Toiminnot

Eukaristia - Kiitosuhri (osa 10.)

Kohteesta Ortodoksi.net

Versio hetkellä 4. tammikuuta 2013 kello 16.27 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)


KS Joensuun piispa Arseni ja Kimmo Kallinen jakavat ehtoollista.
(kuva © Pyykkönen)
Pikku-Valtteri osallistuu ensimmäiseen ehtoolliseensa
(kuva © Pyykkönen)

Tämä on Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran, isä Andrei Verikovin kirjoittaman sarjan "Liturgia selitettynä" kymmenes osa. Muut osat löytyvät ohessa olevasta listasta.


Eukaristia - Kiitosuhri:

Liturgian keskeisin osa on Eukaristia (16, jossa esille kannetuista leivästä ja viinistä tulee todellinen Kristuksen Ruumis ja Veri. Liturgian eukaristiaosa alkaa välittömästi uskontunnustuksen jälkeen diakonin kehottaessa kansaa erityiseen tarkkaavaisuuteen sanomalla:

"Seisokaamme hyvin, seisokaamme pelvossa, ottakaamme vaari, rauhassa uhratkaamme pyhää uhria".

Eukaristiassa kaikkia läsnäolijoita kannustetaan kiittämään Jumalaa, johon vastaukseksi veisataan:

”Se on kohtuullista ja oikein”.

Eukaristia on nimenomaisesti kiitosta Jumalalle kaikesta. Kiitoksen laajuus tulee kauneimmalla tavalla esille juuri Basileios Suuren eukaristiarukouksissa, jossa käytännössä käydään läpi kaikki pelastushistorian oleellisimmat asiat maailman luomisesta Kristuksen ylösnousemukseen ja taivaaseen astumiseen. Eukaristiarukouksissa viitataan tämän jälkeen Kristuksen omakohtaisiin sanoihin:

”Ottakaa, syökää; tämä on minun Ruumiini, joka teidän edestänne murretaan syntien anteeksi antamiseksi”.
--
Juokaa tästä kaikki; tämä on minun vereni, se uuden liiton Veri, joka teidän ja monen edestä vuodatetaan syntien anteeksi antamiseksi.”

Mitä Eukaristiassa sitten tapahtuu? Heti aluksi on hyvä muistaa, että Kristuksen asettama Ehtoollinen ennen Hänen kärsimyksiään on ainutlaatuinen tapahtuma. Me emme siis pysty toimittamaan juuri sitä tapahtumaa uudestaan samalla tavoin. Kysymys ei ole näytelmästä, toisinnosta tai symboliikasta. Juuri viimeiseksi mainittu symboliikka, eli vertauskuvallisuus saattaa nimenomaan Ehtoollisen kohdalla johtaa meidät harhapoluille. Jos keskeisin asia koko kirkon elämässä olisi puhtaasti vertauskuvallista, niin olisiko mikään silloin todellista? Tästä huolimatta symboliikkaa voidaan käyttää apuna liturgisissa asioissa.

Kristus asetti Ehtoollisen ja kärsi ristinkuoleman ja nousi ylös kuolleista. Kristuksen uhri oli täydellinen uhri koko maailman elämän edestä. Eukaristiassa me pyydämme ja rukoilemme, että leipä ja viini muuttuvat maailman elämän edestä uhratun Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Eukaristiassa me rukouksen sanoilla anomme:

”- Pyhien Pyhä, Sinun armosi hyvästä tahdosta tulkoon Pyhä Henkesi meidän päällemme ja näiden esillä olevain lahjain päälle siunaamaan ne, pyhittämään ja tekemään tämän leivän meidän Herramme, Jumalamme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen totiseksi kalliiksi Ruumiiksi
AMEN.
- Ja tämän maljan meidän Herramme, Jumalamme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen totiseksi kalliiksi Vereksi,
AMEN.
- Joka vuodatettiin maailman elämän ja pelastuksen edestä.
AMEN.AMEN.AMEN.”

Amen sanana tarkoittaa ”totisesti” ja kaikki läsnä olevat vahvistavat oman uskonsa tämän mysteerion todellisuuteen vastaamalla siihen, että ”TOTISESTI!” Korostan, että me ihmiset emme voi sanella tai ehdollistaa sitä, että milloin ja miten Pyhä Henki toimii pyhässä Eukaristiassa. Tämän vuoksi meidän on parempi ajatella tätä kaikkea kokonaisuutena, jonka keskeisimmässä osassa me kaikki vahvistamme kolminkertaisella Amenella ääneen kantamamme rukoukset. Tämän jälkeen luetaan esirukousten sarja, jossa Jumalansynnyttäjän ja muiden pyhien lisäksi muistellaan myös koko Kirkkoa, piispoja, esivaltaa ja käytännössä kaikkia, joita kykyjemme mukaan pystymme muistelemaan:

”Myös kaikkia niitä muista, jotka Sinun suurta laupeuttasi tarvitsevat, niitä, jotka rakastavat meitä, kuin myös niitä, jotka meitä vihaavat, ja niitäkin, jotka ovat käskeneet meitä kelvottomia rukoilemaan heidän puolestansa. Muista, Herra, meidän Jumalamme kaikkea kansaasi ja kaikille vuodata runsas armosi ja anna kaikille se, mitä he pelastuksekseen pyytävät.”

Isä Andrei Verikov


Viitteet:
16) Aion käsitellä keskeistä liturgian osaa seuraavin lähtökohdin. Ensinnäkin sillä olettamuksella, että kaikki eukaristiarukoukset luetaan kuuluvalla äänellä. Toiseksi aion viitata nimenomaan Basileios Suuren rukouksiin siitäkin huolimatta, että hänen nimeänsä kantavaa liturgiaa toimitetaan nykyisin huomattavasti harvemmin. On jo aiemmin todettu, että Basileios Suuren liturgia oli vielä 700-luvulla kaikkien sunnuntaipäivien ja suurten pyhien liturgia. Rukousten pituus ja liturgian kaavan laajentuminen vaikuttivat varmasti siihen, että Krysostomoksen liturgia muuttui myöhemmin yleisemmin käytetyksi.