Toiminnot

Ero sivun ”Filagri (pappismunkki)” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

(Ak: Uusi sivu: Pappismunkki '''Filagri''', siviilinimeltään '''Feodor Mikšijev''' (1890–1976) syntyi Aunuksen Viteleessä maanviljelijän poikana. Valamoon hän tuli noviisiksi 1910, vih...)
 
 
Rivi 1: Rivi 1:
Pappismunkki '''Filagri''', siviilinimeltään '''Feodor Mikšijev''' (1890–1976) syntyi Aunuksen Viteleessä maanviljelijän poikana. Valamoon hän tuli [[noviisi]]ksi 1910, vihittiin [[Munkki|munkiksi]] 1921 ja munkki[[diakoni]]ksi 1923, ja edelleen [[Pappismunkki|pappismunkiksi]] 1929.  
+
[[Kuva:Filagri_ja_valamon_veljia_lval_val_on.jpg|thumb|300 px|<center>Pappismunkki Filagri Laatokan valamon veljien kanssa kuvattuna<br><small>(kuva &copy; Valamon luostari / ON)</small></center>]]Pappismunkki '''Filagri''', siviilinimeltään '''Feodor Mikšijev''' (1890–1976) syntyi Aunuksen Viteleessä maanviljelijän poikana. Valamoon hän tuli [[noviisi]]ksi 1910, vihittiin [[Munkki|munkiksi]] 1921 ja munkki[[diakoni]]ksi 1923, ja edelleen [[Pappismunkki|pappismunkiksi]] 1929.  
  
 
Luostarissa hän toimi aluksi kalastajana, sittemmin Jaakkiman Puutsaaressa sijaitsevan luostarin tilan hoitajana viisi vuotta sekä luostarin Sortavalan talon taloudenhoitajana neljä vuotta. Koko luostarin taloudenhoitajana ja johtokunnan jäsenenä hän oli vuodesta 1932 yhteensä yli 30 vuotta.
 
Luostarissa hän toimi aluksi kalastajana, sittemmin Jaakkiman Puutsaaressa sijaitsevan luostarin tilan hoitajana viisi vuotta sekä luostarin Sortavalan talon taloudenhoitajana neljä vuotta. Koko luostarin taloudenhoitajana ja johtokunnan jäsenenä hän oli vuodesta 1932 yhteensä yli 30 vuotta.

Nykyinen versio 9. tammikuuta 2022 kello 18.43

Pappismunkki Filagri Laatokan valamon veljien kanssa kuvattuna
(kuva © Valamon luostari / ON)
Pappismunkki Filagri, siviilinimeltään Feodor Mikšijev (1890–1976) syntyi Aunuksen Viteleessä maanviljelijän poikana. Valamoon hän tuli noviisiksi 1910, vihittiin munkiksi 1921 ja munkkidiakoniksi 1923, ja edelleen pappismunkiksi 1929.

Luostarissa hän toimi aluksi kalastajana, sittemmin Jaakkiman Puutsaaressa sijaitsevan luostarin tilan hoitajana viisi vuotta sekä luostarin Sortavalan talon taloudenhoitajana neljä vuotta. Koko luostarin taloudenhoitajana ja johtokunnan jäsenenä hän oli vuodesta 1932 yhteensä yli 30 vuotta.

Jatkosodan aikana hän toimi Valamoa kunnostaneen munkkiosaston johtajana. Heinäveden Valamossa hän oli maanviljelystöiden johtaja. Luostarin edustajana hän toimi Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksessa kahdesti. Hänet oli palkittu kultaristillä. Isä Filagri puhui äidinkielenään karjalaa, mutta oli Sortavalassa ollessaan opiskellut rovasti Solntsevin oppilaana myös suomea. Toimitti palveluksiakin suomeksi. Hän oli olemukseeltaan kookas, harteikas ja tarmokas. Eli viimeiset vuodet kunnioitettuna vanhuksena, fyysisen voimansa säilyttäneenä, mutta henkisen vireytensä menettäneenä Uudessa Valamossa.