Toiminnot

Ero sivun ”Lännen kirkko uudella ajalla” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

(Reformaatiot)
(Herätysliikkeet)
Rivi 17: Rivi 17:
 
== Herätysliikkeet ==
 
== Herätysliikkeet ==
  
Saksassa syntyi myös pietisminä tunnettu kristillinen liike, joka ajoi uskon käytännöllisyyttä, eikä kannattanut ankaraa uskoa, kuten luterilaisuudessa. Englannissa nousi herätysliikkeitä, joista eniten kannattajia saivat 1600-luvulla muodostunut [[baptistinen kirkko]] ja 1730-luvulla syntynyt [[metodistikirkko]]. Siitä eriytyi 1800-luvulla [[pelastusarmeija]], joka on Suomessakin tunnettu joulukeräyksestään. Yhdysvalloissa muodostui 1840-luvulla [[adventismi]], jossa keskeisenä oli maailmanlopun odotus. Siitä kehittyi useita eri suuntia. Suurimmaksi herätysliikkeeksi on muodostunut [[helluntailaisuus|helluntailaiset]]. Liike alkoi Yhdysvalloista 1900-luvun alkupuolella ja siihen on kuulunut vahvasti karismaattinen ajattelu, johon liittyy muun muassa kielillä puhumista. Helluntailaiset tulkitsevat raamattua erittäin fundamentalistisesti. Herätysliikkeiden ajattelussa on nähtävissä samoja [[harhaoppi|harhaoppeja]] kuin [[Harhaopit ja kirkolliskokoukset|ensimmäisen vuosituhannen harhaopeissa]]
+
Saksassa syntyi myös pietisminä tunnettu kristillinen liike, joka ajoi uskon käytännöllisyyttä, eikä kannattanut ankaraa uskoa, kuten luterilaisuudessa. Englannissa nousi herätysliikkeitä, joista eniten kannattajia saivat 1600-luvulla muodostunut [[baptistinen kirkko]] ja 1730-luvulla syntynyt [[metodistikirkko]]. Siitä eriytyi 1800-luvulla [[pelastusarmeija]], joka on Suomessakin tunnettu joulukeräyksestään. Yhdysvalloissa muodostui 1840-luvulla [[adventismi]], jossa keskeisenä oli maailmanlopun odotus. Siitä kehittyi useita eri suuntia. Suurimmaksi herätysliikkeeksi on muodostunut [[helluntailaisuus|helluntailaiset]]. Liike alkoi Yhdysvalloista 1900-luvun alkupuolella ja siihen on kuulunut vahvasti karismaattinen ajattelu, johon liittyy muun muassa kielillä puhumista. Helluntailaiset tulkitsevat raamattua erittäin fundamentalistisesti. Herätysliikkeiden ajattelussa on nähtävissä samoja [[harhaoppi|harhaoppeja]] kuin [[Harhaopit ja kirkolliskokoukset|ensimmäisen vuosituhannen harhaopeissa]].
  
 
'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''
 
'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''
  
 
[[Luokka:Kirkkohistoria]]
 
[[Luokka:Kirkkohistoria]]

Versio 13. toukokuuta 2010 kello 14.43

Kirjoittanut Petja Pyykkönen

Varhaiskirkon aika (30-313)
1. Kristinuskon historiallinen tausta
2. Ensimmäinen helluntai
3. Apostolinen lähetystyö
4. Varhaiskirkon elämää
5. Vainot
Lisää luettavaa varhaiskirkon ajasta

Kirkolliskokousten aika (313-787)
6. Marttyyrien kirkosta valtion kirkoksi
7. Harhaopit ja kirkolliskokoukset
8. Orientaalisten kirkkojen synty
9. Vanhat patriarkaatit
10. Luostarilaitoksen syntyminen
Lisää luettavaa kirkolliskokousten ajasta


Bysantin aika (787-1453)
11. Bysantti
12. Jumalanpalveluselämän muotoutuminen
13. Kirkkotaide
14. Hesykasmi
15. Itä ja länsi vieraantuvat
16. Slaavien käännytys
17. Kristinuskon tulo Venäjälle
18. Kirkon jakaantuneisuus syvenee
19. Islamin leviäminen
20. Lännen kirkko uudella ajalla
Lisää luettavaa Bysantin ajasta

Kansalliskirkkojen aika (1453->)
21. Balkanin kirkot
22. Moskova - Kolmas Rooma
23. Ekumeeninen patriarkaatti islamin puristuksessa
24. Vanhat patriarkaatit uudella ajalla
25. Lännen kirkko jakaantumisen jälkeen
26. Venäjän kirkko 1900-luvulla
27. Vanhat patriarkaatit 1900-luvulla
28. Ekumenian historia
29. Uuden ajan lähetystyö
30. Euroopan Unioni ja ortodoksisuus
*
Lue myös isä Andrei Verikovin Liturgista teologiaa -artikkelisarja


Uudella ajalla alkoivat vaikuttaa uudet aatteet. 1400-luvulta lähtien renessanssi toi antiikin ihannointia Eurooppaan ja 1500-luvun löytöretket muuttivat maailmankuvaa radikaalisti. Löytöretket ja tieteen kehitys kyseenalaistivat lännen kirkon oppeja, jotka kokivat inflaation. Paavin arvostus oli laskenut vallantavoittelun, rikkauksien ja lahjomisien myötä ja koko Eurooppa maallistui.

Maailma muuttui

Lännen kirkon sisällä nousi voimakasta arvostelua kirkkoa kohtaan, joka monen mielestä oli enää vain ulkoisten rituaalien toimittaja. Kirkon sisällä nousi uudistusliikkeitä, jotka arvostelivat maallistuneita tapoja. Erityisesti anekauppa joutui näiden reformistien kouriin. Lännen kirkon mukaan synnit sovitettiin hyvillä teoilla tai hyvitystöillä, joita olivat esimerkiksi almujen antaminen, paastoaminen, ehtoolliskielto ja pyhiinvaellukset. Roomalaiskatolisen kirkon mukaan sillä oli jakamattomia hyviä tekoja, joita sen pyhät olivat tehneet ja joita voitiin jakaa synnintekijöille aneina. Aluksi aneita annettiin synnintekijöille, mutta ristiretket ja erityisesti Vatikaanin Pietarin kirkon rakentaminen vaativat paljon rahaa ja aneita alettiin myydä. Reformistit eivät voineet hyväksyä syntien anteeksi ostoa ja alkoivat taistella niitä vastaan.

Kopernikus, Galileo Galilei, Isaac Newton ja 1800-luvulla Charles Darwin muuttivat maailmankuvaa ja kuvaa maailman kehityksestä. 1700-luvulla vaikuttanut valistusaika korosti järjenmukaisuutta ja yksilöllisyyttä sekä tasa-arvoa ja uskonvapautta. Sen kuuluisimmat edustajat Voltaire ja Rousseau näkivät kirkon menneen ajan konservatiivisena instituutiona, joka ei sopinut liberaaliseen ajatteluun. Ranskan vallankumouksen (1789-99) myötä kirkko kiellettiin kokonaan Ranskassa ja vasta Napoleonin aikana se sai taas toimia. Vatikaanivaltio pieneni ruhtinaskuntien väliin 1800-luvun puolivälissä ja vasta vuonna 1929 sen asemasta sovittiin. Vatikaanista tuli maailman pienin valtio, pinta-alaltaan vain 44 hehtaaria. Ainoa kirkkoa tukeva aatevirtaus lännessä oli romantiikka, joka arvosti vanhoja perinteitä. Sen vaikutus näkyi myös kirkon taiteessa.

Reformaatiot

Reformaatiot tunnetaan suomen kielessä "uskonpuhdistuksina", mikä on huono suomennos, koska uskonpuhdistus viittaisi uskon muuttamista ortodoksisen (puhdasoppisen) uskon mukaiseksi, mutta suomenkielessä niillä usein tarkoitetaan protentantismin roomalaiskatolista kirkkoa vastaan ajamia uudistuksia. Reformaatioiden seurauksena katolisesta kirkosta erosi useita kirkkoja, joita alettiin kutsua protestanttisiksi kirkoiksi. Eroa edesauttoi porvariston lisääntynyt valta ja kirjapainon kehittyminen. "Uskonpuhdistusta" seurasi roomalaiskatolinen "vastauskonpuhdistus", jolla eriytyneitä alueita yritettiin palauttaa lännen kirkon yhteyteen. Sen tuloksena Trenton konsiilissa eli kirkolliskokouksessa vuosina 1545-63 tuomittiin protestantismi harhaoppiseksi ja lopetettiin aneet. Paavin suorassa alaisuudessa toimi Ignatius Lyolan (1491-1556) perustama jesuiittaveljeskunta, joka sai käännytettyä alueita takaisin Etelä-Saksasta, Puolasta ja Belgiasta ja toimi uudelleen herätetyn inkvisition johdossa.

Reformaatioiden kärkihahmoja olivat John Wyclif (n. 1320-1384) Englannissa, Jan Hus (n.1370-1415) Tsekissä ja Martti Luther (1483-1546) Saksassa. Husin kannattajista tuli pieni hussilaisten kirkko, joka toimii yhä. Lutherin kannattajista muodostui luterilainen kirkko, jonka vaikutusalueiksi tuli erityisesti Pohjois-Saksa ja Skandinavia.

Heidän lisäkseen Sveitsissä syntyi Jean Calvinin kannattajista kalvinistinen liike, joka kannatti ankarampaa protestantismia ja Vanhaa Testamenttia. Englannissa kuningas Henrik VII (1497–1547) halusi avioeron, mutta paavi ei tätä myöntänyt. Niinpä hän irrotti Englannin kirkon katolisesta kirkosta, josta muodostui niin sanottu anglikaaninen kirkko. Todelliset syyt eroon olivat poliittiset.

Herätysliikkeet

Saksassa syntyi myös pietisminä tunnettu kristillinen liike, joka ajoi uskon käytännöllisyyttä, eikä kannattanut ankaraa uskoa, kuten luterilaisuudessa. Englannissa nousi herätysliikkeitä, joista eniten kannattajia saivat 1600-luvulla muodostunut baptistinen kirkko ja 1730-luvulla syntynyt metodistikirkko. Siitä eriytyi 1800-luvulla pelastusarmeija, joka on Suomessakin tunnettu joulukeräyksestään. Yhdysvalloissa muodostui 1840-luvulla adventismi, jossa keskeisenä oli maailmanlopun odotus. Siitä kehittyi useita eri suuntia. Suurimmaksi herätysliikkeeksi on muodostunut helluntailaiset. Liike alkoi Yhdysvalloista 1900-luvun alkupuolella ja siihen on kuulunut vahvasti karismaattinen ajattelu, johon liittyy muun muassa kielillä puhumista. Helluntailaiset tulkitsevat raamattua erittäin fundamentalistisesti. Herätysliikkeiden ajattelussa on nähtävissä samoja harhaoppeja kuin ensimmäisen vuosituhannen harhaopeissa.

Petja Pyykkönen