Materiaalia täydennetään vähitellen sitä mukaa kuin uusia kokonaisuuksia valmistuu. Aineisto ei ole minkään virallisen tahon, kuten Suomen ortodoksisen kirkon tai Opetushallituksen, tarkastamaa tai hyväksymää. Tämä on...

Uusi sivu

Tältä sivulta löytyy Ortodoksi.netin kokoamaa, vapaasti käytettävää ortodoksisen uskonnon (UO) opetukseen soveltuvaa materiaalia.

Aineisto on jäsennelty pääosin suomalaisen peruskoulun vuosiluokkien 3–6 opetuksen sisältöjä mukaillen. Materiaalia täydennetään vähitellen sitä mukaa kuin uusia kokonaisuuksia valmistuu.

Aineisto ei ole minkään virallisen tahon, kuten Suomen ortodoksisen kirkon tai Opetushallituksen, tarkastamaa tai hyväksymää. Tämä on hyvä ottaa huomioon materiaalia käytettäessä ja arvioitaessa.

Teksteissä pyritään kuitenkin esittämään ortodoksinen usko, kirkon opetus ja ortodoksiseen elämäntapaan liittyvät sisällöt mahdollisimman oikein, selkeästi ja luotettavasti.

Mikäli aineistossa havaitaan virheitä, epäselvyyksiä tai ristiriitaisuuksia, niistä voi ilmoittaa Ortodoksi.netin ylläpidolle sähköpostitse.

Kain ja Abel

2026-08-10T15:40:43Z

Uusi sivu

Tältä sivulta löytyy Ortodoksi.netin kokoamaa, vapaasti käytettävää ortodoksisen uskonnon (UO) opetukseen soveltuvaa materiaalia.<br>
<br>
Aineisto on jäsennelty pääosin suomalaisen peruskoulun vuosiluokkien 3–6 opetuksen sisältöjä mukaillen. Materiaalia täydennetään vähitellen sitä mukaa kuin uusia kokonaisuuksia valmistuu.<br>
<br>
Aineisto ei ole minkään virallisen tahon, kuten Suomen ortodoksisen kirkon tai Opetushallituksen, tarkastamaa tai hyväksymää. Tämä on hyvä ottaa huomioon materiaalia käytettäessä ja arvioitaessa.<br>
<br>
Teksteissä pyritään kuitenkin esittämään ortodoksinen usko, kirkon opetus ja ortodoksiseen elämäntapaan liittyvät sisällöt mahdollisimman oikein, selkeästi ja luotettavasti.<br>
<br>
Mikäli aineistossa havaitaan virheitä, epäselvyyksiä tai ristiriitaisuuksia, niistä voi ilmoittaa Ortodoksi.netin ylläpidolle sähköpostitse.<br>
<hr>
<h2>Kain ja Abel</h2>

Syntiinlankeemuksen jälkeen ihmisen elämä ei ollut enää samanlaista kuin alussa. Edellisessä luvussa näimme, kuinka ihmisen suhde Jumalaan rikkoutui. Raamatun seuraava kertomus näyttää, että synti voi rikkoa myös ihmisten välisiä suhteita.<br>
<br>
Aadamille ja Eevalle syntyi kaksi poikaa, Kain ja Abel. Kainista tuli maanviljelijä ja Abelista lammaspaimen.

<h3>Kaksi veljestä tuo lahjan Jumalalle</h3>

Eräänä päivänä veljekset toivat Jumalalle uhrilahjat.<br>
<br>
Kain toi maan satoa. Abel toi laumansa esikoisia ja niiden parhaimpia osia. Jumala katsoi suopeasti Abeliin ja hänen lahjaansa, mutta Kainin ja hänen lahjansa puoleen hän ei katsonut.<br>
<br>
'''Uhrilahja''' tarkoittaa Jumalalle annettua lahjaa. Raamatun aikana ihmiset osoittivat uhrilahjoilla muun muassa kiitollisuuttaan ja kunnioitustaan Jumalalle.<br>
<br>
Raamattu ei tässä kohdassa selitä tarkasti, miksi Jumala suhtautui veljesten lahjoihin eri tavalla. Myöhemmin Uudessa testamentissa Abel mainitaan uskon esimerkkinä. Siinä kerrotaan, että hän antoi lahjansa Jumalalle uskossa.<br>
<br>
Ortodoksisessa opetuksessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että Abel toi laumansa esikoisia eli ensimmäisestä ja parhaasta osasta, mitä hänellä oli. Lahja voi kertoa siitä, millä mielellä ihminen antaa.

<h3>Kain suuttuu</h3>

Kain huomasi, että Jumala katsoi suopeasti Abelin lahjaan. Hän suuttui ja synkistyi.<br>
<br>
Jumala puhui Kainille ennen kuin mitään pahaa oli vielä tapahtunut. Hän varoitti Kainia siitä, että synti oli lähellä ja että Kainin tuli pitää se kurissa.<br>
<br>
Tämä on kertomuksessa tärkeä hetki.<br>
<br>
Kain tunsi vihaa ja pettymystä, mutta hänen ei olisi ollut pakko toimia niiden mukaan. Hänellä oli vielä mahdollisuus pysähtyä ja valita toisin.<br>
<br>
Meillekin voi joskus tulla voimakkaita tunteita. Saatamme olla kateellisia, vihaisia tai pettyneitä. Tunne itsessään ei vielä ratkaise sitä, mitä teemme. Ihminen voi pysähtyä, puhua toiselle, pyytää apua ja valita, miten hän toimii.

<h3>Kain surmaa veljensä</h3>

Kain ei kuunnellut Jumalan varoitusta. Hän lähti Abelin kanssa ulos ja surmasi veljensä.<br>
<br>
Raamatun kertomuksessa syntiinlankeemuksen seuraukset näkyvät nyt hyvin vakavalla tavalla. Aiemmin ihminen oli kääntynyt pois Jumalasta. Nyt ihminen kääntyy omaa veljeään vastaan.<br>
<br>
Kateus ja viha ovat saaneet Kainissa kasvaa niin suuriksi, että hän tekee teon, jota ei voi peruuttaa. Ortodoksisessa Raamatun tulkinnassa Kainin teko nähdään syntiinlankeemuksen rikkinäisyyden jatkumisena ihmisten välisissä suhteissa.

<h3>Missä on veljesi?</h3>

Abelin kuoleman jälkeen Jumala kysyi Kainilta:<br>
<br>
<center>''”Missä on veljesi Abel?”''<br>
(1. Moos. 4:9)</center><br>

Kain vastasi, ettei hän tiennyt, ja kysyi, oliko hän muka veljensä vartija.<br>
<br>
Kain yritti näin välttää vastuuta siitä, mitä oli tehnyt.<br>
<br>
Jumalan kysymys on kuitenkin tärkeä myös meille: missä on veljesi?<br>
<br>
Se muistuttaa, että ihminen ei elä maailmassa vain itseään varten. Meillä on vastuu siitä, miten kohtelemme toisia ihmisiä.<br>
<br>
Ortodoksisessa Raamatun tulkinnassa Jumalan kysymystä Kainille onkin pidetty kysymyksenä, joka kohdistuu jokaiseen ihmiseen. Metropoliitta Kallistos Ware korostaa, ettei suhdetta Jumalaan voi erottaa rakkaudesta toisiin ihmisiin.

<h3>Jumala näkee väärän teon</h3>

Kain ei voinut salata tekoaan Jumalalta.<br>
<br>
Jumala teki hänelle selväksi, että veljen surmaaminen oli vakava synti ja että teolla oli seurauksia. Kain joutui lähtemään pois kotiseudultaan. Hän pelkäsi nyt myös itse joutuvansa tapetuksi.<br>
<br>
Raamatun kertomuksessa tapahtuu tässä jotakin huomionarvoista. Vaikka Kain oli tehnyt hirvittävän teon, Jumala ei antanut muiden tappaa häntä kostoksi. Jumala pani Kainiin merkin, jotta häntä ei surmattaisi.<br>
<br>
Kainin merkki ei siis kertomuksessa ole lupa kostamiseen. Päinvastoin se suojaa Kainia uudelta väkivallalta.<br>
<br>
Väärä teko tuo seurauksia, mutta pahaa ei korjata tekemällä lisää pahaa.

<h3>Kateus voi kasvaa</h3>

Kainin kertomus alkaa paljon ennen Abelin kuolemaa. Ensin Kain pettyy. Sitten hän suuttuu. Hänen mielensä synkistyy.<br>
<br>
Jumala huomaa tämän ja puhuu hänelle.<br>
<br>
Kertomus opettaa, että pahaan suuntaan vievä kehitys voidaan huomata jo ennen kuin tapahtuu jotakin vakavaa. Siksi vihaan ja kateuteen kannattaa tarttua ajoissa.<br>
<br>
Jos ystävä saa jotakin, mitä itse olisimme halunneet, saatamme tuntea kateutta. Jos joku kohtelee meitä mielestämme väärin, saatamme suuttua.<br>
<br>
Silloin voimme pysähtyä. Voimme puhua tunteestamme luotettavalle ihmiselle. Voimme rukoilla ja pyytää Jumalalta apua. Voimme myös miettiä, mitä tapahtuu, jos annamme vihan ohjata tekojamme.

<h3>Olenko minä veljeni vartija?</h3>

Kainin kysymys voidaan kääntää myös toisin päin.<br>
<br>
Olenko vastuussa toisesta ihmisestä?<br>
<br>
Kristillinen vastaus on, että emme voi olla välinpitämättömiä toisistamme. Jokainen ihminen on Jumalan kuva. Siksi toisen ihmisen hyvinvointi kuuluu myös meille.<br>
<br>
Veljestä tai lähimmäisestä huolehtiminen voi olla hyvin tavallisia tekoja. Voimme puolustaa yksin jäävää, auttaa sitä, joka tarvitsee apua, pyytää anteeksi loukattuamme toista ja kertoa aikuiselle, jos näemme jonkun olevan vaarassa.<br>
<br>
Lähimmäisestä huolehtiminen ei tarkoita, että meidän pitäisi selvitä vaikeista tilanteista yksin. Jos joku uhkaa, kiusaa tai satuttaa, on tärkeää hakea apua aikuiselta.

<h3>Mitä Kainin ja Abelin kertomus opettaa?</h3>

Kainin ja Abelin kertomus kertoo siitä, miten synti vaikuttaa ihmisten välisiin suhteisiin.<br>
<br>
Kateus ja viha voivat kasvaa, jos ihminen antaa niiden hallita itseään. Silti ihmisellä on mahdollisuus pysähtyä ja valita toisin. Jumala varoitti Kainia ennen hänen tekoaan.<br>
<br>
Kertomus puhuu myös vastuusta. Emme elä vain itseämme varten. Toinen ihminen on lähimmäisemme ja Jumalan kuva.<br>
<br>
Lopulta kertomus muistuttaa myös siitä, ettei paha saa synnyttää uutta pahaa. Jumala tuomitsee Kainin teon, mutta estää samalla muita surmaamasta Kainia kostoksi.<br>
<hr>
<h2>Muista</h2>

* '''Kain''' oli maanviljelijä ja Abelin veli.
* '''Abel''' oli lammaspaimen. Uudessa testamentissa häntä muistetaan uskon esimerkkinä.
* '''Uhrilahja''' on Jumalalle annettava lahja, jolla ihminen voi ilmaista esimerkiksi kiitollisuutta ja kunnioitusta.
* '''Kateus''' syntyy, kun ihminen haluaa itselleen jotakin, mitä toisella on, tai kokee toisen saaman hyvän itselleen vaikeaksi.
* '''Lähimmäinen''' on toinen ihminen, jota meidät on kutsuttu kohtelemaan rakkaudella ja kunnioituksella.
<hr>
<h2>Tutki Raamattua</h2>

* Lue Ensimmäisen Mooseksen kirjan neljännen luvun jakeet 1–15.
* Mitä työtä Kain teki ja mitä Abel teki?
* Mitä veljekset toivat Jumalalle?
* Mitä Jumala sanoi Kainille hänen suuttumuksestaan?
* Mitä Jumala kysyi Kainilta Abelin kuoleman jälkeen?
* Mitä Kain pelkäsi tapahtuvan hänelle?
* Miten Jumala esti muita surmaamasta Kainia?
<hr>
<h2>Pohdi</h2>

* Miltä kateus voi tuntua?
* Mitä ihminen voi tehdä, kun huomaa olevansa hyvin vihainen?
* Miksi omasta väärästä teosta voi olla vaikea ottaa vastuuta?
* Mitä Jumalan kysymys ”Missä on veljesi?” voisi tarkoittaa sinun elämässäsi?
* Miten voit pitää huolta toisesta ihmisestä?
<hr>
Siirry seuraavaan lukuu -> [[Nooa ja vedenpaisumus]]

[[Luokka:UO]]

Syntiinlankeemuskertomus

2026-08-10T15:23:03Z

Uusi sivu

Tältä sivulta löytyy Ortodoksi.netin kokoamaa, vapaasti käytettävää ortodoksisen uskonnon (UO) opetukseen soveltuvaa materiaalia.<br>
<br>
Aineisto on jäsennelty pääosin suomalaisen peruskoulun vuosiluokkien 3–6 opetuksen sisältöjä mukaillen. Materiaalia täydennetään vähitellen sitä mukaa kuin uusia kokonaisuuksia valmistuu.<br>
<br>
Aineisto ei ole minkään virallisen tahon, kuten Suomen ortodoksisen kirkon tai Opetushallituksen, tarkastamaa tai hyväksymää. Tämä on hyvä ottaa huomioon materiaalia käytettäessä ja arvioitaessa.<br>
<br>
Teksteissä pyritään kuitenkin esittämään ortodoksinen usko, kirkon opetus ja ortodoksiseen elämäntapaan liittyvät sisällöt mahdollisimman oikein, selkeästi ja luotettavasti.<br>
<br>
Mikäli aineistossa havaitaan virheitä, epäselvyyksiä tai ristiriitaisuuksia, niistä voi ilmoittaa Ortodoksi.netin ylläpidolle sähköpostitse.<br>
<hr>
<h2>Ihminen valitsee väärin</h2>

Edellisessä luvussa opimme, että Jumala loi maailman hyväksi. Hän loi myös ihmisen omaksi kuvakseen ja antoi ihmiselle tehtävän pitää huolta luomakunnasta.<br>
<br>
Raamatun seuraava kertomus kertoo siitä, mitä tapahtui, kun ihminen käytti vapauttaan väärin. Tätä kertomusta kutsutaan '''syntiinlankeemuskertomukseksi'''.<br>
<br>
Se löytyy Ensimmäisen Mooseksen kirjan kolmannesta luvusta.

<h3>Elämä Jumalan yhteydessä</h3>

Raamattu kuvaa ensimmäisten ihmisten, Aadamin ja Eevan, elävän Eedenin puutarhassa. He elävät Jumalan yhteydessä ja saavat nauttia hänen luomastaan maailmasta.<br>
<br>
Jumala antaa ihmiselle myös käskyn. Puutarhan keskellä olevasta hyvän- ja pahantiedon puusta ihminen ei saa syödä.<br>
<br>
Käsky osoittaa, että ihmisellä on vapaus. Hän voi kuunnella Jumalaa ja luottaa häneen, mutta hän voi myös valita toisin.<br>
<br>
Vapaus on tärkeä osa ihmisyyttä. Jumala ei pakota ihmistä rakastamaan tai tekemään hyvää. Ihminen saa tehdä valintoja ja vastata niistä. Ortodoksisessa opetuksessa syntiinlankeemus liittyy juuri tämän vapauden väärään käyttämiseen.

<h3>Käärme houkuttelee</h3>

Raamattu kertoo käärmeestä, joka alkaa keskustella Eevan kanssa. Se saa Eevan epäilemään Jumalan sanaa.<br>
<br>
Käärme antaa ymmärtää, ettei Jumalaan tarvitse luottaa. Eeva ottaa kielletyn puun hedelmän ja syö sitä. Hän antaa hedelmää myös Aadamille, joka syö.<br>
<br>
Aadam ja Eeva rikkovat näin Jumalan käskyä.<br>
<br>
Kertomuksen tärkein asia ei ole se, millainen hedelmä puussa kasvoi. Raamattu ei edes kerro, että se olisi ollut omena. Olennaista on ihmisen valinta. Ihmiset päättävät olla luottamatta Jumalaan ja toimivat vastoin hänen käskyään.

<h3>Mitä synti tarkoittaa?</h3>

Kun ihminen tietoisesti kääntyy pois Jumalan tahdosta ja hyvästä, puhutaan synnistä.<br>
<br>
Synti ei tarkoita vain jonkin säännön rikkomista. Se vahingoittaa ihmisen suhdetta Jumalaan, toisiin ihmisiin ja myös ihmiseen itseensä.<br>
<br>
Syntiinlankeemuskertomuksessa tämä näkyy heti.<br>
<br>
Aadam ja Eeva alkavat hävetä. He piiloutuvat Jumalalta. Kun Jumala kysyy tapahtuneesta, ihmiset eivät heti tunnusta omaa tekoaan. Aadam syyttää Eevaa ja Eeva käärmettä.<br>
<br>
Yhteys, jossa aikaisemmin vallitsi luottamus, on rikkoutunut. Ortodoksisessa opetuksessa ihmisen lankeemus merkitsee juuri hänen Jumalalta saamansa kutsumuksen epäonnistumista ja kääntymistä pois elämästä Jumalan yhteydessä.

<h3>”Missä sinä olet?”</h3>

Kun Aadam ja Eeva piiloutuvat, Jumala kutsuu Aadamia:<br>
<br>
<center>''”Missä sinä olet?”''<br>
(1. Moos. 3:9)</center>
<br>
Jumala ei ole kadottanut Aadamia. Kysymys kutsuu ihmistä tulemaan esiin piilostaan ja kohtaamaan sen, mitä hän on tehnyt.<br>
<br>
Sama kysymys voi auttaa meitäkin pohtimaan omaa elämäämme.<br>
<br>
Joskus ihminen tietää tehneensä väärin ja yrittää piilottaa tekonsa. Voi olla vaikeaa myöntää virhettä tai pyytää anteeksi. Saatamme myös Aadamin ja Eevan tavoin etsiä syyllistä jostakusta toisesta.<br>
<br>
Jumalan edessä ihmisen ei kuitenkaan tarvitse piiloutua. Hän voi tunnustaa tehneensä väärin ja pyytää anteeksi.

<h3>Syntiinlankeemus muutti ihmisen elämää</h3>

Raamatun kertomuksessa Aadamin ja Eevan elämä muuttuu heidän valintansa jälkeen. Eedenin puutarhan rauha rikkoutuu, ja he joutuvat lähtemään puutarhasta.<br>
<br>
Kertomus kuvaa sitä, kuinka synti tuo ihmisen elämään kärsimystä, pelkoa, ristiriitoja ja kuolemaa. Ihminen ei enää elä samalla tavalla Jumalan, toisen ihmisen ja luomakunnan kanssa kuin alussa.<br>
<br>
Ortodoksinen kirkko ei opeta, että jokainen ihminen olisi henkilökohtaisesti syyllinen Aadamin ja Eevan tekoon. Ihmiskunta elää kuitenkin maailmassa, johon synti ja kuolema kuuluvat. Ortodoksisessa opetuksessa lankeemuksen seurauksena ihmisen yhteys Jumalaan ja toisiin ihmisiin haavoittui.

<h3>Jumala ei hylkää ihmistä</h3>

Syntiinlankeemuskertomus on surullinen, mutta Jumala ei hylkää ihmistä.<br>
<br>
Kun Aadam ja Eeva piiloutuvat, Jumala etsii heitä. Kun heidän on lähdettävä Eedenistä, Jumala tekee heille vaatteet.<br>
<br>
Raamatun kertomus Jumalasta ja ihmisestä jatkuu tästä eteenpäin. Jumala kutsuu ihmisiä yhä uudelleen yhteyteensä. Myöhemmin Raamattu kertoo Abrahamista, Mooseksesta, profeetoista ja lopulta Jeesuksesta Kristuksesta.<br>
<br>
Ortodoksisen kirkon uskon keskuksessa on Kristus, joka tulee pelastamaan ihmisen synnin ja kuoleman vallasta ja palauttamaan ihmisen Jumalan yhteyteen.

<h3>Väärän valinnan jälkeen voi palata</h3>

Jokainen ihminen tekee joskus väärin. Saatamme sanoa pahasti, loukata toista, valehdella, olla itsekkäitä tai jättää tekemättä jotakin hyvää, jonka olisimme voineet tehdä.<br>
<br>
Kristilliseen elämään kuuluu siksi '''katumus'''.<br>
<br>
Katuminen tarkoittaa sitä, että ihminen huomaa toimineensa väärin, tunnustaa sen ja tahtoo muuttaa suuntaansa. Anteeksi pyytäminen kuuluu myös ihmisten välisiin suhteisiin.<br>
<br>
Ortodoksisessa kirkossa on katumuksen sakramentti. Siinä ihminen tunnustaa syntinsä ja saa anteeksiantorukouksen. Katumuksen tarkoituksena ei ole jäädä vain ajattelemaan tehtyä pahaa, vaan palata kohti Jumalaa ja hyvää.

<h3>Vapaus merkitsee myös vastuuta</h3>

Jumala antoi ihmiselle vapauden. Vapaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki valinnat olisivat yhtä hyviä.<br>
<br>
Valinnoillamme on seurauksia.<br>
<br>
Jos puhun ystävällisesti, voin ilahduttaa toista. Jos valehtelen, luottamus voi rikkoutua. Jos pyydän anteeksi, rikkoutunut ystävyys voi alkaa korjaantua.<br>
<br>
Siksi vapauteen kuuluu myös vastuu.<br>
<br>
Syntiinlankeemuskertomus muistuttaa, että ihminen voi valita väärin. Samalla koko Raamatun kertomus muistuttaa, että Jumala kutsuu ihmistä aina takaisin yhteyteensä.
<hr>
<h2>Muista</h2>

* '''Syntiinlankeemus''' tarkoittaa ihmisen kääntymistä pois Jumalan tahdosta ja Jumalalta saamansa vapauden käyttämistä väärin.
* '''Synti''' rikkoo ihmisen suhdetta Jumalaan, toisiin ihmisiin ja ihmiseen itseensä.
* '''Vapaa tahto''' tarkoittaa sitä, että ihminen voi tehdä valintoja. Vapauteen kuuluu myös vastuu omista teoista.
* '''Katumus''' merkitsee väärän teon tunnustamista ja halua muuttaa omaa suuntaa ja palata kohti Jumalaa ja hyvää.
<hr>
<h2>Tutki Raamattua</h2>

* Lue Ensimmäisen Mooseksen kirjan kolmannen luvun alku.
* Mitä käärme kysyy Eevalta?
* Mitä Aadam ja Eeva tekevät sen jälkeen, kun he ovat rikkoneet Jumalan käskyä?
* Etsi kohta, jossa Jumala kysyy Aadamilta: ”Missä sinä olet?”
* Miten Aadam vastaa?
<hr>
<h2>Pohdi</h2>

* Miksi vapauteen kuuluu myös vastuu?
* Miksi väärän teon myöntäminen voi joskus olla vaikeaa?
* Mitä tapahtuu ihmisten väliselle luottamukselle, jos toinen ei puhu totta?
* Mitä voi tehdä, kun huomaa toimineensa väärin?
* Mitä mielestäsi kertoo Jumalasta se, että hän etsii piiloutunutta ihmistä?
<hr>
Siirry seuraavaan lukuun -> [[Kain ja Abel]]

[[Luokka:UO]]

Jumala loi maailman

2026-08-10T15:07:56Z

Uusi sivu

Tältä sivulta löytyy Ortodoksi.netin kokoamaa, vapaasti käytettävää ortodoksisen uskonnon (UO) opetukseen soveltuvaa materiaalia.<br>
<br>
Aineisto on jäsennelty pääosin suomalaisen peruskoulun vuosiluokkien 3–6 opetuksen sisältöjä mukaillen. Materiaalia täydennetään vähitellen sitä mukaa kuin uusia kokonaisuuksia valmistuu.<br>
<br>
Aineisto ei ole minkään virallisen tahon, kuten Suomen ortodoksisen kirkon tai Opetushallituksen, tarkastamaa tai hyväksymää. Tämä on hyvä ottaa huomioon materiaalia käytettäessä ja arvioitaessa.<br>
<br>
Teksteissä pyritään kuitenkin esittämään ortodoksinen usko, kirkon opetus ja ortodoksiseen elämäntapaan liittyvät sisällöt mahdollisimman oikein, selkeästi ja luotettavasti.<br>
<br>
Mikäli aineistossa havaitaan virheitä, epäselvyyksiä tai ristiriitaisuuksia, niistä voi ilmoittaa Ortodoksi.netin ylläpidolle sähköpostitse.<br>
<hr>
<h2>Jumala loi maailman</h2>

Katso ympärillesi. Näet ehkä puita, pilviä, lintuja, ihmisiä, vettä ja rakennuksia. Kun katsot yötaivaalle, voit nähdä Kuun ja tähtiä. Maailma on täynnä elämää ja ihmeellisiä asioita.<br>
<br>
Raamatun ensimmäinen kirja alkaa kertomuksella maailman luomisesta:<br>
<br>
<center>''”Alussa Jumala loi taivaan ja maan.”''<br>
(1. Moos. 1:1)</center>
<br>
Luomiskertomus kertoo Jumalasta kaiken Luojana. Kaikki, mitä on olemassa, on saanut alkunsa Jumalasta.

<h3>Valo, maa ja elävät olennot</h3>

Raamatun luomiskertomuksessa maailma ei synny kerralla valmiiksi. Kertomus etenee vaihe vaiheelta.<br>
<br>
Ensin Jumala luo valon ja erottaa valon pimeydestä. Sitten kertomuksessa syntyvät taivas, meri ja kuiva maa. Maahan kasvaa kasveja ja puita.<br>
<br>
Taivaalle tulevat aurinko, kuu ja tähdet. Vedet täyttyvät elävistä olennoista ja taivaalle tulevat linnut. Lopuksi maa täyttyy erilaisista eläimistä.<br>
<br>
Jokaisen vaiheen jälkeen Raamatussa toistuu tärkeä ajatus: Jumala näkee luomansa hyväksi.
<br>
Viimeisenä Jumala luo ihmisen.<br>
<br>
Näin luomiskertomus kuvaa maailmaa kokonaisuutena. Taivas ja maa, kasvit ja eläimet sekä ihminen kuuluvat kaikki Jumalan luomakuntaan.

<h3>Kaikki oli hyvää</h3>

Kun Jumala oli luonut maailman, Raamattu kertoo hänen katsoneen kaikkea tekemäänsä. Kaikki oli hyvää.<br>
<br>
Tämä on yksi luomiskertomuksen tärkeistä opetuksista. Luomakunta on hyvä ja arvokas. Maa, vesi, kasvit ja eläimet eivät ole yhdentekeviä. Ne ovat osa Jumalan luomaa maailmaa.<br>
<br>
Ihminen saa nauttia luomakunnan hyvistä lahjoista. Ruoka, vesi, valo, lämpö ja luonnon kauneus ovat asioita, joista voimme olla kiitollisia.<br>
<br>
Ortodoksisessa elämässä kiitos kuuluu suhteeseen Jumalan kanssa. Luomakunnan hyvyyttä nähdessään ihminen voi kiittää sen Luojaa.

<h3>Ihminen on Jumalan kuva</h3>

Raamattu kertoo ihmisestä jotakin erityistä. Jumala loi ihmisen kuvakseen.<br>
<br>
Jumalan kuvana oleminen ei tarkoita sitä, että Jumala näyttäisi ihmiseltä. Se kertoo ihmisen erityisestä suhteesta Jumalaan.<br>
<br>
Jokainen ihminen on arvokas. Ihmiselle on annettu kyky rakastaa, tehdä valintoja, oppia, luoda uutta ja pitää huolta toisista. Ihminen voi myös tuntea Jumalaa, rukoilla ja pyrkiä tekemään hyvää.<br>
<br>
Ortodoksinen kirkko opettaa, että jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaisuudeksi. Siksi jokaisella ihmisellä on ainutlaatuinen arvo.<br>
<br>
Kun kohtelemme toista ihmistä hyvin, muistamme samalla, että hänkin on Jumalan kuva.

<h3>Ihminen sai tehtävän</h3>

Ihminen kuuluu luomakuntaan, mutta hän sai myös tehtävän huolehtia siitä.<br>
<br>
Raamatun toisessa luomiskertomuksessa Jumala asettaa ihmisen viljelemään ja varjelemaan puutarhaa. Ihminen saa käyttää maan antimia, mutta hänen tulee myös pitää niistä huolta.<br>
<br>
Ortodoksinen kirkko muistuttaa tämän tehtävän koskevan ihmistä edelleen. Luomakuntaa ei ole annettu meille tuhlattavaksi tai tuhottavaksi. Ihmisen tehtävänä on käyttää sen lahjoja vastuullisesti ja varjella niitä.<br>
<br>
Luomakunnasta voi pitää huolta monella tavalla. Voimme välttää turhaa tavaroiden ja ruoan haaskaamista, pitää ympäristön siistinä ja kohdella eläimiä hyvin. Pienetkin teot voivat osoittaa, että arvostamme Jumalan luomaa maailmaa.

<h3>Seitsemäs päivä</h3>

Luomiskertomus kertoo kuudesta luomisen päivästä. Seitsemäntenä päivänä Jumalan luomistyö oli valmis ja hän lepäsi.<br>
<br>
Jumala siunasi seitsemännen päivän. Näin kertomukseen kuuluu työn lisäksi myös lepo.<br>
<br>
Myös ihmisen elämässä tarvitaan erilaisia aikoja. On aika tehdä työtä ja opiskella, mutta tarvitaan myös aikaa levätä, rukoilla ja olla yhdessä toisten kanssa.

<h3>Luomakuntaa ylistetään kirkossa</h3>

Luominen ei ole vain Raamatun ensimmäisten sivujen aihe. Jumalaa Luojana ylistetään myös ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa.<br>
<br>
Ehtoopalveluksen alussa luetaan psalmi, jossa ihmetellään Jumalan luomaa maailmaa. Siinä muistellaan maata, vesiä, vuoria, kasveja ja eläimiä ja kiitetään niiden Luojaa. Tätä psalmia kutsutaan usein luomispsalmiksi.<br>
<br>
Näin sama ajatus, johon Raamattu alkaa, kuuluu myös kirkon rukouksessa: maailma on Jumalan luoma ja ihminen kiittää Jumalaa hänen teoistaan.

<h3>Mitä luomiskertomus opettaa?</h3>

Luomiskertomus kertoo ennen kaikkea Jumalan ja maailman suhteesta.<br>
<br>
Jumala on kaiken Luoja. Luomakunta on hyvä ja arvokas. Ihminen kuuluu luomakuntaan, mutta hänet on samalla luotu Jumalan kuvaksi. Jokainen ihminen on siksi arvokas.<br>
<br>
Ihmiselle on myös annettu vastuu. Meidän tehtävämme on pitää huolta toisistamme ja maailmasta, jossa elämme.<br>
<br>
Kun näemme ympärillämme jotakin kaunista, voimme pysähtyä hetkeksi. Voimme ihmetellä, iloita ja kiittää.<br>
<hr>
<h2>Muista</h2>

* '''Luomakunta''' tarkoittaa kaikkea Jumalan luomaa.
* '''Luoja''' on Jumala, joka on luonut maailman.
* '''Jumalan kuva''' tarkoittaa ihmisen erityistä suhdetta Jumalaan. Jokainen ihminen on arvokas ja kutsuttu hyvään.
* '''Luomiskertomus''' on Raamatun alussa oleva kertomus maailman ja ihmisen luomisesta.
<hr>
<h2>Tutki Raamattua</h2>

* Etsi Raamatusta Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäinen luku. Löydätkö kohdan, jossa kerrotaan valon luomisesta?
* Etsi sitten kohta, jossa kerrotaan ihmisen luomisesta.
* Huomaa, kuinka monta kertaa luvussa sanotaan, että Jumalan luoma on hyvää.
<hr>
<h2>Pohdi</h2>

* Mikä Jumalan luomassa maailmassa on sinusta erityisen kaunista?
* Mitä tarkoittaa se, että jokainen ihminen on Jumalan kuva?
* Millä tavalla sinä voit pitää huolta luomakunnasta?
* Miksi luomakunnasta voi kiittää Jumalaa?
<hr>
Siirry seuraavaan lukuun -> [[Syntiinlankeemuskertomus|“Ihminen valitsee väärin” eli syntiinlankeemuskertomus]]

[[Luokka:UO]]

UO-oppimateriaalia yleiseen käyttöön

2026-08-10T14:52:22Z

Uusi sivu

Tältä sivulta löytyy Ortodoksi.netin kokoamaa, vapaasti käytettävää ortodoksisen uskonnon (UO) opetukseen soveltuvaa materiaalia.<br>
<br>
Aineisto on jäsennelty pääosin suomalaisen peruskoulun vuosiluokkien 3–6 opetuksen sisältöjä mukaillen. Materiaalia täydennetään vähitellen sitä mukaa kuin uusia kokonaisuuksia valmistuu.<br>
<br>
Aineisto ei ole minkään virallisen tahon, kuten Suomen ortodoksisen kirkon tai Opetushallituksen, tarkastamaa tai hyväksymää. Tämä on hyvä ottaa huomioon materiaalia käytettäessä ja arvioitaessa.<br>
<br>
Teksteissä pyritään kuitenkin esittämään ortodoksinen usko, kirkon opetus ja ortodoksiseen elämäntapaan liittyvät sisällöt mahdollisimman oikein, selkeästi ja luotettavasti.<br>
<br>
Mikäli aineistossa havaitaan virheitä, epäselvyyksiä tai ristiriitaisuuksia, niistä voi ilmoittaa Ortodoksi.netin ylläpidolle sähköpostitse.<br>
<hr>
<h2>Raamattu on kirkon pyhä kirja</h2>

Raamattu on kristittyjen pyhä kirja. Siinä kerrotaan Jumalasta, ihmisestä ja Jumalan toiminnasta maailmassa. Raamattu kertoo myös siitä, kuinka Jumala kutsuu ihmistä yhteyteensä.<br>
<br>
Ortodoksisessa kirkossa Raamattu kuuluu kirkon pyhään perinteeseen. Raamattua ei tunneta vain lukemalla sitä kirjasta. Sen sanoja kuullaan jumalanpalveluksissa, rukouksissa ja veisuissa. Raamatun tapahtumia nähdään myös ikoneissa ja muistellaan kirkkovuoden juhlissa. Näin Raamattu elää mukana kirkon elämässä.<br>
<br>
<h3>Vanha testamentti ja Uusi testamentti</h3>

Raamatussa on kaksi suurta osaa: Vanha testamentti ja Uusi testamentti.<br>
<br>
Vanha testamentti kertoo ajasta ennen Kristuksen syntymää. Siinä kerrotaan maailman luomisesta ja monista ihmisistä, joita Jumala kutsui ja johdatti. Näihin ihmisiin kuuluvat esimerkiksi Abraham, Mooses, Daavid ja profeetat.<br>
<br>
Uuden testamentin keskuksessa on Jeesus Kristus. Evankeliumeissa kerrotaan hänen elämästään, opetuksistaan, teoistaan, kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Uusi testamentti kertoo myös apostoleista ja ensimmäisistä kristityistä.<br>
<br>
Tässä osassa tutustumme moniin näistä kertomuksista. Myöhemmin opimme tarkemmin, millaisia kirjoja Raamattuun kuuluu. Opetussuunnitelmassa vuosiluokkien 3–6 ortodoksiseen uskontoon kuuluu Vanhan testamentin kirjallisuuteen perehtyminen ortodoksisen opetuksen näkökulmasta sekä Jeesuksen elämän ja opetuksen tarkasteleminen evankeliumien ja kirkkovuoden kautta.

<h3>Raamattua kuullaan jumalanpalveluksessa</h3>

Raamattua luetaan ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa. Liturgiassa kuullaan apostoliteksti ja evankeliumi. Raamatun sanoja on myös monissa jumalanpalveluksen rukouksissa ja veisuissa.<br>
<br>
Kun evankeliumia luetaan, seurakunta kuuntelee seisten. Evankeliumin lukeminen on tärkeä osa jumalanpalvelusta, sillä siinä kuullaan Kristuksesta ja hänen opetuksestaan.<br>
<br>
Raamattu ei siis ole kirkossa vain kirjahyllyssä säilytettävä kirja. Sitä luetaan, kuunnellaan ja rukoillaan yhdessä. Ortodoksisen seminaarin jumalanpalvelusohjeiden mukaan jumalanpalveluksissa luetaan Raamatusta epistola- ja evankeliumitekstejä sekä Vanhan testamentin lukukappaleita.

<h3>Evankeliumikirja</h3>

Ortodoksisessa kirkossa on erityinen evankeliumikirja. Siihen on koottu jumalanpalveluksissa luettavia katkelmia evankeliumeista.<br>
<br>
Evankeliumikirjaa käytetään alttarissa, ja sitä kohdellaan kunnioittavasti. Kun evankeliumikirja tuodaan saatossa kirkkokansan nähtäväksi, se muistuttaa Kristuksesta ja hänen ilosanomastaan.<br>
<br>
Sana evankeliumi tarkoittaa hyvää sanomaa. Kristittyjen hyvä sanoma on ennen kaikkea sanoma Jeesuksesta Kristuksesta ja hänen ylösnousemuksestaan. Suomen ortodoksisen kirkon liturgista aineistoa koskevissa ohjeissa todetaan, että evankeliumitekstit on koottu alttarissa käytettävään evankeliumikirjaan lukukappaleiksi.

<h3>Raamatun kertomukset näkyvät ikoneissa</h3>

Kirkossa voit nähdä monia ikoneja, joiden tapahtumat tunnetaan Raamatusta.<br>
<br>
Kristuksen syntymän ikonissa näemme Betlehemin tapahtumia. Teofanian ikonissa Kristus kastetaan Jordanissa. Palmusunnuntain ikonissa Kristus saapuu Jerusalemiin. Myös Kristuksen kärsimykseen ja ylösnousemukseen liittyviä tapahtumia kuvataan ikoneissa.<br>
<br>
Ikoni ei ole vain kuva vanhasta tapahtumasta. Ikoni kertoo kirkon uskosta. Siksi Raamatun kertomusten tunteminen auttaa ymmärtämään myös ikoneja.<br>
<br>
Suomen ortodoksinen kirkko kuvaa ikoneja kirkon uskoa välittäviksi kuviksi ja puhuu niistä jopa ”maalattuna teologiana”.

<h3>Raamattu ja kirkkovuosi</h3>

Monet kirkkovuoden juhlat liittyvät Raamatun tapahtumiin.<br>
<br>
Kristuksen syntymäjuhlana muistellaan Kristuksen syntymää. Teofaniana muistellaan hänen kastettaan Jordanissa. Palmusunnuntaina muistellaan Kristuksen saapumista Jerusalemiin. Pääsiäisenä juhlitaan Kristuksen ylösnousemusta.<br>
<br>
Näiden juhlien jumalanpalveluksissa kuullaan tapahtumista kertovia raamatuntekstejä. Myös juhlan ikonit ja veisut auttavat ymmärtämään, mitä tapahtui ja mitä tapahtuma merkitsee kirkolle.<br>
<br>
Kirkkovuoden rakenne kertoo pelastushistoriasta. Suomen ortodoksisen kirkon mukaan sen suuret juhlat liittyvät erityisesti Jumalansynnyttäjän ja Kristuksen elämän keskeisiin vaiheisiin, ja koko kirkkovuoden keskuksena on Kristuksen ylösnousemusjuhla, pääsiäinen.

<h3>Raamatun kertomukset opettavat</h3>

Raamatussa tapaamme monenlaisia ihmisiä. Jotkut ovat rohkeita, toiset pelkäävät. Jotkut luottavat Jumalaan, mutta tekevät silti virheitä. Ihmiset pyytävät apua, saavat anteeksi ja oppivat kulkemaan Jumalan johdatuksessa.<br>
<br>
Raamatun kertomukset eivät kerro vain kauan sitten eläneistä ihmisistä. Ne voivat saada meidät ajattelemaan myös omaa elämäämme.<br>
<br>
Miten minä kohtelen toista ihmistä? Osaisinko antaa anteeksi? Milloin tarvitsen rohkeutta? Mistä voin kiittää Jumalaa? Miten voin pitää huolta toisista ihmisistä ja Jumalan luomasta maailmasta?<br>
<br>
Ortodoksisessa kirkossa Raamatun opetusta eletään todeksi rukouksessa, jumalanpalveluksessa ja lähimmäisen kohtaamisessa. Kirkon opetuksessa lähimmäisen palveleminen ja auttaminen kuuluvat kristilliseen elämään.<br>
<hr>
<h2>Muista</h2>

* Raamattu on kristittyjen pyhä kirja, joka kuuluu ortodoksisen kirkon elämään ja pyhään perinteeseen.
* Vanha testamentti kertoo Jumalan toiminnasta ja ihmisistä ennen Kristuksen syntymää.
* Uusi testamentti kertoo Jeesuksesta Kristuksesta, apostoleista ja ensimmäisistä kristityistä.
* Evankeliumi on hyvä sanoma Jeesuksesta Kristuksesta.
* Evankeliumikirjaa käytetään ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa.
<hr>
<h2>Pohdi</h2>

* Missä olet nähnyt Raamatun tai evankeliumikirjan?
* Mitä Raamatun kertomuksia tunnet jo ennestään?
* Oletko nähnyt ikonissa tapahtuman, josta kerrotaan Raamatussa?
* Miksi Raamattua luetaan kirkon jumalanpalveluksissa?<br>
<hr>
Siirry seuraavaan lukuun -> [[Jumala loi maailman]]

[[Luokka:UO]]

Etusivu

2026-08-07T11:57:07Z

Ortodoksi.netissä äskettäin

← Vanhempi versio		Versio 7. elokuuta 2026 kello 11.57
Rivi 7:		Rivi 7:
	<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span>		<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span>
	<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->		<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->
	~~<!--~~* '''[[OPH ja Aksios\|OPH ja UO-oppikirjakysymys]]''' - keskustelun avaus OPH:n UO-kirjasarjan eräänlaisesta "sensuroinnista" - (7.8.2026)~~-->~~		* '''[[OPH ja Aksios\|OPH ja UO-oppikirjakysymys]]''' - keskustelun avaus OPH:n UO-kirjasarjan eräänlaisesta "sensuroinnista" - (7.8.2026)
	* '''[[Te olette maailman valo]]''' - (Matt. 5:14)		* '''[[Te olette maailman valo]]''' - (Matt. 5:14)
	* '''[[Kaksi viikkoa Jumalanäidin kanssa]]''' - Jumalanäidin paasto alkaa 1.8.		* '''[[Kaksi viikkoa Jumalanäidin kanssa]]''' - Jumalanäidin paasto alkaa 1.8.

OPH ja Aksios

2026-08-07T10:55:42Z

Ajatuksia Opetushallituksen vastauksesta

← Vanhempi versio		Versio 7. elokuuta 2026 kello 10.55
Rivi 31:		Rivi 31:
	Ortodoksi.net kutsuu lukijoita tutustumaan kaikkiin kolmeen kirjoitukseen ja osallistumaan aiheesta käytävään asialliseen keskusteluun. Millä tavoin ortodoksisen uskonnon tulisi näkyä ja kuulua oman uskonnon opetuksessa?<br>		Ortodoksi.net kutsuu lukijoita tutustumaan kaikkiin kolmeen kirjoitukseen ja osallistumaan aiheesta käytävään asialliseen keskusteluun. Millä tavoin ortodoksisen uskonnon tulisi näkyä ja kuulua oman uskonnon opetuksessa?<br>
	<br>		<br>
			Keskusteluun voi osallistua mm. [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.netin Facebook-sivuilla.''']

Etusivu

2026-08-07T10:53:14Z

Ortodoksi.netissä äskettäin

← Vanhempi versio		Versio 7. elokuuta 2026 kello 10.53
Rivi 7:		Rivi 7:
	<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span>		<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span>
	<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->		<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->
			<!--* '''[[OPH ja Aksios\|OPH ja UO-oppikirjakysymys]]''' - keskustelun avaus OPH:n UO-kirjasarjan eräänlaisesta "sensuroinnista" - (7.8.2026)-->
	* '''[[Te olette maailman valo]]''' - (Matt. 5:14)		* '''[[Te olette maailman valo]]''' - (Matt. 5:14)
	* '''[[Kaksi viikkoa Jumalanäidin kanssa]]''' - Jumalanäidin paasto alkaa 1.8.		* '''[[Kaksi viikkoa Jumalanäidin kanssa]]''' - Jumalanäidin paasto alkaa 1.8.

OPH ja Aksios

2026-08-07T10:49:43Z

Ak: Uusi sivu: == Ortodoksisen uskonnon opetus ja Aksios-oppimateriaalit – kysely, vastaus ja arvio == === Tehdäänkö ortodoksilapsesta museovieras omassa perinteessään? === Kuva:Lapsi_ihailee_suurta_maalausta_pd.png|thumb|500 px|center|<center>(Derwin Edwardsin Pexels-kuvassa pieni tyttö seisoo selin kameraan valtavan uskonnollisen maalauksen edessä museossa. Lapsi näyttää pieneltä suuren teoksen edessä, ja hänen sekä uskonnollisen kuvan välissä on museon suojakaide.)<b...

Uusi sivu

== Ortodoksisen uskonnon opetus ja Aksios-oppimateriaalit – kysely, vastaus ja arvio ==

=== Tehdäänkö ortodoksilapsesta museovieras omassa perinteessään? ===
[[Kuva:Lapsi_ihailee_suurta_maalausta_pd.png|thumb|500 px|center|<center>(Derwin Edwardsin Pexels-kuvassa pieni tyttö seisoo selin kameraan valtavan uskonnollisen maalauksen edessä museossa. Lapsi näyttää pieneltä suuren teoksen edessä, ja hänen sekä uskonnollisen kuvan välissä on museon suojakaide.)<br><small>(Public domain-kuva, jota on hieman rajattu ja käsitelty tekoälyllä)</small></center>]]
Ortodoksisen uskonnon opetukseen ja Opetushallituksen julkaisemaan Aksios-oppimateriaalisarjaan tehtävät muutokset ovat herättäneet kysymyksiä siitä, miten ortodoksinen usko, rukousperinne ja kirkollinen identiteetti saavat näkyä oman uskonnon opetuksessa.<br>
<br>
Hannu Pyykkönen lähetti Opetushallitukselle 4.7.2026 kyselyn, jossa hän pyysi perusteluja muun muassa Aksios-oppimateriaaleihin tehtäville muutoksille. Opetushallitus vastasi kysymyksiin kirjallisesti.<br>
<br>
Koska asia koskettaa ortodoksisen uskonnon opettajia, oppilaita, koteja ja koko ortodoksista yhteisöä, Ortodoksi.net julkaisee kyselyn, Opetushallituksen vastauksen ja Hannu Pyykkösen oman arvion yhtenä kokonaisuutena.<br>
<br>
Opetushallituksen vastauksessa käsitellään muun muassa oppimateriaalien arviointia, uskonnon harjoittamisen ja uskonnonopetuksen välistä suhdetta sekä Aksios-sarjaan tehtäviä muutoksia. Hannu Pyykkönen nostaa omassa arviossaan esiin kysymyksiä vastausten johdonmukaisuudesta, eri uskontojen oppimateriaalien yhdenvertaisesta kohtelusta sekä siitä, ohjataanko ortodoksista oppilasta tarkastelemaan omaa elävää uskoaan ulkopuolisen silmin.

=== '''Kysely''' Opetushallitukselle ===

(''linkki-->'') '''[[Hannu Pyykkösen kysely OPH:lle 4.7.2026|Hannu Pyykkösen kysely Opetushallitukselle 4.7.2026]]'''

Kyselyssä tarkastellaan Aksios-oppimateriaaleihin tehtäviä muutoksia sekä niiden perusteita. Erityisesti esille nousevat rukoustekstien käyttö, ortodoksista identiteettiä ilmaisevat sanamuodot ja oman uskonnon opetuksen luonne.

=== Opetushallituksen '''vastaus''' ===

(''linkki-->'') '''[[Opetushallituksen vastaus ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppimateriaaleja koskeviin kysymyksiin|Opetushallituksen vastaus ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppimateriaaleja koskeviin kysymyksiin]]'''

Opetushallitus vastaa kysymyksiin Aksios-sarjan toimitustyöstä, oppimateriaalien arviointiperusteista sekä uskonnon harjoittamisen ja uskonnonopetuksen välisestä rajasta.

=== '''Ajatuksia''' Opetushallituksen vastauksesta ===

(''linkki-->'') '''[[Ajatuksia OPH:n vastauksesta|Hannu Pyykkönen: Ajatuksia OPH:n vastauksesta]]'''

Kirjoituksessa Hannu Pyykkönen arvioi Opetushallituksen vastauksia ja kiinnittää huomiota niissä ilmeneviin epäjohdonmukaisuuksiin. Hän kysyy muun muassa, kohdistuuko vähemmistöuskonnon oppimateriaaleihin käytännössä tiukempi valvonta kuin enemmistöuskonnon materiaaleihin ja kavennetaanko ortodoksisen uskonnon opetuksen yhteyttä oppilaan omaan perinteeseen.<br>
<br>
Ortodoksi.net kutsuu lukijoita tutustumaan kaikkiin kolmeen kirjoitukseen ja osallistumaan aiheesta käytävään asialliseen keskusteluun. Millä tavoin ortodoksisen uskonnon tulisi näkyä ja kuulua oman uskonnon opetuksessa?<br>
<br>

Tiedosto:Lapsi ihailee suurta maalausta pd.png

2026-08-07T10:45:53Z

Hannu tallensi tiedoston Tiedosto:Lapsi ihailee suurta maalausta pd.png Derwin Edwardsin Pexels-kuvassa pieni tyttö seisoo selin kameraan valtavan uskonnollisen maalauksen edessä museossa. Lapsi näyttää pieneltä suuren teoksen edessä, ja hänen sekä uskonnollisen kuvan välissä on museon suojakaide.) (Public domain-kuva, jota on hieman rajattu ja käsitelty tekoälyllä) Luokka:Kuvat

Uusi sivu

== Yhteenveto ==
Derwin Edwardsin Pexels-kuvassa pieni tyttö seisoo selin kameraan valtavan uskonnollisen maalauksen edessä museossa. Lapsi näyttää pieneltä suuren teoksen edessä, ja hänen sekä uskonnollisen kuvan välissä on museon suojakaide.)
(Public domain-kuva, jota on hieman rajattu ja käsitelty tekoälyllä)

[[Luokka:Kuvat]]

Ajatuksia OPH:n vastauksesta

2026-08-06T15:49:03Z

Näytä muutokset

Isä Andrei: "Kristuksen kirkastuminen"

2026-08-06T07:28:15Z

← Vanhempi versio		Versio 6. elokuuta 2026 kello 07.28
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 3:		Rivi 3:
	'''Vaasassa, 6.8.2026'''<br>		'''Vaasassa, 6.8.2026'''<br>
	<br>		<br>
	Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.<br>		''Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen''.<br>
	<br>		<br>
	Tämän päivän evankeliumissa Jeesus ottaa mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen ja vie heidät korkealle vuorelle. Siellä hänen muotonsa muuttuu heidän nähtensä. Hänen kasvonsa loistavat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulevat valkeiksi kuin valo. Tästä evankeliumista voimme nostaa esiin kolme tärkeää opetusta.<br>		Tämän päivän evankeliumissa Jeesus ottaa mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen ja vie heidät korkealle vuorelle. Siellä hänen muotonsa muuttuu heidän nähtensä. Hänen kasvonsa loistavat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulevat valkeiksi kuin valo. Tästä evankeliumista voimme nostaa esiin kolme tärkeää opetusta.<br>
Rivi 33:		Rivi 33:
	Aamen.<br>		Aamen.<br>
	---<br>		---<br>
	(''Kuvassa Gavriil Frolovin maalaaman ikonin Eesti Kunstimuuseumin kokoelmasta.Kuva: isä Andrei'')		(''Kuvassa Gavriil Frolovin maalaaman ikonin Eesti Kunstimuuseumin kokoelmasta.Kuva: isä Andrei'')<br>
			---<br>
			Katso myös: [[Pyhyyden_kutsu\|Isä Andrein opetuspuheita]]

			[[Luokka:Opetuspuheet]]

Pyhyyden kutsu

2026-08-06T07:20:59Z

Ortodoksi.netissä julkaistut Opetuspuheet

← Vanhempi versio		Versio 6. elokuuta 2026 kello 07.20
Rivi 24:		Rivi 24:
	# '''[[Isä Andrei: "Tuhlaajapojan sunnuntai"]]''' - (1.2.2026)		# '''[[Isä Andrei: "Tuhlaajapojan sunnuntai"]]''' - (1.2.2026)
	# '''[[Isä Andrei: "Tuomiosunnuntai"]]''' - (8.2.2026)		# '''[[Isä Andrei: "Tuomiosunnuntai"]]''' - (8.2.2026)
			# '''[[Isä Andrei: "Kristuksen kirkastuminen"]]''' - (6.8.2026)
	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]

Isä Andrei: "Kristuksen kirkastuminen"

2026-08-06T07:19:36Z

Ak: Uusi sivu: == Opetupuhe – Herran kirkastuminen – valo, todistus ja kutsu kuulla Kristusta ([https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Matt.17:1–9 Matt. 17:1–9]) == thumb|300 px|center|<center>Kristuksen kirkastuminen<br><small>(kuva © Isä Andrei)</small></center> '''Vaasassa, 6.8.2026'''<br> <br> Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.<br> <br> Tämän päivän evankeliumissa Jeesus ottaa mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanne...

Uusi sivu

== Opetupuhe – Herran kirkastuminen – valo, todistus ja kutsu kuulla Kristusta ([https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Matt.17:1–9 Matt. 17:1–9]) ==
[[Kuva:EKM_j_M_249326.jpg|thumb|300 px|center|<center>Kristuksen kirkastuminen<br><small>(kuva © Isä Andrei)</small></center>]]
'''Vaasassa, 6.8.2026'''<br>
<br>
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.<br>
<br>
Tämän päivän evankeliumissa Jeesus ottaa mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen ja vie heidät korkealle vuorelle. Siellä hänen muotonsa muuttuu heidän nähtensä. Hänen kasvonsa loistavat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulevat valkeiksi kuin valo. Tästä evankeliumista voimme nostaa esiin kolme tärkeää opetusta.<br>
<br>
Ensimmäiseksi Kristuksen valo on jumalallinen ja paljastaa elämän todellisen tarkoituksen.<br>
<br>
Kirkastusvuorella opetuslapset saivat nähdä hetken ajan Kristuksen jumalallisen kirkkauden. Tämä jumalallinen ja luomaton valo ei tullut ulkopuolelta, vaan säteili Kristuksesta itsestään ja osoitti, kuka hän todellisuudessa on.<br>
<br>
Kristus näytti opetuslapsille kirkkautensa ennen kärsimystään ja ristiinnaulitsemistaan, jotta he ymmärtäisivät, ettei risti ollut tappio. Ristin ja kärsimyksen kautta kuljetaan ylösnousemukseen ja iankaikkiseen elämään.<br>
<br>
Myös meidän elämämme todellinen tarkoitus on kirkastua ja päästä yhteyteen Jumalan kanssa. Meidät on kutsuttu muuttumaan Jumalan armon avulla. Tämä tapahtuu rukouksen, katumuksen, anteeksiantamisen, rakkauden ja lähimmäisten palvelemisen kautta.<br>
<br>
Toiseksi Mooses ja Elia todistavat Kristuksen jumaluudesta ja ajattomuudesta.<br>
<br>
Mooses edustaa lakia ja Elia profeettoja. Pyhän Johannes Krysostomoksen mukaan Mooses edustaa myös kuolleita, sillä hän kuoli, ja Elia eläviä, sillä hänet otettiin taivaaseen. Näin he todistavat, että Kristus on sekä elävien että kuolleiden Herra. Heidän läsnäolonsa osoittaa, että Kristuksessa täyttyvät Vanhan testamentin laki ja profeettojen lupaukset — hän on koko pelastushistorian keskus ja täyttymys.<br>
<br>
Kristuksessa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus yhdistyvät. Ajallinen ja ajaton kohtaavat, ja syntyy uusi, kirkastunut luomus. Sillä ”jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!” (2. Kor. 5:17). Hän ei ole vain yksi historian opettajista tai profeetoista, vaan iankaikkinen Jumalan Poika ja koko maailman Pelastaja.<br>
<br>
Kolmanneksi Isän ääni ja kirkas pilvi ilmoittavat meille Pyhän Kolminaisuuden salaisuuden ja kutsuvat meidät kuulemaan ja seuraamaan Kristusta.<br>
<br>
Kirkastusvuorella Isä puhuu taivaasta, Poika kirkastuu ja Pyhä Henki on läsnä kirkkaassa pilvessä. Siksi tämä tapahtuma on myös Pyhän Kolminaisuuden ilmestyminen. Isän ääni sanoo: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!” (Matt. 17:5). Tämä kehotus on osoitettu myös meille: kuulkaa Kristusta. Ei riitä, että tiedämme jotakin hänestä — meidän tulee kuunnella hänen sanaansa ja pyrkiä elämään sen mukaan.<br>
<br>
Hyvät ystävät. Kuulimme äsken, kuinka opetuslapset pelästyivät ja lankesivat kasvoilleen. Silloin Jeesus tuli heidän luokseen, kosketti heitä ja sanoi: ”Nouskaa, älkää pelätkö.” Kristus sanoo samat sanat myös meille. Hän nostaa meidät pelosta, valaisee elämämme ja kutsuu seuraamaan itseään.<br>
<br>
Muistakaamme siis nämä kolme opetusta: Kristuksen jumalallinen valo paljastaa elämämme todellisen tarkoituksen. Mooses ja Elia todistavat ja osoittavat meille Kristuksen, joka on pelastushistorian täyttymys, elävien ja kuolleiden Herra ja uuden luomakunnan alku. Ja lopuksi: Jumala on Kolmiyhteinen, ja Isän ääni kutsuu meitä kuulemaan ja seuraamaan hänen rakasta Poikaansa.<br>
<br>
Rukoilkaamme, että Kristuksen jumalallinen valo valaisisi sydämemme, uudistaisi elämämme ja johdattaisi meidät hänen iankaikkiseen kirkkauteensa.<br>
<br>
Aamen.<br>
---<br>
(''Kuvassa Gavriil Frolovin maalaaman ikonin Eesti Kunstimuuseumin kokoelmasta.Kuva: isä Andrei'')

Tiedosto:EKM j M 249326.jpg

2026-08-06T07:06:21Z

Uusi sivu

Opetushallituksen vastaus ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppimateriaaleja koskeviin kysymyksiin

2026-08-05T14:05:29Z

← Vanhempi versio		Versio 5. elokuuta 2026 kello 14.05
Rivi 44:		Rivi 44:
	Aihe: VL: Edelleen asianosaisille toimitettavaksi<br>		Aihe: VL: Edelleen asianosaisille toimitettavaksi<br>
	---<br>		---<br>
			<br>
			Tarina jatkuu:<br>
			<br>
			[[Ajatuksia OPH:n vastauksesta\|Miten itse kirjeeseen suhtauduin]]<br>
			<br>

Hannu Pyykkösen kysely OPH:lle 4.7.2026

2026-08-05T14:03:49Z

← Vanhempi versio		Versio 5. elokuuta 2026 kello 14.03
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 26:		Rivi 26:
	[Yhteystiedot]		[Yhteystiedot]
	[Liite 1]		[Liite 1]
			<br>
			Tarina jatkuu:
			<br>
			[[Opetushallituksen vastaus ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppimateriaaleja koskeviin kysymyksiin]]<br>
			<br>

Ajatuksia OPH:n vastauksesta

2026-08-05T14:01:10Z

← Vanhempi versio		Versio 5. elokuuta 2026 kello 14.01
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 3:		Rivi 3:
	'''[[Opetushallituksen vastaus ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppimateriaaleja koskeviin kysymyksiin]]'''<br>		'''[[Opetushallituksen vastaus ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppimateriaaleja koskeviin kysymyksiin]]'''<br>
	<br>		<br>
	Opetushallitus on vastannut [[~~Opetushallituksen vastaus ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppimateriaaleja koskeviin kysymyksiin\|~~Hannu Pyykkösen kysely OPH:lle 4.7.2026 ~~kysymyksiini~~]] ~~lähettämääni kirjeeseen~~, joka koski ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppikirjasarjaan tehtäviä muutoksia.<br>		Opetushallitus on vastannut [[Hannu Pyykkösen kysely OPH:lle 4.7.2026\|kyselyyni OPH:lle 4.7.2026]], joka koski ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppikirjasarjaan tehtäviä muutoksia.<br>
	<br>		<br>
	Suhtaudun vastaukseen vakavasti mutta kriittisesti. Se sisältää hyödyllisiä tietoja yksittäisistä muutoksista, mutta ei mielestäni vastaa esittämääni pääkysymykseen: '''miten Opetushallitus aikoo turvata sen, että ortodoksisen uskonnon opetus säilyy oman uskonnon opetuksena ja toteutuu ortodoksisen oppimäärän oman luonteen mukaisesti'''?<br>		Suhtaudun vastaukseen vakavasti mutta kriittisesti. Se sisältää hyödyllisiä tietoja yksittäisistä muutoksista, mutta ei mielestäni vastaa esittämääni pääkysymykseen: '''miten Opetushallitus aikoo turvata sen, että ortodoksisen uskonnon opetus säilyy oman uskonnon opetuksena ja toteutuu ortodoksisen oppimäärän oman luonteen mukaisesti'''?<br>

Ajatuksia OPH:n vastauksesta

2026-08-05T13:57:40Z

Ak: Uusi sivu: ==== Opetushallitus vastasi Aksios-kirjoja koskeviin kysymyksiini ==== '''Opetushallituksen vastaus ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppimateriaaleja koskeviin kysymyksiin'''<br> <br> Opetushallitus on vastannut Hannu Pyykkösen kysely OPH:lle 4.7.2026 kysymyksiini lähettämääni kirjeeseen, joka koski ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppikirjas...

Uusi sivu

==== Opetushallitus vastasi Aksios-kirjoja koskeviin kysymyksiini ====

'''[[Opetushallituksen vastaus ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppimateriaaleja koskeviin kysymyksiin]]'''<br>
<br>
Opetushallitus on vastannut [[Opetushallituksen vastaus ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppimateriaaleja koskeviin kysymyksiin|Hannu Pyykkösen kysely OPH:lle 4.7.2026 kysymyksiini]] lähettämääni kirjeeseen, joka koski ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppikirjasarjaan tehtäviä muutoksia.<br>
<br>
Suhtaudun vastaukseen vakavasti mutta kriittisesti. Se sisältää hyödyllisiä tietoja yksittäisistä muutoksista, mutta ei mielestäni vastaa esittämääni pääkysymykseen: '''miten Opetushallitus aikoo turvata sen, että ortodoksisen uskonnon opetus säilyy oman uskonnon opetuksena ja toteutuu ortodoksisen oppimäärän oman luonteen mukaisesti'''?<br>
<br>
Opetushallituksen mukaan Aksios-kirjoista poistetaan oppituntien ja kouluruokailun alkuun tai loppuun tarkoitetut rukoukset. Uskontunnustus ja tropari säilyvät, mutta ne siirretään niiden sisältöä käsitteleviin lukuihin. Ilmaus ''”me ortodoksit”'' muutetaan muotoon ''”ortodoksit”'', ja kategorisia kuvauksia muutetaan mahdollisuutta ilmaiseviksi.<br>
<br>
Opetushallitus vakuuttaa, että ortodoksisen kirkon oppia, perinteitä, jumalanpalveluksia, juhlia, ikoneita ja pyhiä ihmisiä käsitellään kirjoissa jatkossakin. Pidän tätä tietoa tärkeänä, mutta se ei poista huoltani muutosten yhteisvaikutuksesta.<br>
<br>
En pidä perusteltuna sitä, että muutokset kuvataan vain sanamuotojen korjauksiksi. Rukoustekstien poistaminen, tekstien siirtäminen ja oppikirjan äänen muuttaminen me-muodosta kolmanteen persoonaan vaikuttavat myös oppikirjan pedagogiseen näkökulmaan ja oppilaan suhteeseen käsiteltävään uskontoon.<br>
<br>
Kysymys ei ole siitä, että oppilaita pitäisi velvoittaa rukoilemaan.<br>
''Uskonnon harjoittaminen'',<br>
''rukoukseen tutustuminen'' ja<br>
''rukoustekstin pedagoginen käyttäminen'' ovat eri asioita.<br>
Opetushallituksen omassa ohjeessa todetaan, että rukouksiin, virsiin ja uskonnollisiin toimituksiin tutustuminen kuuluu uskonnonopetukseen.<br>
<br>
Pidän ongelmallisena myös yhdenvertaisuutta koskevaa perustelua. Opetushallitus kertoo käyttävänsä samoja kriteerejä kaikissa itse julkaisemissaan katsomusaineiden materiaaleissa. Samalla se myöntää, ettei se tarkista evankelis-luterilaisen uskonnon kaupallisten kustantajien oppikirjoja. Tämä ei poista kysymystä siitä, kohdistuuko vähemmistöuskonnon oppimateriaaleihin käytännössä erilainen ja tiukempi tarkastelu kuin enemmistöuskonnon materiaaleihin.<br>
<br>
Myös muutosten täsmälliset kriteerit, ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtävä, muutosten kokonaisvaikutus ja arviointiprosessin avoimuus jäävät edelleen epäselviksi.<br>
<br>
Suhtaudun vastaukseen siksi osittaisena ja puolustuskannalle asettuvana. Se perustelee jo päätettyjä muutoksia, mutta ei aidosti arvioi sitä, missä kulkee uskonnollisen sitouttamattomuuden ja oman uskonnon opetuksen välinen raja.<br>
<br>
Keskustelua on syytä jatkaa rauhallisesti mutta määrätietoisesti. Oman uskonnon opetus ei ole kirkon uskontokasvatusta, mutta sen tulee säilyä tunnistettavasti oman uskonnon opetuksena. Ortodoksisen lapsen ei pidä joutua museovieraaksi oman perinteensä äärellä.<br>
<br>
Alkuperäinen kirjoitukseni:<br>
<br>
https://pyykkonen.blogspot.com/2026/07/mihin-olet-menossa-opetushallitus.html <br>
<br>
''' Hannu Pyykkönen'''<br>
<br>

Opetushallituksen vastaus ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppimateriaaleja koskeviin kysymyksiin

2026-08-05T13:33:07Z

Ak: Uusi sivu: == Opetushallituksen vastaus == ''Viite: OPH kirjaamoon 4.7.2026 saapunut viesti Hannu Pyykköseltä ”Edelleen asianosaisille toimitettavaksi”''<br> <br> Kiitos viestistänne koskien ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-sarjan korjaamista.<br> <br> Pyydätte arviota ja vastausta siihen, mitä Opetushallitus aikoo tehdä jatkossa ortodoksisen uskonnon opetuksen ja siihen liittyvien oppimateriaalien osalta. Pyydätte erityis...

Uusi sivu

== Opetushallituksen vastaus ==

''Viite: OPH kirjaamoon 4.7.2026 saapunut viesti Hannu Pyykköseltä ”Edelleen asianosaisille toimitettavaksi”''<br>
<br>
Kiitos [[Hannu Pyykkösen kysely OPH:lle 4.7.2026|viestistänne koskien ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-sarjan korjaamista]].<br>
<br>
Pyydätte arviota ja vastausta siihen, mitä Opetushallitus aikoo tehdä jatkossa ortodoksisen uskonnon opetuksen ja siihen liittyvien oppimateriaalien osalta. Pyydätte erityisesti vastausta siihen, miten Opetushallitus aikoo turvata uskonnollisen vähemmistön uskonnonopetuksen sen omista lähtökohdista käsin.<br>
<br>
Uskonnonvapautta koskevien lainsäädäntömuutosten myötä myös perusopetuslakia ja lukiolakia muutettiin vuonna 2003 siten, että uskonnon opetuksen tunnustuksellisuudesta luovuttiin. Uskonnon opetusta järjestetään oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Sekä nykyisissä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa että Lukion opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että ”Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”.<br>
<br>
Koulun yleissivistävä uskonnon opetus eroaa luonteeltaan uskonnollisten yhteisöjen tunnustuksellisesta uskontokasvatuksesta. Uskonnon opetus ei voi esimerkiksi sisältää uskonnollisia tilaisuuksia tai toimintaa, jossa oppilaita osallistetaan uskonnon harjoittamiseen tai kehotetaan siihen. Opetussuunnitelman mukaiseen uskonnon opetukseen kuuluu kuitenkin tutustumista erilaisiin uskonnon harjoittamisen muotoihin ja tapoihin eri uskonnoissa. Oman uskonnon opetuksena järjestettävässä uskonnon opetuksessa huomioidaan oppilaiden erilaiset katsomukselliset taustat ja esimerkiksi opiskeltavan uskonnon sisäinen moninaisuus. Opetuksessa oppilaita ohjataan tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista. Uskonnon ja sen eri oppimäärien opetuksen tavoitteista ja sisällöistä määrätään opetussuunnitelmien perusteissa.<br>
<br>
Pyydätte myös selventämään, millä perusteilla Aksios-sarjan mahdollisia sisältömuutoksia arvioidaan ja kuka niitä arvioi.<br>
<br>
Aksios-sarjan sisältömuutosten kriteerit on avoimesti esitelty oppikirjailijoille, ne ovat yhdenmukaisia, yhdenvertaisia ja opetussuunnitelmaan perustuvia. Samoja kriteerejä käytetään kaikkien OPH julkaisemien katsomusaineiden materiaalien arvioinnissa. Aksios-oppimateriaaleja arvioivat uskontoon sitouttamisen näkökulmasta sarjan oppikirjailijat, Opetushallituksen asiantuntijat ja ulkopuoliset asiantuntijat. Oppikirjailijat ovat ortodoksisen uskonnon kelpoisia opettajia, ja he tarkistavat kaikki muutokset. Aksios-sarjaan tehtävät muutokset ovat sanamuotoja, eikä ortodoksisen uskonnon opetuksen sisältöjä olla muuttamassa, vaan oppikirjoissa käsitellään edelleen ortodoksisen kirkon oppia, perinteitä, käytänteitä, juhlia, pyhiä ihmisiä, ikoneita ym.<br>
<br>
Koulussa annettava opetus ei voimassa olevan lainsäädännön mukaan voi sisältää uskonnon harjoittamista. Mikäli koulussa järjestetään uskonnollisia tilaisuuksia, ne tulee järjestää erillään opetuksesta ja muusta koulun toiminnasta ja niihin osallistumisen tulee olla vapaaehtoista (Lisätietoa: [https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/ohje-perusopetuksen-uskonnon-ja-elamankatsomustiedon-opetuksen-seka Ohje perusopetuksen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen sekä esiopetuksen katsomuskasvatuksen järjestämisestä sekä yhteisistä juhlista ja uskonnollisista tilaisuuksista esi- ja perusopetuksessa | Opetushallitus.]) Aksios-sarjan kirjojen sisäkansissa on ollut rukouksia oppitunnin alkaessa tai päättyessä tai kouluruokailun alkaessa, ja nämä poistetaan. Sen sijaan sisäkansissa niin ikään olleet ortodoksinen uskontunnustus ja tropari jäävät edelleen kirjoihin, ne vain siirretään siihen kohtaan kirjan sisältöä, jossa kyseisestä asiasta puhutaan, eikä niitä käytetä esimerkiksi uskon tunnustamiseen, vaan tekstejä voidaan tutkia ja niistä voidaan etsiä vastauksia kysymyksiin.<br>
<br>
Edelleen uskontoon sitouttamista katsotaan olevan se, että uskonnollisia käsityksiä esitetään tosiasioina ilman viittausta käsityksen alkuperään. Se että uskonnollisiin käsityksiin lisätään niiden alkuperä, kuten ”Raamatun mukaan…” tai ”Ortodoksinen kirkko opettaa…” ei tee oppilaasta ulkopuolista tarkkailijaa vaan antaa hänelle selkeästi perusteltua tietoa uskonnosta.<br>
<br>
Edelleen uskontoon sitouttavaa on esitellä uskonnollisia käytänteitä kategorisina, esimerkiksi että kaikki ortodoksit tekevät aina jotain tietyllä tavalla. Aksios-sarjassa esimerkiksi korjataan ilmaisu ”Ortodoksisessa kodissa on kotialttari ja ikoneita” muotoon ”Ortodoksisessa kodissa voi olla kotialttari ja ikoneita.” Oppikirjoissa kuitenkin kerrotaan edelleen yksityiskohtaisesti keskeisistä asioista ortodoksisuudessa, kuten jumalanpalveluksesta, liturgiasta, ehtoollisesta, rukouksesta, ikoneista, pyhistä ihmisistä, ristinmerkin tekemisestä, pääsiäisen viettämisestä, Raamatun kertomuksista ja ortodoksisen kirkon opista.<br>
<br>
Uskontoon sitouttamista katsotaan olevan myös se, jos oppilas sisällytetään uskonnon piiriin, ja siksi Aksios-oppikirjoissa muutetaan ”Me ortodoksit …” muotoon ”Ortodoksit…”. Uskontoon sisällyttäminen kuuluu ja sopii hyvin kirkon toimintaan, mutta kouluopetus ei voi olla uskonnollisiin yhteisöihin sitouttavaa. Aksios-kirjoissa kuitenkin kerrotaan edelleen seurakunnan toiminnasta, kuten pyhäkoulusta, kerhoista ja kriparista eli kristinopin leirikoulusta.<br>
<br>
Kysytte myös, onko samanlaista tarkastelua tehty evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjoissa. Opetushallitus ei kustanna evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjoja eikä tarkista muiden kustantajien tuottamia oppimateriaaleja missään oppiaineessa. Kaikkien aineiden opetuksen ja oppimateriaalien tulee kuitenkin olla uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamattomia, ja näitä kysymyksiä tarkastellaan usein myös esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa ja oppimateriaaleissa. Muiden uskontojen ja oppiaineiden oppimateriaaleihin voi jokainen tutustua esimerkiksi kirjastoissa, ja kustantajille voi lähettää niistä palautetta.<br>
<br>
Blogikirjoituksessa esittämiinne kysymyksiin opetusministerille Opetushallitus ei voi vastata.<br>
<br>
Ystävällisin terveisin<br>
<br>
'''Hanna Sokratous'''<br>
Yksikön päällikkö, Oppimateriaalit ja julkaisut<br>
Opetushallitus<br>
PL 380 (Hakaniemenranta 6), 00531 Helsinki<br>
Puh. 0295 331 299<br>
hanna.sokratous@oph.fi<br>
<hr>
OPH toimitti kyselyn seuraaville:<br>
---<br>
Lähettäjä: OPH kirjaamo <kirjaamo@oph.fi><br>
Lähetetty: maanantai 6. heinäkuuta 2026 10.40<br>
Vastaanottaja: Merikko Paula (OPH) <paula.merikko@oph.fi>; Raunio-Hannula Outi (OPH) <outi.raunio-hannula@oph.fi>; Lehikoinen Petri (OPH) <petri.lehikoinen@oph.fi>; Sokratous Hanna (OPH) <hanna.sokratous@oph.fi>
Kopio: Halvari Anu (OPH) <Anu.Halvari@oph.fi><br>
Aihe: VL: Edelleen asianosaisille toimitettavaksi<br>
---<br>

Hannu Pyykkösen kysely OPH:lle 4.7.2026

2026-08-05T13:27:54Z

Ak: Uusi sivu: Opetushallituksen kirjaamoon<br> <br> Pyydän ystävällisesti toimittamaan tämän viestin edelleen Opetushallituksessa seuraaville asianomaisille viranhaltijoille:<br> * pääjohtajalle * ortodoksisen uskonnon opetuksen järjestelyistä vastaavalle viranhaltijalle sekä hänen lähiesimiehelleen / yksikön johtajalle * uskonnon oppikirjojen tuotannosta, valvonnasta, arvioinnista tai vastaavista tehtävistä vastaavalle viranhaltijalle sekä hänen lähiesimiehelleen / yksik...

Uusi sivu

Opetushallituksen kirjaamoon<br>
<br>
Pyydän ystävällisesti toimittamaan tämän viestin edelleen Opetushallituksessa seuraaville asianomaisille viranhaltijoille:<br>
* pääjohtajalle
* ortodoksisen uskonnon opetuksen järjestelyistä vastaavalle viranhaltijalle sekä hänen lähiesimiehelleen / yksikön johtajalle
* uskonnon oppikirjojen tuotannosta, valvonnasta, arvioinnista tai vastaavista tehtävistä vastaavalle viranhaltijalle sekä hänen lähiesimiehelleen / yksikön johtajalle<br>
<br>
Pyydän Opetushallitukselta arviota ja vastausta siihen, mitä Opetushallitus aikoo tehdä jatkossa ortodoksisen uskonnon opetuksen ja siihen liittyvien oppimateriaalien osalta.<br>
<br>
Erityisesti pyydän vastausta siihen, miten Opetushallitus aikoo turvata uskonnollisen vähemmistön uskonnonopetuksen sen omista lähtökohdista käsin ja siinä muodossa, jota kyseisen uskonnon oma perinne, identiteetti ja opetuksen luonne edellyttävät.<br>
<br>
Kysymys ei ole ainoastaan yksittäisistä sanamuodoista tai oppikirjojen yksittäisistä kohdista, vaan laajemmin siitä, millä tavoin vähemmistöuskontoja käsitellään suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. On tärkeää, että ortodoksisen uskonnon opetus ei muutu ulkopuolelta ohjatuksi, oman perinteensä suhteen varovaiseksi tai uskonnollista identiteettiä häivyttäväksi opetukseksi.<br>
<br>
Pyydän myös selventämään, millä perusteilla mahdollisia sisältömuutoksia arvioidaan, kuka niitä arvioi ja miten varmistetaan, ettei yhden uskonnollisen vähemmistön opetusta kohdella tavalla, joka kaventaa sen oikeutta opettaa omaa uskoaan, perinnettään ja arvomaailmaansa asiallisesti, avoimesti ja omasta näkökulmastaan.<br>
<br>
Alla on asiaa koskeva blogikirjoitukseni sellaisenaan. Teksti löytyy verkosta osoitteesta:<br>
<br>
https://pyykkonen.blogspot.com/2026/07/mihin-olet-menossa-opetushallitus.html
<br>
[BLOGIKIRJOITUKSEN TEKSTI KOKONAISUUDESSAAN ON LIITTEESSÄ 1]<br>
<br>
Ystävällisin terveisin<br>
<br>
'''Hannu Pyykkönen'''<br>
rehtori emeritus<br>
[Yhteystiedot]
[Liite 1]