Kyrillos ja Methodios
Kohteesta Ortodoksi.net
Versio hetkellä 9. helmikuuta 2009 kello 20.22 – tehnyt Domna (keskustelu | muokkaukset)
Määrin ruhtinaat Rostislav ja Svjatopolk sekä ruhtinas Kotsel pyysivät Konstantinopolia lähettämään lähetyssaarnaajia. He eivät pitäneet lännen uskon leviämisestä, koska sieltä tuli painostusta latinan kielen käyttöön. Bysantin keisari Mikael lähetti Konstantinoksen ja Methodioksen Määriin vuonna 863. Heidän kerrotaan kehittäneen slaavilaisen kirjaimiston, joka vieläkin tunnetaan kyrillisinä aakkosina. He käänsivät osan Uudesta Testamentista sekä kanonisista ja liturgisista käsikirjoista muinaisbulgariaksi eli kirkkoslaaviksi, jota kaikki slaavit ymmärsivät.
Slaavinkielinen liturgia aiheutti närää lännen kirkon edustajissa ja veljekset kutsuttiin paavin kuultavaksi. Paavi hyväksyi veljesten toimet ja nimitti Methodioksen Määrin ja Pannonian (nyk. Unkari) arkkipiispaksi. Konstantinos joutui vetäytymään terveytensä vuoksi luostariin, jolloin hän sai munkkinimensä Kyrillos.
Veljeksillä oli paljon vastustajia ja paavista riippuen slaavinkielinen palvelus joko hyväksyttiin tai ei lännen kirkossa. Slaavilaisen kulttuurin kehittyminen oli kuitenkin tärkeä, sillä se osoitti, että uusia kirkkoja pystyi kehittymään paikallisen kulttuurin pohjalle, eikä vain kreikkalaisen tai roomalaisen. Tämä oli tärkeä tekijä kristinuskon leviämisessä slaavilaisille alueille. Kyrilloksen ja Methodioksen seuraajat veivätkin uskoa Bulgariaan ja Kiovaan (myöhemmin Venäjä).
Pyhä Kyrillos kuoli Roomassa vuonna 869 ja Methodios Suur-Määrissä vuonna 885. Heidän muistoaan kunnioitetaan ortodoksisen kirkon lisäksi myös roomalaiskatolisessa kirkossa ja anglikaanisessa kirkossa. Suomen ortodoksinen kirkko muistelee pyhiä apostolien vertaisia Kyrillosta ja Methodiosta toukokuun 11. päivänä. Pyhää Kyrillosta, slaavien apostolia muistellaan lisäksi hänen kuolinpäivänään helmikuun 14. päivänä.