Ortodoksin sotilasvala

Sotilasvala on lupaus, jonka Suomen armeijan varusmies antaa palvelukseen astumisen alkuvaiheessa, alokas- eli peruskoulutuskauden päättyessä noin seitsemän viikon palveluksen jälkeen. Sotilasvalasta on säädetty Suomen lainsäädännössä (Valtioneuvoston asetus asevelvollisuudesta).

Vala tai juhlallinen vakuutus

Mikäli sotilas ei jostain syystä halua vannoa valaa, hänen on vaihtoehtoisesti silloin annettava sotilasvakuutus eli juhlallinen vakuutus. Joskus Vuorisaarnan tiukka tulkinta kieltää joiltain henkilöiltä valan vannomisen ja siksi jotkin hyvin uskonnollismieliset henkilöt saattavat antaa sen sijaan vakuutuksen. Sama sääntö koskee myös niitä, joiden vakaumusta kristilliseen Jumalaan vetoaminen loukkaa. Tämän vuoksi laki salliikin aina vakuutuksen antamisen valan vannomisen sijasta.

Ennen sotilasvalan vannomista tai sotilasvakuutuksen antamista asevelvolliselle on selvitettävä sotilaan velvollisuuksia ja oikeuksia sekä opetettava hänet ymmärtämään valan ja vakuutuksen merkitys. (asetus § 12)

Valan merkitys selvitettävä

Ennen sotilasvalan (tai juhlallisen vakuutuksen) vannomista sotilas saa tietoa omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sotilaana. Samalla hänelle kerrotaan oppitunneilla sotilasvalan (juhlallisen vakuutuksen) merkityksestä. Vala vannotaan joukko-osaston (tai vastaavan muun puolustusvoimain tai rajavartiolaitoksen yksikön) komentajan edessä ja tämän osaston lipun läsnä ollessa.

Sotilasvala vannotaan ja sotilasvakuutus annetaan joukko-osaston tai sitä vastaavan joukon komentajan edessä sekä valantekotilaisuuteen tai vakuutuksenantotilaisuuteen järjestyneen joukon ja sen lipun läsnä ollessa.

Asevelvollinen, joka ei ole osallistunut 1 momentissa tarkoitettuun tilaisuuteen, vannoo valan tai antaa vakuutuksen joukkoosaston tai sitä vastaavan joukon komentajan edessä. (asetus § 13)

Valatilaisuus

Valatilaisuus voi olla varuskunnan kentällä, kirkossa tai jossain lähiympäristössä, oman tai muun kunnan alueella tai jossain muussa tilassa, missä siitä tehdään aina juhlallinen ja vaikuttava tilaisuus.

Sotilasvalan vannomistilaisuuteen saavat tulla mukaan myös sotilaan omaiset ja siihen on usein liitetty paraati ja kenttähartaus sekä muuta maanpuolustuksellista ohjelmaa kuten esimerkiksi kaluston esittelyä.

Sotilasvalan jälkeen sotilas nimitetään yksikkönsä alimpaan sotilasarvoon, joka on yleensä sotamies, tykkimies, jääkäri, pioneeri, viestimies, jne. yksiköstä ja aselajista riippuen.

Ortodoksin sotilasvalan eroavuudet

Ortodoksinen (käden) ristinmerkkiasento
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Ortodoksinen sotilasvala eroaa ainoastaan valan vannomisasennossa. Kun luterilaiset ja muut kristityt (siis ei ortodoksit) nostavat oikean käden ylös pään vierelle noin korvan korkeudelle ja ojentavat etu- ja keskisormen ylöspäin ja laittavat muut sormet yhteen kämmenen päälle, ortodoksinen vannoja laittaa sormet ristinmerkin tekoasentoon: peukalo, etusormi ja keskisormi yhteen ja nimetön sekä pikkurilli kämmenen päälle.

Sotilasvalan kaava

Sotilasvala vannotaan ja sotilasvakuutus annetaan seuraavan kaavan mukaisesti:

"Minä N. N. lupaan ja vakuutan

Valassa: kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä,

Vakuutuksessa: kunniani ja omantuntoni kautta,

olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta.

Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa.

Joukkoa, johon kuulun sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun.

Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja ryhdikkäästi, totella esimiehiäni, noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon olla suora ja auttavainen myös palvelustovereitani kohtaan. Milloinkaan en sukulaisuuden, ystävyyden, kateuden, vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjojen tai muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani.

Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoa heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä.

Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää."

(asetus §11)

HAP