Toiminnot

Ero sivun ”Lukija” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

p (siuanus -> siunaus)
 
(10 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Lukija kuuluu ortodoksisessa kirkossa ipodiakonin (alidiakonin) ohessa ns. alempaan papistoon. Ylempään papistoon kuuluvat diakoni, pappi ja piispa.
+
{{Ortodoksisen kirkon pappeus}}
 +
'''Lukija''' kuuluu [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] [[ipodiakoni]]n (''[[alidiakoni]]n'') ohessa ns. alempaan papistoon. Ylempään papistoon kuuluvat [[diakoni]], [[pappi]] ja [[piispa]].
  
Lukijan tehtävänä kirkossa on lukea jumalanpalvelustekstejä, joissa voi mm. olla epistolateksti ja parimioita.
+
Lukijan tehtävänä kirkossa on lukea jumalanpalvelustekstejä, joissa voi mm. olla [[epistola]]teksti ja [[Parimia|parimioita]].
  
Lukijaksi voidaan vihkiä vain yli 15-vuotias mies. Piispa vihkii lukijan tähän kirkolliseen tehtäväänsä (alempaan pappeuteen) heirotesialla eli toimituksessa kätten päälle asettamisella ja erityisellä siunausrukouksella kirkkosalissa Erotuksena ylempään pappeuteen (diakoniksi, papiksi, piispaksi) vihitään aina heirotonialla, joka toimitetaan alttarihuoneessa.
+
Kreikkalaisessa perinteessä on lukijan lisäksi myös laulaja, joka vihkimyksessä laulaa prokimenin (vrt. lukija lukee epistolan). Laulaja ja lukija ovat vastaavia arvoja eri nimityksillä. Itseasiassa kanonin mukaan vain vihityt laulajat saavat laulaa kirkossa.
  
Lukija pitää yllään jumalanpalveluksissa viittaa, mikäli hänellä on siuanus piispalta viitan kantamiseen. Muussa tapauksessa hän pitää yllään stikaria, jota hän voi piitää myös viitan kanssa.
+
Lukija pitää yllään jumalanpalveluksissa [[viitta]]a, mikäli hänellä on siunaus piispalta viitan kantamiseen. Muussa tapauksessa hän pitää yllään [[stikari]]a, jota hän voi piitää myös viitan kanssa.
  
 
Lukijana voi toimia myös muu kuin tehtävään vihitty henkilö, myös nainen.
 
Lukijana voi toimia myös muu kuin tehtävään vihitty henkilö, myös nainen.
  
HAP
+
== Lukijaksi vihkiminen ==
 +
 
 +
Lukijaksi voidaan vihkiä vain yli 15-vuotias mies. [[Piispa]] vihkii lukijan tähän kirkolliseen tehtäväänsä (''alempaan pappeuteen'') ''[[heirotesia]]lla'' eli toimituksessa kätten päälle asettamisella ja erityisellä siunausrukouksella kirkkosalissa erotuksena ylempään pappeuteen (''diakoniksi, papiksi, piispaksi''), johon vihitään aina ''[[heirotonia]]lla'', joka toimitetaan [[Alttari|alttarihuoneessa]].
 +
 
 +
Lukijan vihkiminen suoritetaan ennen liturgian alkua [[hetket | hetkiä]] luettaessa kirkkosalissa, ennen piispan käsien pesua. Se on mahdollista toimittaa myös pienen saaton aikana, kun papisto on keskellä kirkkoa.
 +
 
 +
[[Ipodiakoni]]t tuovat vihittävän, joka on puettu alusviittaan, pyhän oven eteen, jossa he tekevät kolme kumarrusta. Kolmannella kerralla vihittävä kumartuu maahan asti.
 +
 
 +
Tämän jälkeen he kääntyvät piispaan päin ja kumartavat. Vihittävä kumartuu jälleen yhteensä kolme kertaa piispalle ja viimeisellä kerralla hän lankeaa maahan asti.
 +
 
 +
Vihittävä nousee maasta ja kumartaa päänsä piispan edessä. Piispa siunaa kolmesti vihittävän päätä ja pannen kätensä hänen päänsä päälle lukee rukouksen ''"Herra, Sinä ole ihmeittesi valkeudella..."''
 +
 
 +
Piispa leikkaa kolmesti ristinmuotoisesti hiuksia vihittävän päästä lausuen: "''Nimeen Isän - ja Pojan - ja Pyhän Hengen."'' Jokaisella kerralla ylidiakoni sanoo "''Amen."'' Hiusten leikkaaminen symboloi Jumalan palvelemiseen uhrautumista. Piispan käden kautta Kolminaisuuden nimeen leikkaamisen suorittaa Kristus.
 +
 
 +
Vihittävän päälle puetaan lyhyt [[feloni]], joka on alunperin ollut lukijan liturginen vaate. Lyhyt feloni kuvaa sitä, että vihittävä astuu pappeuden ikeen alle ja toisaalta felonin lyhyys viittaa pappeuden ensimmäiseen asteeseen. Vihittävä suutelee felonin ristiä ja piispan kättä felonia puettaessa.
 +
 
 +
Piispa asettaa kätensä vihittävän pään päälle ja lukee rukouksen: "''Herra Jumala Kaikkivaltias! Valitse tämä palvelijasi..."'' Tämä kohta on vihkimisen tärkein hetki.
 +
 
 +
Kätten päällepanemisen jälkeen piispa ottaa [[epistola]]kirjan ja näyttää siitä lukukappaleen, jonka lukija lukee kansalle, osoittaakseen myös tulevan tehtävänsä. Lukemisen jälkeen lukija suutelee epistolakirjaa (kuten aina epistolan luettuaan) ja palaa kumartaen piispan eteen. Laulajaksi vihittävä laulaa tässä kohtaa prokimenin epistolan lukemisen sijaan.
 +
 
 +
Lyhyt feloni riisutaan ja tilalle puetaan [[stikari]], jonka piispa siunaa. Vihittävä tekee ristinmerkin ja suutelee piispan kättä ja stikarin ristiä. Papisto pukee tämän jälkeen lukijan stikariin.
 +
 
 +
Lukija kumartaa päänsä ja kuuntelee piispan opetuspuheen. Siinä piispa muistuttaa lukijan asteen olevan alemman pappeuden ensimmäinen aste, ja valmistaa lukijaa korkeampiin tehtäviin.
 +
 
 +
Piispa lausuu lopuksi: ''"Kiitetty olkoon Herra. Katso, Jumalan palvelija (nimi) tulee lukijaksi pyhän (pyhän nimi) temppeliin Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen."'' Piispa siunaa vihittyä joka suutelee piispan kättä ja kumartaa maahan.
 +
 
 +
Tämän jälkeen tuore vihitty lukija auttaa ipodiakoneja piispan käsien pesussa.
 +
 
 +
== Kirjallisuutta ==
 +
 
 +
Piispa Paavali: Piispallisten jumalanpalvelusten ohjeita. Ortodoksinen veljestö, Pieksämäki 1956.
 +
 
 +
'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]'''
 +
 
 +
[[Luokka:Kirkon virat]]
 +
[[Luokka:Papisto]]
 +
[[Luokka:Arvonimet]]

Nykyinen versio 4. marraskuuta 2012 kello 15.14

Ortodoksisen kirkon pappeuden asteet
Lukija
Ipodiakoni (alidiakoni)
Diakonissa
Diakoni
Pappi
Piispa
Ortodoksisen kirkon diakonien virka- ja arvonimikkeitä
Munkkidiakoni (luostareissa)
Ylidiakoni
Arkkidiakoni (luostareissa)
Ortodoksisen kirkon pappien virka- ja arvonimikkeitä
Pastori
Pappismunkki (luostareissa)
Kirkkoherra
Rovasti
Arkkimandriitta (luostareissa)
Igumeni (luostareissa)
Ortodoksisen kirkon piispojen virka- ja arvonimikkeitä
Apulaispiispa
Metropoliitta
Arkkipiispa
Eksarkki
Patriarkka

Lukija kuuluu ortodoksisessa kirkossa ipodiakonin (alidiakonin) ohessa ns. alempaan papistoon. Ylempään papistoon kuuluvat diakoni, pappi ja piispa.

Lukijan tehtävänä kirkossa on lukea jumalanpalvelustekstejä, joissa voi mm. olla epistolateksti ja parimioita.

Kreikkalaisessa perinteessä on lukijan lisäksi myös laulaja, joka vihkimyksessä laulaa prokimenin (vrt. lukija lukee epistolan). Laulaja ja lukija ovat vastaavia arvoja eri nimityksillä. Itseasiassa kanonin mukaan vain vihityt laulajat saavat laulaa kirkossa.

Lukija pitää yllään jumalanpalveluksissa viittaa, mikäli hänellä on siunaus piispalta viitan kantamiseen. Muussa tapauksessa hän pitää yllään stikaria, jota hän voi piitää myös viitan kanssa.

Lukijana voi toimia myös muu kuin tehtävään vihitty henkilö, myös nainen.

Lukijaksi vihkiminen

Lukijaksi voidaan vihkiä vain yli 15-vuotias mies. Piispa vihkii lukijan tähän kirkolliseen tehtäväänsä (alempaan pappeuteen) heirotesialla eli toimituksessa kätten päälle asettamisella ja erityisellä siunausrukouksella kirkkosalissa erotuksena ylempään pappeuteen (diakoniksi, papiksi, piispaksi), johon vihitään aina heirotonialla, joka toimitetaan alttarihuoneessa.

Lukijan vihkiminen suoritetaan ennen liturgian alkua hetkiä luettaessa kirkkosalissa, ennen piispan käsien pesua. Se on mahdollista toimittaa myös pienen saaton aikana, kun papisto on keskellä kirkkoa.

Ipodiakonit tuovat vihittävän, joka on puettu alusviittaan, pyhän oven eteen, jossa he tekevät kolme kumarrusta. Kolmannella kerralla vihittävä kumartuu maahan asti.

Tämän jälkeen he kääntyvät piispaan päin ja kumartavat. Vihittävä kumartuu jälleen yhteensä kolme kertaa piispalle ja viimeisellä kerralla hän lankeaa maahan asti.

Vihittävä nousee maasta ja kumartaa päänsä piispan edessä. Piispa siunaa kolmesti vihittävän päätä ja pannen kätensä hänen päänsä päälle lukee rukouksen "Herra, Sinä ole ihmeittesi valkeudella..."

Piispa leikkaa kolmesti ristinmuotoisesti hiuksia vihittävän päästä lausuen: "Nimeen Isän - ja Pojan - ja Pyhän Hengen." Jokaisella kerralla ylidiakoni sanoo "Amen." Hiusten leikkaaminen symboloi Jumalan palvelemiseen uhrautumista. Piispan käden kautta Kolminaisuuden nimeen leikkaamisen suorittaa Kristus.

Vihittävän päälle puetaan lyhyt feloni, joka on alunperin ollut lukijan liturginen vaate. Lyhyt feloni kuvaa sitä, että vihittävä astuu pappeuden ikeen alle ja toisaalta felonin lyhyys viittaa pappeuden ensimmäiseen asteeseen. Vihittävä suutelee felonin ristiä ja piispan kättä felonia puettaessa.

Piispa asettaa kätensä vihittävän pään päälle ja lukee rukouksen: "Herra Jumala Kaikkivaltias! Valitse tämä palvelijasi..." Tämä kohta on vihkimisen tärkein hetki.

Kätten päällepanemisen jälkeen piispa ottaa epistolakirjan ja näyttää siitä lukukappaleen, jonka lukija lukee kansalle, osoittaakseen myös tulevan tehtävänsä. Lukemisen jälkeen lukija suutelee epistolakirjaa (kuten aina epistolan luettuaan) ja palaa kumartaen piispan eteen. Laulajaksi vihittävä laulaa tässä kohtaa prokimenin epistolan lukemisen sijaan.

Lyhyt feloni riisutaan ja tilalle puetaan stikari, jonka piispa siunaa. Vihittävä tekee ristinmerkin ja suutelee piispan kättä ja stikarin ristiä. Papisto pukee tämän jälkeen lukijan stikariin.

Lukija kumartaa päänsä ja kuuntelee piispan opetuspuheen. Siinä piispa muistuttaa lukijan asteen olevan alemman pappeuden ensimmäinen aste, ja valmistaa lukijaa korkeampiin tehtäviin.

Piispa lausuu lopuksi: "Kiitetty olkoon Herra. Katso, Jumalan palvelija (nimi) tulee lukijaksi pyhän (pyhän nimi) temppeliin Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen." Piispa siunaa vihittyä joka suutelee piispan kättä ja kumartaa maahan.

Tämän jälkeen tuore vihitty lukija auttaa ipodiakoneja piispan käsien pesussa.

Kirjallisuutta

Piispa Paavali: Piispallisten jumalanpalvelusten ohjeita. Ortodoksinen veljestö, Pieksämäki 1956.

Hannu Pyykkönen