Toiminnot

Ero sivun ”Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

(Veisu kuuluu seuraavasti)
(Katso myös)
Rivi 35: Rivi 35:
 
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]
 
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]
  
== Katso myös ==
+
<!---== Katso myös ==
  
* [[Jopi Harri]]n Gerasimovskij-sävelmän mukaan sovittama: ''Jumalan ainokainen kuolematon Poika''
+
* [[Jopi Harri]]n Gerasimovskij-sävelmän mukaan sovittama: ''Jumalan ainokainen kuolematon Poika''--->
  
 
[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]
 
[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]

Versio 27. kesäkuuta 2021 kello 04.33

Ainokainen kuolematon Poika ja Sana

Keisari Justinianus I
muistopäivä 14.11.
Kuva © Pyykkönen
Andrei Rublev: Pyhä Kolminaisuus
ikoni 1400-luvulta
Kuva: Wikipedia


Jumalan ainokainen kuolematon poika ja Sana (ainosyntyinen Poika, kreikaksi: Monogenes Yios [μονογενής υιος ] [Joh.1:14, Joh.1:18, Joh.3:16], latinaksi: unigenitus), joskus myös Justinianuksen veisuksi kutsuttu laulu lauletaan aina jumalallisessa liturgiassa toisen antifonin jälkeen.

Pyhä hallitsija, Konstantinopolin Hagia Sofian kirkon rakennuttaja, Itä-Rooman keisari Justinianus I (483-565) omisti paljon huomiota ja toimia taisteluun aikansa origenistien, Origenen oppien kannattajien kanssa, jotka tuolloin olivat elvyttäneet Nestorianuksen harhaopin.

Vastaiskuna heidän harhaoppisiin pohdintoihinsa sävellettiin kirkon veisu ”Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana, joka meidän pelastuksemme tähden...” Keisari Justinianus määräsi, että veisua piti laulaa kaikissa kirkoissa. Tätä veisua on laulettu sitten liturgiassa ennen pientä saattoa toisen antifonin jälkeen tuosta ajasta näihin päiviin saakka.

Veisu kuuluu seuraavasti

Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana,
joka meidän pelastuksemme tähden
olet tahtonut lihaksi tulla
pyhästä Jumalansynnyttäjästä ainaisesta Neitseestä Mariasta.
Muuttumatta ihmiseksi tullut.
Myös ristiinnaulittu ja kuolemallasi kuoleman rikki polkenut.
Yksi pyhästä Kolminaisuudesta,
ja Isän ja Pyhän Hengen kanssa kunnioitettava Kristus Jumala.
Pelasta meidät.


Kuutele veisu
Kiovalainen sävelmä.
Saimaan seurakunnan kvartetti: Maria Mentu (sopraano), Maria Bondarenko (altto), Jari Vepsä (tenori), Kari Ahonen (basso).
[avaa tiedosto hiiren oikealla näppäimellä uuteen välilehteen].


Veisun teologiaa

Veisu on erittäin teologinen, sävelletty lihaksi tulleen Jeesuksen Kristuksen kunniaksi. Veisu antaa myös selvän vastuksen erilaisille harhaopeille, jotka aikanaan ja osittain edelleenkin olivat ja ovat kirkon vitsauksena selittäen eri tavoilla lihaksi tulemista, Jumalan muuttumattomuutta, ylösnousemusta ja kolminaisuutta. Se tuo esille ortodoksisen opetuksen kolminaisuuden toisesta persoonasta. Hän on ainokainen Poika ja Jumalan Sana, kuolematon, tullut ihmiseksi muuttumatta ja ottanut vastaan ihmisruumiin pyhältä Jumalansynnyttäjältä, ainaiselta Neitseeltä Marialta. Ristiinnaulitsemisessa kuolemallaan hän voitti kuoleman, ”polki rikki kuoleman”, yhtenä pyhän Kolminaisuuden kolmesta persoonana Häntä kunnioitetaan Isän ja Pyhän Hengen kanssa Kristus Jumalana.

Veisu ylistää todellista meille ilmestynyttä, lihaksi tullutta Jumalaa, joka tarjoaa koko ihmiskunnalle pelastuksen mahdollisuuden. Terminä 'ainoa Poika / ainosyntyinen Poika / monogenes Yios' on mukana myös vuonna 325 Nikeassa hyväksytyssä uskontunnustuksessa ja sitä hieman myöhemmin täydennetyssä, käytössämme olevassa nikealais-konstantinopolilaisessa uskontunnustuksessa.

HAP