Lähdekoodi sivulle Sergij (arkkipiispa)

== Arkkipiispa Sergij vv. 1905 - 1917 ==

'''Arkkipiispa Sergij''' (''siviilinimeltään [[Ivan Nikolajevitsh Stragorodskij]]'') syntyi tammikuussa 1867 pappisperheeseen Nizhni-Novgorodin kuvernementissa.

Kotoa saadun syvällisen hengellisen kasvatuksen ja opetuksen jälkeen hän suoritti pappisseminaarin vuonna 1886 ja vihittiin ensin [[Munkki|munkiksi]] ja hieman myöhemmin Pietarin hengellisessä akatemiassa opiskelun aikana [[Pappismunkki|pappismunkiksi]] vuonna 1890.

Opiskelujen jälkeen hän toimi mm. lähetystyössä Japanissa, Pietarin hengellisessä akatemiassa dosenttina ja Moskovan hengellisen akatemian tarkastajana sekä [[arkkimandriitta]]na Ateenassa toimivan Venäjän lähetystökirkon esimiehenä.

Näiden tehtävien jälkeen hän jatkoi opiskeluaan ja palasi sitten uudestaan lähetystyöhön Japaniin. Seuraava tehtävä arkkimandriitta Sergeijllä oli toimia ensin Pietarin hengellisen seminaarin rehtorina vuodesta 1899 alkaen ja myöhemmin koko akatemian rehtorina vuodesta 1901 alkaen. Samana vuonna hänet vihittiin Pietarin hiippakunnan [[apulaispiispa]]ksi.

[[Suomen ortodoksinen hiippakunta|Suomen ortodoksisen hiippakunnan]] arkkipiispana Sergeij toimi vuosina 1905 – 1917. Tässä tehtävässään hän toimi useiden ajanjaksoon liittyvien ongelmien ja riitojen keskellä sekä vaikeiden ulko- ja sisäpoliittisten asioiden ympäröimänä. Ajanjaksolle sijoittuvat aktiiviset toimet suomalaiskansallisten toimijoiden keskuudessa ja alkava sekasorto Venäjällä ennen vallankumousta.

Arkkipiispan yhtenä kantavana ajatuksena oli tehdä ortodoksisuudesta kaikkien usko, eikä vain venäläisten uskonto ja tässä tehtävässään hän onnistuikin kenties edeltäjiään paremmin suhteessa suomalaisaktivisteihin.

Luterilaisen kirkon aktivoituminen käännytys- ja lähetystyöhön Karjalassa, Kotimaa-lehden kärjistävät kirjoittelut, Vienan Karjalan liiton propagandistinen toiminta aiheuttivat paljon päänvaivaa arkkipiispalle. Vastapainoksi luterilaiselle lähetystyölle perustettiin Ortodoksinen pyhän suurmarttyyri ja voittaja [[Georgios Voittaja|Georgioksen]] Karjalan veljeskunta. Tässä työssä arkkipiispalla oli suurena apuna hänen hyvä ystävänsä, apulaispiispaksi valittu piispa [[Kiprian (apulaispiispa)|Kiprian]].

Venäläisen vallanpitäjään kohdistuva ilkivalta ja vihamielisyys purkautuivat usein myös samanlaisina tekoina [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksista kirkkoa]] kohtaan. Eritoten [[Pappi|papit]] saivat tuntea nahoissaan kuulumisen venäläiseen kirkkoon, pappeja jopa murhattiini. Suomalaisten into kirkkoihin murtautumisiin, [[luostari]]en ja kirkkojen omaisuuden turmelemiseen ja ryöstelyyn ja jopa kirkkojen polttamiseen oli tuona aikana suurta.

Vaikeuksista ja vastoinkäymisistä huolimatta arkkipiispa Sergeijn aikana rakennettiin runsaasti kirkkoja, osittain tihutöiden korjaamisen vuoksi, mutta myös uusia kirkkorakennuksia rakennettiin. Myös uusia varuskuntakirkkoja rakennettiin, mm. Mikkeliin nousi vv. 1906 - 1908 komea tiilikirkko [[Suurmarttyyri Georgios Voittajan kirkko (Mikkeli)|Suurmarttyyri Georgios Voittajan]] muistolle pyhitettynä.

Arkkipiispa Sergeijn kirjallinen toiminta oli laajaa ja monipuolista. Tuotantoon kuului useita kirjoja ja opetuspuheartikkeleita. Kirjallinen tuotanto jakaantui noin 50 vuoden ajalle.

Vuonna 1917 hänet siirrettiin Venäjälle ensin Vladimirin hiippakuntaan [[arkkipiispa]]ksi ja sitten [[Metropoliitta|metropoliitaksi]]. Vuona 1924 hänet siirrettiin Nizhegorodin metropoliitaksi ja seuraavana vuonna väliaikaisesti koko [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkka|Venäjän patriarkaksi]]. Tässä epäkiitollisessa tehtävässä Sergij toimi kommunistihallinnon aikana tasapainotellen kommunistien ja ortodoksisen kirkon välillä.

Vuonna 1943 hänet nimitettiin virallisesti Moskovan ja koko Venäjän patriarkaksi ja tässä tehtävässä hän kuoli 77-vuotiaana vuonna 1944.

<center>
{{Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispat}}

[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]]
[[Luokka:Arkkipiispat]]
[[Luokka:Suomen arkkipiispat]]
[[Luokka:Piispat]]
[[Luokka:Suomen piispat]]