Ero sivun ”Afanasi Säntämäläinen” versioiden välillä
Kohteesta Ortodoksi.net
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Pyhittäjä Afanasi Säntämäläinen''' meni jo nuorena kilvoittelemaan [[Valamon luostari]]in, jossa hänen ohjaajanaan toimi erakoksi vetäytymiseensä saakka [[pyhittäjä]] [[Aleksanteri Syväriläinen]] (muistopv 30.8.). Joissain tiedoissa kerrotaan edellisestä tiedosta poiketen pyhittäjä Afanasin olleen pyhän Aleksanterin oppilaana [[Syvärin luostari]]ssa. | + | '''Pyhittäjä Afanasi Säntämäläinen''' meni jo nuorena kilvoittelemaan [[Laatokan Valamon luostari]]in, jossa hänen ohjaajanaan toimi erakoksi vetäytymiseensä saakka [[pyhittäjä]] [[Aleksanteri Syväriläinen]] (muistopv 30.8.). Joissain tiedoissa kerrotaan edellisestä tiedosta poiketen pyhittäjä Afanasin olleen pyhän Aleksanterin oppilaana [[Syvärin luostari]]ssa. |
Kun pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen kuoli, vetäytyi pyhittäjä Afanasikin erakoksi vuonna 1533 Karjalan metsiin Säntämälän kylään Aunuksen lähistölle. Hänen mukanaan [[erakko]]kilvoitteluun lähti muitakin Syvärin luostarin munkkeja ja he perustivatkin pienen luostariyhteisön, jonka johtoon, [[igumeni]]ksi tuli pyhittäjä Afanasi. | Kun pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen kuoli, vetäytyi pyhittäjä Afanasikin erakoksi vuonna 1533 Karjalan metsiin Säntämälän kylään Aunuksen lähistölle. Hänen mukanaan [[erakko]]kilvoitteluun lähti muitakin Syvärin luostarin munkkeja ja he perustivatkin pienen luostariyhteisön, jonka johtoon, [[igumeni]]ksi tuli pyhittäjä Afanasi. | ||
| − | Afanasi joutui kuitenkin jättämään erakkoyhteisön alueen asukkaiden vihamielisen suhtautumisen vuoksi ja hän meni takaisin Syvärin luostariin, jossa hänestä tuli sekä pappismunkki että myöhemmin myös luostarin johtaja, igumeni. | + | Afanasi joutui kuitenkin jättämään erakkoyhteisön alueen asukkaiden vihamielisen suhtautumisen vuoksi ja hän meni takaisin Syvärin luostariin, jossa hänestä tuli sekä [[pappismunkki]] että myöhemmin myös luostarin johtaja, [[igumeni]]. |
Vielä kerran ehti pyhittäjä Afanasi jättää luostarinsa ja jälleen hän vetäytyi oppilaittensa kanssa erämaahan ja sai Novgorodin [[arkkipiispa]]lta luvan rakentaa erakkolaansa kirkon ja [[kelja|keljoja]], munkkien asuntoja. | Vielä kerran ehti pyhittäjä Afanasi jättää luostarinsa ja jälleen hän vetäytyi oppilaittensa kanssa erämaahan ja sai Novgorodin [[arkkipiispa]]lta luvan rakentaa erakkolaansa kirkon ja [[kelja|keljoja]], munkkien asuntoja. | ||
| − | Pyhittäjää kunnioitettiin suuresti hänen pyhän elämänsä takia. Hän oli elämäntavoiltaan hiljainen ja vaatimaton ja häneen sattuivat hyvin Vapahtajan sanat "Autuaita ovat sävyisät, sillä he saavat periä maan." (Matt.5:5) Hänen luostaristaan kehittyikin hiljaisten kilvoittelijoitten suojapaikka. | + | Pyhittäjää kunnioitettiin suuresti hänen pyhän elämänsä takia. Hän oli elämäntavoiltaan hiljainen ja vaatimaton ja häneen sattuivat hyvin Vapahtajan sanat ''"Autuaita ovat sävyisät, sillä he saavat periä maan."'' (Matt.5:5) Hänen luostaristaan kehittyikin hiljaisten kilvoittelijoitten suojapaikka. |
Viimeiset elinvuotensa pyhittäjä vietti Säntämälän saaressa, mutta hän kuoli omassa luostarissaan noin vuonna 1550 korkeassa iässä ja hänet haudattiin luostarin läheisyyteen. Hautapaikalle rakennettiin pyhien [[Athanasios Aleksandrialainen|Athanasios]] ja [[Kyrillos Aleksandrialainen|Kyrillos Aleksandrialaisten]] kirkko, joka paloi 1700-luvulla. Uutta kirkkoa rakennettaessa pyhittäjän [[pyhäinjäännös|reliikit]] sijoitettiin noin vuonna 1720 entiseen paikkaan tähän kirkkoon ja haudalle rakennettiin muistomerkki. | Viimeiset elinvuotensa pyhittäjä vietti Säntämälän saaressa, mutta hän kuoli omassa luostarissaan noin vuonna 1550 korkeassa iässä ja hänet haudattiin luostarin läheisyyteen. Hautapaikalle rakennettiin pyhien [[Athanasios Aleksandrialainen|Athanasios]] ja [[Kyrillos Aleksandrialainen|Kyrillos Aleksandrialaisten]] kirkko, joka paloi 1700-luvulla. Uutta kirkkoa rakennettaessa pyhittäjän [[pyhäinjäännös|reliikit]] sijoitettiin noin vuonna 1720 entiseen paikkaan tähän kirkkoon ja haudalle rakennettiin muistomerkki. | ||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
Varsinainen Säntämälän luostari toimi viimeisinä aikoinaan naisluostarina ja nykyään siitä on vain rauniot jäljellä. | Varsinainen Säntämälän luostari toimi viimeisinä aikoinaan naisluostarina ja nykyään siitä on vain rauniot jäljellä. | ||
| − | Pyhittäjä Afanasi Säntämäläistä, [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajaa]], muistellaan ortodoksisessa kirkossa kaksi kertaa omalla juhlallaan, tammikuun 18. päivänä ja | + | Pyhittäjä Afanasi Säntämäläistä, [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajaa]], muistellaan ortodoksisessa kirkossa kaksi kertaa omalla juhlallaan, tammikuun 18. päivänä ja [[reliikki]]en löytämispäivänä toukokuun 2. päivänä. Häntä muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin. |
| − | '''[[Käyttäjä:Hannu| | + | '''[[Käyttäjä:Hannu|HAP]]''' |
== Kirjallisuutta == | == Kirjallisuutta == | ||
Versio 15. tammikuuta 2011 kello 19.47
Pyhittäjä Afanasi Säntämäläinen meni jo nuorena kilvoittelemaan Laatokan Valamon luostariin, jossa hänen ohjaajanaan toimi erakoksi vetäytymiseensä saakka pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen (muistopv 30.8.). Joissain tiedoissa kerrotaan edellisestä tiedosta poiketen pyhittäjä Afanasin olleen pyhän Aleksanterin oppilaana Syvärin luostarissa.
Kun pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen kuoli, vetäytyi pyhittäjä Afanasikin erakoksi vuonna 1533 Karjalan metsiin Säntämälän kylään Aunuksen lähistölle. Hänen mukanaan erakkokilvoitteluun lähti muitakin Syvärin luostarin munkkeja ja he perustivatkin pienen luostariyhteisön, jonka johtoon, igumeniksi tuli pyhittäjä Afanasi.
Afanasi joutui kuitenkin jättämään erakkoyhteisön alueen asukkaiden vihamielisen suhtautumisen vuoksi ja hän meni takaisin Syvärin luostariin, jossa hänestä tuli sekä pappismunkki että myöhemmin myös luostarin johtaja, igumeni.
Vielä kerran ehti pyhittäjä Afanasi jättää luostarinsa ja jälleen hän vetäytyi oppilaittensa kanssa erämaahan ja sai Novgorodin arkkipiispalta luvan rakentaa erakkolaansa kirkon ja keljoja, munkkien asuntoja.
Pyhittäjää kunnioitettiin suuresti hänen pyhän elämänsä takia. Hän oli elämäntavoiltaan hiljainen ja vaatimaton ja häneen sattuivat hyvin Vapahtajan sanat "Autuaita ovat sävyisät, sillä he saavat periä maan." (Matt.5:5) Hänen luostaristaan kehittyikin hiljaisten kilvoittelijoitten suojapaikka.
Viimeiset elinvuotensa pyhittäjä vietti Säntämälän saaressa, mutta hän kuoli omassa luostarissaan noin vuonna 1550 korkeassa iässä ja hänet haudattiin luostarin läheisyyteen. Hautapaikalle rakennettiin pyhien Athanasios ja Kyrillos Aleksandrialaisten kirkko, joka paloi 1700-luvulla. Uutta kirkkoa rakennettaessa pyhittäjän reliikit sijoitettiin noin vuonna 1720 entiseen paikkaan tähän kirkkoon ja haudalle rakennettiin muistomerkki.
Varsinainen Säntämälän luostari toimi viimeisinä aikoinaan naisluostarina ja nykyään siitä on vain rauniot jäljellä.
Pyhittäjä Afanasi Säntämäläistä, Karjalan valistajaa, muistellaan ortodoksisessa kirkossa kaksi kertaa omalla juhlallaan, tammikuun 18. päivänä ja reliikkien löytämispäivänä toukokuun 2. päivänä. Häntä muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.
Kirjallisuutta
- Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - tammikuu
- Pyhittäjä Afanasi Säntämäläinen, Karjalan pyhä s. 290-291
- Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat
- Pyhittäjä Atanasios Säntämäläinen s. 32-33