Lähdekoodi sivulle Diofysitismi

'''Diofysitismi''' nimenä perustuu kreikkalaiseen [[Teologia|teologiseen]], [[Kristologia|kristologiseen]] termiin ''diofysite'' (kreikaksi: ''δυοφυσῖται''), joka käsittelee [[Jeesus|Kristuksen]], [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhän Kolminaisuuden]] toisen persoonan, [[Jeesus|Pojan]], jumalallista ja inhimillistä persoonaa. Termi tulee kreikan sanoista, jotka tarkoittavat ”kahta luonnetta”, viitaten siis Kristuksen kahteen luontoon. 

Diofysitismi kuvaa [[Neljäs ekumeeninen kirkolliskokous|Khalkedonin vuoden 451 ekumeenisen kirkolliskokouksen]] kantaa. Termiä käyttävät pääasiassa ne, jotka hylkäsivät Khalkedonin kannan. Tällaisia olivat [[Monofysitismi|monofysiitit]], jotka olivat sitä mieltä, että Kristuksella oli vain yksi luonto ja [[Miafysitismi|miafysiitit]], jotka olivat sitä mieltä, että Kristuksella oli kaksi luontoa, jumalallinen ja inhimillinen, yhdessä luonnossa. Tätä jälkimmäistä kantaa ilmeni lähinnä nykyisissä [[Orientaaliortodoksit|orientaalisissa kirkoissa]] muun muassa kopteilla.

Diofysitismiä käytetään terminä kuvaamaan myös [[Nestoriolaisuus|nestoriolaista]] kantaa: Kristus oli kaksi persoonaa: Ihmis-Jeesus ja Jumala-Jeesus, Logos. Termin käyttö kuvaa niitä, jotka tukivat Khalkedonian kantaa (kuten [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksit]] ja [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatoliset]]) ja se syyttää nestorialaisia, jotka eivät hyväksyneet kahden luonnon täydellistä ja jakaantumatonta yhtenäisyyttä yhdessä olemuksessa (''hypostasis''). Khalkedonialaisille hypostasis oli Jeesuksen yhtenäisyyden keskus (Hänen jumaluutensa ja ihmisyytensä on kuvattu luonteina), kun taas ne, jotka hylkäsivät Khalkedonian määritelmän, näkivät Hänen luontonsa yhtenäisyyden pisteenä. Perimmiltään kyse on enemmän terminologian eroavuudesta kuin todellisen uskon erosta.

[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]

[[Luokka:Harhaopit]]