Toiminnot

Ero sivun ”Ehtoollisaineiden jälkikäsittelyn teologia ja käytännöt (kirja)” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

(Ak: Uusi sivu: thumb|300 px|<center>Kirjan kansi</center>Kuva:Ehtoollisen asettaminen02.jpg|300px|thumb|<center><small>Aterian aika...)
 
(Sisällysluettelo)
 
Rivi 68: Rivi 68:
 
* Loppukatsaus
 
* Loppukatsaus
 
* Lyhenteet, lähteet ja kirjallisuus
 
* Lyhenteet, lähteet ja kirjallisuus
 +
 +
== Katso myös ==
 +
* [[Ehtoollinen|Ehtoollinen ortodoksisessa kirkossa]]
  
 
[[Luokka:Kirjallisuus]]
 
[[Luokka:Kirjallisuus]]
 
[[Luokka:Kirjaesittelyt]]
 
[[Luokka:Kirjaesittelyt]]

Nykyinen versio 19. helmikuuta 2020 kello 17.06

Kirjan kansi
Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini." Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki. Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.”
Viimeinen ateria -ikoni (Kuva © Ortodoksi.net)
Jussi Koivisto: Ehtoollisaineiden jälkikäsittelyn teologia ja käytännöt
ISBN 978-952-9791-97-2
Kustantaja ja julkaisija: Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura (julkaisu 283)
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 259 sivua
Koko: 210 x 150 mm
Sidos: liimasidottu / pehmytkantinen

Takakannen teksti: Kristilliset kirkot uskovat Kristuksen ruumiin ja veren olevan läsnä pyhitetyissä ehtoollisaineissa eli leivässä ja viinissä. Tähän uskomukseen perustuu ehtoollisaineiden kunnioittava kohtelu. Ehtoollisenvietosta jää kuitenkin usein yli leipää ja viiniä. Mitä niille tapahtuu ehtoollisen jälkeen? Ehtoollisaineiden jälkikäsittelyyn ja käyttöön messun ulkopuolella liittyy monia mielenkiintoisia uskomuksia sekä teologisia ja käytännöllisiä kysymyksiä.

Tutkimuksessa osoitetaan, että ehtoollisaineiden käsittelyyn ovat vaikuttaneet monet eri asiat - jopa poliittiset muutokset. Lisäksi tutkimus paljastaa jälkikäsittelyyn liittyen hämmästyttävän moninaisen ja laajan uskomusten maailman. Jälkikäsittelyn tavat ja teologia ovat muovautuneet vuosituhansien kuluessa aina varhaisesta kirkosta nykypäivään. Aihetta analysoidaan erityisesti anglikaanisen, katolisen, luterilaisen ja ortodoksisen perinteen näkökulmasta.

TT Jussi Koivisto (s.1979) on Tapiolan seurakunnan kappalainen ja Espoon hiippakunnan pappisasessori. Hänen tutkimuskohteisiinsa kuuluvat muun muassa pahuus, sielunhoito ja luomiskertomukset. Koivisto on aiemmin toiminut asiantuntijana piispainkokouksessa sekä tutkijana ja opettajana Helsingin yliopistossa.

Sisällysluettelo

  • Johdanto
  • I Ehtoollisaineiden jälkikäsittelyn teologia ja käytäntö Raamatussa ja varhaisessa kirkossa
    • 1. Raamattu
      • 1.1. Synoptiset evankeliumit
      • 1.2. Ensimmäisen Korinttilaiskirjeen yhdestoista luku
      • 1.3. Johanneksen evankeliumin kuudes luku
    • 2. Varhainen kirkko ja keskiaika vuoteen 1054 asti
      • 2.1. Sairaiden ja kuolevien ehtoollinen
      • 2.2. Muut käytöt
      • 2.3. Ehtoollisaineiden säilytyspaikat, säilytys ja hävitys
      • 2.4. Ehtoollisaineiden säilytysastiat
    • 3. Yhteenveto ja päätelmiä
  • II Idän perinne
    • 1. Keskiajalta uuteen aikaan
    • 2. Suomen ortodoksisen kirkon ohjeistus ja kiiytännöt
      • 2.1. Kirkon käsitys ehtoollisesta
      • 2.2. Kirkon ohjeistus ehtoollisaineiden jälkikäsittelyyn ja sairaiden ehtoolliseen
      • 2.3. Artoforion
      • 2.4. Helsingin seurakunnan käytännöt
    • 3. Päätelmiä
  • III Lännen perinne
    • 1. Keskiaika
      • 1.1. Realistien ja symbolistien välinen kiista
      • 1.2 Ehtoollisaineiden säilytys
      • 1.3 Ehtoollisaineiden jälkikäsittely
      • 1.4 Astioiden ja sormien puhdistaminen
      • 1.5 Päätelmiä
    • 2. Katolinen kirkko (Suomessa)
      • 2.1. Trenton kirkolliskokouksesta nykypäivään
      • 2.2 Suomessa käytössä oleva messukirja
      • 2.3 Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan käytännöt
      • 2.4 Päätelmiä
    • 3. Ehtoollisaineiden jalkikäsittely (erityisesti suomalaisessa) luterilaisuudessa
      • 3.1. Reformaation käsitys Kristuksen läsnäolosta ehtoollisaineissa
      • 3.2. Lutherin ja varhaisen luterilaisuuden käsitys ehtoollisaineiden jälkikäsittelystä
      • 3.3. Ohjeistus Ruotsi-Suomessa 1500-1900-luvuilla
      • 3.4. Jälkikäsittelyn ekumeeniset haasteet
      • 3.5. Nykyiset käytännöt Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa
      • 3.6. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen ohjeistus vuosina 2000-2009
      • 3.7. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen ohjeistus 2009 alkaen
      • 3.8. Muiden luterilaisten kirkkojen ohjeistukset
      • 3.9. Päätelmiä
    • 4. Anglikaanisuus (erityisesti Suomessa)
      • 4.1 Ehtoollisaineiden jälkikäsittely Englannissa myöhäiskeskiajalta uudelle ajalle
      • 4.2 Englannin kirkko ja vaihtelevat reaalipreesens-käsitykset
      • 4.3. Sakramenttien säilytys sekä virallinen ohjeistus ehtoolliselle ja ehtoollisaineiden jälkikäsittelylle: The Order of the Communion (1548) ja (Gommon) Prayer Book (1549—)
      • 4.4. (Second) PrayerBook 1600-1900-luvuilla
      • 4.5. Alternative Service Book 1980 ja Common Worship (2000—)
      • 4.6 Angiikaanit Suomessa
      • 4.7. Päätelmiä
  • Loppukatsaus
  • Lyhenteet, lähteet ja kirjallisuus

Katso myös