Toiminnot

Ero sivun ”Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen (ikoni)” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

(Ak: Uusi sivu: [[Kuva:Jumalansynnyttajan kuolonuneennukkuminen.jpg|300px|thumb|right|''Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen'', ikoni, v. 1392, (mahdollisesti Teofanes Kreikkal...)
 
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Jumalansynnyttajan kuolonuneennukkuminen.jpg|300px|thumb|right|''Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen'', ikoni, v. 1392, (mahdollisesti Teofanes Kreikkalaisen maalaama) <small>''Kuva: Wikipedia''</small>]]
+
[[Kuva:Jumalansynnyttajan kuolonuneennukkuminen.jpg|300px|thumb|right|''Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen'', ikoni, v. 1392, (mahdollisesti Teofanes Kreikkalaisen maalaama), Athoksen Stavronikitan luostari <small>''Kuva: Wikipedia''</small>]]
 +
== Ikonografia ==
 +
Vaikka yksikään kanoninen Evankeliumi, Apostolien teot eikä Apostolien kirjeet kerro mitään Jumalansynnyttäjän elämän loppuvaiheista tai kuolemasta, ikonin kirjallinen lähdeaineisto on erittäin runsas. Ikonografian varhaisia lähteitä apogryfien ohella ovat kirkkoisien saarnat. Näistä on siirtynyt yksityiskohtia niin liturgisiin teksteihin kuin ikonografiaan. Kuolonuneen nukkumisen apogryfi kertoo monivivahteisesti tapahtumaan liittyvää perimätietoa siitä, kuinka [[Ylienkeli Gabriel]] ilmestyi Marialle ja kertoi lähestyvästä kuolemasta.
  
Kuolonuneen nukkumisen apogryfi kertoo, kuinka [[Ylienkeli Gabriel]] ilmestyi Marialle ja kertoi lähestyvästä kuolemasta. Jumalanäiti halusi nähdä vielä ennen kuolemansa Poikansa [[opetuslapsi|opetuslapset]] ja kuin ihmeen kautta he kaikki, [[apostoli Tuomas]]ta lukuunottamatta, ilmestyivät hänen kuolinvuoteensa äärelle. Kuolinpäivänä [[Kristus]] näyttäytyi Äidilleen enkelijoukkojen ympäröimänä ja vei hänen sielunsa taivaallisiin korkeuksiin.
+
Apogryfikertomuksen mukaan Jumalansynnyttäjä sai ilmoituksen kolme päivää ennen kuolonuneen nukkumistaan. Jumalanäiti halusi nähdä vielä ennen kuolemansa Poikansa [[opetuslapsi|opetuslapset]] ja kuin ihmeen kautta he kaikki, [[apostoli Tuomas]]ta lukuunottamatta, ilmestyivät hänen kuolinvuoteensa äärelle. Kuolinpäivänä [[Kristus]] näyttäytyi Äidilleen enkelijoukkojen ympäröimänä ja vei hänen sielunsa taivaallisiin korkeuksiin.
  
 
Päivän juhlaikoniin ''Jumalansynnyttäjä Neitseen Marian kuolinuneen nukkuminen'' on kuvattu kuolonuneen vaipunut [[Jumalanäiti]] [[apostoli]]en ympäröimänä. Taustalla, [[mandorla]]n keskellä, on [[Kristus]] ja hän katsoo vuoteella makaavaa äitinsä kuollutta ruumista. Apogryfiteksteissä kerrotaan, kuinka suunnaton valo valaisi talon ja kaikki näkivät kuinka Jeesus Kristus, jota seurasi joukko [[enkeli|enkeleitä]] ja pyhiä ihmisiä, laskeutui [[Jumalansynnyttäjä]]n vuoteen luokse ja otti hänen pyhän sielunsa käsiinsä.  
 
Päivän juhlaikoniin ''Jumalansynnyttäjä Neitseen Marian kuolinuneen nukkuminen'' on kuvattu kuolonuneen vaipunut [[Jumalanäiti]] [[apostoli]]en ympäröimänä. Taustalla, [[mandorla]]n keskellä, on [[Kristus]] ja hän katsoo vuoteella makaavaa äitinsä kuollutta ruumista. Apogryfiteksteissä kerrotaan, kuinka suunnaton valo valaisi talon ja kaikki näkivät kuinka Jeesus Kristus, jota seurasi joukko [[enkeli|enkeleitä]] ja pyhiä ihmisiä, laskeutui [[Jumalansynnyttäjä]]n vuoteen luokse ja otti hänen pyhän sielunsa käsiinsä.  
  
Kristuksen vasemmalla käsivarrella on pieni, kapaloitua lasta muistuttava hahmo. Siinä kuvataan Jumalanäidin sielu pienenä käärinliinoihin kiedottuna ruumiina Poikansa käsivarrella. Yllä on kuusisiipinen, punainen [[serafi]]. Mandorlan siniseen osaan, kahden puolen Kristusta, on usein kuvattu kerubeja ja enkeleitä.
+
Kristuksen vasemmalla käsivarrella on pieni, kapaloitua lasta muistuttava hahmo. Siinä kuvataan Jumalanäidin sielu pienenä käärinliinoihin kiedottuna ruumiina Poikansa käsivarrella. Yllä on kuusisiipinen, punainen [[serafi]]. Mandorla on tässä ikonityypissä on yleensä veneen tai soikion muotoinen ja sen siniseen osaan, kahden puolen Kristusta, on usein kuvattu eloisasti enkeleitä ja toisinaan myös [[kerubi|kerubeja]].
  
Ikonissa apostolit ovat kokoontuneet Jumalanäidin kuolinvuoteen ympärille, joissakin ikoneissa kuvataan pilvet kuljettavat apostoleita paikalle. Apostolien lisäksi Jumalanäidin kuolemaa todistamaan on saatettu kuvata neljä esipaimenta; Jerusalemin ensimmäinen piispa, Herran veli Jaakob sekä kolme apostolien opetuslasta - Timoteos, Hieroteos ja Dionysios Areoagiitta. Joihin ikoneihin on kuvattu apostolien ja esipaimenten lisäksi vielä joukko naisia. Yhdessä he muodostavat Kirkon, jossa on loppuunsaatettu Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen [[mysteerio]].
+
Ikonissa apostolit ovat kokoontuneet Jumalanäidin kuolinvuoteen ympärille, joissakin ikoneissa kuvataan pilvenhattarat kuljettavat apostoleita paikalle. Apostolien lisäksi Jumalanäidin kuolemaa todistamaan on saatettu kuvata neljä esipaimenta; Jerusalemin ensimmäinen piispa, Herran veli Jaakob sekä kolme apostolien opetuslasta - Timoteos, Hieroteos ja Dionysios Areoagiitta. Joihinkin ikoneihin on kuvattu apostolien ja esipaimenten lisäksi vielä joukko naisia. Yhdessä he muodostavat Kirkon, jossa on loppuunsaatettu Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen [[mysteerio]].
  
 
Toisinaan ikonin etualalle on kuvattu juutalainen fanaatikko Athonius, joka perimätiedon mukaan koetti kaataa vuoteen, jolla hautaan saatettava Jumalanäiti lepäsi. Hän ehti hädintuskin koskettaa vuodetta, kun enkeli löi miekalla poikki hänen kätensä. Kädet kuitenkin paranivat Athoniuksen kaduttua tekoaan ja ylistettyään Mariasta syntynyttä Jumalaa.  
 
Toisinaan ikonin etualalle on kuvattu juutalainen fanaatikko Athonius, joka perimätiedon mukaan koetti kaataa vuoteen, jolla hautaan saatettava Jumalanäiti lepäsi. Hän ehti hädintuskin koskettaa vuodetta, kun enkeli löi miekalla poikki hänen kätensä. Kädet kuitenkin paranivat Athoniuksen kaduttua tekoaan ja ylistettyään Mariasta syntynyttä Jumalaa.  
  
Jumalansynnyttäjän Neitsyt Marian kuolonuneen nukkuminen '''15.8.''' on kirkkovuoden viimeinen suuri juhla. Juhlan slaavinkielinen nimi on Uspenie ja juhla päättää kaksiviikkoisen paaston. Kyseinen päivä on esimerkiksi Helsingin [[Uspenskin katedraali]]n [[praasniekka]]päivä. Juhlaikoni on esillä suurissa katedraaleissa sivualttarilla ja sen edessä on tapana lukea juhlapäivän päätteeksi erityinen hautauskanoni.  
+
Ikonin yläosassa kuvataan rakennuksia yleensä siten, että ne ryhmittyvät kumpaankin reunaan. Perimätiedon mukaan Jumalanäiti nukkui kuolonuneen omassa kotitalossaan, josta merkkinä voi olla punainen, rkennusten päälle laskostuva vaate.
 +
 
 +
== Muistopäivä ==
 +
Jumalansynnyttäjän Neitsyt Marian kuolonuneen nukkuminen '''15.8.''' on viimeinen kirkkovuoden suurista Jumalansynnyttäjän juhlista. Nöyryytensä ja Jumalan tahtoon soputumisensa vuoksi Jumalanäitiä pidetään jokaisen kristityn esikuvana. Tämän lisäksi hänessä personoituu myös kirkon kuva.
 +
 
 +
Juhlan slaavinkielinen nimi on Uspenie ja juhla päättää kaksiviikkoisen paaston. Kyseinen päivä on esimerkiksi Helsingin [[Uspenskin katedraali]]n [[praasniekka]]päivä.  
 +
 
 +
Juhlaikoni on esillä suurissa katedraaleissa sivualttarilla ja sen edessä on tapana lukea juhlapäivän päätteeksi erityinen hautauskanoni. Bysanttilaisen kuvaohjelman mukaan Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen kuva on kirkkosalin länsiseinällä, nartheksiin johtavan oven yllä.
  
 
[[Käyttäjä:Soili|SM]]
 
[[Käyttäjä:Soili|SM]]
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==
*Piispa Arseni: Ikonikirja - Historiaa, teologiaa ja tekniikkaa
+
*Piispa Arseni: Ikonikirja - Historiaa, teologiaa ja tekniikkaa, Keuruu, 1995
 
*Ortodoksiviesti 6/2008
 
*Ortodoksiviesti 6/2008
 +
*Katariina Husso: Suurten juhlien ikonit, Ikonimaalari 2/2006
  
 +
== Kirjallisuutta ==
 +
* Valamon luostari; Kaikkein Pyhimmän Jumlansynnyttäjän kuolinuneen nukkuminen Pyhän perimätiedon kertomana, 1938
 +
* Johannes Seppälä: Apogryfiset evankeliumit, Joensuu 1979
 
== Katso myös ==
 
== Katso myös ==
 
* [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen]]
 
* [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen]]

Versio 10. elokuuta 2009 kello 10.24

Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen, ikoni, v. 1392, (mahdollisesti Teofanes Kreikkalaisen maalaama), Athoksen Stavronikitan luostari Kuva: Wikipedia

Ikonografia

Vaikka yksikään kanoninen Evankeliumi, Apostolien teot eikä Apostolien kirjeet kerro mitään Jumalansynnyttäjän elämän loppuvaiheista tai kuolemasta, ikonin kirjallinen lähdeaineisto on erittäin runsas. Ikonografian varhaisia lähteitä apogryfien ohella ovat kirkkoisien saarnat. Näistä on siirtynyt yksityiskohtia niin liturgisiin teksteihin kuin ikonografiaan. Kuolonuneen nukkumisen apogryfi kertoo monivivahteisesti tapahtumaan liittyvää perimätietoa siitä, kuinka Ylienkeli Gabriel ilmestyi Marialle ja kertoi lähestyvästä kuolemasta.

Apogryfikertomuksen mukaan Jumalansynnyttäjä sai ilmoituksen kolme päivää ennen kuolonuneen nukkumistaan. Jumalanäiti halusi nähdä vielä ennen kuolemansa Poikansa opetuslapset ja kuin ihmeen kautta he kaikki, apostoli Tuomasta lukuunottamatta, ilmestyivät hänen kuolinvuoteensa äärelle. Kuolinpäivänä Kristus näyttäytyi Äidilleen enkelijoukkojen ympäröimänä ja vei hänen sielunsa taivaallisiin korkeuksiin.

Päivän juhlaikoniin Jumalansynnyttäjä Neitseen Marian kuolinuneen nukkuminen on kuvattu kuolonuneen vaipunut Jumalanäiti apostolien ympäröimänä. Taustalla, mandorlan keskellä, on Kristus ja hän katsoo vuoteella makaavaa äitinsä kuollutta ruumista. Apogryfiteksteissä kerrotaan, kuinka suunnaton valo valaisi talon ja kaikki näkivät kuinka Jeesus Kristus, jota seurasi joukko enkeleitä ja pyhiä ihmisiä, laskeutui Jumalansynnyttäjän vuoteen luokse ja otti hänen pyhän sielunsa käsiinsä.

Kristuksen vasemmalla käsivarrella on pieni, kapaloitua lasta muistuttava hahmo. Siinä kuvataan Jumalanäidin sielu pienenä käärinliinoihin kiedottuna ruumiina Poikansa käsivarrella. Yllä on kuusisiipinen, punainen serafi. Mandorla on tässä ikonityypissä on yleensä veneen tai soikion muotoinen ja sen siniseen osaan, kahden puolen Kristusta, on usein kuvattu eloisasti enkeleitä ja toisinaan myös kerubeja.

Ikonissa apostolit ovat kokoontuneet Jumalanäidin kuolinvuoteen ympärille, joissakin ikoneissa kuvataan pilvenhattarat kuljettavat apostoleita paikalle. Apostolien lisäksi Jumalanäidin kuolemaa todistamaan on saatettu kuvata neljä esipaimenta; Jerusalemin ensimmäinen piispa, Herran veli Jaakob sekä kolme apostolien opetuslasta - Timoteos, Hieroteos ja Dionysios Areoagiitta. Joihinkin ikoneihin on kuvattu apostolien ja esipaimenten lisäksi vielä joukko naisia. Yhdessä he muodostavat Kirkon, jossa on loppuunsaatettu Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen mysteerio.

Toisinaan ikonin etualalle on kuvattu juutalainen fanaatikko Athonius, joka perimätiedon mukaan koetti kaataa vuoteen, jolla hautaan saatettava Jumalanäiti lepäsi. Hän ehti hädintuskin koskettaa vuodetta, kun enkeli löi miekalla poikki hänen kätensä. Kädet kuitenkin paranivat Athoniuksen kaduttua tekoaan ja ylistettyään Mariasta syntynyttä Jumalaa.

Ikonin yläosassa kuvataan rakennuksia yleensä siten, että ne ryhmittyvät kumpaankin reunaan. Perimätiedon mukaan Jumalanäiti nukkui kuolonuneen omassa kotitalossaan, josta merkkinä voi olla punainen, rkennusten päälle laskostuva vaate.

Muistopäivä

Jumalansynnyttäjän Neitsyt Marian kuolonuneen nukkuminen 15.8. on viimeinen kirkkovuoden suurista Jumalansynnyttäjän juhlista. Nöyryytensä ja Jumalan tahtoon soputumisensa vuoksi Jumalanäitiä pidetään jokaisen kristityn esikuvana. Tämän lisäksi hänessä personoituu myös kirkon kuva.

Juhlan slaavinkielinen nimi on Uspenie ja juhla päättää kaksiviikkoisen paaston. Kyseinen päivä on esimerkiksi Helsingin Uspenskin katedraalin praasniekkapäivä.

Juhlaikoni on esillä suurissa katedraaleissa sivualttarilla ja sen edessä on tapana lukea juhlapäivän päätteeksi erityinen hautauskanoni. Bysanttilaisen kuvaohjelman mukaan Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen kuva on kirkkosalin länsiseinällä, nartheksiin johtavan oven yllä.

SM

Lähteet

  • Piispa Arseni: Ikonikirja - Historiaa, teologiaa ja tekniikkaa, Keuruu, 1995
  • Ortodoksiviesti 6/2008
  • Katariina Husso: Suurten juhlien ikonit, Ikonimaalari 2/2006

Kirjallisuutta

  • Valamon luostari; Kaikkein Pyhimmän Jumlansynnyttäjän kuolinuneen nukkuminen Pyhän perimätiedon kertomana, 1938
  • Johannes Seppälä: Apogryfiset evankeliumit, Joensuu 1979

Katso myös