Ero sivun ”Liite III: Esran kirjat” versioiden välillä
Kohteesta Ortodoksi.net
(Ak: Uusi sivu: <center><small>Sisällysluettelo</small></center> '''TT Hannu Pöyhönen''': == Liite 3. == Esran kirjat Esran kirjan nimellä tunneta...) |
|||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Esran kirjat | Esran kirjat | ||
| − | Esran kirjan nimellä tunnetaan varsin monta Vanhan testamentin historiaan liittyvää teosta, | + | Esran kirjan nimellä tunnetaan varsin monta Vanhan testamentin historiaan liittyvää teosta, mikä aiheuttaa paljon sekaannusta. Tämä sekaannus johtuu kahdesta asiasta: |
| − | mikä aiheuttaa paljon sekaannusta. Tämä sekaannus johtuu kahdesta asiasta: ensinnäkin näiden | + | * ensinnäkin näiden teosten otsakkeiden samankaltaisuudesta, mikä vielä saattaa korostua erikielisissä käännöksissä, |
| − | teosten otsakkeiden samankaltaisuudesta, mikä vielä saattaa korostua erikielisissä käännöksissä, | + | * ja toiseksi kirjojen numerointikäytännöstä, joka vaihtelee voimakkaasti eri kirkollisissa perinteissä. |
| − | ja toiseksi kirjojen numerointikäytännöstä, joka vaihtelee voimakkaasti eri kirkollisissa | + | Epäjärjestys tässä kohden on lähes totaalinen, eikä näköpiirissä ole mitään merkkejä tilanteen korjaantumisesta, päinvastoin. Siksi paras tapa päästä asiassa edes jonkinlaiseen selkeyteen olisi ainakin toistaiseksi se, että jokainen tutkija ja asianharrastaja käyttäisi niistä johdonmukaisesti oman perinteensä mukaisia nimityksiä samalla varta vasten ilmaisten, mitä perinnettä hän edustaa. Jotta Esran kirjojen mysteerio voisi osittain valjeta niille, joita tämä kysymys kiinnostaa tai jolle se on akateemisesti tarpeellista, sitä valotetaan ensin mahdollisimman tyhjentävästi selittäen ja sitten äärimmilleen pelkistetyn kaavion avulla. |
| − | perinteissä. Epäjärjestys tässä kohden on lähes totaalinen, eikä näköpiirissä ole mitään | ||
| − | merkkejä tilanteen korjaantumisesta, päinvastoin. Siksi paras tapa päästä asiassa edes jonkinlaiseen | ||
| − | selkeyteen olisi ainakin toistaiseksi se, että jokainen tutkija ja asianharrastaja käyttäisi | ||
| − | niistä johdonmukaisesti oman perinteensä mukaisia nimityksiä samalla varta vasten ilmaisten, | ||
| − | mitä perinnettä hän edustaa. | ||
| − | Jotta Esran kirjojen mysteerio voisi osittain valjeta niille, joita tämä kysymys kiinnostaa tai | ||
| − | jolle se on akateemisesti tarpeellista, sitä valotetaan ensin mahdollisimman tyhjentävästi selittäen | ||
| − | ja sitten äärimmilleen pelkistetyn kaavion avulla. | ||
| − | A. Tunnetuimmat Esran kirjat ja niiden nimitykset eri kristillisissä perinteissä | + | == A. Tunnetuimmat Esran kirjat ja niiden nimitykset eri kristillisissä perinteissä == |
| − | Tunnetuimmat Esran nimeä kantavista kirjoista niistä eri kristillisissä perinteissä käytettävine | + | Tunnetuimmat Esran nimeä kantavista kirjoista niistä eri kristillisissä perinteissä käytettävine nimityksineen ovat seuraavat: |
| − | nimityksineen ovat seuraavat: | ||
| − | 1. Esran kirja | + | === 1. Esran kirja === |
| − | Kyseessä on deuterokanoninen Esran kirja, joka on numeroitu näin Septuagintassa, vanhalatinalaisessa | + | Kyseessä on deuterokanoninen Esran kirja, joka on numeroitu näin Septuagintassa, vanhalatinalaisessa ja syyrialaisessa käännöksissä ja ''joka tunnetaan tällä nimityksellä aina ortodoksisessa perinteessä'', mutta joskus myös englanninkielisissä raamatunkäännöksissä (mm. King James Version 1611) ja sen seurauksena varsin ymmärrettävästi lisäksi englanninkielisessä teologisessa kirjallisuudessa. Teos on numeroitu 2. Esran kirjaksi Lukianoksen Septuaginta-käännöksen tarkistetussa versiossa, jossa puolestaan 1. Esran kirjana esiintyy palestiinalaisen suppeamman kaanonin mukainen Esran kirja yhdessä Nehemian kirjan kanssa. Teos on numeroitu puolestaan 3. Esran kirjaksi Vulgatassa sekä tästä johtuen usein myös nykyisessä länsimaalaisessa eksegeettisessä tutkimuksessa. Toisinaan deuterokanonista Esran kirjaa saatetaan kutsua myös “kreikkalaiseksi Esraksi” erotukseksi protokanonisesta vastineestaan. |
| − | ja syyrialaisessa käännöksissä ja joka tunnetaan tällä nimityksellä aina ortodoksisessa | ||
| − | perinteessä, mutta joskus myös englanninkielisissä raamatunkäännöksissä (mm. King | ||
| − | James Version 1611) ja sen seurauksena varsin ymmärrettävästi lisäksi englanninkielisessä | ||
| − | teologisessa kirjallisuudessa. Teos on numeroitu 2. Esran kirjaksi Lukianoksen | ||
| − | tarkistetussa versiossa, jossa puolestaan 1. Esran kirjana esiintyy palestiinalaisen | ||
| − | suppeamman kaanonin mukainen Esran kirja yhdessä Nehemian kirjan kanssa. Teos on numeroitu | ||
| − | puolestaan 3. Esran kirjaksi Vulgatassa sekä tästä johtuen usein myös nykyisessä | ||
| − | |||
| − | kutsua myös “kreikkalaiseksi Esraksi” erotukseksi protokanonisesta vastineestaan. | ||
| − | 2. Esran kirja | + | === 2. Esran kirja === |
| − | Kyseessä on Septuagintassa käytetty nimitys toisiinsa yhdistettyinä tradeeratuista Esran ja Nehemian | + | Kyseessä on Septuagintassa käytetty nimitys toisiinsa yhdistettyinä tradeeratuista Esran ja Nehemian kirjoista, jotka heprealaisen Vanhan testamentin käsikirjoituksiin tehtyjen reunamerkintöjen mukaan ovat alun perin olleetkin yksi yhtenäinen teos. Jako kahteen on tehty ensi kertaa joissakin kreikkalaisissa käsikirjoituksissa todennäköisesti 200- tai 300-luvulla Aleksandriassa ja toteutettu sitten johdonmukaisesti Vulgassa, minkä seurauksena se on lopulta – vuodesta 1448 alkaen – päätynyt myös hepreankieliseen Vanhaan testamenttiin. ''Näin tapahtuneen jaon seurauksena aiemmin yhtenäisen teoksen ensimmäistä osaa on alettu ortodoksisessa perinteessä nykyisin nimittämään 2. Esran kirjaksi, sen jälkimmäistä taasen Nehemiaan kirjaksi.'' Toiseksi Esran kirjaksi Vulgata sitä vastoin kutsuu Nehemiaan kirjaa siitä yksinkertaisesta syystä, että siinä Nehemian kirjaan aikoinaan liittynyt Esra esitetään 1. Esran kirjana. Toiseksi Esran kirjaksi jotkut englantilaiset vanhat ja uudemmat raamatunkäännökset (mm. English Great Bible 1539), mutta myös englantilaisen kielialueen tutkijat, puolestaan usein nimeävät luokittelussaan kaanonin ulkopuolisen 4. Esran kirjan. |
| − | kirjoista, jotka heprealaisen Vanhan testamentin käsikirjoituksiin tehtyjen reunamerkintöjen | ||
| − | mukaan ovat alun perin olleetkin yksi yhtenäinen teos. Jako kahteen on tehty ensi | ||
| − | kertaa joissakin kreikkalaisissa käsikirjoituksissa todennäköisesti 200- tai 300-luvulla Aleksandriassa | ||
| − | ja toteutettu sitten johdonmukaisesti Vulgassa, minkä seurauksena se on lopulta – | ||
| − | vuodesta 1448 alkaen – päätynyt myös hepreankieliseen Vanhaan testamenttiin. Näin tapahtuneen | ||
| − | jaon seurauksena aiemmin yhtenäisen teoksen ensimmäistä osaa on alettu ortodoksisessa | ||
| − | perinteessä nykyisin nimittämään 2. Esran kirjaksi, sen jälkimmäistä taasen Nehemiaan | ||
| − | kirjaksi. Toiseksi Esran kirjaksi Vulgata sitä vastoin kutsuu Nehemiaan kirjaa siitä yksinkertaisesta | ||
| − | syystä, että siinä Nehemian kirjaan aikoinaan liittynyt Esra esitetään 1. Esran kirjana. | ||
| − | Toiseksi Esran kirjaksi jotkut englantilaiset vanhat ja uudemmat raamatunkäännökset (mm. | ||
| − | English Great Bible 1539), mutta myös englantilaisen kielialueen tutkijat, puolestaan usein nimeävät | ||
| − | luokittelussaan kaanonin ulkopuolisen 4. Esran kirjan. | ||
| − | 3. Esran kirja | + | === 3. Esran kirja === |
| − | Kyseessä on Vulgatan käyttämä nimitys Septuagintan mukaisesta 1. eli deuterokanonisesta | + | Kyseessä on Vulgatan käyttämä nimitys Septuagintan mukaisesta 1. eli deuterokanonisesta Esran kirjasta. Vulgatan omaksumaa numerointikäytäntöä seuraa myös nykyinen länsimainen eksegeettinen ja muu teologinen kirjallisuus, samoin englanninkieliset raamatunkäännökset. |
| − | Esran kirjasta. Vulgatan omaksumaa numerointikäytäntöä seuraa myös nykyinen länsimainen | ||
| − | eksegeettinen ja muu teologinen kirjallisuus, samoin englanninkieliset raamatunkäännökset. | ||
| − | 4. Esran kirja | + | === 4. Esran kirja === |
| − | Kyseessä on Vulgatan kautta yleiseen käyttöön vakiintunut nimitys Vanhan testamentin suppeamman | + | Kyseessä on Vulgatan kautta yleiseen käyttöön vakiintunut nimitys Vanhan testamentin suppeamman mutta myös laajemman kaanonin ulkopuolelle jääneestä Esran ilmestyskirjasta eli apokalypsista, jonka tosin englanninkieliset raamatunkäännökset – ja sen seurauksena siis monesti myös eksegeetit – huomioivat numeroinnissaan 2. Esran kirjana. Vulgatassa teos esiintyy Uuden testamentin perään sijoitetussa apokryfisessä liitteessä Manassen rukouksen ja Vulgatan mukaisen 3. Esran kirjan kanssa. |
| − | mutta myös laajemman kaanonin ulkopuolelle jääneestä Esran ilmestyskirjasta eli | ||
| − | apokalypsista, jonka tosin englanninkieliset raamatunkäännökset – ja sen seurauksena siis monesti | ||
| − | myös eksegeetit – huomioivat numeroinnissaan 2. Esran kirjana. Vulgatassa teos esiintyy | ||
| − | Uuden testamentin perään sijoitetussa apokryfisessä liitteessä Manassen rukouksen ja Vulgatan | ||
| − | mukaisen 3. Esran kirjan kanssa. | ||
| − | 5. Esran kirja | + | === 5. Esran kirja === |
| − | Viidenneksi Esran kirjaksi on joskus tapana nimittää 4. Esran kirjan eli Esran ilmestyksen ensimmäistä | + | Viidenneksi Esran kirjaksi on joskus tapana nimittää 4. Esran kirjan eli Esran ilmestyksen ensimmäistä kristillisen perinteen pohjalta laadittua lisäystä eli lukuja 1–2. Ratkaisu perustuu teoksen parhaan tekstitradition välittävään latinalaiseen käännökseen. Koska katkelma kuitenkin edeltää 4. Esran kirjaa, arvovaltaiselta taholta on tehty ehdotus, että sitä alettaisiin nimittää tutkimuksessa 3. Esran kirjaksi. |
| − | kristillisen perinteen pohjalta laadittua lisäystä eli lukuja 1–2. Ratkaisu perustuu | ||
| − | teoksen parhaan tekstitradition välittävään latinalaiseen käännökseen. Koska katkelma kuitenkin | ||
| − | edeltää 4. Esran kirjaa, arvovaltaiselta taholta on tehty ehdotus, että sitä alettaisiin nimittää | ||
| − | tutkimuksessa 3. Esran kirjaksi. | ||
| − | 6. Esran kirja | + | === 6. Esran kirja === |
| − | Kuudenneksi Esran kirjaksi on joskus tapana nimittää neljännen Esran kirjan eli Esran ilmestyksen | + | Kuudenneksi Esran kirjaksi on joskus tapana nimittää neljännen Esran kirjan eli Esran ilmestyksen toista kristillisen perinteen pohjalta laadittua lisäystä eli lukuja 15–16 teoksen latinalaisen käännöksen mukaisesti. Kuitenkin ne, jotka pitävät loogisena nimittää edellä esiteltyä 5. Esraa kolmanneksi, ovat luonnollisesti pakotetut nimittämään puolestaan 6. Esran kirjaa viidenneksi! |
| − | toista kristillisen perinteen pohjalta laadittua lisäystä eli lukuja 15–16 teoksen latinalaisen | ||
| − | käännöksen mukaisesti. Kuitenkin ne, jotka pitävät loogisena nimittää edellä esiteltyä 5. | ||
| − | Esraa kolmanneksi, ovat luonnollisesti pakotetut nimittämään puolestaan 6. Esran kirjaa viidenneksi! | ||
| − | Esran ilmestys eli apokalypsi | + | === Esran ilmestys eli apokalypsi === |
| − | Esran yhteydessä on vielä pakko ottaa esille yksi hänen nimeensä liittyvä teos siitä syystä, että | + | Esran yhteydessä on vielä pakko ottaa esille yksi hänen nimeensä liittyvä teos siitä syystä, että se on käännetty suomen kielelle. Kyseessä on Esran ilmestys, josta tutkimuskirjallisuudessa on tapana käyttää nimitystä “Kreikkalainen Esran ilmestys” (Greek apocalypse of Ezra), jotta sekaannus neljäntenä Esran kirjana tunnettuun Esran ilmestykseen voitaisiin välttää. Kyseessä on merkitykseltään varsin vähäinen vuosien 150–850 välillä syntynyt kristillinen teksti, joka on kirjallisesti riippuvainen 4. Esrasta ja muistuttaa sitä paljon sisällöltään. |
| − | se on käännetty suomen kielelle. Kyseessä on Esran ilmestys, josta tutkimuskirjallisuudessa | ||
| − | on tapana käyttää nimitystä “Kreikkalainen Esran ilmestys” (Greek apocalypse of Ezra), jotta | ||
| − | sekaannus neljäntenä Esran kirjana tunnettuun Esran ilmestykseen voitaisiin välttää. Kyseessä | ||
| − | on merkitykseltään varsin vähäinen vuosien 150–850 välillä syntynyt kristillinen teksti, joka | ||
| − | on kirjallisesti riippuvainen 4. Esrasta ja muistuttaa sitä paljon sisällöltään. | ||
| − | B. Keskeisimmät Esran kirjat pelkistettynä kaaviona | + | == B. Keskeisimmät Esran kirjat pelkistettynä kaaviona == |
| − | Koska seuraavalla kaaviolla pyritään tämän vaikean asian selkiinnyttämiseen, siihen on otettu | + | Koska seuraavalla kaaviolla pyritään tämän vaikean asian selkiinnyttämiseen, siihen on otettu mukaan Esran kirjoista vain kirjallisuudessa useimmin esiintyvät. Kyseessä on myös asiasisällöllisesti vallitsevan tilanteen yksinkertaistus erityisesti taulukkoon merkittyjen “englanninkielisen Vanhan testamentin” ja tutkimuksen suhteen. Pelkistyksessä lievä epätarkkuus on kuitenkin sekä väistämätöntä että sallittua. |
| − | mukaan Esran kirjoista vain kirjallisuudessa useimmin esiintyvät. Kyseessä on myös asiasisällöllisesti | ||
| − | vallitsevan tilanteen yksinkertaistus erityisesti taulukkoon merkittyjen “englanninkielisen | ||
| − | Vanhan testamentin” ja tutkimuksen suhteen. Pelkistyksessä lievä epätarkkuus on kuitenkin | ||
| − | sekä väistämätöntä että sallittua. | ||
| − | taulukko | + | {|<!--taulukon määrite--> {{Prettytable}} |
| + | |- | ||
| + | ! - | ||
| + | ! Protokanoniset | ||
| + | ! Deuterokanoniset | ||
| + | ! Apokryfiset | ||
| + | |- | ||
| + | <!-- taulukko alkaa tästä --> | ||
| + | | ''LXX'' || Esra (&Neh.) || 1. Esra || - | ||
| + | |- | ||
| + | | ''Vulgata'' || !. Esra 2- Esra || 3. Esra || 4. Esra | ||
| + | |- | ||
| + | | ''Hebr. VT'' || Esra Neh. || - || - | ||
| + | |- | ||
| + | | ''Engl. VT'' || Esra Neh. || 1. Esra || 2. Esra | ||
| + | |} | ||
---- | ---- | ||
Versio 20. heinäkuuta 2009 kello 00.09
TT Hannu Pöyhönen:
Sisällysluettelo
Liite 3.
Esran kirjat
Esran kirjan nimellä tunnetaan varsin monta Vanhan testamentin historiaan liittyvää teosta, mikä aiheuttaa paljon sekaannusta. Tämä sekaannus johtuu kahdesta asiasta:
- ensinnäkin näiden teosten otsakkeiden samankaltaisuudesta, mikä vielä saattaa korostua erikielisissä käännöksissä,
- ja toiseksi kirjojen numerointikäytännöstä, joka vaihtelee voimakkaasti eri kirkollisissa perinteissä.
Epäjärjestys tässä kohden on lähes totaalinen, eikä näköpiirissä ole mitään merkkejä tilanteen korjaantumisesta, päinvastoin. Siksi paras tapa päästä asiassa edes jonkinlaiseen selkeyteen olisi ainakin toistaiseksi se, että jokainen tutkija ja asianharrastaja käyttäisi niistä johdonmukaisesti oman perinteensä mukaisia nimityksiä samalla varta vasten ilmaisten, mitä perinnettä hän edustaa. Jotta Esran kirjojen mysteerio voisi osittain valjeta niille, joita tämä kysymys kiinnostaa tai jolle se on akateemisesti tarpeellista, sitä valotetaan ensin mahdollisimman tyhjentävästi selittäen ja sitten äärimmilleen pelkistetyn kaavion avulla.
A. Tunnetuimmat Esran kirjat ja niiden nimitykset eri kristillisissä perinteissä
Tunnetuimmat Esran nimeä kantavista kirjoista niistä eri kristillisissä perinteissä käytettävine nimityksineen ovat seuraavat:
1. Esran kirja
Kyseessä on deuterokanoninen Esran kirja, joka on numeroitu näin Septuagintassa, vanhalatinalaisessa ja syyrialaisessa käännöksissä ja joka tunnetaan tällä nimityksellä aina ortodoksisessa perinteessä, mutta joskus myös englanninkielisissä raamatunkäännöksissä (mm. King James Version 1611) ja sen seurauksena varsin ymmärrettävästi lisäksi englanninkielisessä teologisessa kirjallisuudessa. Teos on numeroitu 2. Esran kirjaksi Lukianoksen Septuaginta-käännöksen tarkistetussa versiossa, jossa puolestaan 1. Esran kirjana esiintyy palestiinalaisen suppeamman kaanonin mukainen Esran kirja yhdessä Nehemian kirjan kanssa. Teos on numeroitu puolestaan 3. Esran kirjaksi Vulgatassa sekä tästä johtuen usein myös nykyisessä länsimaalaisessa eksegeettisessä tutkimuksessa. Toisinaan deuterokanonista Esran kirjaa saatetaan kutsua myös “kreikkalaiseksi Esraksi” erotukseksi protokanonisesta vastineestaan.
2. Esran kirja
Kyseessä on Septuagintassa käytetty nimitys toisiinsa yhdistettyinä tradeeratuista Esran ja Nehemian kirjoista, jotka heprealaisen Vanhan testamentin käsikirjoituksiin tehtyjen reunamerkintöjen mukaan ovat alun perin olleetkin yksi yhtenäinen teos. Jako kahteen on tehty ensi kertaa joissakin kreikkalaisissa käsikirjoituksissa todennäköisesti 200- tai 300-luvulla Aleksandriassa ja toteutettu sitten johdonmukaisesti Vulgassa, minkä seurauksena se on lopulta – vuodesta 1448 alkaen – päätynyt myös hepreankieliseen Vanhaan testamenttiin. Näin tapahtuneen jaon seurauksena aiemmin yhtenäisen teoksen ensimmäistä osaa on alettu ortodoksisessa perinteessä nykyisin nimittämään 2. Esran kirjaksi, sen jälkimmäistä taasen Nehemiaan kirjaksi. Toiseksi Esran kirjaksi Vulgata sitä vastoin kutsuu Nehemiaan kirjaa siitä yksinkertaisesta syystä, että siinä Nehemian kirjaan aikoinaan liittynyt Esra esitetään 1. Esran kirjana. Toiseksi Esran kirjaksi jotkut englantilaiset vanhat ja uudemmat raamatunkäännökset (mm. English Great Bible 1539), mutta myös englantilaisen kielialueen tutkijat, puolestaan usein nimeävät luokittelussaan kaanonin ulkopuolisen 4. Esran kirjan.
3. Esran kirja
Kyseessä on Vulgatan käyttämä nimitys Septuagintan mukaisesta 1. eli deuterokanonisesta Esran kirjasta. Vulgatan omaksumaa numerointikäytäntöä seuraa myös nykyinen länsimainen eksegeettinen ja muu teologinen kirjallisuus, samoin englanninkieliset raamatunkäännökset.
4. Esran kirja
Kyseessä on Vulgatan kautta yleiseen käyttöön vakiintunut nimitys Vanhan testamentin suppeamman mutta myös laajemman kaanonin ulkopuolelle jääneestä Esran ilmestyskirjasta eli apokalypsista, jonka tosin englanninkieliset raamatunkäännökset – ja sen seurauksena siis monesti myös eksegeetit – huomioivat numeroinnissaan 2. Esran kirjana. Vulgatassa teos esiintyy Uuden testamentin perään sijoitetussa apokryfisessä liitteessä Manassen rukouksen ja Vulgatan mukaisen 3. Esran kirjan kanssa.
5. Esran kirja
Viidenneksi Esran kirjaksi on joskus tapana nimittää 4. Esran kirjan eli Esran ilmestyksen ensimmäistä kristillisen perinteen pohjalta laadittua lisäystä eli lukuja 1–2. Ratkaisu perustuu teoksen parhaan tekstitradition välittävään latinalaiseen käännökseen. Koska katkelma kuitenkin edeltää 4. Esran kirjaa, arvovaltaiselta taholta on tehty ehdotus, että sitä alettaisiin nimittää tutkimuksessa 3. Esran kirjaksi.
6. Esran kirja
Kuudenneksi Esran kirjaksi on joskus tapana nimittää neljännen Esran kirjan eli Esran ilmestyksen toista kristillisen perinteen pohjalta laadittua lisäystä eli lukuja 15–16 teoksen latinalaisen käännöksen mukaisesti. Kuitenkin ne, jotka pitävät loogisena nimittää edellä esiteltyä 5. Esraa kolmanneksi, ovat luonnollisesti pakotetut nimittämään puolestaan 6. Esran kirjaa viidenneksi!
Esran ilmestys eli apokalypsi
Esran yhteydessä on vielä pakko ottaa esille yksi hänen nimeensä liittyvä teos siitä syystä, että se on käännetty suomen kielelle. Kyseessä on Esran ilmestys, josta tutkimuskirjallisuudessa on tapana käyttää nimitystä “Kreikkalainen Esran ilmestys” (Greek apocalypse of Ezra), jotta sekaannus neljäntenä Esran kirjana tunnettuun Esran ilmestykseen voitaisiin välttää. Kyseessä on merkitykseltään varsin vähäinen vuosien 150–850 välillä syntynyt kristillinen teksti, joka on kirjallisesti riippuvainen 4. Esrasta ja muistuttaa sitä paljon sisällöltään.
B. Keskeisimmät Esran kirjat pelkistettynä kaaviona
Koska seuraavalla kaaviolla pyritään tämän vaikean asian selkiinnyttämiseen, siihen on otettu mukaan Esran kirjoista vain kirjallisuudessa useimmin esiintyvät. Kyseessä on myös asiasisällöllisesti vallitsevan tilanteen yksinkertaistus erityisesti taulukkoon merkittyjen “englanninkielisen Vanhan testamentin” ja tutkimuksen suhteen. Pelkistyksessä lievä epätarkkuus on kuitenkin sekä väistämätöntä että sallittua.
| - | Protokanoniset | Deuterokanoniset | Apokryfiset |
|---|---|---|---|
| LXX | Esra (&Neh.) | 1. Esra | - |
| Vulgata | !. Esra 2- Esra | 3. Esra | 4. Esra |
| Hebr. VT | Esra Neh. | - | - |
| Engl. VT | Esra Neh. | 1. Esra | 2. Esra |
<- edellinen osa: Liite II: Deuterokanonisten katkelmien paikka niiden protokanonisissa teoksissa ~ seuraava osa: liitteitä (julkaistaan myöhemmin) ->