Toiminnot

Ero sivun ”Janik Devićilainen” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

 
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Pyhittäjä '''Janik Devićilainen''' (serbiaksi: ''Јоаникије Девички / Joanikije Devički'') syntyi Serbian Zetassa ja jo nuorena rakkaudesta Kristukseen lähti kotoaan Mustanjoen (''Black River, Црна Река / Crna Reka'') suulla olevalle Ibarin (''Ибар'') alueella olevaan luolaan, jossa aikaisemmin oli elänyt perimätiedon mukaan pyhä [[Pietari Korisalainen]] (serbiaksi: ''Петар Коришки / Petar Koriskij'' ). Hänen maineensa alkoi pian levitä ympäristöön ihmisten keskuuteen ja siksi hän pakeni paikalta Drnicaan (''Drenica / Drenicë'') ja piiloutui siellä synkkään Devicin metsään, jossa hän asui vuosia yksinäisyydessä, hiljaisuudessa rukouksessa ja ankarassa [[Askeesi|kilvoituksessa]].
+
Pyhittäjä '''Janik Devićilainen''' (serbiaksi: ''Јоаникије Девички / Joanikije [myös: Janićije] Devički'') syntyi Serbian Zetassa ja jo nuorena rakkaudesta Kristukseen lähti kotoaan Mustanjoen (''Black River, Црна Река / Crna Reka'') suulla olevalle Ibarin (''Ибар'') alueella olevaan luolaan, jossa aikaisemmin oli elänyt perimätiedon mukaan pyhä [[Pietari Korisalainen]] (serbiaksi: ''Петар Коришки / Petar Koriskij'' ). Hänen maineensa alkoi pian levitä ympäristöön ihmisten keskuuteen ja siksi hän pakeni paikalta Drnicaan (''Дреница / Drenica / Drenicë'') ja piiloutui siellä synkkään Devicin metsään, jossa hän asui vuosia yksinäisyydessä, hiljaisuudessa rukouksessa ja ankarassa [[Askeesi|kilvoituksessa]].
  
 
Perimätiedon mukaan 1300-1400 luvun taitteessa elänyt Serbian hallitsija George Brankovic (''serbiaksi nimi tosin on: Ђурађ Бранковић / Đurađ Branković - nimi George on englanninkielinen väännös despootin unkarilaisesta nimestä Brankovics György'') toi mieleltään sairastuneen tyttärensä pyhän luo ja hän paransi tytön. Kiitoksena hallitsija rakensi pyhälle luostarin paikalle, joka tunnetaan nykyisinkin nimellä Dević (''Девич''). Paikkakunnalla ovat myös pyhän Janikin [[Reliikki|reliikit]], joita kunnioitetaan ihmeitätekevänä.
 
Perimätiedon mukaan 1300-1400 luvun taitteessa elänyt Serbian hallitsija George Brankovic (''serbiaksi nimi tosin on: Ђурађ Бранковић / Đurađ Branković - nimi George on englanninkielinen väännös despootin unkarilaisesta nimestä Brankovics György'') toi mieleltään sairastuneen tyttärensä pyhän luo ja hän paransi tytön. Kiitoksena hallitsija rakensi pyhälle luostarin paikalle, joka tunnetaan nykyisinkin nimellä Dević (''Девич''). Paikkakunnalla ovat myös pyhän Janikin [[Reliikki|reliikit]], joita kunnioitetaan ihmeitätekevänä.

Nykyinen versio 10. elokuuta 2010 kello 21.31

Pyhittäjä Janik Devićilainen (serbiaksi: Јоаникије Девички / Joanikije [myös: Janićije] Devički) syntyi Serbian Zetassa ja jo nuorena rakkaudesta Kristukseen lähti kotoaan Mustanjoen (Black River, Црна Река / Crna Reka) suulla olevalle Ibarin (Ибар) alueella olevaan luolaan, jossa aikaisemmin oli elänyt perimätiedon mukaan pyhä Pietari Korisalainen (serbiaksi: Петар Коришки / Petar Koriskij ). Hänen maineensa alkoi pian levitä ympäristöön ihmisten keskuuteen ja siksi hän pakeni paikalta Drnicaan (Дреница / Drenica / Drenicë) ja piiloutui siellä synkkään Devicin metsään, jossa hän asui vuosia yksinäisyydessä, hiljaisuudessa rukouksessa ja ankarassa kilvoituksessa.

Perimätiedon mukaan 1300-1400 luvun taitteessa elänyt Serbian hallitsija George Brankovic (serbiaksi nimi tosin on: Ђурађ Бранковић / Đurađ Branković - nimi George on englanninkielinen väännös despootin unkarilaisesta nimestä Brankovics György) toi mieleltään sairastuneen tyttärensä pyhän luo ja hän paransi tytön. Kiitoksena hallitsija rakensi pyhälle luostarin paikalle, joka tunnetaan nykyisinkin nimellä Dević (Девич). Paikkakunnalla ovat myös pyhän Janikin reliikit, joita kunnioitetaan ihmeitätekevänä.

Tässä Devicin luostarissa on muuten asunut nykyisinkin kuuluisa nunna Eufemia, joka tunnetaan paremmin Kosovon alueella nimellä Siunattu Stojna. Hän kuoli vuonna 1895.

Muistopäivä

Ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä Janik Devićilaista aina vuosittain huhtikuun 26. päivänä. Muistopäivää ei ole suomalaisessa ortodoksisessa kalenterissa, mutta serbialaisesta kalenterista se löytyy.

HAP