Toiminnot

Ero sivun ”Maria Egyptiläinen” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Maria_egyptilainen01.jpg|thumb|Maria Egyptiläinen. (Kuva © Pyykkönen)]]'''Maria Egyptiläinen''' syntyi 500-luvulla Egyptissä. Hän hylkäsi vanhempansa tarjoaman huolenpidon 12-vuotiaana ja lähti Aleksandriaan. Maria ansaitsi jo nuorena elantonsa toimimalla ilotyttönä ja viettämällä muutenkin syntistä ja turmeltunutta elämää koko nuoruutensa ajan. Maria kerjäsi kadulla ja koki elämänsä tyhjäksi.
+
[[Kuva:Maria_egyptilainen01.jpg|thumb|Maria Egyptiläinen. (Kuva © Pyykkönen)]]'''Maria Egyptiläinen''' syntyi 500-luvulla Egyptissä. Hän hylkäsi vanhempiensa tarjoaman huolenpidon 12-vuotiaana ja lähti Aleksandriaan. Maria ansaitsi jo nuorena elantonsa toimimalla ilotyttönä ja viettämällä muutenkin syntistä ja turmeltunutta elämää koko nuoruutensa ajan. Hän kerjäsi kadulla ja koki elämänsä tyhjäksi.
  
Eräänä syksyisenä päivänä tuolloin jo 29-vuotias Maria näki kansanjoukon kiiruhtavan meren rantaan. Maria kysyi uteliaana, mihin väki oli menossa. Hänelle kerrottiin väen olevan menossa purjehdukselle [[Jerusalem]]iin viettämään [[ristin ylentäminen|Ristin ylentämisen]] juhlaa. Maria halusi lähteä mukaan purjehdukselle, koska hän piti iloisesta seurasta. Matkan aikana Maria käyttäytyi samalla tavoin kuin Aleksandriassakin.
+
Eräänä syksyisenä päivänä tuolloin jo 29-vuotias Maria näki kansanjoukon kiiruhtavan meren rantaan. Hän kysyi uteliaana, mihin väki oli menossa. Hänelle kerrottiin heidän olevan menossa purjehdukselle [[Jerusalem]]iin viettämään [[ristin ylentäminen|Ristin ylentämisen]] juhlaa. Maria halusi lähteä mukaan purjehdukselle, koska hän piti iloisesta seurasta. Matkan aikana hän käyttäytyi samalla tavoin kuin Aleksandriassakin.
  
Jerusalemiin saavuttuaan matkaseurue meni kirkkoon. Kirkossa ja sen ympärillä oli tungosta. Maria selvitti tiensä tungoksen läpi ovelle asti. Ovea edemmäs hän ei kyennyt kulkemaan, sillä näkymätön voima esti Mariaa pääsemästä kirkkoon. Tämän vuoksi Maria siirtyi syrjään ja alkoi pohtia, miksei pääse sisään kirkkoon.
+
Jerusalemiin saavuttuaan matkaseurue meni kirkkoon. Kirkossa ja sen ympärillä oli tungosta. Maria selvitti tiensä tungoksen läpi ovelle asti. Ovea edemmäs hän ei kyennyt kulkemaan, sillä näkymätön voima esti häntä pääsemästä kirkkoon. Tämän vuoksi hän siirtyi syrjään ja alkoi pohtia, miksei pääse sisään kirkkoon.
  
Marian pohtiessa tapahtunutta [[Jumalan valo]] kosketti häntä. Maria ymmärsi eläneensä vastoin [[evankeliumi]]n käskyjä. Tämä sai Marian itkemään katkerasti ja katumaan tekojaan. Kesken suremisensa Maria näki kirkon seinällä [[Jumalansynnyttäjä]]n [[ikoni]]n ja rukoili Jumalansynnyttäjää auttamaan häntä. Tämän jälkeen Maria koki rukouksensa tulleen kuulluksi ja kykeni menemään sisälle kirkkoon.
+
Marian pohtiessa tapahtunutta [[Jumalan valo]] kosketti häntä. Hän ymmärsi eläneensä vastoin [[evankeliumi]]n käskyjä. Tämä sai hänet itkemään katkerasti ja katumaan tekojaan. Kesken suremisensa Maria näki kirkon seinällä [[Jumalansynnyttäjä]]n [[ikoni]]n ja rukoili Jumalansynnyttäjää auttamaan häntä. Tämän jälkeen hän koki rukouksensa tulleen kuulluksi ja kykeni menemään sisälle kirkkoon.
  
Kirkossa Maria suuteli [[risti]]ä, rukoili ja ymmärsi [[Jumalan armo]]n salaisuuden. Sen jälkeen Maria meni ulos kirkosta, kääntyi taas Jumalansynnyttäjän puoleen ja kiitti häntä. Maria kuuli äänen, joka kehotti häntä menemään Jordanin toiselle puolelle. Siellä Maria meni ensin [[Johannes Kastaja]]n luostariin ja myöhemmin hän jatkoi matkaansa hedelmättömään erämaahan etsimään sielulleen rauhaa.
+
Kirkossa Maria suuteli [[risti]]ä, rukoili ja ymmärsi [[Jumalan armo]]n salaisuuden. Sen jälkeen hän meni ulos kirkosta, kääntyi taas Jumalansynnyttäjän puoleen ja kiitti häntä. Maria kuuli äänen, joka kehotti häntä menemään Jordanin toiselle puolelle. Siellä hän meni ensin [[Johannes Kastaja]]n luostariin ja myöhemmin hän jatkoi matkaansa hedelmättömään erämaahan etsimään sielulleen rauhaa.
  
Erämaahan asetettuaan Maria katui syntejään. Ensimmäisten 17 vuoden ajan hän kärsi suurta tuskaa rikkomustensa vuoksi ja huusi Jumalaa avukseen. Tämän ajanjakson jälkeen Marian valtasi rauha. Hän keräsi ravinnokseen kasvien juuria ja joi kastetta. Erämaan kuumuudessa Marian vaatteet aikanaan hajosivat ja hän eli alastomana eläinten seurassa.
+
Erämaahan asetettuaan Maria katui syntejään. Ensimmäisten 17 vuoden ajan hän kärsi suurta tuskaa rikkomustensa vuoksi ja huusi Jumalaa avukseen. Tämän ajanjakson jälkeen Marian valtasi rauha. Hän keräsi ravinnokseen kasvien juuria ja joi kastetta. Erämaan kuumuudessa hänen vaatteensa aikanaan hajosivat ja hän eli alastomana eläinten seurassa.
  
 
Vietettyään erämaassa yhteensä 43 vuotta Maria kohtasi läheisessä luostarissa kilvoitelleen munkki Zosimaksen, joka oli lähtenyt erämaahan [[Suuri Paasto|Suuren Paaston]] ajaksi. Zosimas yllättyi kuullessaan [[erakko]]na eläneen Marian elämäntarinan. Tämän jälkeen Maria pyysi Zosimasta tuomaan hänelle [[ehtoollinen|ehtoollista]] seuraavana vuonna. Seuraavan vuoden suurena torstaina hän lupauksensa mukaan meni Marian luo. Maria nautti ehtoollisen, kiitti ja pyysi Zosimasta tulemaan uudelleen vuoden päästä.
 
Vietettyään erämaassa yhteensä 43 vuotta Maria kohtasi läheisessä luostarissa kilvoitelleen munkki Zosimaksen, joka oli lähtenyt erämaahan [[Suuri Paasto|Suuren Paaston]] ajaksi. Zosimas yllättyi kuullessaan [[erakko]]na eläneen Marian elämäntarinan. Tämän jälkeen Maria pyysi Zosimasta tuomaan hänelle [[ehtoollinen|ehtoollista]] seuraavana vuonna. Seuraavan vuoden suurena torstaina hän lupauksensa mukaan meni Marian luo. Maria nautti ehtoollisen, kiitti ja pyysi Zosimasta tulemaan uudelleen vuoden päästä.
Rivi 15: Rivi 15:
 
Vuoden kuluttua Zosimas meni uudelleen erämaahan. Hän löysi Marian kuolleena erämaasta ja hautasi hänet. Tämän jälkeen Zosimas palasi luostariin, jossa Marian elämästä kirjoitettiin elämäkerta.
 
Vuoden kuluttua Zosimas meni uudelleen erämaahan. Hän löysi Marian kuolleena erämaasta ja hautasi hänet. Tämän jälkeen Zosimas palasi luostariin, jossa Marian elämästä kirjoitettiin elämäkerta.
  
Maria Egyptiläinen muistopäivä on 1.4. Lisäksi suuren paaston viides sunnuntai on omistettu hänen muistolleen. Maria Egyptiläinen on erityisesti kilvoittelun ja katumuksen esimerkki.
+
Maria Egyptiläisen muistopäivä on 1.4. Lisäksi suuren paaston viides sunnuntai on omistettu hänen muistolleen. Maria Egyptiläinen on erityisesti kilvoittelun ja katumuksen esimerkki.
  
 
'''[[Käyttäjä:Ronja|Ronja Venesperä]]'''
 
'''[[Käyttäjä:Ronja|Ronja Venesperä]]'''

Versio 11. helmikuuta 2009 kello 20.52

Maria Egyptiläinen. (Kuva © Pyykkönen)
Maria Egyptiläinen syntyi 500-luvulla Egyptissä. Hän hylkäsi vanhempiensa tarjoaman huolenpidon 12-vuotiaana ja lähti Aleksandriaan. Maria ansaitsi jo nuorena elantonsa toimimalla ilotyttönä ja viettämällä muutenkin syntistä ja turmeltunutta elämää koko nuoruutensa ajan. Hän kerjäsi kadulla ja koki elämänsä tyhjäksi.

Eräänä syksyisenä päivänä tuolloin jo 29-vuotias Maria näki kansanjoukon kiiruhtavan meren rantaan. Hän kysyi uteliaana, mihin väki oli menossa. Hänelle kerrottiin heidän olevan menossa purjehdukselle Jerusalemiin viettämään Ristin ylentämisen juhlaa. Maria halusi lähteä mukaan purjehdukselle, koska hän piti iloisesta seurasta. Matkan aikana hän käyttäytyi samalla tavoin kuin Aleksandriassakin.

Jerusalemiin saavuttuaan matkaseurue meni kirkkoon. Kirkossa ja sen ympärillä oli tungosta. Maria selvitti tiensä tungoksen läpi ovelle asti. Ovea edemmäs hän ei kyennyt kulkemaan, sillä näkymätön voima esti häntä pääsemästä kirkkoon. Tämän vuoksi hän siirtyi syrjään ja alkoi pohtia, miksei pääse sisään kirkkoon.

Marian pohtiessa tapahtunutta Jumalan valo kosketti häntä. Hän ymmärsi eläneensä vastoin evankeliumin käskyjä. Tämä sai hänet itkemään katkerasti ja katumaan tekojaan. Kesken suremisensa Maria näki kirkon seinällä Jumalansynnyttäjän ikonin ja rukoili Jumalansynnyttäjää auttamaan häntä. Tämän jälkeen hän koki rukouksensa tulleen kuulluksi ja kykeni menemään sisälle kirkkoon.

Kirkossa Maria suuteli ristiä, rukoili ja ymmärsi Jumalan armon salaisuuden. Sen jälkeen hän meni ulos kirkosta, kääntyi taas Jumalansynnyttäjän puoleen ja kiitti häntä. Maria kuuli äänen, joka kehotti häntä menemään Jordanin toiselle puolelle. Siellä hän meni ensin Johannes Kastajan luostariin ja myöhemmin hän jatkoi matkaansa hedelmättömään erämaahan etsimään sielulleen rauhaa.

Erämaahan asetettuaan Maria katui syntejään. Ensimmäisten 17 vuoden ajan hän kärsi suurta tuskaa rikkomustensa vuoksi ja huusi Jumalaa avukseen. Tämän ajanjakson jälkeen Marian valtasi rauha. Hän keräsi ravinnokseen kasvien juuria ja joi kastetta. Erämaan kuumuudessa hänen vaatteensa aikanaan hajosivat ja hän eli alastomana eläinten seurassa.

Vietettyään erämaassa yhteensä 43 vuotta Maria kohtasi läheisessä luostarissa kilvoitelleen munkki Zosimaksen, joka oli lähtenyt erämaahan Suuren Paaston ajaksi. Zosimas yllättyi kuullessaan erakkona eläneen Marian elämäntarinan. Tämän jälkeen Maria pyysi Zosimasta tuomaan hänelle ehtoollista seuraavana vuonna. Seuraavan vuoden suurena torstaina hän lupauksensa mukaan meni Marian luo. Maria nautti ehtoollisen, kiitti ja pyysi Zosimasta tulemaan uudelleen vuoden päästä.

Vuoden kuluttua Zosimas meni uudelleen erämaahan. Hän löysi Marian kuolleena erämaasta ja hautasi hänet. Tämän jälkeen Zosimas palasi luostariin, jossa Marian elämästä kirjoitettiin elämäkerta.

Maria Egyptiläisen muistopäivä on 1.4. Lisäksi suuren paaston viides sunnuntai on omistettu hänen muistolleen. Maria Egyptiläinen on erityisesti kilvoittelun ja katumuksen esimerkki.

Ronja Venesperä

Kirjallisuutta

  • Kirkkovuoden pyhät II.
    • Pyhittäjä Maria Egyptiläinen ss. 677-684.
  • Tie pääsiäiseen (toim. munkki Serafim)
    • Maria Egyptiläinen sunnuntai.