Toiminnot

Probota

Kohteesta Ortodoksi.net

Versio hetkellä 9. heinäkuuta 2009 kello 12.46 – tehnyt Petja (keskustelu | muokkaukset)

Probotan luostari sijaitsee Suceavan maakunnassa. Sen rakennutti voievod Petru Rareş vuonna 1530. Probota on slaavin kieltä ja tarkoittaa veljeskuntaa.

Probotan pyhän Nikolaoksen kirkko on tyypillinen moldovalainen kirkko. Se on 36 metriä pitkä ja 10 metriä leveä. Se on kolmiosainen, kolmella apsiksella. Kirkon torni nousee 30 metrin korkeuteen ja sitä kannattelee kaunis kahteen kerrokseen rakennettu tähdenmuotoinen kattorakennelma samaan tapaan kuin Bistriţassa. Kirkossa on neljä isoa ja neljä pientä ikkunaa. Luostarin rakennuksia rakennettiin vielä vuosina 1530-1550. Prinsessa Elena Rareş ja hänen poikansa Iliaş, Stefan ja Konstantin rakennuttivat luostarin kuusi metriä korkeat muurit vuonna 1550. Luostarin rakennuttajat lahjoittivat luostarille myös arvokkaita kirjoja, joista kuuluisin on Elena Raresin antama Neljä Evankeliumia.

Luostari maalattiin vuonna 1532 (tai 1536). Muurin pääportin tornissa on jäänteitä freskoista, jotka todennäköisesti esittävät Petru Rareşia ja kahta arkkienkeliä. Niiden keskellä on syvennys, jossa on pyhän Nikolaoksen fresko. Sisäpuolella portissa on toinen syvennys, jossa on kuvattuna Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi. Kirkon ulkoseinien maalaukset ovat kuluneet aikojen saatossa, vain yläosan räystään alla suojassa olleet freskot ovat säilyneet. Sisäseinistä löytyy sitäkin hienompia maalauksia. Kirkon avonaisesta pylväskuistista löytyy muun muassa viimeisen tuomion fresko (itäseinä), deisis-ikoni ja Vanhan testamentin profeettoja ja kuninkaita.

Probotan seinämaalaukset ovat vaurioituneet vuosien saatossa pahasti. Mineraalit ja maasta nouseva kosteus ovat olleet freskojen suurimmat tuhoajat. Kirkkoa on restauroitu 1930- ja 1990-luvuilla. Seinä korjattiin ilman sementtiä ja nousevan kosteuden ongelma ratkaistiin rakentamalla leveä kivilattia ja hyvä sadevesijärjestelmä johtamaan katolle satava sadevesi. Kosteus oli vahingoittanut kirkkoa kannattelevia pilareita, joissa useita kiviä jouduttiin korvaamaan uusilla. Kirkon lattia on uusi. Se tehtiin arkeologisissa kaivauksissa löydettyjen tiilien mallin mukaisesti.

Myös joitakin ikkunoita ja ovia reunustavia kiviä täytyi korvata uusilla. Rikkinäisistä ikkunoista pääsi sadevettä sisään, tuhoten myös sisätilojen freskoja. Ikkunoiksi asennettiin kaksikerroslasi ja puiset raamit. Ikkunoiden kiviset raamit ovat suurimmaksi osaksi 1930-luvun restauroinnista. Kirkon sisätilan alkuperäiset freskot muuttuivat tummiksi ja niiden päälle maalattiin uudet freskot 1800-luvulla. Vuosien 1996-2001 restauroinnissa päällemaalaus poistettiin ja alkuperäiset freskot kunnostettiin.

Probotan hautahuoneessa on 21 hautakiveä, joista kolme on Vanhasta Probotasta. Näistä kuuluisimpia ovat luostarin rakennuttajan Petru Rareşin ja hänen perheensä hautakivet. Itse haudat lienee ryöstetty historian saatossa. Löydetyt haudat on merkitty ja hautakivet nojaavat seiniä vasten.

Probota pääsi UNESCOn maailmanperintölistalle vuonna 1993. UNESCOn avustuksella luostari ja sen maalaukset restauroitiin vuosina 1996-2001 ja sinne asennettiin toimiva lattialämmitysjärjestelmä, joka pitää maasta nousevan kosteuden kurissa. Arkeologisissa kaivauksissa löydettiin jäänteitä luostarin rakennuksista.

Petja Pyykkönen

Muualla internetissä

Lue myös:'