Toiminnot

Ero sivun ”Eremitaasin Athos-kokoelma” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

(Ak: Uusi sivu: Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella -näyttely Taidemuseo Tennispalatsissa 18.8.2006 - 21.1.2007 == Eremitaasin Athos-kokoelma == Kuva:Athos_17.jpg Athosvuoren ske...)
 
Rivi 17: Rivi 17:
  
 
[[Kuva:Athos_36.jpg]]
 
[[Kuva:Athos_36.jpg]]
 +
 
Kristuksen kirkastuminen. Fragmentti ikonostaasista.
 
Kristuksen kirkastuminen. Fragmentti ikonostaasista.
 
Copyright: © Eremitaasi, Pietari
 
Copyright: © Eremitaasi, Pietari
  
 
[[Luokka:Athos-näyttely]]
 
[[Luokka:Athos-näyttely]]

Versio 24. marraskuuta 2008 kello 00.50

Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella -näyttely Taidemuseo Tennispalatsissa 18.8.2006 - 21.1.2007

Eremitaasin Athos-kokoelma

Athos 17.jpg

Athosvuoren skeemamunkkeja Venäläisiä skeemamunkkeja Copyright: © Athosvuoren valokuva-arkisto

Athosvuoren ja Venäjän välillä on ollut vilkasta kulttuurivaihtoa vuosisatojen ajan. Ensimmäiset venäläismunkit saapuivat Athokselle jo 1000-luvulla. 1500-luvulta alkaen Venäjän tsaarit olivat etenkin Athoksen kolmen suurimman luostarin – kreikkalaisen Vatopedin, serbialaisen Hilandarin ja venäläisen Pyhän Panteleimonin – merkittäviä tukijoita. Vastavuoroisesti luostarit lahjoittivat tsaareille ikoneja, ristejä ja pyhäinjäännöksiä.

Merkittävä henkilö Venäjän ja Athosvuoren suhteiden historiassa on Pjotr Ivanovitš Sevastjanov (1811–67), joka teki 1800-luvulla lukuisia taidehistoriallisia tutkimusmatkoja Athokselle. Hän osti ja sai lahjaksi luostareilta upeita bysanttilaisia ja myöhäisbysanttilaisia ikoneja, joista suurin osa on nykyään Eremitaasissa. Nähtävillä on muun muassa Sevastajanovin eräästä Athosvuoren skiitasta tuoma Pyhien Athanasios ja Kyrillos Alexandrialaisten ainutlaatuinen ikoni 1300-luvun alusta.

Eremitaasin Athos-kokoelma on yksi maailman huomattavimmista Athos-ikoneiden kokoelmista. Siinä on paitsi Sevastjanovin ja tsaarien myös maineikkaiden Bysantin taiteen tutkijoiden Vasili Timofejevitš Georgijevskin ja Nikolai Petrovitš Lihatšovin keräämiä ikoneja. Kokonaisuutta täydentävät muut lahjoitukset sekä Konstantinopolissa sijainneen Venäjän arkeologisen instituutin kokoelma, jonka Turkki luovutti Venäjälle vuonna 1931.

Osa Eremitaasin athoslaisen kokoelman vanhimmista ikoneista on alun perin kuulunut ikonostaasin juhlariviin. Useita kirkkovuoden juhlia oli kuvattu yhtenäiselle pitkälle puupohjalle, joka sijoittui ikonostaasin päärivistön yläpuolelle. Nähtävillä oleva ainutlaatuinen Kristuksen kirkastumisen ikoni 1100-luvulta on peräisin juuri tällaisesta kokonaisuudesta.

Athos 36.jpg

Kristuksen kirkastuminen. Fragmentti ikonostaasista. Copyright: © Eremitaasi, Pietari