Toiminnot

Jumalat, haltijat ja pyhät (kirja)

Kohteesta Ortodoksi.net

Versio hetkellä 20. syyskuuta 2017 kello 12.20 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Kirjan kansi
Teuvo Laitila: Jumalat, haltiat ja pyhät – Eletty ortodoksisuus Karjalassa 1000 - 1900
ISBN 978-952-5031-87-4
Julkaisija/kustantaja: Suomen kirkkohistoriallinen seura
Myynti: Tiedekirja, Helsinki, sposti: tiedekirja@tsv.fi
Julkaisupäivämäärä: 2017
Sivumäärä: 257
Koko: 150 x 210 mm
Sidos: liimasidottu / pehmytkantinen


Kirjan kirjoittaja, FT Teuvo Laitila
(Kuva: Itä-Suomen yliopisto)

Dosentti, FT Teuvo Laitila toimii kirjan ilmestymisen aikaan uskontotieteen ja kirkkohistorian (ortodoksinen teologia) opettajana Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Kiinnostuksen kohteikseen hän ilmoittaa ympäristökysymysten alueella kulttuurin ja uskonnon, erityisesti kristinuskon ja islamin, näkemyksen ihmisen ja luonnon sekä ihmisen ja eläimen suhteesta. Muita tutkimuskohteita hänellä ovat kansanusko, kristinuskon ja islamin suhde sekä Karjalan ja Baltian uskontoelämä.

Teuvo Laitila on kirjoittanut tieteellisellä, akateemisella tarkkuudella mielenkiintoisen kirjan, joka kuvaa ortodoksista uskoa, kristillisyyden leviämistä Karjalaan Bysantista Venäjän kautta. Mielenkiintoiseksi kirjan tekee erityisesti sen näkökulma, jossa tuota asiaa tarkastellaan paikallisen uskonnollisuuden kulmasta, mitä se kohtasi Karjalaan saavuttuaan ja miten siitä sitten on kehittynyt tämä meidän elämämme ortodoksinen kirkko Suomessa.

Kirja on lähes ”pakollinen hankinta” Suomen ja Karjalan historiasta sekä tietysti oikeasta tulkinnasta oman maamme kirkkohistoriasta kiinnostuneille. Mistä se kristinusko maahamme oikein saapuikaan – saa nähdä, antaako kirja vastauksen tuohonkin kysymykseen!

Ortodoksi.net / HAP
6.9.2017

Takannen esittelyteksti:

Miten Bysantin kristillisyys levisi Karjalaan? Millaista paikallista uskonnollisuutta se kohtasi ja mitä tuosta kohtaamisesta kehittyi?

Karjalan historiaa ja uskonnollista kenttää on perinteisesti tarkasteltu kapeasti yhden kansan, alueen tai uskonnon muodon näkökulmasta. ”Jumalat, haltiat ja pyhät” pyrkii ylittämään eri Karjaloiden ja etnisten ryhmien rajat ja tarkastelemaan elettyä uskontoa. Se vie tarkastelemaan Karjalan uskonnollista elämää kristinuskon saapumisesta alueelle aina Venäjän keisarikunnan lopulle.

Teos selvittää erilaisten perinteiden kohtaamista, rinnakkaiseloa ja kietoutumista toisiinsa. Mitä tiedetään niistä tavoista ja muodoista, joilla kristinuskosta tuli kansan elettyä ortodoksisuutta?

”Jumalat, haltiat ja pyhät” hahmottelee Karjalan monivaiheista uskonto-historiaa jatkuvuuden ja muutoksen näkökulmasta. Näin Karjalan värikkääseen uskonnollisuuteen avautuu monitasoinen näkymä.

Sisällysluettelo

  • JOHDANTO
    • Lähteet, teoksen rakenne sekä nimien kirjoitusasut
    • Kartat
  • 1 KARJALAN USKONTOELÄMÄN TUTKIMUS SUOMESSA
    • 1.1 Agricola ja karjalainen "epeusko"
    • 1.2 Karjalainen kansanusko kansatieteen ja kansanrunoustieteen näkökulmasta
    • 1.3 Historioitsijat ja ortodoksinen kirkko Karjalassa
  • 2 ELETTY USKONNOLLISUUS ENNEN KRISTINUSKOA
  • 3 KARJALAN VARHAISET KOSKETUKSET KRISTILLISYYTEEN
    • 3.1 Karjalaisten tutustuminen kristillisiin esineisiin, tapoihin ja symboleihin
    • 3.2 Kristinusko, verotus ja poliittinen lojaalisuus
  • 4 PAKANUUDESTA KRISTINUSKOON?
    • 4.1 Kirkko kritisoi Karjalan asukkaita pakanuudesta
    • 4.2 Ihmeet ja kristinuskon leviäminen
    • 4.3 Kansan ja kirkon uskontojen risteyksessä: pyhä Paraskeva
  • 5 LUOSTARIT JA KARJALAN KRISTILLISTYMINEN 1389-1855
    • 5.1. Valamo, Karjalan kristillistymisen alku?
    • 5.2 Konevitsasta Siijoelle: luostarikilvoittelua, ei lähetystyötä
    • 5.3 Syväri, Moskovan valta ja ihmeiden merkitys kristillistymiselle
    • 5.4 Vanhan uskon myyttiset puolustajat pohjoisessa: Solovetski ja Uikujoki
  • 6 VIRALLINEN KIRKKO JA SEN KRIITIKOT KARJALASSA N. 1350-1900
    • 6.1 Strigolnikit ja juutalaistajat kirkon johdon kriitikkoina
    • 6.2 Polttoitsemurhat ja vanhauskoisuuden leviäminen Äänisen ja Vienan Karjalaan
    • 6.3 Kilvoittelija-keskeinen uskonnon harjoittaminen Vienassa
    • 6.4 Vanha usko Laatokan Karjalassa
    • 6.5 Vienan eletty ortodoksisuus ja kirkko
  • 7 USKO, TIETO JA TAIKAUSKO 1600-1700-LUVUILLA
    • 7.1 Noituus ja taikausko Käkisalmen läänissä 1600-luvulla
    • 7.2 Taikuus ja parantaminen Venäjällä
    • 7.3 Venäjän kirkko pyrkii papiston avulla kasvattamaan kansaa
  • LOPPUSANAT
  • SUMMARY
  • KIITOKSET
  • LYHENTEET
  • LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
    • Painamattomat lähteet
    • Painetut lähteet ja aikalaiskirjallisuus
    • Muu kirjallisuus
  • NIMIHAKEMISTO