Toiminnot

Ero sivun ”Nikolaij (arkkipiispa)” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

(Ak: Uusi sivu: == Arkkipiispa Nikolaij vv. 1899 - 1905 == '''Arkkipiispa Nikolaj''' (''siviilinimeltään Nikolai Alekrandrovish Nalimov'') syntyi heinäkuun 17. päivänä vuonna 1852 Pietarin...)
 
Rivi 3: Rivi 3:
 
'''Arkkipiispa Nikolaj''' (''siviilinimeltään [[Nikolai Alekrandrovish Nalimov]]'') syntyi heinäkuun 17. päivänä vuonna 1852 Pietarin hiippakunnassa Novaja Ladogan kaupungissa pappisperheeseen.
 
'''Arkkipiispa Nikolaj''' (''siviilinimeltään [[Nikolai Alekrandrovish Nalimov]]'') syntyi heinäkuun 17. päivänä vuonna 1852 Pietarin hiippakunnassa Novaja Ladogan kaupungissa pappisperheeseen.
  
Opiskelujensa jälkeen hänet vihittiin [[Munkki|munkiksi]] vuonna 1885 ja vuonna 1886 hän aloitti [[arkkimandriitta]]na Smolenskin hengellisessä seminaarissa rehtorin työt. Tästä tehtävästä hän siirtyi vuonna 1889 Pietariin Aleksanteri Nevskin Lavran hengellisen seminaarin rehtoriksi ja seuraavana vuonna lisäksi Pietarin [[Metropoliitta|metropoliitan]] [[apulaispiispa]]ksi nimellä Laatokan piispa. Seuraava tehtävä alkoi muutaman vuoden kuluttua Saratovin ja Tsaritsinin [[piispana]], mistä tehtävästä hän vihdoin päätyi Suomen suurruhtinaskuntaan.
+
Opiskelujensa jälkeen hänet vihittiin [[Munkki|munkiksi]] vuonna 1885 ja vuonna 1886 hän aloitti [[arkkimandriitta]]na Smolenskin hengellisessä seminaarissa rehtorin työt. Tästä tehtävästä hän siirtyi vuonna 1889 Pietariin Aleksanteri Nevskin Lavran hengellisen seminaarin rehtoriksi ja seuraavana vuonna lisäksi Pietarin [[Metropoliitta|metropoliitan]] [[apulaispiispa]]ksi nimellä Laatokan piispa. Seuraava tehtävä alkoi muutaman vuoden kuluttua Saratovin ja Tsaritsinin [[piispa]]na, mistä tehtävästä hän vihdoin päätyi Suomen suurruhtinaskuntaan.
  
 
Piispa Nikolaijn kirjallinen työskentely keskittyi etenkin saarnoihin ja [[opetuspuhe]]isiin ja muihin hengellisiin kirjoitelmiin, varsinaisia teologiset opinnäytteet jäivät vähäisemmälle osalle, vaikkakin hän oli sivistynyt ja kielitaitoinen teologi.
 
Piispa Nikolaijn kirjallinen työskentely keskittyi etenkin saarnoihin ja [[opetuspuhe]]isiin ja muihin hengellisiin kirjoitelmiin, varsinaisia teologiset opinnäytteet jäivät vähäisemmälle osalle, vaikkakin hän oli sivistynyt ja kielitaitoinen teologi.

Versio 21. marraskuuta 2008 kello 21.28

Arkkipiispa Nikolaij vv. 1899 - 1905

Arkkipiispa Nikolaj (siviilinimeltään Nikolai Alekrandrovish Nalimov) syntyi heinäkuun 17. päivänä vuonna 1852 Pietarin hiippakunnassa Novaja Ladogan kaupungissa pappisperheeseen.

Opiskelujensa jälkeen hänet vihittiin munkiksi vuonna 1885 ja vuonna 1886 hän aloitti arkkimandriittana Smolenskin hengellisessä seminaarissa rehtorin työt. Tästä tehtävästä hän siirtyi vuonna 1889 Pietariin Aleksanteri Nevskin Lavran hengellisen seminaarin rehtoriksi ja seuraavana vuonna lisäksi Pietarin metropoliitan apulaispiispaksi nimellä Laatokan piispa. Seuraava tehtävä alkoi muutaman vuoden kuluttua Saratovin ja Tsaritsinin piispana, mistä tehtävästä hän vihdoin päätyi Suomen suurruhtinaskuntaan.

Piispa Nikolaijn kirjallinen työskentely keskittyi etenkin saarnoihin ja opetuspuheisiin ja muihin hengellisiin kirjoitelmiin, varsinaisia teologiset opinnäytteet jäivät vähäisemmälle osalle, vaikkakin hän oli sivistynyt ja kielitaitoinen teologi.

Arkkipiispa Nikolaij toimi Suomen arkkipiispana vv. 1899 – 1905, ajanjaksona, johon sijoittuu venäläistämistoimia ja näitä sortotoimia vastaan taistelemista. Samalle ajalle sattuu myös suomalaisten vihaaman ja myöhemmin murhatun kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin valtakausi (1898 – 1904). Arkkipiispan rooli venäläistämistoimissa oli ilmeisen selkeä. Hänet leimataan useissa yhteyksissä venäläiseksi kirkkoruhtinaaksi. Hänen aikanaan perustettiin Suomeen suuri määrä kirkollisia kouluja, joista käytettiin usein myös nimitystä venäläistämiskoulut.

Ajanjakson ristiriitaisia tunteita kuvaa hyvin tuon ajan suomalaiskansallisten valistajien käsitys, että karjalaisen kansanosan sivistystaso kohoaisi heti, kun ortodoksiset omituiset tavat häviävät kansan keskuudesta. Silti tai juuri siksi Karjalaan perustettiin kymmeniä uusia kirkollisia lastenkouluja, joissa suurimmassa osassa opetusta annettiin venäjän kielellä.

Arkkipiispan toimikauden aikana rakennettiin ja vihittiin käyttöönsä myös useita kirkkoja hiippakunnan eri puolille. Tällaisia olivat mm. Hämeenlinnaan valmistunut suurikokoinen Pyhien Nikolaoksen ja Aleksanteri Nevskin kirkko, Kuopion Pyhän Nikolaoksen kirkko sekä useat varuskuntakirkot mm. Tuusulassa.

Ortodoksisen kirkon asema Suomessa vahvistui arkkipiispa Nikolaijn toimikautena huomattavasti, vaikkakaan hänen toimintansa ei miellyttänyt suomalaiskansallisia vaikuttajia, joiden suojissa kehittyi ja eteni niin poliittinen kuin ideologinenkin tyytymättömyys koko Suomessa.

Venäjän häviö Japanin sodassa ja Bobrikovin murha vaikuttivat arkkipiispan vaihtoonkin. Vuonna 1905 hänet siirrettiin Tveriin hiippakunnan piispaksi, mistä tehtävästä hän pian siirtyi Kartalinskin ja Kahetinskin arkkipiispaksi Tbilisiin, nykyiseen Georgiaan.

Tehtäväkierto jatkui Vladimirin ja Suzdalin arkkipiispana, missä tehtävässä arkkipiispa Nikolaij kuoli 61 vuoden iässä 1914 toimiessaan.

Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispat:

Antonij | Nikolaij | Sergij | Serafim | Herman | Paavali | Johannes | Leo