Ero sivun ”Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä (ikoni)” versioiden välillä
Kohteesta Ortodoksi.net
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Neitseen marian syntyma.jpg|thumb|250px|right|<center>''Jumalansynnyttäjän <br> Neitseen Marian syntymä'' <br> venäläinen ikoni, 1700-luku<br><small>Neitsyt Marian äiti ''Anna'' vasemmalla ja <br>isä, pappi ''Joakim'' oikealla puolella. Vastasyntynyt [[Neitsyt Maria]] <br>kapaloituna palvelijan sylissä.<br>(''kuva:Wikipedia'')</small></center>]] | [[Kuva:Neitseen marian syntyma.jpg|thumb|250px|right|<center>''Jumalansynnyttäjän <br> Neitseen Marian syntymä'' <br> venäläinen ikoni, 1700-luku<br><small>Neitsyt Marian äiti ''Anna'' vasemmalla ja <br>isä, pappi ''Joakim'' oikealla puolella. Vastasyntynyt [[Neitsyt Maria]] <br>kapaloituna palvelijan sylissä.<br>(''kuva:Wikipedia'')</small></center>]] | ||
| − | Ortodoksisen [[kirkkovuosi|kirkkovuoden]] ensimmäinen suuri juhla on '''syyskuun 8. päivänä''' vietettävä [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä]]juhla. Juhlan alkuperä on viimeistään 500-luvulta ja juhlaan liittyvistä tapahtumista kertoo juutalaiskristillistä alkuperää oleva [[Apokryfiset kirjat|apokryfi]]nen Jaakobin protoevankeliumi (''Protevangelium Iakobi''). Juhlan aihetta kuvaava [[ikoni]] kehittyi nykyiseen kerronnalliseen muotoonsa ensimmäisen kristillisen vuosituhannen vaihteessa. | + | Ortodoksisen [[kirkkovuosi|kirkkovuoden]] ensimmäinen [[Suuret juhlat|suuri juhla]] on '''syyskuun 8. päivänä''' vietettävä [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä]]juhla. Juhlan alkuperä on viimeistään 500-luvulta ja juhlaan liittyvistä tapahtumista kertoo juutalaiskristillistä alkuperää oleva [[Apokryfiset kirjat|apokryfi]]nen Jaakobin protoevankeliumi (''Protevangelium Iakobi''). Juhlan aihetta kuvaava [[ikoni]] kehittyi nykyiseen kerronnalliseen muotoonsa ensimmäisen kristillisen vuosituhannen vaihteessa. |
== Joakim ja Anna, Neitsyt Marian vanhemmat == | == Joakim ja Anna, Neitsyt Marian vanhemmat == | ||
Joakim oli Daavidin sukua ja Anna Aaronin, ylimmäisen papin sukua. He olivat hurskaita ja Jumalaa pelkääviä ihmisiä, mutta murehtivat kovin lapsettomuuttaan, joka siihen aikaan oli suuri häpeä. [[Joakim ja Anna]] rukoilivat hartaasti lasta ja lupasivat, että jos heidän rukouksensa täyttyisi, he pyhittäisivät lapsensa kokonaan Jumalalle. | Joakim oli Daavidin sukua ja Anna Aaronin, ylimmäisen papin sukua. He olivat hurskaita ja Jumalaa pelkääviä ihmisiä, mutta murehtivat kovin lapsettomuuttaan, joka siihen aikaan oli suuri häpeä. [[Joakim ja Anna]] rukoilivat hartaasti lasta ja lupasivat, että jos heidän rukouksensa täyttyisi, he pyhittäisivät lapsensa kokonaan Jumalalle. | ||
| − | Jumala kuuli heidän rukouksensa ja lähetti | + | Jumala kuuli heidän rukouksensa ja lähetti [[enkeli]]n heidän luokseen. Enkeli toi sanoman tyttären syntymästä, joka ''olisi kaikkein siunatuin ja jota kaikki kansat ylistäisivät ja jonka kautta tulisi pelastus maailmaan.'' Yhdeksän kuukauden kuluttua tästä tapahtumasta Joakimille ja Annalle syntyi tytär, jonka nimeksi tuli Maria. |
== Ikonografia == | == Ikonografia == | ||
| − | Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä - | + | ''Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä'' -[[ikoni]]ssa on paljon käytännön elämään liittyviä yksityiskohtia kuten lapsen hoitaminen ja kylvyn valmistaminen sekä palvelijoiden huolenpito pyhästä Annasta. Neisyt Marian äiti istuu aitiopaikalla ikonin keskiosassa. Joissakin ikonikuvauksissa katetun pöydän takana on palvelijattarien sijaan neitsyitä, jotka tuovat lahjoja Annalle. |
| − | + | Sommitelmaan kuuluu yleensä vastasyntyneen Neisyt Marian pesemistä esittävä osa, toisinaan sen tilalla nähdään kapaloitu Maria kätkyessä tai kätilön sylissä ja kylpyä valmisteleva tai lankaa kehräävä palvelijatar. Taustalla olevien rakennusten kattojen ylle on usein kuvattu niitä yhdistävä vaate, joka kertoo, että ikonin tapahtumat sijoittuvat sisätiloihin. | |
| − | + | Ikoni viestii ilosanomaa, sillä pitkään odotettu lapsi, Neitsyt Maria, tuo valtavan ilon vanhemmilleen ja poistaa iäkkäiden vanhempiensa, Joakimin ja Annan, pitkään jatkuneen lapsettomuuden häpeän. Annan nöyryys osoittaa, että hän on tietoinen Jumalan tahdosta. | |
| − | * Sananlaskujen kirja 9:1-11: ''Viisaus on itselleen rakentanut talon'' | + | * [[Sananlaskujen kirja]] 9:1-11: ''Viisaus on itselleen rakentanut talon'' |
'''Kesken - aloitettu 15.8.2009 /[[Käyttäjä:Soili|SM]], julkaisuvalmis viimeistään 3.9.2009''' | '''Kesken - aloitettu 15.8.2009 /[[Käyttäjä:Soili|SM]], julkaisuvalmis viimeistään 3.9.2009''' | ||
| − | |||
| − | |||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
| + | * [[Athos]] - Luostarielämää Pyhällä Vuorella | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
Versio 18. elokuuta 2009 kello 22.47
Neitseen Marian syntymä
venäläinen ikoni, 1700-luku
Neitsyt Marian äiti Anna vasemmalla ja
isä, pappi Joakim oikealla puolella. Vastasyntynyt Neitsyt Maria
kapaloituna palvelijan sylissä.
(kuva:Wikipedia)
Ortodoksisen kirkkovuoden ensimmäinen suuri juhla on syyskuun 8. päivänä vietettävä Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymäjuhla. Juhlan alkuperä on viimeistään 500-luvulta ja juhlaan liittyvistä tapahtumista kertoo juutalaiskristillistä alkuperää oleva apokryfinen Jaakobin protoevankeliumi (Protevangelium Iakobi). Juhlan aihetta kuvaava ikoni kehittyi nykyiseen kerronnalliseen muotoonsa ensimmäisen kristillisen vuosituhannen vaihteessa.
Sisällysluettelo
Joakim ja Anna, Neitsyt Marian vanhemmat
Joakim oli Daavidin sukua ja Anna Aaronin, ylimmäisen papin sukua. He olivat hurskaita ja Jumalaa pelkääviä ihmisiä, mutta murehtivat kovin lapsettomuuttaan, joka siihen aikaan oli suuri häpeä. Joakim ja Anna rukoilivat hartaasti lasta ja lupasivat, että jos heidän rukouksensa täyttyisi, he pyhittäisivät lapsensa kokonaan Jumalalle.
Jumala kuuli heidän rukouksensa ja lähetti enkelin heidän luokseen. Enkeli toi sanoman tyttären syntymästä, joka olisi kaikkein siunatuin ja jota kaikki kansat ylistäisivät ja jonka kautta tulisi pelastus maailmaan. Yhdeksän kuukauden kuluttua tästä tapahtumasta Joakimille ja Annalle syntyi tytär, jonka nimeksi tuli Maria.
Ikonografia
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä -ikonissa on paljon käytännön elämään liittyviä yksityiskohtia kuten lapsen hoitaminen ja kylvyn valmistaminen sekä palvelijoiden huolenpito pyhästä Annasta. Neisyt Marian äiti istuu aitiopaikalla ikonin keskiosassa. Joissakin ikonikuvauksissa katetun pöydän takana on palvelijattarien sijaan neitsyitä, jotka tuovat lahjoja Annalle.
Sommitelmaan kuuluu yleensä vastasyntyneen Neisyt Marian pesemistä esittävä osa, toisinaan sen tilalla nähdään kapaloitu Maria kätkyessä tai kätilön sylissä ja kylpyä valmisteleva tai lankaa kehräävä palvelijatar. Taustalla olevien rakennusten kattojen ylle on usein kuvattu niitä yhdistävä vaate, joka kertoo, että ikonin tapahtumat sijoittuvat sisätiloihin.
Ikoni viestii ilosanomaa, sillä pitkään odotettu lapsi, Neitsyt Maria, tuo valtavan ilon vanhemmilleen ja poistaa iäkkäiden vanhempiensa, Joakimin ja Annan, pitkään jatkuneen lapsettomuuden häpeän. Annan nöyryys osoittaa, että hän on tietoinen Jumalan tahdosta.
- Sananlaskujen kirja 9:1-11: Viisaus on itselleen rakentanut talon
Kesken - aloitettu 15.8.2009 /SM, julkaisuvalmis viimeistään 3.9.2009
Lähteet
- Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella