https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ekumeenisen_patriarkaatin_oikeudellinen_asema_Turkissa&feed=atom&action=historyEkumeenisen patriarkaatin oikeudellinen asema Turkissa - Muutoshistoria2024-03-29T12:55:30ZTämän sivun muutoshistoriaMediaWiki 1.29.0https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ekumeenisen_patriarkaatin_oikeudellinen_asema_Turkissa&diff=16731&oldid=prevPetja (27. syyskuuta 2009 kello 08.16)2009-09-27T08:16:37Z<p></p>
<table class="diff diff-contentalign-left" data-mw="interface">
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr style='vertical-align: top;' lang='fi'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 27. syyskuuta 2009 kello 08.16</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l29" >Rivi 29:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 29:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Hinta:60 e</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Hinta:60 e</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Tilaukset: sly(at)lakimies.org}}</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Tilaukset: sly(at)lakimies.org}}</div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">== Lue myös ==</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">* [[Halkin teologinen seminaari]]</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">* [[Ekumeenisen patriarkaatin oikeudellinen asema Turkissa]] (kirjoittanut Joensuun yliopiston valtiosääntöoikeuden ja yleisen oikeustieteen professori Jaakko Husa)</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">* [[The Legal Status of the Ecumenical Patriarchate]] (kirjoittanut Joensuun yliopiston valtiosääntöoikeuden ja yleisen oikeustieteen professori Jaakko Husa)</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">* [[Viktor Turhanen]] (Ainoa Halkissa opiskellut suomalainen ortodoksi)</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">* [[Opiskelu Halkissa lukuvuonna 1959-60]] (Rovasti [[Viktor Turhanen|Viktor Turhasen]] muistelmia opiskelusta Halkissa)</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">* [[Halkin teologinen korkeakoulu]] (Rovasti [[Viktor Turhanen|Viktor Turhasen]] muistelmia opiskelusta Halkissa)</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">* [[Konstantinopoli]] (Rovasti [[Viktor Turhanen|Viktor Turhasen]] kirjoitus Konstantinopolin kaupungista)</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">* [[Bartolomeos (patriarkka)|Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos]]</ins></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Halki]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Halki]]</div></td></tr>
</table>Petjahttps://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ekumeenisen_patriarkaatin_oikeudellinen_asema_Turkissa&diff=16675&oldid=prevHannu (26. syyskuuta 2009 kello 06.53)2009-09-26T06:53:02Z<p></p>
<table class="diff diff-contentalign-left" data-mw="interface">
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr style='vertical-align: top;' lang='fi'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 26. syyskuuta 2009 kello 06.53</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l21" >Rivi 21:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 21:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* [[Media:EcumenicalPatriarchateAndTurkey.pdf|Lue koko artikkeli]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* [[Media:EcumenicalPatriarchateAndTurkey.pdf|Lue koko artikkeli]]</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Katso myös [[Halkin avaaminen]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Katso myös [[Halkin avaaminen]]</div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">* [[The Legal Status of the Ecumenical Patriarchate]]</ins></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Malline:LaatikkoPP ei otsikkoa|teksti=Tämä artikkeli on julkaistu Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen vuosikirjassa ”OIKEUSTIEDE-JURISPRUDENTIA XLI:2008”. Kirjoittaja Jaakko Husa on valtiosääntöoikeuden ja yleisen oikeustieteen professori Joensuun yliopistossa. Hän ei kuulu ortodoksiseen kirkkoon, mutta kiinnostui aiheesta kirjoittaessaan kirjaa "Kreikan oikeus ja oikeuskieli". Hän huomasi ekumeenisen patriarkaatin huonon ihmisoikeustilanteen ja kirjoitti siitä tämän syvällisen tieteellisen analyysin. Artikkelin julkaisuoikeudet ovat Suomalaisella lakimiesyhdistyksellä. Artikkeli on julkaistu Ortodoksi.net –sivustolla Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen hallituksen ja professori Jaakko Husan luvalla. Vuosikirjan voi tilata seuraavin tiedoin:</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Malline:LaatikkoPP ei otsikkoa|teksti=Tämä artikkeli on julkaistu Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen vuosikirjassa ”OIKEUSTIEDE-JURISPRUDENTIA XLI:2008”. Kirjoittaja Jaakko Husa on valtiosääntöoikeuden ja yleisen oikeustieteen professori Joensuun yliopistossa. Hän ei kuulu ortodoksiseen kirkkoon, mutta kiinnostui aiheesta kirjoittaessaan kirjaa "Kreikan oikeus ja oikeuskieli". Hän huomasi ekumeenisen patriarkaatin huonon ihmisoikeustilanteen ja kirjoitti siitä tämän syvällisen tieteellisen analyysin. Artikkelin julkaisuoikeudet ovat Suomalaisella lakimiesyhdistyksellä. Artikkeli on julkaistu Ortodoksi.net –sivustolla Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen hallituksen ja professori Jaakko Husan luvalla. Vuosikirjan voi tilata seuraavin tiedoin:</div></td></tr>
</table>Hannuhttps://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ekumeenisen_patriarkaatin_oikeudellinen_asema_Turkissa&diff=16604&oldid=prevPetja (24. syyskuuta 2009 kello 11.13)2009-09-24T11:13:46Z<p></p>
<table class="diff diff-contentalign-left" data-mw="interface">
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr style='vertical-align: top;' lang='fi'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 24. syyskuuta 2009 kello 11.13</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l1" >Rivi 1:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Malline:LaatikkoPP ei otsikkoa|teksti=Professori '''Jaakko Husan''' artikkeli "''Muinaisen oikeustradition ja nationalistisen oikeuden kohtaaminen – Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti ja Turkki''" käsittelee Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin oikeudellisesta asemaa ja ihmisoikeuksia Turkissa. Patriarkaatin asema on ollut kiistanalainen ja Turkin oikeusjärjestelmässä maan lakien tulkinta on osoittautunut patriarkaatin asioissa vihamieliseksi ja puolueelliseksi. Artikkelissa hyödynnetään kirkkohistoriallista ainesta, roomalaista oikeutta, kanonista oikeutta, kansainvälistä oikeutta sekä oikeusvertailevaa materiaalia.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Malline:LaatikkoPP ei otsikkoa|teksti=Professori '''Jaakko Husan''' artikkeli "''Muinaisen oikeustradition ja nationalistisen oikeuden kohtaaminen – Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti ja Turkki''" käsittelee Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin oikeudellisesta asemaa ja ihmisoikeuksia Turkissa. Patriarkaatin asema on ollut kiistanalainen ja Turkin oikeusjärjestelmässä maan lakien tulkinta on osoittautunut patriarkaatin asioissa vihamieliseksi ja puolueelliseksi. Artikkelissa hyödynnetään kirkkohistoriallista ainesta, roomalaista oikeutta, kanonista oikeutta, kansainvälistä oikeutta sekä oikeusvertailevaa materiaalia.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">Tämä </del>artikkeli <del class="diffchange diffchange-inline">on julkaistu Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen vuosikirjassa ”OIKEUSTIEDE-JURISPRUDENTIA XLI</del>:<del class="diffchange diffchange-inline">2008”</del>. <del class="diffchange diffchange-inline">Kirjoittaja Jaakko Husa </del>on <del class="diffchange diffchange-inline">valtiosääntöoikeuden </del>ja <del class="diffchange diffchange-inline">yleisen oikeustieteen professori Joensuun yliopistossa</del>. <del class="diffchange diffchange-inline">Hän ei kuulu ortodoksiseen kirkkoon</del>, mutta <del class="diffchange diffchange-inline">kiinnostui aiheesta kirjoittaessaan kirjaa "Kreikan oikeus </del>ja <del class="diffchange diffchange-inline">oikeuskieli"</del>. <del class="diffchange diffchange-inline">Hän huomasi ekumeenisen patriarkaatin huonon ihmisoikeustilanteen </del>ja <del class="diffchange diffchange-inline">kirjoitti siitä tämän syvällisen tieteellisen analyysin. Artikkelin julkaisuoikeudet ovat Suomalaisella lakimiesyhdistyksellä</del>. <del class="diffchange diffchange-inline">Artikkeli </del>on <del class="diffchange diffchange-inline">julkaistu Ortodoksi</del>.<del class="diffchange diffchange-inline">net –sivustolla Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen hallituksen ja professori Jaakko Husan luvalla. Vuosikirjan voi tilata seuraavin tiedoin:</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">[[Media:EcumenicalPatriarchateAndTurkey.pdf|Lue koko </ins>artikkeli<ins class="diffchange diffchange-inline">]]}}[[Kuva</ins>:<ins class="diffchange diffchange-inline">Bartolomeos_ja_obama01</ins>.<ins class="diffchange diffchange-inline">jpg|thumb|250 px|<center>[[Obama tapasi patriarkan|Presidentti Barack Obama tapasi 7.4.2009 ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen]]<br>(&copy; Peter Souza)</center>]]Oikeuden maailma </ins>on <ins class="diffchange diffchange-inline">hyvin kirjava ja sisältää monia tahoja, kuten valtiot, organisaatiot, kansakunnat, kielelliset ryhmittymät, eri kulttuurit, joilla ei ole samaa näkemystä ajasta tai menneisyydestä. Kun uusia valtioita syntyy </ins>ja <ins class="diffchange diffchange-inline">vanhat katoavat, oikeudellinen jatkuvuus joutuu koetukselle</ins>. <ins class="diffchange diffchange-inline">Kansainvälinen oikeus sisältää normeja tämäntyyppisiin tilanteisiin</ins>, mutta <ins class="diffchange diffchange-inline">ne eivät silti poista sitä pohjimmaista ristivetoa, joka uuden </ins>ja <ins class="diffchange diffchange-inline">vanhan oikeuden välille jää valtion sisäisesti</ins>. <ins class="diffchange diffchange-inline">Erityisen ongelmalliseksi tilanne tulee, jos rajat muuttuvat </ins>ja <ins class="diffchange diffchange-inline">syntyvien aluekokonaisuuksien sisälle jää aiemman valtiorakenteen tunnustamia oikeustraditioita, joita uusi järjestelmä kieltäytyy joko tunnustamasta tai pitää vanhaa oikeustraditiota oikeudellisessa mielessä merkityksettömänä</ins>. <ins class="diffchange diffchange-inline">Mitä vanhemmasta oikeustraditiosta </ins>on <ins class="diffchange diffchange-inline">kyse, sitä hankalammaksi kysymykset muuttuvat</ins>.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">Suomalainen Lakimiesyhdistys</del>, <del class="diffchange diffchange-inline">Helsinki 2008</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Näin käy erityisesti silloin</ins>, <ins class="diffchange diffchange-inline">kun uuden valtion ja sen oikeusjärjestyksen näkökulmasta oikeustraditiota pidetään vieraana tai sisäisenä vihollisena. Erimielisyyksiä nousee, koska kaikki oikeudelliset traditiot ovat perimmäiseltä luonteeltaan normatiivisia. Niistä kumpuaa menneisyyteen pohjautuva normatiivisuuden vaade. Oikeudellisesti kyse on menneisyyden nykyisyydestä </ins>(<ins class="diffchange diffchange-inline">Pierre Legrandin termi</ins>) <ins class="diffchange diffchange-inline">eli menneen elävästä ulottuvuudesta nykyisyyteen, joka välittyy eräänlaisena tradition sisältämänä oikeuskulttuurisena normatiivisena informaationa</ins>.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">ISBN 978-951-855-282-9</del></div></td><td colspan="2"> </td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">Hinta:60 e</del></div></td><td colspan="2"> </td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">Tilaukset: sly</del>(<del class="diffchange diffchange-inline">at</del>)<del class="diffchange diffchange-inline">lakimies</del>.<del class="diffchange diffchange-inline">org</del></div></td><td colspan="2"> </td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Media:EcumenicalPatriarchateAndTurkey.pdf|Lue koko artikkeli]]}}</del></div></td><td colspan="2"> </td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Oikeuden maailma on hyvin kirjava ja sisältää monia tahoja, kuten valtiot, organisaatiot, kansakunnat, kielelliset ryhmittymät, eri kulttuurit, joilla ei ole samaa näkemystä ajasta tai menneisyydestä. Kun uusia valtioita syntyy ja vanhat katoavat, oikeudellinen jatkuvuus joutuu koetukselle. Kansainvälinen oikeus sisältää normeja tämäntyyppisiin tilanteisiin, mutta ne eivät silti poista sitä pohjimmaista ristivetoa, joka uuden ja vanhan oikeuden välille jää valtion sisäisesti. Erityisen ongelmalliseksi tilanne tulee, jos rajat muuttuvat ja syntyvien aluekokonaisuuksien sisälle jää aiemman valtiorakenteen tunnustamia oikeustraditioita, joita uusi järjestelmä kieltäytyy joko tunnustamasta tai pitää vanhaa oikeustraditiota oikeudellisessa mielessä merkityksettömänä. Mitä vanhemmasta oikeustraditiosta on kyse, sitä hankalammaksi kysymykset muuttuvat.</del></div></td><td colspan="2"> </td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;"></del></div></td><td colspan="2"> </td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Näin käy erityisesti silloin, kun uuden valtion ja sen oikeusjärjestyksen näkökulmasta oikeustraditiota pidetään vieraana tai sisäisenä vihollisena. Erimielisyyksiä nousee, koska kaikki oikeudelliset traditiot ovat perimmäiseltä luonteeltaan normatiivisia. Niistä kumpuaa menneisyyteen pohjautuva normatiivisuuden vaade. Oikeudellisesti kyse on menneisyyden nykyisyydestä (Pierre Legrandin termi) eli menneen elävästä ulottuvuudesta nykyisyyteen, joka välittyy eräänlaisena tradition sisältämänä oikeuskulttuurisena normatiivisena informaationa.</del></div></td><td colspan="2"> </td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Kuva:Bartolomeos_ja_obama01.jpg|thumb|250 px|<center>[[Obama tapasi patriarkan|Presidentti Barack Obama tapasi 7.4.2009 ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen]]<br>(&copy; Peter Souza)</center>]]</del></div></td><td colspan="2"> </td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Tässä artikkelissa tarkastellaan erittäin vanhaa kirjoitettua oikeudellista traditiota, joka sijaitsee nykyisen Turkin alueella. Tarkastelussa on [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti]], joka sijaitsee nykyisessä Istanbulissa. Se on tärkeä instituutio kaikille ortodoksisille kirkoille koko maailmassa, vaikka Turkissa sitä pidetään pienenä vähemmistönä. Historiallisista ja nationalistisista ideoista ja arvoista rakennettu turkkilainen oikeuskulttuuri ei näytä sallivan patriarkaatin olemassaoloa. Patriarkaatti kuitenkin antaa mahdollisuuden tutkia muinaista oikeutta, joka on säilynyt normatiivisena informaationa. Poikkeuksellisen pitkäikäisenä ja kehittyneenä oikeustraditiona sillä on oma normatiivisuutensa sekä oikeudellinen legitimaationsa.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Tässä artikkelissa tarkastellaan erittäin vanhaa kirjoitettua oikeudellista traditiota, joka sijaitsee nykyisen Turkin alueella. Tarkastelussa on [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti]], joka sijaitsee nykyisessä Istanbulissa. Se on tärkeä instituutio kaikille ortodoksisille kirkoille koko maailmassa, vaikka Turkissa sitä pidetään pienenä vähemmistönä. Historiallisista ja nationalistisista ideoista ja arvoista rakennettu turkkilainen oikeuskulttuuri ei näytä sallivan patriarkaatin olemassaoloa. Patriarkaatti kuitenkin antaa mahdollisuuden tutkia muinaista oikeutta, joka on säilynyt normatiivisena informaationa. Poikkeuksellisen pitkäikäisenä ja kehittyneenä oikeustraditiona sillä on oma normatiivisuutensa sekä oikeudellinen legitimaationsa.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Ekumeenisella patriarkaatilla on pitkä historia [[Konstantinopoli]]ssa, mutta sen lailliseen asemaan liittyy historiallista ironiaa. Turkkilainen moderni oikeus on ottanut paljon mallia eurooppalaisesta lainsäädännöstä, joka perustuu Keski-Euroopan kautta välittyneeseen roomalaiseen oikeusperintöön. Sama roomalainen oikeus tunnustaa patriarkaatin aseman, mitä moderni turkkilainen oikeus ei tee. Patriarkaatin oikeudellinen asema määrittyy roomalaisessa oikeudessa, ortodoksisissa kanonisessa oikeudessa, ottomaanien oikeudessa, kansainvälisissä oikeussopimuksissa, kansainvälisissä ihmisoikeuksissa ja vanhassa sekä uudessa turkkilaisessa oikeudessa. Turkin nykyjärjestelmä ei kykene ottamaan huomioon sitä menneisyydestä kumpuavaa oikeustradition oikeutusta, joka patriarkaatille tulisi oikeudellisesti puolueettomassa arviossa antaa.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">{{Malline:LaatikkoPP 30 oikea|teksti=''”…the Turkish government does not recognize the Patriarchate’s claimed status – something difficult to understand because this classification should remain a purely Christian matter, meaningless to a state so overwhelmingly Muslim.”''}}</ins>Ekumeenisella patriarkaatilla on pitkä historia [[Konstantinopoli]]ssa, mutta sen lailliseen asemaan liittyy historiallista ironiaa. Turkkilainen moderni oikeus on ottanut paljon mallia eurooppalaisesta lainsäädännöstä, joka perustuu Keski-Euroopan kautta välittyneeseen roomalaiseen oikeusperintöön. Sama roomalainen oikeus tunnustaa patriarkaatin aseman, mitä moderni turkkilainen oikeus ei tee. Patriarkaatin oikeudellinen asema määrittyy roomalaisessa oikeudessa, ortodoksisissa kanonisessa oikeudessa, ottomaanien oikeudessa, kansainvälisissä oikeussopimuksissa, kansainvälisissä ihmisoikeuksissa ja vanhassa sekä uudessa turkkilaisessa oikeudessa. Turkin nykyjärjestelmä ei kykene ottamaan huomioon sitä menneisyydestä kumpuavaa oikeustradition oikeutusta, joka patriarkaatille tulisi oikeudellisesti puolueettomassa arviossa antaa.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Kuva:Halki03.jpg|thumb|<del class="diffchange diffchange-inline">250 px</del>|<center>[[Halki|Halkin seminaarin]] päärakennus<br>(&copy; Petja Pyykkönen)</center>]]</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Kuva:Halki03.jpg|thumb|<ins class="diffchange diffchange-inline">left</ins>|<center>[[Halki|Halkin seminaarin]] päärakennus<br>(&copy; Petja Pyykkönen)</center>]]</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Artikkelissa tarkastellaan [[patriarkaatti|patriarkaatin]] pitkää historiaa ja sen muinaista oikeudellista perustaa sekä sen nykyistä oikeudellista tilannetta. Tilannetta tarkastellaan kansainvälisen valtiosopimusoikeuden ja modernin turkkilaisen lainsäädännön ja oikeuskulttuurin kautta. Artikkelissa pureudutaan ajankohtaisiin oikeudellisiin ongelmiin patriarkaatin ja Turkin valtion välillä, kuten patriarkaatin ekumeenisuuden tunnustamiseen, pappiskoulutuksen kieltämiseen ([[Halkin avaaminen|Halki-seminaarin kysymys]]), omaisuudensuojan puuttumiseen, ongelmalliseen nimitysprosessiin patriarkan ja muun papiston kohdalla (vaatimus Turkin kansalaisuudesta). Kaiken ytimessä on ongelma patriarkaatin oikeudellisen aseman tunnustamisesta.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Artikkelissa tarkastellaan [[patriarkaatti|patriarkaatin]] pitkää historiaa ja sen muinaista oikeudellista perustaa sekä sen nykyistä oikeudellista tilannetta. Tilannetta tarkastellaan kansainvälisen valtiosopimusoikeuden ja modernin turkkilaisen lainsäädännön ja oikeuskulttuurin kautta. Artikkelissa pureudutaan ajankohtaisiin oikeudellisiin ongelmiin patriarkaatin ja Turkin valtion välillä, kuten patriarkaatin ekumeenisuuden tunnustamiseen, pappiskoulutuksen kieltämiseen ([[Halkin avaaminen|Halki-seminaarin kysymys]]), omaisuudensuojan puuttumiseen, ongelmalliseen nimitysprosessiin patriarkan ja muun papiston kohdalla (vaatimus Turkin kansalaisuudesta). Kaiken ytimessä on ongelma patriarkaatin oikeudellisen aseman tunnustamisesta.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Artikkelissa kritisoidaan Turkin tulkintaa uskonnollisista vähemmistöistä Lausannen sopimuksessa (1923) ja kansainvälisissä ihmisoikeuksissa. Samalla esitetään argumentteja ihmisoikeuksien tehokkaamman toteutumisen puolesta ja kiinnitetään huomiota vähemmistöjen oikeudelliseen asemaan. Kritiikin pääpaino suuntautuu nationalistiseen tapaan, jolla Turkki tulkitsee patriarkaatin oikeudellista asemaa. Näyttää siltä, että turkkilaiset tuomarit tuovat nationalistiset oikeuskulttuuriset käsityksensä, mieltymyksensä ja ennen kaikkea heidän ennakkokäsityksensä oikeussaliin, kun he käsittelevät patriarkaatin asioita. Oikeusvaltioon kuuluva tuomareiden objektiivisuus on Turkissa kyseenalaista, kun tuomioistuimet käsittelevät patriarkaattiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Lopputuloksena patriarkaatin tosiasiallinen oikeudellinen perusta on erittäin ohuella pohjalla. Seuraukset voivat olla peruuttamattomat, sillä kyseessä on patriarkaatin hengissä selviytyminen.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">{{Malline:LaatikkoPP 30 oikea|teksti=”''…antamalla Lausannen sopimuksen ilmaukselle ”religious institution” tuossa yhteydessä sanojen tavallinen merkitys koko sopimuksen tarkoituksen ja päämäärän valossa, on pidettävä jokseenkin selvänä, että sanat kattavat myös patriarkaatin – sillä on tälläkin perusteella kansainvälisoikeudellisesti suojattu asema ja status vieläpä samassa asiakirjassa, joka perustaa nykyisen Turkin valtion.”''}}</ins>Artikkelissa kritisoidaan Turkin tulkintaa uskonnollisista vähemmistöistä Lausannen sopimuksessa (1923) ja kansainvälisissä ihmisoikeuksissa. Samalla esitetään argumentteja ihmisoikeuksien tehokkaamman toteutumisen puolesta ja kiinnitetään huomiota vähemmistöjen oikeudelliseen asemaan. Kritiikin pääpaino suuntautuu nationalistiseen tapaan, jolla Turkki tulkitsee patriarkaatin oikeudellista asemaa. Näyttää siltä, että turkkilaiset tuomarit tuovat nationalistiset oikeuskulttuuriset käsityksensä, mieltymyksensä ja ennen kaikkea heidän ennakkokäsityksensä oikeussaliin, kun he käsittelevät patriarkaatin asioita. Oikeusvaltioon kuuluva tuomareiden objektiivisuus on Turkissa kyseenalaista, kun tuomioistuimet käsittelevät patriarkaattiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Lopputuloksena patriarkaatin tosiasiallinen oikeudellinen perusta on erittäin ohuella pohjalla. Seuraukset voivat olla peruuttamattomat, sillä kyseessä on patriarkaatin hengissä selviytyminen.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Artikkeli kannattaa muutosta turkkilaisessa ihmisoikeuskulttuurissa. Ongelmat eivät ole suurimmaksi osaksi säädännäisen oikeuden ongelmia, vaan oikeuden soveltamistason ongelmia. Turkkilainen oikeusjärjestelmä (siis muodolliset lait) ei itsessään ole erityisen ongelmallinen, vaan sen sisällä tehdyt nationalistiset tulkinnat ovat helppo kohde erittäin suurelle ihmisoikeuskritiikille. Turkin järjestelmä ei näytä kykenevän tunnistamaan eikä tunnustamaan sitä normatiivista oikeustradition voimaa, joka perustuu paitsi oikeushistoriaan niin myös voimassa olevaan kansainväliseen oikeuteen sekä ihmisoikeuksiin.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Artikkeli kannattaa muutosta turkkilaisessa ihmisoikeuskulttuurissa. Ongelmat eivät ole suurimmaksi osaksi säädännäisen oikeuden ongelmia, vaan oikeuden soveltamistason ongelmia. Turkkilainen oikeusjärjestelmä (siis muodolliset lait) ei itsessään ole erityisen ongelmallinen, vaan sen sisällä tehdyt nationalistiset tulkinnat ovat helppo kohde erittäin suurelle ihmisoikeuskritiikille. Turkin järjestelmä ei näytä kykenevän tunnistamaan eikä tunnustamaan sitä normatiivista oikeustradition voimaa, joka perustuu paitsi oikeushistoriaan niin myös voimassa olevaan kansainväliseen oikeuteen sekä ihmisoikeuksiin.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Lopuksi voidaan todeta, että potentiaalisesti tärkeänä valtiona, joka voi toimia sillanrakentajana idän ja lännen välillä, Turkki todellakin ansaitsisi paremman ihmisoikeuskulttuurin kuin sillä nykyään on. Turkin vähemmistöjen ihmisoikeudet ovat kaukana nykyisistä yleismaailmallisista arvoista. Patriarkaatin tulevaisuus on yhteydessä Turkin ihmisoikeuskulttuurin kehitykseen. Vähemmistöjen ihmisoikeuksien tulisi toimia kaikkea väkivaltaa, imperialismia ja mielipiteiden tukahduttamista vastaan, jotka toisaalta normaalisti kulkevat käsi kädessä yhtenäiskulttuurillisen nationalismin kanssa, josta turkkilainen kemalismi on tyyppisesimerkki. Oikeuskulttuurin muutos aidosti ihmisoikeuksia kunnioittavaan suuntaan on erityisen vaikea sovittaa yhteen yhtenäiskulttuuria korostavaan nationalismiin, jota Turkissa on harjoitettu aina osmanivaltion hajoamisesta lähtien.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">{{Malline:LaatikkoPP 30 oikea|teksti=''”… On nimittäin mitä ilmeisimmin sekularismin vastaista, että valtio puuttuu uskonnollisen instituution uskonopillisen luonteen määrittelyyn (valtion rajat ylittävän) uskonyhteisön sisällä.”''}}</ins>Lopuksi voidaan todeta, että potentiaalisesti tärkeänä valtiona, joka voi toimia sillanrakentajana idän ja lännen välillä, Turkki todellakin ansaitsisi paremman ihmisoikeuskulttuurin kuin sillä nykyään on. Turkin vähemmistöjen ihmisoikeudet ovat kaukana nykyisistä yleismaailmallisista arvoista. Patriarkaatin tulevaisuus on yhteydessä Turkin ihmisoikeuskulttuurin kehitykseen. Vähemmistöjen ihmisoikeuksien tulisi toimia kaikkea väkivaltaa, imperialismia ja mielipiteiden tukahduttamista vastaan, jotka toisaalta normaalisti kulkevat käsi kädessä yhtenäiskulttuurillisen nationalismin kanssa, josta turkkilainen kemalismi on tyyppisesimerkki. Oikeuskulttuurin muutos aidosti ihmisoikeuksia kunnioittavaan suuntaan on erityisen vaikea sovittaa yhteen yhtenäiskulttuuria korostavaan nationalismiin, jota Turkissa on harjoitettu aina osmanivaltion hajoamisesta lähtien.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''Professori Jaakko Husa'''</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''Professori Jaakko Husa'''</div></td></tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l30" >Rivi 30:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 22:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Katso myös [[Halkin avaaminen]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Katso myös [[Halkin avaaminen]]</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Malline:LaatikkoPP <del class="diffchange diffchange-inline">100|otsikko=Lainauksia artikkelista</del>|teksti=<del class="diffchange diffchange-inline">''”…the Turkish government does not recognize the Patriarchate’s claimed status – something difficult to understand because this classification should remain a purely Christian matter, meaningless to a state so overwhelmingly Muslim</del>.<del class="diffchange diffchange-inline">”''</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Malline:LaatikkoPP <ins class="diffchange diffchange-inline">ei otsikkoa</ins>|teksti=<ins class="diffchange diffchange-inline">Tämä artikkeli on julkaistu Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen vuosikirjassa ”OIKEUSTIEDE-JURISPRUDENTIA XLI:2008”</ins>. <ins class="diffchange diffchange-inline">Kirjoittaja Jaakko Husa on valtiosääntöoikeuden </ins>ja <ins class="diffchange diffchange-inline">yleisen oikeustieteen professori Joensuun yliopistossa. Hän ei kuulu ortodoksiseen kirkkoon</ins>, <ins class="diffchange diffchange-inline">mutta kiinnostui aiheesta kirjoittaessaan kirjaa "Kreikan oikeus ja oikeuskieli". Hän huomasi ekumeenisen </ins>patriarkaatin <ins class="diffchange diffchange-inline">huonon ihmisoikeustilanteen ja kirjoitti siitä tämän syvällisen tieteellisen analyysin. Artikkelin julkaisuoikeudet ovat Suomalaisella lakimiesyhdistyksellä. Artikkeli </ins>on <ins class="diffchange diffchange-inline">julkaistu Ortodoksi.net –sivustolla Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen hallituksen </ins>ja <ins class="diffchange diffchange-inline">professori Jaakko Husan luvalla</ins>. <ins class="diffchange diffchange-inline">Vuosikirjan voi tilata seuraavin tiedoin:</ins></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td colspan="2"> </td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">''” …antamalla Lausannen sopimuksen ilmaukselle ”religious institution” tuossa yhteydessä sanojen</del></div></td><td colspan="2"> </td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">tavallinen merkitys koko sopimuksen tarkoituksen </del>ja <del class="diffchange diffchange-inline">päämäärän valossa</del>, <del class="diffchange diffchange-inline">on pidettävä jokseenkin selvänä, että sanat kattavat myös </del>patriarkaatin <del class="diffchange diffchange-inline">– sillä </del>on <del class="diffchange diffchange-inline">tälläkin perusteella kansainvälisoikeudellisesti suojattu asema </del>ja <del class="diffchange diffchange-inline">status vieläpä samassa asiakirjassa, joka perustaa nykyisen Turkin valtion.”''</del></div></td><td colspan="2"> </td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td colspan="2"> </td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">''”… On nimittäin mitä ilmeisimmin sekularismin vastaista, että valtio puuttuu uskonnollisen instituution uskonopillisen luonteen määrittelyyn (valtion rajat ylittävän) uskonyhteisön sisällä</del>.<del class="diffchange diffchange-inline">”''}}</del></div></td><td colspan="2"> </td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki 2008</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ISBN 978-951-855-282-9</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Hinta:60 e</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Tilaukset: sly(at)lakimies.org}}</ins></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Halki]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Halki]]</div></td></tr>
</table>Petjahttps://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ekumeenisen_patriarkaatin_oikeudellinen_asema_Turkissa&diff=16592&oldid=prevHannu (22. syyskuuta 2009 kello 19.22)2009-09-22T19:22:08Z<p></p>
<table class="diff diff-contentalign-left" data-mw="interface">
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr style='vertical-align: top;' lang='fi'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 22. syyskuuta 2009 kello 19.22</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l12" >Rivi 12:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 12:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Näin käy erityisesti silloin, kun uuden valtion ja sen oikeusjärjestyksen näkökulmasta oikeustraditiota pidetään vieraana tai sisäisenä vihollisena. Erimielisyyksiä nousee, koska kaikki oikeudelliset traditiot ovat perimmäiseltä luonteeltaan normatiivisia. Niistä kumpuaa menneisyyteen pohjautuva normatiivisuuden vaade. Oikeudellisesti kyse on menneisyyden nykyisyydestä (Pierre Legrandin termi) eli menneen elävästä ulottuvuudesta nykyisyyteen, joka välittyy eräänlaisena tradition sisältämänä oikeuskulttuurisena normatiivisena informaationa.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Näin käy erityisesti silloin, kun uuden valtion ja sen oikeusjärjestyksen näkökulmasta oikeustraditiota pidetään vieraana tai sisäisenä vihollisena. Erimielisyyksiä nousee, koska kaikki oikeudelliset traditiot ovat perimmäiseltä luonteeltaan normatiivisia. Niistä kumpuaa menneisyyteen pohjautuva normatiivisuuden vaade. Oikeudellisesti kyse on menneisyyden nykyisyydestä (Pierre Legrandin termi) eli menneen elävästä ulottuvuudesta nykyisyyteen, joka välittyy eräänlaisena tradition sisältämänä oikeuskulttuurisena normatiivisena informaationa.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Kuva:Bartolomeos_ja_obama01.jpg|thumb|250 px|<center>Presidentti Barack Obama tapasi 7.4.2009 ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen<br>(&copy; Peter Souza)</center>]]</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Kuva:Bartolomeos_ja_obama01.jpg|thumb|250 px|<center><ins class="diffchange diffchange-inline">[[Obama tapasi patriarkan|</ins>Presidentti Barack Obama tapasi 7.4.2009 ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen<ins class="diffchange diffchange-inline">]]</ins><br>(&copy; Peter Souza)</center>]]</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Tässä artikkelissa tarkastellaan erittäin vanhaa kirjoitettua oikeudellista traditiota, joka sijaitsee nykyisen Turkin alueella. Tarkastelussa on [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti]], joka sijaitsee nykyisessä Istanbulissa. Se on tärkeä instituutio kaikille ortodoksisille kirkoille koko maailmassa, vaikka Turkissa sitä pidetään pienenä vähemmistönä. Historiallisista ja nationalistisista ideoista ja arvoista rakennettu turkkilainen oikeuskulttuuri ei näytä sallivan patriarkaatin olemassaoloa. Patriarkaatti kuitenkin antaa mahdollisuuden tutkia muinaista oikeutta, joka on säilynyt normatiivisena informaationa. Poikkeuksellisen pitkäikäisenä ja kehittyneenä oikeustraditiona sillä on oma normatiivisuutensa sekä oikeudellinen legitimaationsa.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Tässä artikkelissa tarkastellaan erittäin vanhaa kirjoitettua oikeudellista traditiota, joka sijaitsee nykyisen Turkin alueella. Tarkastelussa on [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti]], joka sijaitsee nykyisessä Istanbulissa. Se on tärkeä instituutio kaikille ortodoksisille kirkoille koko maailmassa, vaikka Turkissa sitä pidetään pienenä vähemmistönä. Historiallisista ja nationalistisista ideoista ja arvoista rakennettu turkkilainen oikeuskulttuuri ei näytä sallivan patriarkaatin olemassaoloa. Patriarkaatti kuitenkin antaa mahdollisuuden tutkia muinaista oikeutta, joka on säilynyt normatiivisena informaationa. Poikkeuksellisen pitkäikäisenä ja kehittyneenä oikeustraditiona sillä on oma normatiivisuutensa sekä oikeudellinen legitimaationsa.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
</table>Hannuhttps://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ekumeenisen_patriarkaatin_oikeudellinen_asema_Turkissa&diff=16591&oldid=prevHannu (22. syyskuuta 2009 kello 19.15)2009-09-22T19:15:59Z<p></p>
<table class="diff diff-contentalign-left" data-mw="interface">
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr style='vertical-align: top;' lang='fi'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 22. syyskuuta 2009 kello 19.15</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l17" >Rivi 17:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 17:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Ekumeenisella patriarkaatilla on pitkä historia [[Konstantinopoli]]ssa, mutta sen lailliseen asemaan liittyy historiallista ironiaa. Turkkilainen moderni oikeus on ottanut paljon mallia eurooppalaisesta lainsäädännöstä, joka perustuu Keski-Euroopan kautta välittyneeseen roomalaiseen oikeusperintöön. Sama roomalainen oikeus tunnustaa patriarkaatin aseman, mitä moderni turkkilainen oikeus ei tee. Patriarkaatin oikeudellinen asema määrittyy roomalaisessa oikeudessa, ortodoksisissa kanonisessa oikeudessa, ottomaanien oikeudessa, kansainvälisissä oikeussopimuksissa, kansainvälisissä ihmisoikeuksissa ja vanhassa sekä uudessa turkkilaisessa oikeudessa. Turkin nykyjärjestelmä ei kykene ottamaan huomioon sitä menneisyydestä kumpuavaa oikeustradition oikeutusta, joka patriarkaatille tulisi oikeudellisesti puolueettomassa arviossa antaa.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Ekumeenisella patriarkaatilla on pitkä historia [[Konstantinopoli]]ssa, mutta sen lailliseen asemaan liittyy historiallista ironiaa. Turkkilainen moderni oikeus on ottanut paljon mallia eurooppalaisesta lainsäädännöstä, joka perustuu Keski-Euroopan kautta välittyneeseen roomalaiseen oikeusperintöön. Sama roomalainen oikeus tunnustaa patriarkaatin aseman, mitä moderni turkkilainen oikeus ei tee. Patriarkaatin oikeudellinen asema määrittyy roomalaisessa oikeudessa, ortodoksisissa kanonisessa oikeudessa, ottomaanien oikeudessa, kansainvälisissä oikeussopimuksissa, kansainvälisissä ihmisoikeuksissa ja vanhassa sekä uudessa turkkilaisessa oikeudessa. Turkin nykyjärjestelmä ei kykene ottamaan huomioon sitä menneisyydestä kumpuavaa oikeustradition oikeutusta, joka patriarkaatille tulisi oikeudellisesti puolueettomassa arviossa antaa.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Kuva:Halki03.jpg|thumb|250 px|<center>[[Halki|Halkin seminaarin]] päärakennus<br>(&copy; Petja Pyykkönen)</center>]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Kuva:Halki03.jpg|thumb|250 px|<center>[[Halki|Halkin seminaarin]] päärakennus<br>(&copy; Petja Pyykkönen)</center>]]</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Artikkelissa tarkastellaan [[patriarkaatti|patriarkaatin]] pitkää historiaa ja sen muinaista oikeudellista perustaa sekä sen nykyistä oikeudellista tilannetta. Tilannetta tarkastellaan kansainvälisen <del class="diffchange diffchange-inline">valtiossopimusoikeuden </del>ja modernin turkkilaisen lainsäädännön ja oikeuskulttuurin kautta. Artikkelissa pureudutaan ajankohtaisiin oikeudellisiin ongelmiin patriarkaatin ja Turkin valtion välillä, kuten patriarkaatin ekumeenisuuden tunnustamiseen, pappiskoulutuksen kieltämiseen ([[Halkin avaaminen|Halki-seminaarin kysymys]]), omaisuudensuojan puuttumiseen, ongelmalliseen nimitysprosessiin patriarkan ja muun papiston kohdalla (vaatimus Turkin kansalaisuudesta). Kaiken ytimessä on ongelma patriarkaatin oikeudellisen aseman tunnustamisesta.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Artikkelissa tarkastellaan [[patriarkaatti|patriarkaatin]] pitkää historiaa ja sen muinaista oikeudellista perustaa sekä sen nykyistä oikeudellista tilannetta. Tilannetta tarkastellaan kansainvälisen <ins class="diffchange diffchange-inline">valtiosopimusoikeuden </ins>ja modernin turkkilaisen lainsäädännön ja oikeuskulttuurin kautta. Artikkelissa pureudutaan ajankohtaisiin oikeudellisiin ongelmiin patriarkaatin ja Turkin valtion välillä, kuten patriarkaatin ekumeenisuuden tunnustamiseen, pappiskoulutuksen kieltämiseen ([[Halkin avaaminen|Halki-seminaarin kysymys]]), omaisuudensuojan puuttumiseen, ongelmalliseen nimitysprosessiin patriarkan ja muun papiston kohdalla (vaatimus Turkin kansalaisuudesta). Kaiken ytimessä on ongelma patriarkaatin oikeudellisen aseman tunnustamisesta.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Artikkelissa kritisoidaan Turkin tulkintaa uskonnollisista vähemmistöistä Lausannen sopimuksessa (1923) ja kansainvälisissä ihmisoikeuksissa. <del class="diffchange diffchange-inline">Kirjoittaja esittää </del>argumentteja ihmisoikeuksien tehokkaamman toteutumisen puolesta ja <del class="diffchange diffchange-inline">kiinnittää </del>huomiota vähemmistöjen oikeudelliseen asemaan. Kritiikin pääpaino suuntautuu nationalistiseen tapaan, jolla Turkki tulkitsee patriarkaatin oikeudellista asemaa. <del class="diffchange diffchange-inline">Husan mukaan näyttää </del>siltä, että turkkilaiset tuomarit tuovat nationalistiset oikeuskulttuuriset käsityksensä, mieltymyksensä ja ennen kaikkea heidän ennakkokäsityksensä oikeussaliin, kun he käsittelevät patriarkaatin asioita. Oikeusvaltioon kuuluva tuomareiden objektiivisuus on Turkissa kyseenalaista, kun tuomioistuimet käsittelevät patriarkaattiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Lopputuloksena patriarkaatin tosiasiallinen oikeudellinen perusta on erittäin ohuella pohjalla. Seuraukset voivat olla peruuttamattomat, sillä kyseessä on patriarkaatin hengissä selviytyminen.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Artikkelissa kritisoidaan Turkin tulkintaa uskonnollisista vähemmistöistä Lausannen sopimuksessa (1923) ja kansainvälisissä ihmisoikeuksissa. <ins class="diffchange diffchange-inline">Samalla esitetään </ins>argumentteja ihmisoikeuksien tehokkaamman toteutumisen puolesta ja <ins class="diffchange diffchange-inline">kiinnitetään </ins>huomiota vähemmistöjen oikeudelliseen asemaan. Kritiikin pääpaino suuntautuu nationalistiseen tapaan, jolla Turkki tulkitsee patriarkaatin oikeudellista asemaa. <ins class="diffchange diffchange-inline">Näyttää </ins>siltä, että turkkilaiset tuomarit tuovat nationalistiset oikeuskulttuuriset käsityksensä, mieltymyksensä ja ennen kaikkea heidän ennakkokäsityksensä oikeussaliin, kun he käsittelevät patriarkaatin asioita. Oikeusvaltioon kuuluva tuomareiden objektiivisuus on Turkissa kyseenalaista, kun tuomioistuimet käsittelevät patriarkaattiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Lopputuloksena patriarkaatin tosiasiallinen oikeudellinen perusta on erittäin ohuella pohjalla. Seuraukset voivat olla peruuttamattomat, sillä kyseessä on patriarkaatin hengissä selviytyminen.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Artikkeli kannattaa muutosta turkkilaisessa ihmisoikeuskulttuurissa. Ongelmat eivät ole suurimmaksi osaksi säädännäisen oikeuden ongelmia, vaan oikeuden soveltamistason ongelmia. Turkkilainen oikeusjärjestelmä (siis muodolliset lait) ei itsessään ole erityisen ongelmallinen, vaan sen sisällä tehdyt nationalistiset tulkinnat ovat helppo kohde erittäin suurelle ihmisoikeuskritiikille. Turkin järjestelmä ei näytä kykenevän tunnistamaan eikä tunnustamaan sitä normatiivista oikeustradition voimaa, joka perustuu paitsi oikeushistoriaan niin myös voimassa olevaan kansainväliseen oikeuteen sekä ihmisoikeuksiin.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Artikkeli kannattaa muutosta turkkilaisessa ihmisoikeuskulttuurissa. Ongelmat eivät ole suurimmaksi osaksi säädännäisen oikeuden ongelmia, vaan oikeuden soveltamistason ongelmia. Turkkilainen oikeusjärjestelmä (siis muodolliset lait) ei itsessään ole erityisen ongelmallinen, vaan sen sisällä tehdyt nationalistiset tulkinnat ovat helppo kohde erittäin suurelle ihmisoikeuskritiikille. Turkin järjestelmä ei näytä kykenevän tunnistamaan eikä tunnustamaan sitä normatiivista oikeustradition voimaa, joka perustuu paitsi oikeushistoriaan niin myös voimassa olevaan kansainväliseen oikeuteen sekä ihmisoikeuksiin.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Lopuksi <del class="diffchange diffchange-inline">kirjoittaja toteaa</del>, että potentiaalisesti tärkeänä valtiona, joka voi toimia sillanrakentajana idän ja lännen välillä, Turkki todellakin ansaitsisi paremman ihmisoikeuskulttuurin kuin sillä nykyään on. Turkin vähemmistöjen ihmisoikeudet ovat kaukana nykyisistä yleismaailmallisista arvoista. Patriarkaatin tulevaisuus on yhteydessä Turkin ihmisoikeuskulttuurin kehitykseen. Vähemmistöjen ihmisoikeuksien tulisi toimia kaikkea väkivaltaa, imperialismia ja mielipiteiden tukahduttamista vastaan, jotka toisaalta normaalisti kulkevat käsi kädessä yhtenäiskulttuurillisen nationalismin kanssa, josta turkkilainen kemalismi on tyyppisesimerkki. Oikeuskulttuurin muutos aidosti ihmisoikeuksia kunnioittavaan suuntaan on erityisen vaikea sovittaa yhteen yhtenäiskulttuuria korostavaan nationalismiin, jota Turkissa on harjoitettu aina osmanivaltion hajoamisesta lähtien.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Lopuksi <ins class="diffchange diffchange-inline">voidaan todeta</ins>, että potentiaalisesti tärkeänä valtiona, joka voi toimia sillanrakentajana idän ja lännen välillä, Turkki todellakin ansaitsisi paremman ihmisoikeuskulttuurin kuin sillä nykyään on. Turkin vähemmistöjen ihmisoikeudet ovat kaukana nykyisistä yleismaailmallisista arvoista. Patriarkaatin tulevaisuus on yhteydessä Turkin ihmisoikeuskulttuurin kehitykseen. Vähemmistöjen ihmisoikeuksien tulisi toimia kaikkea väkivaltaa, imperialismia ja mielipiteiden tukahduttamista vastaan, jotka toisaalta normaalisti kulkevat käsi kädessä yhtenäiskulttuurillisen nationalismin kanssa, josta turkkilainen kemalismi on tyyppisesimerkki. Oikeuskulttuurin muutos aidosti ihmisoikeuksia kunnioittavaan suuntaan on erityisen vaikea sovittaa yhteen yhtenäiskulttuuria korostavaan nationalismiin, jota Turkissa on harjoitettu aina osmanivaltion hajoamisesta lähtien.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''Professori Jaakko Husa'''</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''Professori Jaakko Husa'''</div></td></tr>
</table>Hannuhttps://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ekumeenisen_patriarkaatin_oikeudellinen_asema_Turkissa&diff=16588&oldid=prevPetja: Ak: Uusi sivu: {{Malline:LaatikkoPP ei otsikkoa|teksti=Professori '''Jaakko Husan''' artikkeli "''Muinaisen oikeustradition ja nationalistisen oikeuden kohtaaminen – Konstantinopolin ekumeeninen p...2009-09-22T18:16:39Z<p>Ak: Uusi sivu: {{Malline:LaatikkoPP ei otsikkoa|teksti=Professori '''Jaakko Husan''' artikkeli "''Muinaisen oikeustradition ja nationalistisen oikeuden kohtaaminen – Konstantinopolin ekumeeninen p...</p>
<p><b>Uusi sivu</b></p><div>{{Malline:LaatikkoPP ei otsikkoa|teksti=Professori '''Jaakko Husan''' artikkeli "''Muinaisen oikeustradition ja nationalistisen oikeuden kohtaaminen – Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti ja Turkki''" käsittelee Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin oikeudellisesta asemaa ja ihmisoikeuksia Turkissa. Patriarkaatin asema on ollut kiistanalainen ja Turkin oikeusjärjestelmässä maan lakien tulkinta on osoittautunut patriarkaatin asioissa vihamieliseksi ja puolueelliseksi. Artikkelissa hyödynnetään kirkkohistoriallista ainesta, roomalaista oikeutta, kanonista oikeutta, kansainvälistä oikeutta sekä oikeusvertailevaa materiaalia.<br />
<br />
Tämä artikkeli on julkaistu Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen vuosikirjassa ”OIKEUSTIEDE-JURISPRUDENTIA XLI:2008”. Kirjoittaja Jaakko Husa on valtiosääntöoikeuden ja yleisen oikeustieteen professori Joensuun yliopistossa. Hän ei kuulu ortodoksiseen kirkkoon, mutta kiinnostui aiheesta kirjoittaessaan kirjaa "Kreikan oikeus ja oikeuskieli". Hän huomasi ekumeenisen patriarkaatin huonon ihmisoikeustilanteen ja kirjoitti siitä tämän syvällisen tieteellisen analyysin. Artikkelin julkaisuoikeudet ovat Suomalaisella lakimiesyhdistyksellä. Artikkeli on julkaistu Ortodoksi.net –sivustolla Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen hallituksen ja professori Jaakko Husan luvalla. Vuosikirjan voi tilata seuraavin tiedoin:<br />
<br />
Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki 2008<br />
ISBN 978-951-855-282-9<br />
Hinta:60 e<br />
Tilaukset: sly(at)lakimies.org<br />
<br />
[[Media:EcumenicalPatriarchateAndTurkey.pdf|Lue koko artikkeli]]}}<br />
Oikeuden maailma on hyvin kirjava ja sisältää monia tahoja, kuten valtiot, organisaatiot, kansakunnat, kielelliset ryhmittymät, eri kulttuurit, joilla ei ole samaa näkemystä ajasta tai menneisyydestä. Kun uusia valtioita syntyy ja vanhat katoavat, oikeudellinen jatkuvuus joutuu koetukselle. Kansainvälinen oikeus sisältää normeja tämäntyyppisiin tilanteisiin, mutta ne eivät silti poista sitä pohjimmaista ristivetoa, joka uuden ja vanhan oikeuden välille jää valtion sisäisesti. Erityisen ongelmalliseksi tilanne tulee, jos rajat muuttuvat ja syntyvien aluekokonaisuuksien sisälle jää aiemman valtiorakenteen tunnustamia oikeustraditioita, joita uusi järjestelmä kieltäytyy joko tunnustamasta tai pitää vanhaa oikeustraditiota oikeudellisessa mielessä merkityksettömänä. Mitä vanhemmasta oikeustraditiosta on kyse, sitä hankalammaksi kysymykset muuttuvat.<br />
<br />
Näin käy erityisesti silloin, kun uuden valtion ja sen oikeusjärjestyksen näkökulmasta oikeustraditiota pidetään vieraana tai sisäisenä vihollisena. Erimielisyyksiä nousee, koska kaikki oikeudelliset traditiot ovat perimmäiseltä luonteeltaan normatiivisia. Niistä kumpuaa menneisyyteen pohjautuva normatiivisuuden vaade. Oikeudellisesti kyse on menneisyyden nykyisyydestä (Pierre Legrandin termi) eli menneen elävästä ulottuvuudesta nykyisyyteen, joka välittyy eräänlaisena tradition sisältämänä oikeuskulttuurisena normatiivisena informaationa.<br />
[[Kuva:Bartolomeos_ja_obama01.jpg|thumb|250 px|<center>Presidentti Barack Obama tapasi 7.4.2009 ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen<br>(&copy; Peter Souza)</center>]]<br />
Tässä artikkelissa tarkastellaan erittäin vanhaa kirjoitettua oikeudellista traditiota, joka sijaitsee nykyisen Turkin alueella. Tarkastelussa on [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti]], joka sijaitsee nykyisessä Istanbulissa. Se on tärkeä instituutio kaikille ortodoksisille kirkoille koko maailmassa, vaikka Turkissa sitä pidetään pienenä vähemmistönä. Historiallisista ja nationalistisista ideoista ja arvoista rakennettu turkkilainen oikeuskulttuuri ei näytä sallivan patriarkaatin olemassaoloa. Patriarkaatti kuitenkin antaa mahdollisuuden tutkia muinaista oikeutta, joka on säilynyt normatiivisena informaationa. Poikkeuksellisen pitkäikäisenä ja kehittyneenä oikeustraditiona sillä on oma normatiivisuutensa sekä oikeudellinen legitimaationsa.<br />
<br />
Ekumeenisella patriarkaatilla on pitkä historia [[Konstantinopoli]]ssa, mutta sen lailliseen asemaan liittyy historiallista ironiaa. Turkkilainen moderni oikeus on ottanut paljon mallia eurooppalaisesta lainsäädännöstä, joka perustuu Keski-Euroopan kautta välittyneeseen roomalaiseen oikeusperintöön. Sama roomalainen oikeus tunnustaa patriarkaatin aseman, mitä moderni turkkilainen oikeus ei tee. Patriarkaatin oikeudellinen asema määrittyy roomalaisessa oikeudessa, ortodoksisissa kanonisessa oikeudessa, ottomaanien oikeudessa, kansainvälisissä oikeussopimuksissa, kansainvälisissä ihmisoikeuksissa ja vanhassa sekä uudessa turkkilaisessa oikeudessa. Turkin nykyjärjestelmä ei kykene ottamaan huomioon sitä menneisyydestä kumpuavaa oikeustradition oikeutusta, joka patriarkaatille tulisi oikeudellisesti puolueettomassa arviossa antaa.<br />
[[Kuva:Halki03.jpg|thumb|250 px|<center>[[Halki|Halkin seminaarin]] päärakennus<br>(&copy; Petja Pyykkönen)</center>]]<br />
Artikkelissa tarkastellaan [[patriarkaatti|patriarkaatin]] pitkää historiaa ja sen muinaista oikeudellista perustaa sekä sen nykyistä oikeudellista tilannetta. Tilannetta tarkastellaan kansainvälisen valtiossopimusoikeuden ja modernin turkkilaisen lainsäädännön ja oikeuskulttuurin kautta. Artikkelissa pureudutaan ajankohtaisiin oikeudellisiin ongelmiin patriarkaatin ja Turkin valtion välillä, kuten patriarkaatin ekumeenisuuden tunnustamiseen, pappiskoulutuksen kieltämiseen ([[Halkin avaaminen|Halki-seminaarin kysymys]]), omaisuudensuojan puuttumiseen, ongelmalliseen nimitysprosessiin patriarkan ja muun papiston kohdalla (vaatimus Turkin kansalaisuudesta). Kaiken ytimessä on ongelma patriarkaatin oikeudellisen aseman tunnustamisesta.<br />
<br />
Artikkelissa kritisoidaan Turkin tulkintaa uskonnollisista vähemmistöistä Lausannen sopimuksessa (1923) ja kansainvälisissä ihmisoikeuksissa. Kirjoittaja esittää argumentteja ihmisoikeuksien tehokkaamman toteutumisen puolesta ja kiinnittää huomiota vähemmistöjen oikeudelliseen asemaan. Kritiikin pääpaino suuntautuu nationalistiseen tapaan, jolla Turkki tulkitsee patriarkaatin oikeudellista asemaa. Husan mukaan näyttää siltä, että turkkilaiset tuomarit tuovat nationalistiset oikeuskulttuuriset käsityksensä, mieltymyksensä ja ennen kaikkea heidän ennakkokäsityksensä oikeussaliin, kun he käsittelevät patriarkaatin asioita. Oikeusvaltioon kuuluva tuomareiden objektiivisuus on Turkissa kyseenalaista, kun tuomioistuimet käsittelevät patriarkaattiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Lopputuloksena patriarkaatin tosiasiallinen oikeudellinen perusta on erittäin ohuella pohjalla. Seuraukset voivat olla peruuttamattomat, sillä kyseessä on patriarkaatin hengissä selviytyminen.<br />
<br />
Artikkeli kannattaa muutosta turkkilaisessa ihmisoikeuskulttuurissa. Ongelmat eivät ole suurimmaksi osaksi säädännäisen oikeuden ongelmia, vaan oikeuden soveltamistason ongelmia. Turkkilainen oikeusjärjestelmä (siis muodolliset lait) ei itsessään ole erityisen ongelmallinen, vaan sen sisällä tehdyt nationalistiset tulkinnat ovat helppo kohde erittäin suurelle ihmisoikeuskritiikille. Turkin järjestelmä ei näytä kykenevän tunnistamaan eikä tunnustamaan sitä normatiivista oikeustradition voimaa, joka perustuu paitsi oikeushistoriaan niin myös voimassa olevaan kansainväliseen oikeuteen sekä ihmisoikeuksiin.<br />
<br />
Lopuksi kirjoittaja toteaa, että potentiaalisesti tärkeänä valtiona, joka voi toimia sillanrakentajana idän ja lännen välillä, Turkki todellakin ansaitsisi paremman ihmisoikeuskulttuurin kuin sillä nykyään on. Turkin vähemmistöjen ihmisoikeudet ovat kaukana nykyisistä yleismaailmallisista arvoista. Patriarkaatin tulevaisuus on yhteydessä Turkin ihmisoikeuskulttuurin kehitykseen. Vähemmistöjen ihmisoikeuksien tulisi toimia kaikkea väkivaltaa, imperialismia ja mielipiteiden tukahduttamista vastaan, jotka toisaalta normaalisti kulkevat käsi kädessä yhtenäiskulttuurillisen nationalismin kanssa, josta turkkilainen kemalismi on tyyppisesimerkki. Oikeuskulttuurin muutos aidosti ihmisoikeuksia kunnioittavaan suuntaan on erityisen vaikea sovittaa yhteen yhtenäiskulttuuria korostavaan nationalismiin, jota Turkissa on harjoitettu aina osmanivaltion hajoamisesta lähtien.<br />
<br />
'''Professori Jaakko Husa'''<br />
<br />
* [[Media:EcumenicalPatriarchateAndTurkey.pdf|Lue koko artikkeli]]<br />
* Katso myös [[Halkin avaaminen]]<br />
<br />
{{Malline:LaatikkoPP 100|otsikko=Lainauksia artikkelista|teksti=''”…the Turkish government does not recognize the Patriarchate’s claimed status – something difficult to understand because this classification should remain a purely Christian matter, meaningless to a state so overwhelmingly Muslim.”''<br />
<br />
''” …antamalla Lausannen sopimuksen ilmaukselle ”religious institution” tuossa yhteydessä sanojen<br />
tavallinen merkitys koko sopimuksen tarkoituksen ja päämäärän valossa, on pidettävä jokseenkin selvänä, että sanat kattavat myös patriarkaatin – sillä on tälläkin perusteella kansainvälisoikeudellisesti suojattu asema ja status vieläpä samassa asiakirjassa, joka perustaa nykyisen Turkin valtion.”''<br />
<br />
''”… On nimittäin mitä ilmeisimmin sekularismin vastaista, että valtio puuttuu uskonnollisen instituution uskonopillisen luonteen määrittelyyn (valtion rajat ylittävän) uskonyhteisön sisällä.”''}}<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Halki]]</div>Petja