Toiminnot

Humbertus (kardinaali)

Kohteesta Ortodoksi.net

Versio hetkellä 19. lokakuuta 2010 kello 20.04 – tehnyt Petja (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''Humber'''t (lat. ''Humbertus de Silva Candida'', engl. ''Humbert of Mourmoutiers'') oli roomalaiskatolisen kirkon kardinaali, ranskalainen prelaatti ja benediktiinijärjestön maal...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Humbert (lat. Humbertus de Silva Candida, engl. Humbert of Mourmoutiers) oli roomalaiskatolisen kirkon kardinaali, ranskalainen prelaatti ja benediktiinijärjestön maallikkojäsen. Hän syntyi noin vuonna 1015 ja kuoli 5.5.1061. Rooman paavi Leo IX kutsui hänet Roomaan vuonna 1049. Leo teki hänestä Sisilian arkkipiispan ja Silva Candidan kardinaalin.

Konstantinopolin patriarkka Mikael Kerularios vaati Konstantinopolissa toimivia läntisiä kirkkoja omaksumaan itäiset tavat. Heidän kieltäytyessä Mikael sulki latinalaiset kirkot Konstantinopolissa ja kielsi siellä happamattoman leivän käytön ehtoollisessa, joka oli lännen kirkon perinteen mukainen.

Ochridan piispa syytti kirjeessä länttä harhaoppisuudesta, johon Humbert vastasi listaamalla 90 idän harhaoppia. Vaikka Mikael kävi kuumana, ilmeisesti keisari ja Tranin piispa Johannes saivat hänet rauhoittumaan. Paavi ja Humbert taas halusivat ratkaista asian ja Humbert lähti neuvottelemaan asiaa delegaation kanssa Konstantinopoliin huhtikuussa 1054. Heidän vastaanottonsa ei ollut kuitenkaan heidän toivomansa mukainen ja he ryntäsivät ulos palatsista vihaisina, jättäen Mikaelin vielä vihaisemmaksi. He jättivät Mikaelille paavin kirjelmän, jonka sinettiä oli peukaloitu. Delegaatio oli kääntänyt kirjeestä aikaisemman jyrkemmän version kreikaksi ja asettaneet sen julkisesti nähtäville. Tapaus oli merkittävä idän ja lännen kirkkojen suuren skisman syntymiselle.

Kardinaali Humbertista tuli myöhemmällä iällä Rooman Kurian kirjastonhoitaja. Hänen työnsä auttoi roomalaiskatolisen kirkon gregoriaanisessa uudistuksessa ja hän oli myös ideoimassa paavin uutta valintatapaa, jossa kardinaalit valitsivat uuden paavin.

Petja Pyykkönen