Toiminnot

Ero sivun ”Kristodulos (arkkipiispa)” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

(Ak: Uusi sivu: Hänen autuutensa Ateenan ja koko Kreikan arkkipiispa '''Kristodulos''' (Christodoulos Paraskevaides, kreik. Χριστόδουλος siviilinimeltään Kristos [Christos]) syntyi Xan...)
 
Rivi 1: Rivi 1:
Hänen autuutensa Ateenan ja koko Kreikan arkkipiispa '''Kristodulos''' (Christodoulos Paraskevaides, kreik. Χριστόδουλος siviilinimeltään Kristos [Christos]) syntyi Xanthissa, Traakiassa, pohjois-Kreikassa vuonna 1939 ja hän kuoli 28.1.2008 Ateenassa pitkällisen sairauden jälkeen.
+
Hänen autuutensa Ateenan ja koko Kreikan arkkipiispa '''Kristodulos''' ('''''Christodoulos Paraskevaides''''', kreikaksi ''Χριστόδουλος'' siviilinimeltään ''Kristos [Christos]'') syntyi Xanthissa, Traakiassa, pohjois-Kreikassa vuonna 1939 ja hän kuoli 28.1.2008 Ateenassa pitkällisen sairauden jälkeen.
 
+
[[Kuva:Kristodulos.jpg|thumb|Kreikan arkkipiispa Kristodulos (1939 - 2008) (kuva © Kreikan ortodoksinen kirkko)]]
 
Hänen isänsä Konstantinos Paraskevaiseds oli kauppias ja yksi kaupungin merkittävimmistä asukkaista. Hän palveli Xanthian pormestarina traagisten vuosien 1946 - 1950 aikana, kun Kreikka oli tempaistu eräänlaiseen sisällissotaan. Sodan aikana isä toi perheensä turvaan Ateenaan. Ateenassa Kristos sitten viettikin aikaansa ja suoritti opintonsa. Kristos opiskeli Lenteiononin lyseon jälkeen ensin lakia, josta hän suoritti tutkinnon Ateenan yliopistoon vuonna 1962 ja myöhemmin vuonna 1967 hän suoritti päättötutkinnon teologiasta Ateenan yliopiston teologiseen kouluun. Samoihin aikoihin hän opiskeli myös bysanttilaista musiikkia Ateenassa suorittaen siitäkin erillisen tutkinnon.
 
Hänen isänsä Konstantinos Paraskevaiseds oli kauppias ja yksi kaupungin merkittävimmistä asukkaista. Hän palveli Xanthian pormestarina traagisten vuosien 1946 - 1950 aikana, kun Kreikka oli tempaistu eräänlaiseen sisällissotaan. Sodan aikana isä toi perheensä turvaan Ateenaan. Ateenassa Kristos sitten viettikin aikaansa ja suoritti opintonsa. Kristos opiskeli Lenteiononin lyseon jälkeen ensin lakia, josta hän suoritti tutkinnon Ateenan yliopistoon vuonna 1962 ja myöhemmin vuonna 1967 hän suoritti päättötutkinnon teologiasta Ateenan yliopiston teologiseen kouluun. Samoihin aikoihin hän opiskeli myös bysanttilaista musiikkia Ateenassa suorittaen siitäkin erillisen tutkinnon.
  
Hänet vihittiin diakoniksi vuonna 1961. Hänet vihittiin munkkeuteen Meteoran Varlaamin (Barlaamin) luostarissa ja ja papiksi hänet vihittiin vuonna 1965. Ennen arkkipiispaksi vihkimistään vuonna 1998, hän ennätti palvella mm. 9 vuotta pappina Ateenan lähistöllä Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kirkossa Palio Falerossa ja 7 vuotta Pyhän Synodin pääsihteerinä. Vuonna 1974 hänet valittiin 35-vuotiaana keskellä kansallisia hankaluuksia ja ongelmia silloisen Ateenan arkkipiispan Serafimin ehdotuksesta Demetriaksen (Dimitriaksen) metropoliitaksi, jossa tehtävässä hän 24 vuoden ajan teki merkittävää työtään saaden alueelleen runsaasti koulutettuja pappeja, joita hän ja muitakin alueensa pappeja hän kannusti kouluttautumaan edelleen. Hänen aloittaessaa metropoliittana vuonna 1974 alueella oli vain 20 yliopistokoulutettua pappia, mutta toimikautensa lopussa niitä oli jo 80.
+
Hänet vihittiin [[diakoni]]ksi vuonna 1961. Hänet vihittiin [[Munkki|munkkeuteen]] [[Meteora]]n Varlaamin (Barlaamin) luostarissa ja ja [[Pappi|papiksi]] hänet vihittiin vuonna 1965. Ennen [[arkkipiispa]]ksi vihkimistään vuonna 1998, hän ennätti palvella mm. 9 vuotta pappina Ateenan lähistöllä [[Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen|Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen]] kirkossa Palio Falerossa ja 7 vuotta [[Pyhä synodi|Pyhän Synodin]] pääsihteerinä. Vuonna 1974 hänet valittiin 35-vuotiaana keskellä kansallisia hankaluuksia ja ongelmia silloisen Ateenan arkkipiispan Serafimin ehdotuksesta Demetriaksen (''Dimitriaksen'') [[Metropoliitta|metropoliitaksi]], jossa tehtävässä hän 24 vuoden ajan teki merkittävää työtään saaden alueelleen runsaasti koulutettuja pappeja, joita hän ja muitakin alueensa pappeja hän kannusti kouluttautumaan edelleen. Hänen aloittaessaa metropoliittana vuonna 1974 alueella oli vain 20 yliopistokoulutettua pappia, mutta toimikautensa lopussa niitä oli jo 80.
  
 
Tuona aikana hän kunnostautui myös puhujana - ei anoastaan uskonnollisissa aiheissa, vaan myös sosiaalisissa ja etnisissä aiheissa. Hän kiersi eri puolilla Kreikkaa puhumassa aiheista ja hän oli erittäin pidettu puhujavieras. Samaan aikaan hän esiintyi usein myös televisiossa ja sanomalehdissä tuoden asiaansa esille myönteisellä tavalla. Tästä metropoliitan tehtävästä hän siirtyi sitten nykyiseen Ateenan ja koko Kreikan arkkipiispan tehtävään.
 
Tuona aikana hän kunnostautui myös puhujana - ei anoastaan uskonnollisissa aiheissa, vaan myös sosiaalisissa ja etnisissä aiheissa. Hän kiersi eri puolilla Kreikkaa puhumassa aiheista ja hän oli erittäin pidettu puhujavieras. Samaan aikaan hän esiintyi usein myös televisiossa ja sanomalehdissä tuoden asiaansa esille myönteisellä tavalla. Tästä metropoliitan tehtävästä hän siirtyi sitten nykyiseen Ateenan ja koko Kreikan arkkipiispan tehtävään.
  
Arkkipiispa Kristodulos toimi autokefalisen Kreikan ortodoksisen kirkon päämiehenä vuosina 1998 - 2008.
+
Arkkipiispa Kristodulos toimi [[Autokefalia|autokefalisen]] [[Kreikan ortodoksinen kirkko|Kreikan ortodoksisen kirkon]] päämiehenä vuosina 1998 - 2008.
  
 
Arkkipiispa Kristodulos oli tehtävässään erittäin aktiivinen myös poliittisella sektorilla. Hän otti voimakkaasti kantaa mm. Kreikan osallistumiseen NATO-joukoissa Kosovossa käytyyn sotaan vuonna 1999. Myös monet EU:ssa tehdyt päätökset ja direktiivit olivat usein arkkipiispan hampaissa. Vuonna 2000 käytiin kovaa taistelua kreikkalialaisten henkilöllisyystodistuksista, kun niistä poistettiin merkintä uskonnosta. Mm. Ateenassa ja Tessalonikissa järjestettiin kirkon organisoimina todella valtaisat mielenosoitukset asian puolesta.
 
Arkkipiispa Kristodulos oli tehtävässään erittäin aktiivinen myös poliittisella sektorilla. Hän otti voimakkaasti kantaa mm. Kreikan osallistumiseen NATO-joukoissa Kosovossa käytyyn sotaan vuonna 1999. Myös monet EU:ssa tehdyt päätökset ja direktiivit olivat usein arkkipiispan hampaissa. Vuonna 2000 käytiin kovaa taistelua kreikkalialaisten henkilöllisyystodistuksista, kun niistä poistettiin merkintä uskonnosta. Mm. Ateenassa ja Tessalonikissa järjestettiin kirkon organisoimina todella valtaisat mielenosoitukset asian puolesta.
  
Kristodulosta yritettiin myös mustamaalata ja sotkea mukaan vuosien 1967 - 1974 sotilasjuntan toimiin. Vuonna 2001 Kristodulos hyväksyi hallituksen päätöksen kutsua roomalaiskatolinen paavi Johannes Paavali II vierailulle Kreikkaa. Nämä kaksi kirkonmiestä tapasivat toisensa keskusteluissa, mutta he eivät rukoilleet yhdessä. Kristoduloksen päätös johti laajoihin erimielisyyksiin Kreikassa, jossa monet ortodoksit pitävät roomalaskatolista paavia skismaattisena hahaoppisena.
+
Kristodulosta yritettiin myös mustamaalata ja sotkea mukaan vuosien 1967 - 1974 sotilasjuntan toimiin. Vuonna 2001 Kristodulos hyväksyi hallituksen päätöksen kutsua [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolinen]] paavi Johannes Paavali II vierailulle Kreikkaa. Nämä kaksi kirkonmiestä tapasivat toisensa keskusteluissa, mutta he eivät rukoilleet yhdessä. Kristoduloksen päätös johti laajoihin erimielisyyksiin Kreikassa, jossa monet ortodoksit pitävät roomalaskatolista paavia skismaattisena [[harhaoppi]]sena.
  
 
Arkkipiispa Kristodulos oli teologian tohtori ja hänellä on myös tutkinnot ranskan ja englannin kielistä. Arkkipiispa kirjoitti useita kirjoja ja tieteellisiä julkaisuja. Arkkipiispa Kristodulos oli myös romanialaisten Craiovan sekä Iasin yliopistojen kunniatohtori.
 
Arkkipiispa Kristodulos oli teologian tohtori ja hänellä on myös tutkinnot ranskan ja englannin kielistä. Arkkipiispa kirjoitti useita kirjoja ja tieteellisiä julkaisuja. Arkkipiispa Kristodulos oli myös romanialaisten Craiovan sekä Iasin yliopistojen kunniatohtori.
  
Kristodulos vieraili Suomessa arkkipiispan Leon kutsusta elokuussa 2006.
+
Kristodulos vieraili Suomessa arkkipiispan [[Leo (arkkipiispa)|Leon]] kutsusta elokuussa 2006.
  
Ateenan ja koko Kreikan arkkipiispa Kristodulos nukkui pois maanantaina 28.1.2008 Ateenssa pitkällisen ja vaikean syöpäsairauden johdosta vajaan 70-vuoden ikäisenä. Hänet haudataan valtiollisin menoin, johon odotetaan vieraiksi Konstantinopolin ekumeenista patriarkka Bartolomeosta sekä Jerusalemin patriarkka Teofilosta ja lukuisia muita kirkon päämiehiä. Suomesta hautajaisiin osallistuu KS Joensuun piispa Arseni.
+
Ateenan ja koko Kreikan arkkipiispa Kristodulos nukkui pois maanantaina 28.1.2008 Ateenssa pitkällisen ja vaikean syöpäsairauden johdosta vajaan 70-vuoden ikäisenä. Hänet haudattiin valtiollisin menoin, johon vieraina osallitui muiden muassa [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka]] [[Bartolomeos (patriarkka)|Bartolomeos]] sekä Jerusalemin patriarkka [[Teofilos (patriarkka)|Teofilos]] ja lukuisia muita kirkon päämiehiä. Suomesta hautajaisiin osallistui KS Joensuun piispa [[Arseni (apulaispiispa)|Arseni]].
  
HAP
+
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]
Katso myös uutisia Ortodoksi.netistä:
+
 
 +
== Katso myös uutisia Ortodoksi.netistä ==
  
 
-> Arkkipiispa Kristodulos katsoo silmästä silmään kuolemaa (29.12.2007)
 
-> Arkkipiispa Kristodulos katsoo silmästä silmään kuolemaa (29.12.2007)
  
 
-> Arkkipiispa Kristodulos vakavasti sairas (6.12.2007)
 
-> Arkkipiispa Kristodulos vakavasti sairas (6.12.2007)
 +
 +
[[Luokka:Arkkipiispat]]
 +
[[Luokka:Piispat]]
 +
[[Luokka:Kreikka]]

Versio 21. tammikuuta 2009 kello 11.31

Hänen autuutensa Ateenan ja koko Kreikan arkkipiispa Kristodulos (Christodoulos Paraskevaides, kreikaksi Χριστόδουλος siviilinimeltään Kristos [Christos]) syntyi Xanthissa, Traakiassa, pohjois-Kreikassa vuonna 1939 ja hän kuoli 28.1.2008 Ateenassa pitkällisen sairauden jälkeen.

Kreikan arkkipiispa Kristodulos (1939 - 2008) (kuva © Kreikan ortodoksinen kirkko)

Hänen isänsä Konstantinos Paraskevaiseds oli kauppias ja yksi kaupungin merkittävimmistä asukkaista. Hän palveli Xanthian pormestarina traagisten vuosien 1946 - 1950 aikana, kun Kreikka oli tempaistu eräänlaiseen sisällissotaan. Sodan aikana isä toi perheensä turvaan Ateenaan. Ateenassa Kristos sitten viettikin aikaansa ja suoritti opintonsa. Kristos opiskeli Lenteiononin lyseon jälkeen ensin lakia, josta hän suoritti tutkinnon Ateenan yliopistoon vuonna 1962 ja myöhemmin vuonna 1967 hän suoritti päättötutkinnon teologiasta Ateenan yliopiston teologiseen kouluun. Samoihin aikoihin hän opiskeli myös bysanttilaista musiikkia Ateenassa suorittaen siitäkin erillisen tutkinnon.

Hänet vihittiin diakoniksi vuonna 1961. Hänet vihittiin munkkeuteen Meteoran Varlaamin (Barlaamin) luostarissa ja ja papiksi hänet vihittiin vuonna 1965. Ennen arkkipiispaksi vihkimistään vuonna 1998, hän ennätti palvella mm. 9 vuotta pappina Ateenan lähistöllä Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kirkossa Palio Falerossa ja 7 vuotta Pyhän Synodin pääsihteerinä. Vuonna 1974 hänet valittiin 35-vuotiaana keskellä kansallisia hankaluuksia ja ongelmia silloisen Ateenan arkkipiispan Serafimin ehdotuksesta Demetriaksen (Dimitriaksen) metropoliitaksi, jossa tehtävässä hän 24 vuoden ajan teki merkittävää työtään saaden alueelleen runsaasti koulutettuja pappeja, joita hän ja muitakin alueensa pappeja hän kannusti kouluttautumaan edelleen. Hänen aloittaessaa metropoliittana vuonna 1974 alueella oli vain 20 yliopistokoulutettua pappia, mutta toimikautensa lopussa niitä oli jo 80.

Tuona aikana hän kunnostautui myös puhujana - ei anoastaan uskonnollisissa aiheissa, vaan myös sosiaalisissa ja etnisissä aiheissa. Hän kiersi eri puolilla Kreikkaa puhumassa aiheista ja hän oli erittäin pidettu puhujavieras. Samaan aikaan hän esiintyi usein myös televisiossa ja sanomalehdissä tuoden asiaansa esille myönteisellä tavalla. Tästä metropoliitan tehtävästä hän siirtyi sitten nykyiseen Ateenan ja koko Kreikan arkkipiispan tehtävään.

Arkkipiispa Kristodulos toimi autokefalisen Kreikan ortodoksisen kirkon päämiehenä vuosina 1998 - 2008.

Arkkipiispa Kristodulos oli tehtävässään erittäin aktiivinen myös poliittisella sektorilla. Hän otti voimakkaasti kantaa mm. Kreikan osallistumiseen NATO-joukoissa Kosovossa käytyyn sotaan vuonna 1999. Myös monet EU:ssa tehdyt päätökset ja direktiivit olivat usein arkkipiispan hampaissa. Vuonna 2000 käytiin kovaa taistelua kreikkalialaisten henkilöllisyystodistuksista, kun niistä poistettiin merkintä uskonnosta. Mm. Ateenassa ja Tessalonikissa järjestettiin kirkon organisoimina todella valtaisat mielenosoitukset asian puolesta.

Kristodulosta yritettiin myös mustamaalata ja sotkea mukaan vuosien 1967 - 1974 sotilasjuntan toimiin. Vuonna 2001 Kristodulos hyväksyi hallituksen päätöksen kutsua roomalaiskatolinen paavi Johannes Paavali II vierailulle Kreikkaa. Nämä kaksi kirkonmiestä tapasivat toisensa keskusteluissa, mutta he eivät rukoilleet yhdessä. Kristoduloksen päätös johti laajoihin erimielisyyksiin Kreikassa, jossa monet ortodoksit pitävät roomalaskatolista paavia skismaattisena harhaoppisena.

Arkkipiispa Kristodulos oli teologian tohtori ja hänellä on myös tutkinnot ranskan ja englannin kielistä. Arkkipiispa kirjoitti useita kirjoja ja tieteellisiä julkaisuja. Arkkipiispa Kristodulos oli myös romanialaisten Craiovan sekä Iasin yliopistojen kunniatohtori.

Kristodulos vieraili Suomessa arkkipiispan Leon kutsusta elokuussa 2006.

Ateenan ja koko Kreikan arkkipiispa Kristodulos nukkui pois maanantaina 28.1.2008 Ateenssa pitkällisen ja vaikean syöpäsairauden johdosta vajaan 70-vuoden ikäisenä. Hänet haudattiin valtiollisin menoin, johon vieraina osallitui muiden muassa Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos sekä Jerusalemin patriarkka Teofilos ja lukuisia muita kirkon päämiehiä. Suomesta hautajaisiin osallistui KS Joensuun piispa Arseni.

HAP

Katso myös uutisia Ortodoksi.netistä

-> Arkkipiispa Kristodulos katsoo silmästä silmään kuolemaa (29.12.2007)

-> Arkkipiispa Kristodulos vakavasti sairas (6.12.2007)