Toiminnot

Ero sivun ”Apostolinen suksessio” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

 
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 4: Rivi 4:
  
 
Historian synkistä vaiheista ja etenkin erilaisten [[harhaoppi]]en leviämisestä huolimatta Kirkko noinakin aikoina on tehnyt uskonopillisia julistusta (''etenkin [[Ekumeeniset kirkolliskokoukset|ekumeenisissa kirkolliskokouksissa]]'') ja kuvannut eri kielillä sen ytimen, johon Kirkossa on aina uskottu. Samalla se on kaikin mahdollisin tavoin ehkäissyt harhaoppien leviämistä ja kutsunut katumukseen niitä, jotka ovat repineet rikki Kristuksen ruumista. Uskomme tärkein julkilausuma on [[nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus]].
 
Historian synkistä vaiheista ja etenkin erilaisten [[harhaoppi]]en leviämisestä huolimatta Kirkko noinakin aikoina on tehnyt uskonopillisia julistusta (''etenkin [[Ekumeeniset kirkolliskokoukset|ekumeenisissa kirkolliskokouksissa]]'') ja kuvannut eri kielillä sen ytimen, johon Kirkossa on aina uskottu. Samalla se on kaikin mahdollisin tavoin ehkäissyt harhaoppien leviämistä ja kutsunut katumukseen niitä, jotka ovat repineet rikki Kristuksen ruumista. Uskomme tärkein julkilausuma on [[nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus]].
 +
 +
== Katso myös ==
 +
* [[Ireneos Lyonilainen]]
 +
 +
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]
  
 
[[Luokka:Kirkkohistoria]]
 
[[Luokka:Kirkkohistoria]]
 
[[Luokka:Uskonoppi]]
 
[[Luokka:Uskonoppi]]

Nykyinen versio 23. elokuuta 2009 kello 16.44

Ortodoksisen kirkon piispat ovat apostolisen suksession eli apostolisen seurannan kautta apostolien työn jatkajia. Piispojen saama vihkimys (joka siis on saatu aikaisemmin tavallisesti kolmelta muulta piispalta) siirtää piispan vihkimyksen kautta apostolin viran ja Pyhän Hengen lahjan aina uusille ja uusille piispoille katkeamattomana ketjuna alkuseurakunnan perustamisesta alkaen. Ortodoksisen kirkon pappeus on siten jatkunut samanlaisena katkeamattomana ketjuna apostolien ajoista alkaen nykypäivään piispojen suksession kautta.

Tämän vuoksi ortodoksinen usko ja oppi on annettu Kristukselta apostoleille ja heiltä edelleen Kirkon uskoksi ja opiksi. Mitään ei ole lisätty eikä mitään poistettu siitä haltuumme saadusta uskosta, opista ja tehtävästä (missiosta), joka Raamatun mukaan on taistelua (Juud.1:3) "sen uskon puolesta, joka pyhille on kertakaikkisesti annettu".

Historian synkistä vaiheista ja etenkin erilaisten harhaoppien leviämisestä huolimatta Kirkko noinakin aikoina on tehnyt uskonopillisia julistusta (etenkin ekumeenisissa kirkolliskokouksissa) ja kuvannut eri kielillä sen ytimen, johon Kirkossa on aina uskottu. Samalla se on kaikin mahdollisin tavoin ehkäissyt harhaoppien leviämistä ja kutsunut katumukseen niitä, jotka ovat repineet rikki Kristuksen ruumista. Uskomme tärkein julkilausuma on nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus.

Katso myös

HAP