Toiminnot

Ero sivun ”Bistriţa” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

Rivi 1: Rivi 1:
Bistriţan luostarin perustaminen sijoittuu [[Alexandru cel Bun]]’in ajalle. Vanhin asiakirja, joka mainitsee luostarin, on [[metropoliitta]] Iosif’in vuonna 1407 kirjoittama kirje. Nykyinen kirkko ei ole alkuperäinen, vaan Alexandru Lăpuşneanu rakennutti luostarin [[Neitsyt Marian kuolonuneen nukkuminen|Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen]] kirkon uudelleen vuonna 1554 Neamţun lähelle.
+
[[Kuva:Bistrita01.jpg|thumb|Bistriţan Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen kirkko<br>(&copy; Pyykkönen)]][[Kuva:Bistrita01.jpg|thumb|Bistriţan Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen kirkon ikonostaasin upea yläosa<br>(&copy; Pyykkönen)]]Bistriţan luostarin perustaminen sijoittuu [[Alexandru cel Bun]]’in ajalle. Vanhin asiakirja, joka mainitsee luostarin, on [[metropoliitta]] Iosif’in vuonna 1407 kirjoittama kirje. Nykyinen kirkko ei ole alkuperäinen, vaan Alexandru Lăpuşneanu rakennutti luostarin [[Neitsyt Marian kuolonuneen nukkuminen|Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen]] kirkon uudelleen vuonna 1554 Neamţun lähelle.
 
 
Bistriţan Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen kirkko
 
  
 
Bistriţan Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen Kirkko on 41 metriä pitkä, 15 metriä leveä ja 36 metriä korkea. Luostarin kirkko on koristeltu katon alta kahdella syvennysrivillä ja kirkon ulkonemat on koristeltu isommilla syvennyksillä.
 
Bistriţan Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen Kirkko on 41 metriä pitkä, 15 metriä leveä ja 36 metriä korkea. Luostarin kirkko on koristeltu katon alta kahdella syvennysrivillä ja kirkon ulkonemat on koristeltu isommilla syvennyksillä.
 
Bistriţan Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen kirkon ikonostaasin upea yläosa
 
  
 
Luostarissa on ihmeitätekevä pyhän [[Anna]]n [[ikoni]], jonka lahjoittivat Manuel ja Irina Paleologu Alexandru cel Bun’ille ja hänen vaimolleen vuonna 1427. Nykyään ikoni peittää hopeinen riisa. Petru Rareş maalautti luostarille vuonna 1541 Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen freskon. Sisäosan maalaukset ovat vuodelta 1814. Eteisessä näkyy vielä alkuperäisiä maalauksia.
 
Luostarissa on ihmeitätekevä pyhän [[Anna]]n [[ikoni]], jonka lahjoittivat Manuel ja Irina Paleologu Alexandru cel Bun’ille ja hänen vaimolleen vuonna 1427. Nykyään ikoni peittää hopeinen riisa. Petru Rareş maalautti luostarille vuonna 1541 Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen freskon. Sisäosan maalaukset ovat vuodelta 1814. Eteisessä näkyy vielä alkuperäisiä maalauksia.
Rivi 18: Rivi 14:
 
* [[Pyhä Ştefan cel Mare]]
 
* [[Pyhä Ştefan cel Mare]]
 
* [[Paisi Velitškovski|Paisie de la Neamţ]]
 
* [[Paisi Velitškovski|Paisie de la Neamţ]]
 +
* [[Alexandru cel Bun]]
  
 
{{Romanian luostarit}}
 
{{Romanian luostarit}}

Versio 23. toukokuuta 2009 kello 17.02

Bistriţan Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen kirkko
(© Pyykkönen)
Bistriţan Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen kirkon ikonostaasin upea yläosa
(© Pyykkönen)
Bistriţan luostarin perustaminen sijoittuu Alexandru cel Bun’in ajalle. Vanhin asiakirja, joka mainitsee luostarin, on metropoliitta Iosif’in vuonna 1407 kirjoittama kirje. Nykyinen kirkko ei ole alkuperäinen, vaan Alexandru Lăpuşneanu rakennutti luostarin Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen kirkon uudelleen vuonna 1554 Neamţun lähelle.

Bistriţan Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen Kirkko on 41 metriä pitkä, 15 metriä leveä ja 36 metriä korkea. Luostarin kirkko on koristeltu katon alta kahdella syvennysrivillä ja kirkon ulkonemat on koristeltu isommilla syvennyksillä.

Luostarissa on ihmeitätekevä pyhän Annan ikoni, jonka lahjoittivat Manuel ja Irina Paleologu Alexandru cel Bun’ille ja hänen vaimolleen vuonna 1427. Nykyään ikoni peittää hopeinen riisa. Petru Rareş maalautti luostarille vuonna 1541 Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen freskon. Sisäosan maalaukset ovat vuodelta 1814. Eteisessä näkyy vielä alkuperäisiä maalauksia.

Bistriţan luostariin on yhdistetty 18 skiittaa. 1700-luvulla luostari annettiin Jerusalemin patriarkaatin hallinnointiin, jonka yhteydessä se pysyi aina voievod Alexandru Ioan Cuzan kauteen (1859) saakka.

Petja Pyykkönen

Lue myös