Toiminnot

Pavle (patriarkka)

Kohteesta Ortodoksi.net

Versio hetkellä 14. heinäkuuta 2008 kello 08.30 – tehnyt X1 (keskustelu | muokkaukset)

Hänen Pyhyytensä Serbian Patriarkka Pavle on syntynyt syyskuun 11. päivänä 1914 Stefan ja Ana Stojtsvicin perheeseen Kučanin kylässä Donji Miholjacin maakunnassa Slavoniassa itäisessä Kroatiassa. Hänen siviilinimensä oli Gojko Stojčevic (Гојко Стојчевић). Patriarkan täydellinen arvonimi on Pećn� arkkipiispa, Belgradin ja Karlovcin metropoliitta ja Serbian patriarkka.


Serbian patriarkka Pavle (kuva © Serbian ortodoksinen kirkko)


Opiskelu ja kirkollinen ura


Gojko suoritti peruskoulu- ja lukio-opintonsa korkein arvosanoin Belgradissa vuonna 1929. Hän kirjautui opiskelijaksi Sarajevon seminaariin, josta hän valmistui vuonna 1935.

Sitten seurasi opiskelu Belgradin yliopiston (ortodoksisessa) teologisessa tiedekunnassa, josta hän valmistui vuonna 1940. Hän jatko-opiskeli Ateenan yliopiston ortodoksisen teologian tiedekunnassa vuosina 1955-57. Tuona aikana hän opiskeli mmm. Uutta testamenttia ja hänestä tuli liturgiikan taitaja, mikä myöhemmin näkyi myös voimakkaasti hänen työssään patriarkkana ja liturgisena kirjailijana Serbian kirkossa. Näistä uraauurtavista ja merkittävistä töistään teologian parissa Serbian ortodoksisen kirkon teologinen tiedekunta myönsi hänelle kunniatohtoruuden.

Vuodesta 1944 vuoteen 1955 hän oli Račan luostarin veljestön jäsenenä erilaisissa tehtävissä. Lukuvuonna 1950-51 silloinen munkkidiakoni Pavle nimitettiin Prizenin seminaarin opettajaksi, tehtävään, jossa hän oli patriarkaksi valitsemiseensa asti.

Hänet oli vihitty munkkeuteen vuonna 1948 ja samana vuonna myös vihitty munkkidiakoniksi. Vuonna 1954 nänet vihittiin pappismunkiksi ja korotettiin protosingeloksen arvoon. Vuonna 1957 hän sai arkkimandriitan arvon Slavonijan piispa Emilianilta. Toukokuussa 1957 piispainkokous valitsi arkkimandriitta Pavlen Raska-Prizrenin piispaksi.

Piispana

Piispaksi valinnastaan asti tähän päivään saakka patriarkka Pavle on uskollisesti jakanut kansansa kärsimykset. Piispa Pavle kirjoitti ja varoitti Serbien poistumisesta Kosovosta, albaanien hyökkäyksistä Serbian luostareita kohtaan, nunnien raiskauksista ja tavallisten ihmisten terrorisoinneista, Serbian hautausmaiden väärinkäytöksistä ja moninaisista ortodoksien kärsimyksistä Kosovossa ja Metohijassa.

Vuonna 1989 silloinen 75-vuotias piispa Pavle tuli henkilökohtaisesti hakatuksi Kosovossa albaaninuorten toimesta. Vammojen vakavuus vaati lähes kolmen kukauden sairaalahoidon. Kaikesta huolimatta kristillisen anteeksiannon hengessä hän kieltäyi nostamasta syytteitä.

Syyttä ei siis patriarkka Pavlen kohdalla ole viitattu nimitykseen "kävelevä pyhä". Hänen elämäntyylinsä yksinkertaisuus ja henkilökohtainen nöyryys ovat tehneet vaikutuksen kaikkiin, jotka ovat tutustuneet tähän hyveelliseen mieheen. Jokaiselle Serbian ortodoksisen kirkon piispalla on auto, joita he käytävät liikkumiseen hiippakuntansa alueella. Poikkeuksen tästä muodostaa patriarkka Pavle. Kun häneltä kysyttiin, miksi hän ei hanki autoa, hän vastasi: "En voi ostaa autoa, ennen kuin kaikilla Albanian ja Serbian talouksilla on auto."

Julkaisutoiminta

Patriarkka Pavle on julkaissut mm. kirjat 'Kysymyksiä ja vastauksia kirkon lukijalle' (1989) ja 'Devič, Pyhän Joanikije Devičkin luostari' (1989). Kahdenkymmenen kuluneen vuoden aikana hän on vastannut Serbian patriarkaatin julkaisun kolumneista ja etenkin sen 'kysymys ja vastaus' -osasta, jossa on käsitelty liturgisia ja sakramentaalisia kysymyksiä. Näiden ponnistuksien johdosta ja avulla Pyhä synodi julkaisi uuden painoksen Srbljak-kirjasta. Patriarkka oli myös mukana koordinoimassa liturgisten opintoihin liittyvän alkuaan vuonna 1915 Kiovassa julkaistujen M. Skabalanovitsin 'Kristilliset juhlat' -teoksien uudelleen painamista. Vaikuttavin patriarkka Pavlen julkaisutoimista on Uuden testamentin julkaiseminen vuonna 1984 hänen johdollaan. Tämä oli ensimmäinen virallinen serbiankielinen Uuden testamentin käännös, joka oli tehty Serbian ortodoksiselle kirkolle.

Jos kaikki patriarkan tekstit olisi julkaistu, niistä olisi tullut tuhansia sivuja ja lukuisia kirjoja. Patriarkka Pavlen esimerkillinen yksinkertaisuus elämäntyylissään ja nöyryyden ilmenemisessä ja henkilökohtaisessa pyhyydessä, olivat arvokkaina perämiehen ohjeina "kirkkolaivan" matkalla vaikeina aikoina.

Patriarkkana

Patriarkkana

Vuonna 1991 Serbian ortodoksisen kirkon piispainkokous valitsi piispa Pavlen 54. Serbian ortodoksiseksi patriarkaksi. Silloin 77-vuotias patriarkka Pavle oli valintahetkellä myös vanhin kaikkien patriarkkojen joukossa.

Toimikautensa aikana patriarkka Pavle on parantanut skismaattiset suhteet Vapaan Serbian ortodoksisen kirkon kanssa, nyt tunnettu Uuden Gračanican metropoliittakuntana. Patriarkka on ponnistellut myös parantamaan skismaattiset suhteet Makedonian nk. Makedonian ortodoksisen kirkon kanssa. Ekumeeninen patriarkaatti ja muut itäiset ortodoksiset kirkot pitävät Makedonian ortodoksista kirkkoa epäkanonisena.

Patriarkka Pavel on ponnistellut myös Pyhän Savan kirkon rakentamistöissä. Siihen liittyvät kansaiväliset toimet jatkuvat vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Kolme uutta seminaaria on perustettu: Cetinjeen (vuonna 1992), Kragujevaciin (vuonna 2000) ja Fočaan (vuonna 2001). Ortodoksinen teolohinen tiedekunta on uudelleen organisoitu Belgradin yliopistoon vuonna 2004. Patriarkka on todella suosittu kansan keskuudessa ja kuten edellä mainittiin, hänen kohdallaan viitataan usein nimitykseen "kävelevä pyhä".

Patriarkka on vieraillut useissa paikalliskirkoissa ja niiden johtajat vastaavasti Serbiassa, mm. Venäjän patriarkka Aleksei II ja Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos I. Myös Suomen arkkipiispa Leo on vieraillut Serbiassa ja tavannut patriarkan siellä vuonna 2003. Patriarkka Pavle oli ensimmäinen serbialainen patriarkka, joka vieraili patriarkkana USA:ssa vuonna 1992 ja vuonna 2004 Australiassa. Patriarkka Pavle vieraili yös roomalaiskatolisen paavin, paavi Johannes Paavali II:n luona vuonna 1991 ja oli samalla ensimmäinen paavin tavannut serbialainen patriarkka.

Syksyllä 2007 uutisoitiin 93-vuotiaan patriarkan heikentyneestä terveydestä ja sairaalaan joutumisesta lähinnä vanhuuden vuoksi.